MUSTIONJOEN KALATIET JA ALASVAELLUSRAKENTEET Petri Karppinen, Kala- ja vesitutkimus Oy Kalateiden rakentaminen käynnissä Åminnefors ja Billnäs valmistuvat 2019 2020 Rakennuttaja: Raaseporin kaupunki. Yleissuunnittelu: Maveplan Oy. Rakennesuunnittelu Ponvia Oy. Kalateiden toimivuus ja hydrauliikka: Kala- ja vesitutkimus Oy Kärkihankerahoitus (MMM), Ely-keskus, Freshabit LIFE IP Karjaanjoki -hanke, Lohikalat Karjaanjoelle -vesistövisio 2021, alueen kunnat, Koskienergia Oy, Sappi Oy, kalastusalueet ym. Peltokoski ja Mustionkoski kalatiet, yleissuunnitelmat (Maveplan Oy) Alasvaellusrakenteiden suunnitelmat 2017 (Kala- ja vesitutkimus Oy, Reaalprojekt Oü) Alasvaellustutkimus toteutettu 2017 Alasvaellustutkimus toistetaan kalateiden valmistuttua Kalateiden vaikutus selviytymiseen (Åminnefors ja Billnäs) Alasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki
MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS 2017 Petri Karppinen, Kala- ja vesitutkimus Oy Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Teppo Vehanen, Luonnonvarakeskus Yhteistyössä: Kala- ja vesitutkimus Oy Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Luonnonvarakeskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Koskienergia Oy FRESHABIT LIFE IP Valokuvat: Kala- ja vesitutkimus Oy; ortoilmakuvat ja karttapohjat: Maanmittauslaitos Kiitokset: Sami Soosalu, Tiina Asp, Jorma Valjus, Timo Juvani, Hannu Ruotsalainen
Alasvaellus Mustionjoella - Vaelluspoikaset voimalaitoksille päävirtauksen mukana - Jokaisella voimalaitoksella omat erityispiirteensä - Kuolleisuuden vähentämiselle suuri tarve - Kuolleisuuden vähentämiselle hyvät mahdollisuudet - Alasvaellus nopeammaksi ja ohi turbiineista kalateiden ja alasvaellusrakenteiden avulla
ALASVAELLUKSEN TURVAAMINEN Kalojen alasvaellus on ongelma rakennetuissa vesistöissä Esim. Mustionjoella kuolleisuus: - patoallas (vaelluksen hidastuminen predaatio) 0 52 % - voimala (turbiinit + välitön predaatio) 6 53 % Patokuolleisuus (patoallas + voimala) 13 77 % Tarvitaan tietoa virtausolosuhteista Tietoa kalojen käyttäytymisestä Tietoa ongelman laajuudesta toimenpiteiden priorisointi Toimivien alasvaellusratkaisujen suunnittelu tapauskohtaisesti
Md. = 1,7 h Ka. = 14 h Max = 55 h Md. = 61,3 h Ka. = 101 h Max = 334 h Md. = 12,0 h Ka. = 24 h Max = 132 h Md. = 11,4 h Ka. = 23 h Max = 123 h
Padon päällä kulutetun ajan vaikutus patoallaskuolleisuuteen Vedenoton syvyys Mustionkoski: n. 3 m, mutta kanava aukeaa heti välpän takaa Billnäs, Åminnefors: 3 4 m Peltokoski 10 m
Eri tekijöiden osuudet kokonaiskuolleisuudesta (%) Kokonaiskuolleisuus (patoallas + voimala + jokiosuus) Yläpuolinen patoallas (predaatio) Voimala (turbiinit + välitön predaatio) Jokiosuus (alapuolinen jokiosuus ennen seuraavaa kohdetta)
MUSTIONKOSKI - 72 % suoraan turbiinitunnelin edustalle (Ant. 4) - 28 % pysähtyi ohijuoksutusluukkujen kohdalla (Ant. 1 & 2) Alasvaellus kalatien kautta
PELTOKOSKI Peltokoski - 88 % suoraan välpälle (Ant. 4) - 12 % lähestyi voimalaitosta patoseinämän puolelta (Ant. 1 ja 2) Alasvaellus jääluukun kautta
BILLNÄS - 64 % suoraan välpälle (Ant. 3) - 36 % lähestyi voimalaitosta Antenni 1:n kautta - kelluvan roskapuomin + roskan ohjaava vaikutus? - edullinen helposti muokattava helposti purettava mahdollistaa erilaisten ohjausrakenteiden testauksen
ÅMINNEFORS - pysähdys sillan yläpuolella ka. 2,3 h (viivoitettu alue) - sillan vaikutus? - 89 % padolle uoman oikeaa laitaa (Ant. 4) - välpän edustalle (Ant 1 ja 2) vasta tunteja myöhemmin - roskapuomin vaikutus?