TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.2.2012

1. YLEISTÄ 1 1.1. Säännökset 1 1.2. Käsittely 2 1.2.1 Hakeminen 2 1.2.2. Hakemuksen käsittely 2 1.2.3. Toimeentulotuen päätösvalta 3 1.2.4. Päätöksenteko ja päätös 3 1.2.5. Hakemuksen uusiminen 3 1.2.6. Atk-kirjaus 3 1.2.7. Toimeentulotuen maksatus 3 1.2.8. Viranhaltijan oikaisupäätös ja muutoksenhaku 4 1.2.9. Perhe (ToTuL 3 ) 4 1.2.10. Vakinainen oleskelukunta 5 2. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE 5 2.1. Perustoimeentulotuki 5 2.2. Täydentävä toimeentulotuki 5 2.3. Ehkäisevä toimeentulotuki 6 3. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (TOTUL 11 JA 12 ) 6 3.1. Toistuvat tulot 6 3.2. Omaisuus ja varallisuus 8 3.3. Tulojen jaksottaminen ja takautuvat laskelmat 8 4. MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN 9 4.1. Perusosa ToTuL 9 9 4.2. Perusosan alentaminen ToTuL 10 9 4.3. Asumismenot 10 4.3.1. Perustoimeentulotuessa huomioitavat asumismenot 11 4.3.2. Lämmityskulut ja sähkölaskut 12 4.3.3. Omakotitalon hoitokulut 12 4.3.4. Asuntolainojen korot 13 4.3.5. Asumismenojen kohtuullisuusharkinta 13 4.3.6. Kotona asuvien nuorten (yli 18 v.) asumismenot 14 4.3.7. Vuokravakuus 14 4.3.8. Vuokrarästit 15 4.4. Terveydenhuoltomenot (ToTuL 1 2-kohta) 15 4.4.1. Sairaala- ja laitoshoidon maksut (myös päihdehuollon asiakasmaksu) 16 4.4.2. Terveydenhuollon maksukatto 16 4.4.3. Päihdehuollon laitoskuntoutus/ katkaisuhoito 16 4.4.4. Erityisravinto 17 4.4.5. Hammashoito ja hammasproteesit 17 4.4.6. Lääkkeet 17

4.4.7. Terveydenhuollon matkakulut 18 4.4.8. Silmälasit 18 4.5. Työmatkat 18 4.6. Päivähoito 19 4.7. Muut erityismenot 19 4.7.1. Auton käytöstä aiheutuvat kulut 19 4.7.2. Elatusapumaksut 19 4.7.3. Hautauskustannukset 20 4.7.4. Lähiomaisen hautajaiset 20 4.7.5. Henkilöllisyystodistus, passi tai kansalaisuushakemus 21 4.7.6. Lasten harrastemenot 21 4.7.7. Kodin hankinnat ja -perustamiskustannukset 21 4.7.8 Käyttövarat 22 4.7.9 Lainojen lyhennykset, kulutusluotot, osamaksuvelat ja maksurästit 22 4.7.10. Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet 22 4.7.11. Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut 22 4.7.12. Jäännösvero 23 4.7.13. Vapaa-ajan matkakustannukset 23 4.7.14. Muuttokustannukset 23 4.7.15. Opiskelukustannukset 23 4.7.16 Opintolainojen korot 24 4.7.17 Puhelin, digisovitin 24 4.7.18. Ulosmittaus 24 4.7.19. Vaatetus 24 5. PERINTÄ (TOTUL 19-23 ) 25 6. ASEVELVOLLISEN TOIMEENTULOTUKI 26 7. KOTONA ASUVAN 18-VUOTIAAN TOIMEENTULOTUKI 26 8. OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUKI 26 8.1. Itsenäisesti asuvat yksinäiset opiskelijat 27 8.2. Perheelliset opiskelijat 28 8.3. Kotona asuvat opiskelijat 28 8.4. Muilla kuin opintoetuuksilla opiskelevat 28 9. ULKOMAALAISTEN TOIMEENTULOTUKI 28 9.1. Toimeentulotuen maksaminen ulkomailla oleskelun ajalta 29 10. VANKILASSA OLEVAT JA VAPAUTUVAT 29 11. YRITTÄJÄT 29 12. POSTE RESTANTE-ASUJAT 30 13. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA 30

14. VÄLITYSTILI 30 15. EDUNVALVONTA JA TOIMEENTULOTUKI 30 16. VELKANEUVONTA 31 17. VOIMASSAOLO JA LIITTEET 32

6 1. YLEISTÄ 1.1. Säännökset Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/ 1412 Hallintolaki 6.6.2003/ 434 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/ 812 Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, ToTuL 1, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Sen avulla turvataan ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen rakenne määriteltiin uudelleen 1.1.2006 alkaen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Valtio rahoittaa perustoimeentulotuesta aiheutuneista kustannuksista puolet. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta valtio osallistuu kustannuksiin entiseen tapaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän kautta. Oikeus toimeentulotukeen on jokaisella, joka ei voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. ToTuL 2. Hallintolaki 1.1.04 alkaen: Hallintomenettelyssä saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Päämiehen on tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä ja hänen huoltajallaan tai muulla laillisella edustajallaan on kummallakin oikeus erikseen käyttää puhevaltaa, joka koskee alaikäisen henkilöä tai henkilökohtaista etua tai oikeutta.

7 Asia pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla vaatimukset perusteineen. Viranomaisen suostumuksella asian saa panna vireille myös suullisesti, Hallintolaki 19. Tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava asiakaskertomukseen tai muulla tavoin rekisteröitävä. Hallintolaki 42 Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Asianomaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianomaisen on muutenkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämistä. Hallintolaki 31. 1.2. Käsittely 1.2.1 Hakeminen Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti hakemuksella tai suullisesti varatulla ajalla viranhaltijan luona. Hakemus toimeentulotuesta on saatavissa mm. perusturvatoimistosta tai internet-sivuilta. Uusille asiakkaille pyritään varaamaan aika ensimmäisen hakemuksen käsittelyä varten. Kaikista tuloista ja menoista on esitettävä tositteet (asiakkaan tietojenantovelvollisuus ToTuL 17 ). Jos hakemus tai esitetyt tiedot ovat puutteelliset, pyydetään lisäselvitystä yhdellä kertaa kaikista puuttuvista tiedoista ja

8 pyyntöön sisällytetään määräaika sekä ilmoitetaan, että määräajan noudattamatta jättäminen ei estä päätöksentekoa (Hallintolaki 31, 32 ja 33). Selvityspyyntö: 1. Mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä (HaL 32 ) 2. Asianosaiselle aina asetettava määräaika (HaL 33 ) 3. Asianosaiselle on ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista (HaL 33 ) Jos sosiaaliviranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä asiakkaalta itseltään tai asiakaslain 20 :n 1 momentissa mainituilta tahoilta ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta, voidaan tehdä kirjallinen pyyntö rahalaitokselle. Ennen pyynnön tekemistä asiasta on tehtävä päätös. Sen saa tehdä sosiaalihuoltolain 6 :ssä tarkoitetun toimielimen määräämä sosiaalihuollon viranhaltija. Ennen pyynnön tekemistä siitä on annettava tieto asiakkaalle. Punkalaitumen kunnan perusturvatoimistolla on tekninen yhteys Kansan-eläkelaitokseen (Soky-yhteys), jonka avulla Kelan maksamat etuudet voidaan tarkistaa, mikäli asiakas ei ole toimittanut niistä tositetta. 1.2.2. Hakemuksen käsittely 1.1.2008 alkaen ToTuL 14a :n mukaan toimeentulotukiasia tulee käsitellä viivytyksettä. Kiireelliseksi tapauksen arvioi sosiaalityöntekijä. Kiireelliset tapaukset käsitellään samana tai seuraavana työpäivänä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Syynä kiireelliseen toimeentulotuen tarpeeseen voi olla esim. yllättävä sairastuminen ja lääkehoidon tarve tai matkalipun tarve kotipaikkakunnalle tai muu yllättävä elämäntilanne. Muut hakemukset käsitellään viivytyksettä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä. Puutteellisiin hakemuksiin pyydetään lisäselvitystä ja käsittelyaika lasketaan niiden saapumisajankohdasta.

9 Jos asiakas haluaa keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän kanssa, häntä opastetaan soittamaan puhelinaikana ja työntekijä varaa tarvittaessa ajan, jos puhelinneuvonta ei riitä. Mikäli hakemus kohdistuu seuraavaan kuukauteen ja se on jätetty seitsemän arkipäivää ennen kuukauden loppua, se tulee käsitellä ja panna käytäntöön tulevan kuukauden 1. arkipäivänä. 1.2.3. Toimeentulotuen päätösvalta Toimeentulotukipäätöksen tekee asiaa käsittelevä sosiaaliohjaaja tai palvelusihteeri lakia ja voimassa olevia soveltamisohjeita noudattaen. Soveltamisohjeet kirjataan yhteiseen asiakirjaan. 1.2.4. Päätöksenteko ja päätös Päätös tehdään kaikkiin hakemuksiin aina kirjallisena ja siihen liitetään normilaskelma, ellei se päätöksen sisällöstä johtuen ole tarpeeton. Päätös luovutetaan asiakkaalle tai lähetetään postitse. Tiedoksiantotapa ja -päivämäärä merkitään ATK-ohjelmaan. Päätöksentekijä on vastuussa siitä, että päätös on lainmukainen ja että hakijoita käsitellään yhdenvertaisesti. Päätös sisältää aina muutoksenhakuohjeen. 1.2.5. Hakemuksen uusiminen Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuvaa, tulee tukea hakea pääsääntöisesti kuukausittain. Hakemukseen tulee liittää tositteet tuloista ja menoista. Tulojen ja menojen ollessa muuttumattomat, voidaan asiakkaalle tehdä useamman kuukauden voimassa oleva päätös, mikäli vuokrasopimus ja asumistuki ovat voimassa sen ajan. Tällöin hakijan ja hänen perheenjäsentensä tulee esittää tositteet päätöksen voimassaoloajalta seuraavan hakemuksen yhteydessä.

10 Yli yhden kuukauden voimassa olevaan päätökseen kirjataan asiakkaan velvollisuus ilmoittaa hänen tiedoissaan tapahtuneista muutoksista ToTuL 17 :n mukaisesti. 1.2.6. Atk-kirjaus Toimeentulotukihakemuksen (kirjallinen tai suullinen) käsittelijä kirjaa asian vireille järjestelmään. Käsittelijä huolehtii siitä, että perhetiedot, osoite- ja pankkitiedot sekä sosioekonominen asema ovat atk-järjestelmässä oikeat. Erityisesti aikuistuvien lasten tilanteen muutokset on muistettava tarkistaa 18-vuotispäivästä alkaen. 1.2.7. Toimeentulotuen maksatus Tuen maksatus tapahtuu sen kuukauden aikana jota toimeentulotuki koskee. Seuraavan kuukauden toimeentulotukea ei makseta etukäteen. Maksupäiväksi voidaan valita päätöspäivää seuraava arkipäivä tai joku tulevista arkipäivistä tarpeen mukaan ja toimeentulotuki voidaan maksaa erissä. Toimeentulotuki voidaan maksaa kokonaan asiakkaalle tai maksaa sillä lasku. Jokaisesta maksutapahtumasta on kirjattava oma maksu ohjelmaan ja tiliöitävä se oikeasta menokohdasta. Laskun maksussa käytetään ensisijaisesti viitenumeroita. Jos ne puuttuvat, esim. vuokranmaksussa, merkitään kenen vuokra on kyseessä, maksukuukausi ja osoite. Pääsääntöisesti asiakas hoitaa itse laskujensa maksun ja esittää niistä tositteet, jolloin toimeentulotuki maksetaan asiakkaan tilille. Niissä tapauksissa, joissa asiakas ei kykene hoitamaan asioitaan ja esim. häätö tai sähkönkatkaisu uhkaisi, voidaan laskut maksaa suoraan vastaanottajalle. Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti makseta takautuvasti. Takautuvalla maksamisella tulee aina olla perusteltu syy. ToTuL 15.

11 Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä takautuvasti myöntää toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. 1.2.8. Viranhaltijan oikaisupäätös ja muutoksenhaku Jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, viranomainen voi korjata virheellisen päätöksen ratkaisemalla asian uudelleen (hal 50 1 mom). Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä (HaL 50 2 mom). Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe. Virhettä ei saa korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutettu asianosaisen omasta menettelystä (HaL 51 ). Viranomainen voi käsitellä korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta (HaL 52 ). Jos asiakas on tyytymätön saamaansa päätökseen eikä asiavirhettä ole tapahtunut, hän voi tehdä oikaisuvaatimuksen Punkalaitumen perusturvalautakunnalle 14 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin päätös saatettiin asianomaiselle tiedoksi. Postitse lähetettynä päätös katsotaan saadun tiedoksi 7.päivänä lähetyspäivästä. Asiakkaalle luovutettu, asiakkaan allekirjoittama päätös katsotaan saadun tiedoksi luovutuspäivänä. Tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan määräaikaa laskettaessa. 1.2.9. Perhe (ToTuL 3 ) Avoliitossa asuvien katsotaan muodostavan perheen. Avopuolison tuloilla katetaan koko perheen elantoa. Yhdessä asuvat sisarukset eivät ole perhe, vaan molemmille tehdään oma toimeentulotukilaskelma. Perusosa on kuitenkin toisen kanssa asuvan mukainen.

12 Jos asiakkaan ja käsittelijän näkemykset siitä, keitä perheeseen kuuluu, eroavat, on asiakkaalle tarvittaessa varattava tilaisuus esittää selvityksensä talouden erillisyydestä (ToTuL 17.2 ). Lapsen tulot huomioidaan vain hänen omien menojensa osalta (lähinnä perusosa ja asumismenot). 18 vuotta täyttäneelle vanhempansa luona asuvalle nuorelle tehdään oma päätös 18-vuotispäivästä alkaen. 1.2.10. Vakinainen oleskelukunta Toimeentulotuen myöntää henkilön vakinainen oleskelukunta (tosiasiallinen asunto ja koti). Tämä koskee myös asumispalveluissa toisella paikkakunnalla asuvien toimeentulotukea. Ensisijaisesti on tarkistettava asumispalvelun asiakaspalvelumaksu. Asiakkaan tulee tarvittaessa kyetä todistamaan vakinainen oleskelunsa. Todisteena käy esim. sen henkilön allekirjoittama tosite/todiste, jonka luona vakituisesti oleskelee. Sillä ei ole merkitystä, missä kunnassa hakija on kirjoilla. Kiireellistä toimeentulotukea myöntää kunta, jossa hakija oleskelee hakemusta tehtäessä. Päättävä viranhaltija sopii maksuista hakijan kotikunnan kanssa. Eräpäivä-teoria: Menot huomioidaan siinä kunnassa, jossa ne erääntyvät maksettaviksi (vuokravakuus, muuttokustannukset, vanhan asunnon sähkölasku, uuden asunnon vuokra jne). Jos vakinaisia oleskelukuntia on useita, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa menot ovat syntyneet. KHO 18.12.2000/ 3248 KHO 5.12.2001/ 3032 KHO 11.7.2006/1767

13 2. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE Toimeentulotuki jaetaan: 1) perustoimeentulotukeen, 2) täydentävään toimeentulotukeen ja 3) ehkäisevään toimeentulotukeen. Valtionosuusjärjestelmän muutoksen vuoksi toimeentulotuen eri lajit maksetaan omilta tileiltään. Kunnan on pystyttävä kirjanpidossaan eriyttämään eri tukimuotojen menot. 2.1. Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotukeen on sisällytetty pääosa toimeentulotuella katettavista menoista. Niitä ovat perusosan lisäksi muut perusmenot: asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot taloussähköstä aiheutuvat menot kotivakuutusmaksu ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 2.2. Täydentävä toimeentulotuki Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: lasten päivähoitomaksut muut kuin perustoimeentulotuessa hyväksyttävät asumisesta aiheutuvat menot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Tällaisia menoja voivat olla esim. takuuvuokra, muutosta aiheutuvat kustannukset, kodin irtaimiston hankkimisesta aiheutuvat menot, lastentarvikkeet ja lasten harrastukset. 2.3. Ehkäisevä toimeentulotuki

14 Ehkäisevästä toimeentulotuesta säädetään ToTuL 1 :n 2 momentissa ja 13 :ssä. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää: asumisen turvaamiseen häädön uhatessa ylivelkaantumisesta aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen silloin, kun avustamisella saadaan velkakierre katkaistuksi, lisävelkaantuminen tai jatkuva toimeentulotuen tarve estettyä (ensisijaiset toimenpiteet tulee ensin kartoittaa ja niiden mahdollisuudet käyttää, kuten velkajärjestely, ei-välttämättömän omai suuden realisointi jne) erilaisissa kriisitilanteissa taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen, esim. avio-/avoero, vakava sairastumi nen, lähiomaisen kuolema aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, esim. opiskelun tai työllistymisen edistämiseen tilanteessa, jossa muut ensisijaiset tukijärjestelmät eivät ole käytettävissä muihin saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin syrjäytymistä ehkäisevänä keinona Ehkäisevä toimeentulotuki on osa suunnitelmallista sosiaalityötä ja siitä päättää sosiaalityöntekijä. 3. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (ToTuL 11 ja 12 ) 3.1. Toistuvat tulot

15 Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto. Kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Toimeentulotuen ulkopuolelle jätettävät tulot on lueteltu toimeentulotukilain 11 :ssä. Työntekijä tarkistaa tulot ja varmistaa, että ne vastaavat henkilön elämäntilannetta, verotustietoja ja saatavissa olevia sosiaalietuuksia. Työntekijä ohjaa asiakasta ja huolehtii siitä, että asiakas hakee hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Jos opiskelija ei nosta opintolainaa, vaikka hänellä olisi siihen oikeus, otetaan opintolaina kuitenkin tulona huomioon myös kesä- ja heinäkuulla. KHO 30.11.1999/ 3854. Tulot lasketaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Esimerkiksi kuukauden viimeisinä päivinä tuleva tulo lasketaan seuraavan kuukauden tuloksi. KHO 13.2.2007/293 ja 5.7.2007/1800 Palkkatulosta tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyy palkasta tehdyt pidätykset (esim. ennakot ja ulosmittaus). Kuukauden tai kahden viikon tilierittelyä on verrattava pidemmän aikavälin (esim. vuoden alusta) ansioihin. Jos työ on osa-aikaista, on selvitettävä mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Palkkatulosta vähennetään työnantajan korvaamat matkakulut. ToTuL 11 :n 3 mom mukaan jätetään ansiotuloista huomioimatta vähintään 20 %, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Kyseinen käytäntö on väliaikaisesti voimassa 31.12.2014 saakka. Kokeilun tarkoituksena on edistää toimeentulotukea saavien työllistymistä. KHO:n päätös 3.4.2001/674: ulosmitattu tulo ei ole käytettävissä elantoon, joten sitä ei voida ottaa tulona huomioon. Jos tulo on maksettu asiakkaan tilille ja asiakas on vapaaehtoisella maksusuorituksella maksanut ulosottoon, on tulo ollut asiakkaan käytettävissä. Samalla tavalla menetellään Kelan etuuksien takaisinperinnän osalta. (Ks. tarkemmin luku 4.7.18 Ulosmittaus ja Kelan takaisinperintä)

16 Kelan maksamat etuudet voidaan tarkistaa Soky-ohjelmasta. Tarvittaessa pyydetään nähtäväksi asiakkaalle tullut etuuspäätös. Tarkistetaan tiedoista, että veronalaisesta tulosta on maksettu kohtuullinen ennakkovero. Ohjataan hakemaan muutosta ennakkoveroon, jos ennakonpidätys ei ole oikean suuruinen. Yksityispanot, yksityishenkilöiden avustukset ja lainat ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus tehdä selvitys tililleen tehdyistä yksityispanoista. Esim. vanhemman opiskelevalle, yli 18-vuotiaalle lapselleen antamaa ns. lainaa ei oleteta maksettavan takaisin niin kauan kuin nuori opiskelee. KHO 20.12.2001/ 3187 Pitkäaikaistyöttömillä työttömyyspäiväraha lasketaan 20 päivän maksatuksen mukaisesti siihen saakka, kunnes päiväraha tulee kaksi kertaa (20 pv:n suuruisena) samassa kuussa. Sen kuukauden laskelmasta alkaen päiväraha huomioidaan 21,5 päivän suuruisena. Päivärahan maksatuksen näkee joko hakijan tiliotteelta tai Kelan tiedoista. Sairauspäiväraha maksetaan 25 päivältä/kk. Jos henkilöllä ei ole ollut tuloja, sairauspäivärahaa voi saada vasta 55 yhtäjaksoisen sairauspäivän jälkeen. Jos asiakas hakee Kelasta asumistukea eikä hänellä ole muita tuloja kuin toimeentulotukea, Kela voi vaatia asiakasta esittämään selvityksen toimeentulostaan. Tositteena käy edellisen kuukauden toimeentulotukipäätös. Elatusapu ja elatustuki otetaan huomioon tulona, jos niitä on oikeus saada. Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapumaksujaan, opastetaan asiakasta hakemaan elatustukea, joka on toimeentulotukeen nähden ensisijainen tulomuoto. Erotilanteessa tulee kiirehtiä elatussopimuksen laatimista (lapsen oikeus elatukseen). Avioerotilanteissa on huomioitava, että nykyisen elatusturvalain mukaan elatustukeen tulee oikeus vasta sen kuukauden alusta lukien, kun elatussopimus tai oikeuden päätös elatusavusta on voimassa.

17 Veronpalautukset otetaan huomioon tulona maksukuukautena. Ulosmittauksesta on toimitettava tosite. Jos palautus on huomattava, siitä aiheutuva normiylitys voidaan huomioida enintään helmikuun loppuun saakka. On varmistettava myös lasten tulot, erityisesti 17-vuotiaiden (esim. opintotuki ja -laina, työtulo). Alle 18-vuotiaan tuloja ei huomioida siltä osin kuin ne ylittävät hänen huomioon otettavat menonsa. Alle 18-vuotiaiden vanhempiensa luona asuvien koululaisten lyhytaikaisten ja suhteellisesti pienten kesäansioiden osalta käytetään harkintaa sen osalta, otetaanko niitä lainkaan tulona huomioon. Opiskelijan tuloiksi otetaan huomioon opintoraha, asumislisä ja opintolaina mahdollisten muiden tulojen lisäksi. Yrittäjän tulojen selvittämiseksi pyydetään kirjanpitäjän todistus siitä, kuinka paljon yrittäjän hyödyksi on tullut yrityksestä esim. puolen vuoden ajalta. Selvitetään mahdollisesti km-korvauksina ja päivärahoina yli verotuksessa huomioitavien tulojen osuus. Ylisuurina maksetut kulukorvaukset voidaan huomioida tulona. Uudenmaa läänioikeus, tapaus 15.10.96/2602/4010/96, KHO 20.6.2001/1472 ja 4.6.04/1344. Jos uusi asiakas on ilmoituksensa mukaan ollut tulottomana pitkään eikä ole kuitenkaan hakenut ensisijaisia etuuksia eikä myöskään toimeentulotukea, on selvitettävä, millä asiakas on tullut toimeen. Jos muuta selvitystä ei saada, pyydetään allekirjoituksella varustettu oma kirjallinen selvitys. 3.2. Omaisuus ja varallisuus Omaisuus ja varallisuus, lukuun ottamatta työvälineitä ja asuntoa, ovat lain mukaan realisoitavissa olevia toimeentulotukeen nähden. Huomioon otettavaa varallisuutta (varat, jotka ovat muutettavissa rahaksi) ovat esim. kesäasunto, arvopaperit, osakkeet ja arvokkaat kulkuvälineet. Varat otetaan huomioon silloin, kun ne ovat tosiasiallisesti realisoitavissa. Käytetään harkintaa tilapäisen toimeentulotuen tarpeen kyseessä ollessa.

18 Realisoinnille annetaan määräaika ja jos toimeentulotuen tarve on tilapäistä, omaisuuden realisointia ei välttämättä edellytetä. Tarpeen mukaan voidaan tehdä takaisinperintäpäätös realisoitavasta omaisuudesta. Päätöksessä tulee mainita perintäkohde, esim. kesäasunto. ToTuL 20 :n mukainen takaisinperintä edellyttää hallinto-oikeuden päätöstä, jotta perintä olisi ulosottokelpoinen. Hallinto-oikeudelta haetaan takaisinperintäpäätös, jonka perusteella perusturvalautakunta voi hakea käräjäoikeudelta ulosottovelkojana pesäjaon, kun kyseessä on esim. kuolinpesän jakaminen. Ulosotto on haettava viiden vuoden kuluessa päätöksenteosta. KHO 16.2.2001/ 279 3.3. Tulojen jaksottaminen ja takautuvat laskelmat Kun uuden asiakkaan toimeentulotuen hakeminen perustuu hakijan/perheen tulotason selvään alenemiseen, voidaan tehdä edellisen kuukauden takautuva laskelma. Takautuvan laskelman mahdollinen normiylitys katsotaan käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle. Takautuvassa normilaskelmassa voidaan ottaa huomioon sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä huomioida, esim. osamaksut, lainalyhennykset. Jos ylijäämä on huomattava ja tulojen alentuminen on sellainen, että voidaan kohtuudella edellyttää, että asiakas on voinut siihen varautua, otetaan ylitys huomioon varsinaisen hakemuskuukauden tulona. Jos uudella asiakkaalla on rästiin jääneitä menoja, kuten vuokra, sähkö, julkinen terveydenhuolto ja jos takautuva laskelma osoittaa normivajetta, voidaan ToTuL 15 :n mukaisesti myöntää takautuvaa toimeentulotukea. Lain mukaan takautuvan toimeentulotuen maksamiseen täytyy olla erityinen syy, menojen on oltava toteennäytettyjä ja toimeentulotukeen oikeuttavia. Laki ei edellytä, että takautuvat toimeentulotukeen oikeuttavat menot ovat maksamatta. Perusosaa ei yleensä makseta takautuvasti; ei myöskään silloin, jos asiakas jättää joltain kuukaudelta tukea hakematta ja hakee jälkikäteen.

19 Mikäli asiakas on saanut normaalituloihin verrattuna huomattavan kertaluonteisen tulon viimeisen vuoden aikana, esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava, voidaan korvaus jakaa niin monelle kk:lle, kuin on tulon saamisen ja hakemuskuukauden välillä eli jaksotetaan tulo näille kuukausille. ToTuL 15 :n 3 mom. mukaan ansiotulo voidaan ottaa myös jälkikäteen tulona huomioon, jos ansiotulo ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä. Tämä edellyttää sitä, että toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. KHO 28.2.2003/ 444. 4. MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN 4.1. Perusosa ToTuL 9 Perusosat määräytyvät ToTuL 9 :n mukaan. Yksilön perusosa lasketaan yksin asuvalle ja yksinhuoltajalle. Jos samassa taloudessa asuu useita aikuisia eli henkilö ei asu yksin, lasketaan yhdessä asuvan perusosa. Poste Restantessa-asuvalle lasketaan yhdessä asuvan perusosa. Pyydetään todiste siitä, että oleskelee vakituisesti paikkakunnalla. Samaa sukupuolta oleville suhteensa rekisteröineille lasketaan yhdessä asuvan perusosa. Jos aikuinen lapsi asuu vanhempansa kanssa samassa kiinteistössä, mutta omassa erillisessä, täysin varustellussa asunnossa omassa taloudessaan, hänelle huomioidaan yksin asuvan perusosa. Perusosan kattamat menot on lueteltu ToTuL 7 :ssä ja niitä ei oteta huomioon erityismenoina.

20 Sauna-, pesutupa- ja pesulamaksut sisältyvät perusosan hygieniamenoihin. Jos erityistilanteissa myönnetään tukea pelkkään ravintoon, myönnetään 49 % perusosasta/ päivän perusosa (STM Opas toimeentulotukilain soveltajille 2007:11). 4.2. Perusosan alentaminen ToTuL 10 Jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän laiminlyönnillään on aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei ole voitu tarjota, perusosa voidaan alentaa enintään 20 %:lla. Alentaminen tehdään korkeintaan 2 kk kerrallaan ja se edellyttää perusteltua päätöstä ja sosiaalityön suunnitelmaa (mikäli mahdollista yhdessä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa ToTuL 10 ). Tilapäisissä työvoimapoliittisiin päätöksiin perustuvissa alle 2 kk:n kestoisissa työmarkkinatuen maksun katkeamisissa, esim. unohtuneen ilmoittautumisen vuoksi ei tehdä alennusta. 20 %:n alentaminen edellyttää: henkilö on kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai henkilö on kieltäytynyt työvoimapoliittisesta toimenpiteestä (koulutus, harjoittelu, ei ole hakeutunut koulutukseen yhteishaussa/työvoimatoimikunnan päätös) tai henkilö on omalla laiminlyönnillään aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei ole voitu tarjota ( ei ole hakenut työtä tai harjoittelupaikkaa, ei ilmoittautunut työnhakijaksi, saanut työssäoloehdon) alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei tällä perusteella ole oikeutettu työttömyysetuuteen

21 Jos kieltäytyminen on toistuvaa, perusosaa voidaan alentaa yli 20 %:lla, enintään kuitenkin 40 %:lla. Vähennys voidaan tehdä, jos: kieltäytyminen/laiminlyönti on toistuvaa on tehty 20 %:n alennus ja suunnitelma ja henkilö edelleen kieltäytyy työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei sellaista voida tarjota ja lisäksi kieltäytyy suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta 40 %:n alennusta voidaan jatkaa 2 kk:n jaksoissa niin kauan kunnes hakija noudattaa sovittua suunnitelmaa, jonka jälkeen perusosaa ei enää alenneta. Perusosan alentamista tulee harkita tarkoin, jotta se ei olisi asiakkaan tilanteeseen nähden kohtuutonta. Asiakkaan kanssa laaditaan aina suunnitelma. 4.3. Asumismenot Asumismenot huomioidaan vain siihen asuntoon, jossa hakija tosiasiallisesti asuu. Asuntona huomioidaan omistus-, asumisoikeus- tai vuokra-asunto. Asumismenoiksi lasketaan: vuokra/ yhtiövastike lämmityskulut sähkölaskut (kohtuulliset) vesi- ja jätevesimaksut (kohtuulliset) jätehuoltokulut koti- ja palovakuutus (erittely vakuutuksesta oltava tositteen lisäksi) kohtuulliset asuntolainan korot (EI lyhennys) kiinteistövero tontin vuokra

22 nuohous Asumistuki otetaan tulona huomioon. Työntekijän tulee opastaa asiakasta hakemaan asumistukea Kelasta. Jos asumistukea ei myönnetä tai päätös viivästyy kohtuuttomasti, voidaan toimeentulotukipäätös tehdä ennakkoetuusperinnällä, jolloin asumistuki peritään Kelasta hakemuskuukaudelta. Jos kaikki asunnossa asuvat eivät ole toimeentulotuen hakijoita, lasketaan hakijalle pääluvun tai hänen perheensä koon mukainen osuus asumiskuluista, esim. yhteisasuminen, työssä käyvän 18-vuotiaan nuoren asumiskulut jne. KHO 31.12.1999/ 4312, 23.5.2000/ 936 ja 25.7.2003/ 1698 4.3.1. Perustoimeentulotuessa huomioitavat asumismenot Asumismenot huomioidaan vain siihen asuntoon, jossa hakija tosiasiallisesti asuu. Asuntona huomioidaan omistus-, asumisoikeus- tai vuokra-asunto. Asumismenoiksi lasketaan: -vuokra/yhtiövastike -lämmityskulut -sähkölasku -vesi- ja jätevesimaksut (kohtuulliset) -jätehuoltokulut - palovakuutus - kohtuulliset asuntolainan korot (ei lyhennys) -kiinteistövero -tontin vuokra -nuohous Asumismenot otetaan huomioon kohtuullisen suuruisina hakijan tai perheen olosuhteet huomioiden. Kohtuullisuusharkinta on aina yksilöllistä. Kunnalla on oikeus harkita asumismenojen suuruutta, eikä tarkoituksena ole tukea vähimmäistoimeentulon ylittävää asumismukavuutta tai väljyyttä.

23 Perusturvalautakunta vahvistaa asumismenojen enimmäisnormit. Normiin lasketaan asumistukilaissa tarkoitetut asumismenot. Asumisen enimmäisnormit ovat: Henkilöluku m2(asumistuessa hyv.) asumisnormi 1 37 395 2 57 445 3 77 559 4 90 613 5 105 650 6 tai yli 115 770 Lisäksi asumiskustannuksina hyväksytään vesi- ja jätevesimaksua enintään 24,52 /hlö/kk vuokra-asunnossa ja 25,62 /hlö/kk omakotitalossa. Kohtuullisena taloussähkönä (ei lämmitys) enintään /kk yksin asuvalla 29 yhteistaloudessa 38 perheellä 51 suurperheellä (lapsia 4-) 61 Asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: vuokra tai yhtiövastike lämmityskustannukset vesimaksut asuntolainan korot jätehuolto