VALTIOKONTTORI Vakuutus Vahingonkorvauspalvelut OHJEKIRJE 6.4.2010 Dnro 27/31/2010 Terveyskeskusta ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille RINTAMAVETERAANIEN KUNTOUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2010 Rintamaveteraanikuntoutuksen tavoitteena on, että rintamaveteraanit saavat kuntoutusta säännöllisesti vuosittain. Tavoitteen toteuttamiseksi on tärkeää, että vähintään puolet kuntoutusjaksoista toteutetaan avo- ja päiväkuntoutuksena. Sosiaali- ja terveysministeriö on 10.3.2010 tehnyt täsmennyksen rintamaveteraanien kuntoutukseen kuuluvaa tutkimusta ja hoitoa koskevaan Sosiaali- ja terveysministeriön määräyskokoelmaan 2000:17. Täsmennyksellä laajennetaan veteraanikuntoutuksen käsitettä ja sisältöä niin, että se tukee entistä paremmin veteraanien itsenäistä jokapäiväisistä toiminnoista selviytymistä. (katso kohta 4.1 s.5). Vuoden 2009 käyttämättä jääneiden kuntoutusmäärärahojen jako Vuodelta 2009 käyttämättä jääneet kuntoutusmäärärahat sekä vuoden 2010 kuntoutusmäärärahoista varatut kaksi miljoonaa euroa jaetaan hakemuksesta niille kunnille, jotka ovat toimineet ohjekirjeen edellyttämällä tavalla ohjatessaan rintamaveteraaneja kuntoutukseen, mutta määrärahat eivät ole riittäneet kaikkien rintamaveteraanien kuntouttamiseen. Katso tarkemmin s.8 lisämäärärahan hakuohjeet. Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 14 :n nojalla Valtiokonttori antaa kunnille ja kuntayhtymille seuraavat ohjeet korvausten suorittamisesta ja kuntoutuksen järjestämistä koskevasta menettelystä: 1. Kuntoutukseen oikeutetut Kuntoutukseen valittavan rintamaveteraanin tulee olla Suomessa asuva vuosien 1939 1945 sotiin osallistunut rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelustunnuksen tai rintamatunnuksen omaava rintamaveteraani. Oikeus rintamaveteraanien kuntoutukseen on sotilasvammalakiin, liikennevakuutuslakiin, tapaturmavakuutuslakiin, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin tai näitä vastaaviin aikaisempiin lakeihin nähden toissijainen. Kuntoutukseen hakevan mahdollisuudet saada kuntoutusta näiden lakien perusteella on selvitettävä. Näin ollen mm. sotainvalidit, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, eivät voi saada rintamaveteraaneille tarkoitettua kuntoutusta.
2 (10) Rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua laitoskuntoutukseen samanaikaisesti rintamaveteraanin kanssa samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa. Rintamaveteraanin aviopuolisolla ei kuitenkaan ole subjektiivista oikeutta päästä kuntoutukseen puolisonsa kanssa, vaan yhteisen kuntoutusjakson tulee olla kuntoutuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukainen. Tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan rintamaveteraanin kuntoutuksen kannalta. Samanaikaisen kuntoutusjakson tavoitteena on parantaa rintamaveteraanin kuntoutuksen tuloksellisuutta sekä edistää rintamaveteraanin kotona selviytymistä muun muassa tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista. Aviopuolison osallistuminen ei lyhennä rintamaveteraanin laitoskuntoutusjaksoa. Samanaikaisen kuntoutusjakson pituuden, tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioi kuntoutuspäätöksen tekijä. Edellytyksenä yhteiseen kuntoutusjaksoon osallistumiselle on molempien aviopuolisoiden yhteinen tahto. Aviopuolisolla ei ole oikeutta avo- eikä päiväkuntoutukseen. 2. Kuntoutukseen hakeminen, valinta ja lähettäminen Kuntoutusta suositellaan haettavaksi Valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella. Hakulomakkeita (Kuntalomake 6430-U:98) ja kuntoutussuunnitelmalomakkeita (Kuntalomake nro 7440) voi tilata Printel Oy:stä, osoite: PL 29, 01511 Vantaa, puh. (09) 82 941. Kuntoutushakemuksen tekee rintamaveteraani tai hänen valtuuttamansa myös aviopuolison kuntoutuksen osalta. Kirjallisen aloitteen kuntoutukseen voi tehdä rintamaveteraanin puolesta myös omainen tai sosiaali- ja terveysviranomainen, mikäli rintamaveteraani ei itse siihen kykene. Laitos- ja päiväkuntoutushakemukseen on aina liitettävä lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta ja kuntoutustarpeesta. Mikäli hakijalla on kiinteä hoitosuhde oman kunnan terveyskeskukseen, ei käyntiä lääkärinvastaanotolla välttämättä tarvita. Myös aviopuolison hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto. Lääkärinlausunto saa olla enintään vuoden vanha. Avokuntoutukseen ohjatulla rintamaveteraanilla tulee olla lääkärin antama hoitomääräys, jossa yksilöidään tarvittavat hoito- ja kuntoutustoimenpiteet sekä näiden kannalta olennaiset rintamaveteraanin terveydentilaa koskevat tiedot. Laitoskuntoutukseen osoitetun rintamaveteraanin sekä tämän aviopuolison toimintakykyluokka on määriteltävä. Mikäli kuntoutuslaitoksessa arvioidaan kuntoutettavan toimintakykyluokka toisin, toimintakykyluokan muuttaminen edellyttää myös lähettävän kunnan/ kuntayhtymän suostumusta. Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/88) 3 :n mukaan päätöksen rintamaveteraanin kuntoutukseen hyväksymisestä tekee rintamaveteraanin kotikunnan kansanterveystyön toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtiva monijäseninen toimielin. Se voi myös määrätä alaisensa viranhaltijan päättämään asiasta vahvistamiensa perusteiden ja ohjeiden mukaisesti.
3 (10) Eduskunnan hyväksymän kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain suurimmat terveydenhuoltoa koskevat muutokset kohdistuvat perusterveydenhuoltoon, jonka järjestämisessä edellytetään tulevaisuudessa vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Tämä laajempia väestöpohjia koskeva tavoite tulisi ottaa huomioon myös rintamaveteraanikuntoutuksen järjestämisessä siten, että alueellista yhteistyötä lisätään. Perusteiden ja ohjeiden tulee perustua edellä mainitun lain 2 :ssä tarkoitettuihin valintaperusteisiin sekä sosiaali- ja terveysministeriön rintamaveteraanien kuntoutukseen kuuluvasta tutkimuksesta ja hoidosta antamiin ohjeisiin (sosiaali- ja terveysministeriön määräyskokoelma 2000:17). Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettu asetus 2 sisältää tarkemmat säännökset kuntoutukseen ohjaamisesta. Rintamaveteraaneja kuntoutukseen valittaessa tulee ottaa huomioon kuntoutuksen tarve ja kiireellisyys. Rintamaveteraanikuntoutuksen tulee olla hyvän ja kokemusperäisesti perustellun kuntoutuskäytännön mukaista. Kuntoutettava tulee ohjata avo- tai laitoskuntoutukseen siten, että yleinen lääketieteellinen kokemus huomioon ottaen kuntoutuksella saavutetaan mahdollisimman hyvä hoitotulos. Päivä- tai muu avokuntoutus on ensisijainen kuntoutusmuoto silloin, kun avokuntoutus mahdollistaa tavoitellun hoitotuloksen. Kuntoutuksesta päätettäessä tulee ottaa huomioon rintamaveteraanin terveydentila, kuntoutusta antavan toimintayksikön toiminnan laatu sekä maantieteelliset, kielelliset ja muut olosuhteet. Jos rintamaveteraani on hakenut nimenomaan päiväkuntoutusta tai muuta avokuntoutusta, niin häntä ei saa ohjata laitoskuntoutukseen ilman erityistä perustetta Mikäli kunnassa ei ole riittävästi tarjolla avokuntoutusmahdollisuuksia joko tarjonnan puutteen tai pitkien etäisyyksien takia, niin kuntoutus voidaan toteuttaa laitoskuntoutuksena.. Kuntoutusjakson välin ei ilman erityistä perustetta tulisi olla vuotta pitempi. Tarvittaessa voidaan yksittäisen rintamaveteraanin osalta käyttää avo- ja laitoskuntoutusta vuorovuosin, jotta voidaan turvata kaikkien halukkaiden pääsy kuntoutukseen. Kuntoutettavan toimintakyvyn edistämiseksi ja säilyttämiseksi kuntoutuksen tulee olla säännöllistä ja suunnitelmallista. Kuntoutettavan kuntoutussuunnitelma toteuttaa osaltaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 a :ssä ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 :ssä tarkoitetuissa suunnitelmissa asetettuja tavoitteita ja sovitetaan yhteen niiden kanssa. Valtiokonttori kiinnittää kunnan/kuntayhtymän huomiota siihen, että sen tulisi valita rintamaveteraaneja kuntoutukseen heidän kuntoutustarpeensa huomioon ottaen tasaisesti ympäri vuoden siten, ettei tarkoitukseen varattua määrärahaa jää käyttämättä. Suositeltavaa on, että varalle valitaan kuntoutujia viime hetken peruutusten johdosta. Kuntoutuslaitos ilmoittaa rintamaveteraanille, milloin hänelle on varattu aika kuntoutukseen. Rintamaveteraanin, jolla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Suomessa, hyväksyy kuntoutukseen hakemuksen perusteella Valtiokonttori.
4 (10) 3. Kuntoutusta antavat yksiköt 3.1 Avo- ja päiväkuntoutusta antavat toimintayksiköt Avo- tai päiväkuntoutusta voidaan toteuttaa joko terveyskeskuksessa, sairaalassa, vanhainkodissa, palvelu- ja päiväkeskuksessa, tämän ohjekirjeen liitteenä olevassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa tai hankkia se yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/90) 2 :ssä tarkoitetulta palvelun tuottajalta tai itsenäiseltä ammatinharjoittajalta. Rintamaveteraanilla on mahdollisuus saada avokuntoutusta myös kotonaan. Avo- tai päiväkuntoutuksessa on mahdollista käyttää myös palveluseteleitä. Palvelusetelin on tällöin katettava kuntoutuskustannukset kokonaan eikä veteraanille voi tulla omavastuuta maksettavaksi. Jotta valtion varoista maksettava kuntoutus tukisi parhaalla mahdollisella tavalla rintamaveteraanien toimintakyvyn edistämistä ja säilyttämistä, edellyttää se kuntoutusjakson huomioon ottamista osana rintamaveteraanin muita sosiaali- ja terveydenhuollon avo- ja laitospalveluja. Kuntoutuksen tulisi aina olla suunnitelmallista. Rintamaveteraanien palvelujen tarpeen arvio tulisikin toteuttaa kiinteässä yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveystoimen palveluiden ja laitos-/avokuntoutusta tarjoavien yksiköiden kesken (esim. ehkäisevät kotikäynnit, vanhusneuvolat, muistipoliklinikat, sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi määräajassa 75 -vuotta täyttäneille). Kuntien tehtävänä on niiden hankkiessa tai tuottaessa päivä-, koti- tai muita avokuntoutuspalveluja huolehtia palvelujen laadun, sisällön ja tarpeenmukaisuuden kehittämisestä siten, että kuntoutustoiminta vastaa rintamaveteraanin yksilöllisiä tarpeita sekä laajasti ja monipuolisesti tukee hänen toimintakykynsä edistämistä ja säilyttämistä. (huom. geriatrisen kuntoutuksen kehittäminen, Vanhustyön keskusliiton hankkeen raportit) Sosiaali- ja terveysministeriön ohjekirjeessä edellytetään, että kunta määrittää hankkimansa avo- ja päiväkuntoutuksen laatukriteerit ja huolehtii tarvittavasta palvelujen kilpailuttamisesta ja laadun valvonnasta. Avo- ja päiväkuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset korvataan kunnalle rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun asetuksen 4 :n mukaisesti. 3.2. Laitoskuntoutusta antavat toimintayksiköt Kunnat voivat järjestää laitoskuntoutuksen omassa terveyskeskuksessaan, erikoissairaanhoitolaitoksessa tai hankkia palvelun tämän ohjekirjeen liitteenä olevasta kuntoutus- ja hoitolaitoksesta. Valtiokonttori kilpailuttaa kuntoutus- ja hoitolaitoksissa annettavan laitoskuntoutuksen. Kilpailuttamisen perusteena olevat laitoskuntoutuksen laatuvaatimukset löytyvät Valtiokonttorin verkkosivuilta osoitteesta: www.valtiokonttori.fi/vakuutus/kaiku - Palvelut työnantajille, laitoksille ja virastoille/sotainvalidit ja veteraanit/rintamaveteraanien kuntoutusohjeet kunnille. Laatuvaatimuksilla pyritään varmistamaan, että asiakkaan saamat palvelut ovat yksilöllisiä, asiakaslähtöisiä ja turvallisia. Laatuvaatimuksissa korostetaan myös kuntoutuksen jatkuvuutta ja kuntoutuslaitosten yhteistyötä kuntoutujan kotikunnan kanssa. Näin varmistetaan kotona selviytymisen edellytykset kuntoutusjakson jälkeen.
5 (10) Valtiokonttori valvoo laatuvaatimusten toteutumista kuntoutus- ja hoitolaitoksiin tehtävillä auditointikäynneillä. Ohjekirjeen liitteenä (liite 1) ovat Valtiokonttorin vuodelle 2010 hyväksymät kuntoutus- ja hoitolaitokset ja vahvistetut hoitopäivähinnat. Valtiokonttori on vahvistanut hinnat toimintakykyluokittain. Näitä hintoja kuntien tulee noudattaa laitoskuntoutuksen osalta. Hoitopäivähintojen vahvistaminen tapahtuu hoidon sisällön ja laadun perusteella. Kunnat voivat velottaa terveyskeskuksessa tai erikoissairaanhoidon toimintayksikössä järjestetystä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset kansanterveyslain (66/1972) 22 :n säädösten mukaisesti (käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnat sisällyttävät kuntoutuksesta aiheutuneet menot määrärahan käyttönä Valtiokonttorille annettuun selvityslomakkeeseen). Kunnan terveyskeskukselle suoritettavaa korvausta laskettaessa palvelujen käyttäjiltä perittäviä asiakasmaksuja ei kuitenkaan lueta korvauksesta vähennettäväksi toimintatuloksi. 4. Kuntoutusmuodot ja sisältö Rintamaveteraanien ikääntyessä entistä yksilöllisemmän kuntoutuksen tarve lisääntyy. Tavoitteena kunkin rintamaveteraanin kohdalla on toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen niin, että hän mahdollisimman pitkään selviytyy itsenäisesti jokapäiväisistä toiminnoistaan. Tarjottavien kuntoutusjaksojen ja -muotojen tulee sopia rintamaveteraanien elinolosuhteisiin. Käytössä olevaa tutkimuksellista tietoa geriatrisesta ja psykososiaalisesta kuntoutuksesta hyödynnetään myös rintamaveteraanien kuntoutuksessa. 4.1 Avokuntoutus Avokuntoutuksen toimintamuotoja ovat päiväkuntoutus, fysioterapian, puheterapian, toimintaterapian ja muun terapian yksilölliset hoitosarjat, psykososiaalinen ja muu ryhmäkuntoutus sekä erilaiset sopeutumisvalmennuskurssit. Muuhun kuin kotikuntoutuksena toteutettuun avokuntoutukseen tulisi tarvittaessa sisällyttää myös yksi kotikäynti. Käynnillä voidaan arvioida rintamaveteraanin kotona selviytymistä sekä mahdollisia asunnon muutostyö- tai apuvälinetarpeita. Päiväkuntoutusohjelman sisältöön suositellaan kuuluvaksi kolme tuntia yksilöllistä päiväohjelmaa, josta 60 minuuttia tulisi olla yksilöterapiaa. Yksilölliseen päiväohjelmaan tulisi sisältyä päivittäin myös liikuntaryhmiä, toiminnallisia ryhmiä tai keskusteluryhmiä. Avokuntoutusta on mahdollista antaa myös rintamaveteraanin kotona (kotikuntoutus), jos se on hänen terveydentilansa vuoksi tarpeen. Kotikuntoutuksella tarkoitetaan rintamaveteraanin kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa, kuten palvelutalossa tai vanhainkodissa annettavaa kuntoutusta. Avo- ja kotikuntoutuksessa voidaan soveltaa myös liitteenä (liite 2) olevaa Tuetun kotikuntoutumisen mallia ikäihmisille. Mallissa kuvataan seikkaperäisesti mitä tuetulla kotona kuntoutumisella tarkoitetaan ja minkälaista toimintaa se voi sisältää.
6 (10) Kun kunnassa arvioidaan tarvittavien kotikäyntien määrää, on huomioitava rintamaveteraanien kuntoutusasetuksen säännökset avokuntoutuksen enimmäismääristä. Avokuntoutuksena on mahdollista antaa myös pelkkää jalkojenhoitoa sitä tarvitsevalle rintamaveteraanille. Päiväkuntoutusta voidaan antaa enintään 10 päivää ja muuta avokuntoutusta enintään 20 käyntikertaa kalenterivuodessa. Niissä tapauksissa, joissa rintamaveteraanilla oleva vamma tai sairaus haittaa toimintakykyä (lain 2 3 momentti) voidaan päiväkuntoutusta antaa 20 päivää tai muuta avokuntoutusta enintään 30 käyntikertaa kalenterivuodessa. Oikea ja tarkoituksenmukainen kuntoutuksen jaksottaminen edistää rintamaveteraanin toimintakyvyn säilymistä pidempään. Avokuntoutusta voidaan toteuttaa toimintakykyluokkaan III kuuluvan rintamaveteraanin osalta esimerkiksi siten, että rintamaveteraanilla on mahdollisuus saada avokuntoutusta 2 x 10 hoitokerran sarjaa. Vastaavasti toimintakykyluokkaan I ja II kuuluvan rintamaveteraanin avokuntoutus voidaan toteuttaa esimerkiksi 3 x 10 tai 2 x 15 hoitokerran sarjoina. 4.2 Rintamaveteraanin laitoskuntoutus Laitoskuntoutuksella tarkoitetaan kuntoutus- ja hoitolaitoksessa, sairaalan tai terveyskeskuksen osastolla annettua pääsääntöisesti yhtäjaksoista hoitojaksoa, johon kuuluu kuntoutuksen lisäksi majoitus ja täysihoito. Ensisijaisesti on pyrittävä käyttämään lähimpiä soveltuvia kuntoutuslaitoksia. Lääketieteellisistä tai kielellisistä syistä johtuen voidaan rintamaveteraani kuitenkin lähettää sopivimpaan kuntoutuslaitokseen riippumatta sen sijainnista Suomessa. Myös muusta perustellusta syystä rintamaveteraani voidaan hänen omasta toivomuksestaan ohjata johonkin kauempana (Suomessa) sijaitsevaan kuntoutuslaitokseen. Esimerkiksi rintamaveteraanin kuulo- tai näköongelma, dementoituminen, reumasairaus, parkinsonintauti, tuki- ja liikuntaelin-sairaudet tai muu vastaava saattaa edellyttää kauempana sijaitsevaa kuntoutus- ja hoitolaitosta. Kuntoutusta voidaan antaa laitoskuntoutuksena enintään 10 vuorokautta (toimintakykyluokka III). Mikäli rintamaveteraanin toimintakyky on sairauden tai vamman aiheuttaman häiriön vuoksi alentunut siten, että rintamaveteraani kuuluu toimintakykyluokkaan I tai II, laitoskuntoutusjakson tulisi olla kalenterivuodessa 2 4 viikon pituinen silloin, kun se on kuntoutuksen tavoitteiden kannalta perusteltua. Kuntien tulee valvoa, että laitoskuntoutusjaksot toteutetaan rintamaveteraanien kuntoutusta koskevan asetuksen mukaisesti. 4.3 Aviopuolison laitoskuntoutus Toimintakykyluokkaan III kuuluvan rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua kuntoutukseen samanaikaisesti, samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa rintamaveteraanin kanssa enintään 10 vuorokauden ajan.
7 (10) Rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua laitoskuntoutukseen samanaikaisesti, samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa, rintamaveteraanin kanssa enintään 14 vuorokauden ajan, jos rintamaveteraanilla on sellainen vamma tai sairaus, joka aiheuttaa toimintakyvyn häiriötä eli hän kuuluu toimintakykyluokkaan I tai II. Rintamaveteraanin ja aviopuolison yhteinen kuntoutusjakso voidaan toteuttaa esimerkiksi näin: Toimintakykyluokkaan III kuuluva rintamaveteraani voi olla laitoskuntoutuksessa enintään 10 vuorokautta ja aviopuoliso samanaikaisesti enintään 10 vuorokautta. Toimintakykyluokkaan I ja II kuuluva rintamaveteraani voi olla kuntoutuksessa enintään 4 viikkoa ja aviopuoliso samanaikaisesti enintään 2 viikkoa. Aviopuolison kuntoutusjakso ei kuitenkaan saa olla pitempi kuin rintamaveteraanin. 5. Kuntoutuksen kustannusten korvaus Rintamaveteraanille ja hänen puolisolleen ei aiheudu kuntoutuksesta kustannuksia. Kunta maksaa rintamaveteraanin kuntoutuskustannukset ja Kansaneläkelaitos korvaa kuntoutusmatkoista aiheutuvat kulut. 5.1 Valtiokonttorin korvaukset Valtion vuoden 2010 talousarviossa on rintamaveteraanien kuntoutukseen varattu yhteensä 34 096 000 euroa. Kunnille jaetaan määrärahasta 30 815 778 euroa kunnissa asuvien rintamaveteraanien määrän suhteessa. Määräraha maksetaan kunnille ennakkona neljännesvuosittain (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) yhtä suurina erinä. Ennakkona maksettu määräraha on lopullinen. Määrärahasta käytetään osa rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan matkakustannuksiin, tutkimushankkeisiin sekä ulkomailla asuvien rintamaveteraanien kuntoutukseen. Kunnat ja kuntayhtymät sekä palveluntuottajat voivat hakea rintamaveteraanien kuntoutuksen (erityisesti avokuntoutusmallien) kehittämiseen määrärahaa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kuntien tulee tehdä valtion vuoden 2010 määrärahalla maksettavat rintamaveteraanien kuntoutuspäätökset 31.12.2010 mennessä. Vuoden 2010 aikana on suotavaa valita rintamaveteraaneja myös varalle, jotta kuntoutusjaksonsa peruuttamaan joutuneen rintamaveteraanin tilalle voidaan vielä vuoden 2011 puolella lähettää uusi kuntoutuja. Tehtyjen kuntoutuspäätösten perusteella voidaan kuntoutuskustannuksia maksaa 31.3.2011 saakka. Mikäli määrärahaa jää kunnilta käyttämättä, on se palautettava Valtiokonttorille viimeistään 15.5.2011.
8 (10) Valtiokonttori on varannut vuoden 2010 rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahasta kaksi miljoonaa euroa jaettavaksi syyskuussa vuodelta 2009 käyttämättä jääneiden määrärahojen jaon yhteydessä. Tämä summa sekä kunnilta käyttämättä jääneet vuoden 2009 määrärahat jaetaan syyskuussa 2010 hakemusten perusteella niille kunnille, jotka ovat noudattaneet kuntoutukseen valinnoissaan Valtiokonttorin ohjeita, mutta joiden määrärahat eivät ole kuitenkaan riittäneet kaikkien hakijoiden kuntouttamiseen. Valtiokonttorin arvioidessa lisämäärärahan myöntämisen tarvetta otetaan huomioon kuntien maantieteelliset ja muut erityisolosuhteet, kuten pitkät etäisyydet harvaan asutulla seudulla ja avopalvelujen vähäinen tarjonta kunnan alueella. 5.2 Hakemusmenettely tilanteessa, jossa kuntoutusmääräraha ei ole riittänyt Kuntien ja kuntayhtymien tulee ilmoittaa Valtiokonttorille 31.8.2010 mennessä niiden kuntoutusta hakeneiden rintamaveteraanien lukumäärä, joille ei ole voitu myöntää maksusitoumusta vuoden 2010 määrärahasta. Lisämäärärahan saaminen edellyttää Valtiokonttorille lähetettyä hakemusta perusteluineen siitä, miksi määräraha ei ole riittänyt kaikille kuntoutukseen hakeneille veteraaneille. Hakemus on tehtävä Valtiokonttorin laatimalle lomakkeelle. Lomake on saatavilla Valtiokonttorin verkkosivuilta tai pyydettäessä postitse elokuun alussa. Hakemus lähetetään osoitteella: Valtiokonttori, Vahingonkorvauspalvelut, Merja Längman, PL 10, 00054 Valtiokonttori. Kuntoutusmäärärahan suuruudesta, maksamisesta ja käytön valvonnasta annetaan ohjeet erikseen kunnille ja kuntayhtymille. Kuntien tulee aktiivisesti seurata määrärahan käyttöä, jotta kuntoutukseen varattua määrärahaa ei jäisi käyttämättä ja kaikki kuntoutusta haluavat pääsisivät säännölliseen vuosittaiseen kuntoutukseen. 5.3 Matkakustannusten korvaus Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutettavalle ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset kokonaisuudessaan siihen kuntoutuslaitokseen, jossa he ovat olleet kuntoutuksessa. Sairausvakuutuslain mukaisen matkakorvauksen lisäksi Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutuksessa olleille myös omavastuuosuuden ja sitä pienemmät matkakulut kokonaan. Rintamaveteraanin on matkakorvausta hakiessaan esitettävä Kansaneläkelaitokselle kunnan tai Valtiokonttorin antama kuntoutusmaksusitoumus tai hyväksymispäätöksen kopio sekä selvitys kuntoutukseen osallistumisesta. Selvitys kuntoutukseen osallistumisesta voidaan antaa esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen lomakkeella.
9 (10) Kansaneläkelaitos maksaa myös julkisessa laitoshoidossa olevan rintamaveteraanin matkakustannukset kuntoutuslaitokseen ja takaisin hoitolaitokseen. Samoin menetellään, jos laitoskuntoutuksessa oleva rintamaveteraani siirretään kesken kuntoutusjakson sairaalahoitoon. Valtiokonttori korvaa nämä matkakustannukset kokonaan Kansaneläkelaitokselle, koska sairausvakuutuslain mukaan laitoshoidossa olevalle henkilölle ei korvata mitään sairauden tai vamman hoidon aiheuttamia kustannuksia. Jos julkisesta laitoshoidosta kuntoutukseen lähetetty rintamaveteraani palaa kuntoutuslaitoksesta suoraan kotiin, korvaa Valtiokonttori Kansaneläkelaitokselle kotimatkan siten, kuin edellisessä kappaleessa on esitetty. Kansaneläkelaitos maksaa korvauksen matkakustannuksista myös ulkomailla asuvalle rintamaveteraanille ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle, jolla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Suomessa ja jotka Valtiokonttori on hyväksynyt kuntoutukseen. Tällöin korvataan välittömästi kuntoutukseen liittyvät edestakaiset matkakustannukset heidän asuinmaastaan kuntoutuslaitokseen. Rintamaveteraanin saattajan matkakulut ulkomailta Suomeen korvataan vain, jos Valtiokonttori on maksusitoumuksessa luvannut korvata ne. Kansaneläkelaitos maksaa matkakustannukset ulkomailta Valtiokonttorin maksusitoumuksessa mainittuun kuntoutuslaitokseen. Matkakulujen katsotaan liittyvän kuntoutukseen, jos oleskelu Suomessa kestää kuntoutusjakson lisäksi enintään kaksi kuukautta. Vakinaisesti ulkomailla asuva rintamaveteraani voi saada kuntoutusta myös asuinmaassaan sijaitsevassa kuntoutusyksikössä. Suomen ulkopuolella annettavan kuntoutuspalvelun hankkimisesta ja järjestämisestä päättää Valtiokonttori. Kansaneläkelaitos maksaa myös näistä matkoista aiheutuneet kustannukset kodista kuntoutuslaitokseen ja takaisin. Matkalaskut lähetetään kansaneläkelaitokselle osoitteella: Kansaneläkelaitos, Karjaa, PL 44, 10301 KARJAA, Finland. Kansaneläkelaitos korvaa kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset halvinta matkustustapaa käyttäen. Ulkomailta tehtyjen matkojen osalta voidaan edestakaiset matkakulut maksaa heti kuntoutuksen päätyttyä, mikäli rintamaveteraani esittää riittävän selvityksen matkakuluista (esimerkiksi edestakainen matkalippu). Korvaus maksetaan Kansaneläkelaitoksen toimiston päättämällä tavalla joko käteisellä tai ilmoitetulle pankkitilille. Valtiokonttori maksaa Kansaneläkelaitokselle ulkomailla asuvien rintamaveteraanien matkakustannukset rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 10 :n mukaisesti. Kuntoutukseen lähettävän tahon on tarvittaessa opastettava rintamaveteraaneja matkakorvauksien hakemisessa. 6. Muutoksen haku Rintamaveteraanien kuntoutusta koskevan lain 13 :n mukaan tässä laissa tarkoitettuihin Valtiokonttorin, kunnan asianomaisen toimielimen (aikaisemmin terveyslautakunnan) ja Kansaneläkelaitoksen päätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla muussa kuin rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 10 :n 3 momentin tarkoittamassa tapauksessa.
10 (10) Jos kunnan asianomaiselle toimielimelle rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 3 :n nojalla kuuluva asia on siirretty viranhaltijan päätettäväksi, viranhaltijan on saatettava asia asianomaisen toimielimen ratkaistavaksi, jos päätökseen tyytymätön 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii. Päätökseen on liitettävä ohjeet, joista ilmenee miten päätökseen tyytymättömän on meneteltävä asian saattamiseksi asianomaisen toimielimen käsiteltäväksi. Lisätietoja antavat: Merja Längman, puh.(09) 7725 8203 Ritva Brinck, puh. (09) 7725 8224 Jouko Himanen, puh.(09) 7725 8275 Toimialajohtaja Jyri Tapper Linjanjohtaja Marja-Liisa Taipale Liite 1 Liite 2 Tiedoksi: Rintamaveteraanien laitoskuntoutusta järjestävät kuntoutus- ja hoitolaitokset sekä hoitopäivähinnat vuonna 2010 Tuetun kotikuntoutumisen mallia ikäihmisille Ahvenanmaan maakuntahallitus Eduskunnan oikeusasiamies Finland Ambassad i Sverige Finlands Svenska Kommunförbund Kansaneläkelaitos Kuntoutus- ja hoitolaitokset Lääninhallitukset Rintamaveteraaniliitto Rintamanaisten liitto Rintamaveteraaniasian neuvottelukunta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveysministeriö Sotainvalidien Veljesliitto Suomen fysioterapiakeskusten liitto Suomen Kuntaliitto Suomen Fysioterapialiitto Suomen Sotaveteraaniliitto Suomen Sotaveteraaniliiton Ruotsin piiri Terveydenhuollon oikeusturvakeskus