Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja A8-0411/2018 28.11.2018 MIETINTÖ Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2017 (2018/2105(INI)) Vetoomusvaliokunta Esittelijä: Eleonora Evi RR\1170535.docx PE625.381v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 3 PERUSTELUT... 14 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA... 18 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA... 19 PE625.381v02-00 2/19 RR\1170535.docx
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2017 (2018/2105(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2017, ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9, 11, 15, 24 ja 228 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11, 35, 37, 41, 42 ja 43 artiklan, ottaa huomioon perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa, ottaa huomioon perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta, ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, ottaa huomioon oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9. maaliskuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom 1, ottaa huomioon parlamentin 6. syyskuuta 2001 hyväksymän eurooppalaisen hyvän hallintotavan säännöstön, ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2006, ottaa huomioon aikaisemmat Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta antamansa päätöslauselmat, ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan ja 220 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A8-0411/2018), A. ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2017 luovutettiin virallisesti parlamentin puhemiehelle 22. toukokuuta 2018 ja että oikeusasiamies Emily O Reilly esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Brysselissä 16. toukokuuta 2018; B. ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 24 ja 228 artiklalla Euroopan oikeusasiamiehelle annetaan valtuudet ottaa vastaan kanteluja unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä; 1 EYVL L 113, 4.5.1994, s. 15. RR\1170535.docx 3/19 PE625.381v02-00
C. ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa ja päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia; D. ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 15 artiklan mukaan Unionin toimielimet, elimet ja laitokset toimivat mahdollisimman avoimesti edistääkseen hyvää hallintotapaa ja varmistaakseen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen ja Kaikilla unionin kansalaisilla sekä kaikilla luonnollisilla henkilöillä, jotka asuvat jossain jäsenvaltiossa, tai kaikilla oikeushenkilöillä, joilla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin ; E. ottaa huomioon, että hyvää hallintotapaa koskevan perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaan jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa ; F. ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 43 artiklan mukaan jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä Euroopan oikeusasiamiehelle kantelu, joka koskee unionin toimielinten, elinten tai laitosten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä ; G. ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 298 artiklan 1 kohdassa todetaan, että unionin toimielimet, elimet ja virastot tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon; H. toteaa, että vuonna 2017 oikeusasiamies käynnisti 447 tutkimusta, joista 433 käynnistettiin kantelun perusteella ja 14 oli oma-aloitteisia, ja saattoi päätökseen 363 tutkimusta (348 kantelun perusteella ja 15 oma-aloitteista); toteaa, että suurin osa tutkimuksista koski komissiota (256 tutkimusta eli 57,3 prosenttia), jonka jälkeen seurasivat EU:n erillisvirastot (35 tutkimusta eli 7,8 prosenttia), Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) (34 tutkimusta eli 7,6 prosenttia), parlamentti (22 tutkimusta eli 4,9 prosenttia), Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) (17 tutkimusta eli 3,8 prosenttia), Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) (16 tutkimusta eli 3,6 prosenttia) ja muut toimielimet (67 tutkimusta eli 15 prosenttia); I. ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen vuonna 2017 päätökseen saattamien tutkimusten kolme yleisintä aihetta olivat avoimuus, vastuuvelvollisuus sekä yleisön oikeus saada tietoa ja tutustua asiakirjoihin (20,6 prosenttia), palvelukulttuuri (16,8 prosenttia) ja prosessuaalisten oikeuksien kunnioittaminen (16,5 prosenttia); toteaa, että muita aihepiirejä olivat eettiset kysymykset, yleisön osallistuminen unionin päätöksentekoon, harkintavallan asianmukainen käyttö myös rikkomismenettelyissä, EU:n tarjouspyyntöjen, avustusten ja sopimusten moitteeton varainhoito sekä unionin henkilöstökysymysten hyvä hoitaminen; J. ottaa huomioon, että vuoden 2017 strategisessa työssään oikeusasiamiehen toimisto saattoi päätökseen neljä strategista tutkimusta ja käynnisti neljä uutta neuvoston avoimuudesta, entisiä komission jäseniä koskevasta pyöröovikysymyksestä, PE625.381v02-00 4/19 RR\1170535.docx
komission verkkosivustojen saavutettavuudesta vammaisten henkilöiden kannalta sekä hakemusten jättämistä edeltävästä toiminnasta, joka liittyy Euroopan lääkeviraston (EMA) lääkearviointeihin; toteaa, että vuonna 2017 oikeusasiamies käynnisti kahdeksan strategista aloitetta muun muassa neuvoston edunvalvonnan avoimuudesta, Euroopan kansalaisaloitteen parantamisesta ja pyöröovi-ilmiötä koskevista säännöistä unionin eri toimielimissä ja laitoksissa ja saattoi päätökseen kuusi strategista aloitetta; K. ottaa huomioon, että unioniin kohdistuu edelleen pahin taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen kriisi sitten sen perustamisen; toteaa, että unionin toimielinten tehoton tapa käsitellä avoimuuden puutetta sekä unionin päätöksentekoprosessissa että edunvalvontatoiminnassa heikentää edelleen unionin julkisuuskuvaa yhdessä toimielimiä vaivaavien muiden merkittävien eettisten kysymysten kanssa; L. toteaa, että unionin asiakirjoihin tutustumisen kieltäminen ja vastaavat avoimuuskysymykset muodostivat edelleen suurimman osan Euroopan oikeusasiamiehen tutkimuksista vuonna 2017; M. ottaa huomioon, että koska asiakirjoihin tutustumista koskevat pyynnöt ovat usein aikasidonnaisia, oikeusasiamies otti kokeilumielessä käyttöön nopeutetun menettelyn; N. ottaa huomioon, että oikeusasiamiehellä on keskeinen rooli EU:n toimielinten vastuuvelvollisuuden varmistamisessa ja EU:n hallinnon ja päätöksentekoprosessien mahdollisimman suuren avoimuuden ja puolueettomuuden varmistamisessa, jotta voidaan suojella menestyksekkäästi kansalaisten oikeuksia ja lisätä siten heidän luottamustaan, sitoutumistaan ja osallistumistaan demokratian toteuttamiseen unionissa; O. ottaa huomioon, että tuomioistuin on todennut, että julkisuuden ja avoimuuden periaatteet kuuluvat unionin lainsäädäntöprosessiin ja että lainsäädäntöprosessin tehokkuus ja eheys eivät voi heikentää prosessin perustan muodostavia julkisuuden ja avoimuuden periaatteita; ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin on antanut asiaa koskevia selkeitä ohjeita, kuten 22. maaliskuuta 2018 asiassa T-540/15 antamassaan tuomiossa; P. ottaa huomioon, että oikeusasiamies suoritti vuoden pituisen kanteluun perustuvan tutkimuksen EKP:n puheenjohtajan jäsenyydestä G30-ryhmässä, joka on yksityinen organisaatio, jonka jäseniin kuuluu EKP:n joko suoraan tai epäsuorasti valvomien pankkien edustajia; ottaa huomioon, että oikeusasiamies suositteli, että EKP:n puheenjohtaja keskeyttää jäsenyytensä G30-ryhmässä; Q. ottaa huomioon, että oikeusasiamies tutki kanteluja, jotka koskivat komission tapaa käsitellä entisten komission jäsenten toimikauden jälkeisiä työtehtäviä; muistuttaa oikeusasiamiehen jo aiemmin todenneen, että komissio syyllistyi hallinnolliseen epäkohtaan, kun se ei tehnyt erityistä päätöstä komission entisen puheenjohtajan Barroson tapauksessa; toteaa Barroson tapauksesta, että eettisen komitean mukaan ei ollut riittävää perustetta todeta oikeudellisten velvoitteiden rikkomusta, kun otettiin huomioon komission entisen puheenjohtajan kirjallinen lausunto, jonka mukaan Goldman Sachs ei ollut palkannut häntä edunvalvontatyöhön eikä hän aikonut sitä tehdä; RR\1170535.docx 5/19 PE625.381v02-00
R. toteaa, että rahoituskriisi on johtanut talouskriisiin ja sosiaaliseen kriisiin ja siten heikentänyt EU:n toimielinten uskottavuutta; S. ottaa huomioon, että komission entinen puheenjohtaja Barroso ja nykyinen varapuheenjohtaja tapasivat 25. lokakuuta 2017 ja tämä tapaaminen kirjattiin viralliseksi tapaamiseksi Goldman Sachsin kanssa; toteaa oikeusasiamiehen katsoneen, että tämän tapaamisen tarkka luonne ei ollut selvillä; ottaa huomioon, että oikeusasiamies korosti, että on ymmärrettävää olla huolissaan siitä, että entinen puheenjohtaja käyttää aikaisempaa asemaansa ja yhteyksiään entisiin kollegoihinsa käyttääkseen vaikutusvaltaa ja saadakseen tietoja; ottaa huomioon, että tämä tapaus nostaa esiin systeemisiä kysymyksiä siitä, miten komissio yleisesti ottaen suhtautuu tällaisiin tapauksiin ja miten riippumaton eettinen komitea on; huomauttaa näin ollen, että EU:n tasolla tarvitaan tiukempia sääntöjä, joilla estetään kaikki eturistiriidat EU:n toimielimissä ja virastoissa ja rangaistaan niistä; T. ottaa huomioon, että oikeusasiamies käynnisti maaliskuussa 2017 strategisen tutkimuksen neuvoston avoimuudesta ja vastuuvelvollisuudesta; ottaa huomioon, että oikeusasiamies piti hallinnollisena epäkohtana sitä, että neuvosto ei yksilöinyt jäsenvaltioita, jotka ottavat kantaa lainsäädäntömenettelyssä, sekä sitä, että neuvosto ei suhtautunut avoimesti lainsäädäntöasiakirjojensa julkiseen saatavuuteen esimerkiksi käyttämällä asiakirjoissaan suhteettoman paljon LIMITE -merkintöjä (ei jaettavaksi); ottaa huomioon, että 17. toukokuuta 2018 antamassaan strategisessa tutkimuksessa oikeusasiamies toimitti parlamentille erityiskertomuksen neuvoston lainsäädäntötyötä koskevasta vastuuvelvollisuudesta ja avoimuudesta; U. ottaa huomioon, että suurempi avoimuus jäsenvaltioiden hallitusten kantojen suhteen voi auttaa lievittämään syyttäkää Brysseliä -ilmiötä, joka vääristää todellista kuvaa siitä, miten unionin lainsäädäntöä hyväksytään, sekä lisää euroskeptisyyttä ja Euroopan unionin vastaista mielialaa; V. ottaa huomioon, että oikeusasiamies tutki, onko asiakirjojen saatavuutta koskeva EIP:n avoimuuspolitiikka unionin ja kansainvälisten sääntöjen mukaista; W. katsoo, että eturistiriitojen asianmukainen ehkäiseminen EU:n toimielimissä, virastoissa ja elimissä on olennainen tekijä, kun pyritään takaamaan hyvä hallinto ja lisäämään kansalaisten luottamusta EU:n päätöksentekoprosessia kohtaan; ottaa huomioon, että oikeusasiamies käynnisti strategisen tutkimuksen siitä, miten komissio arvioi eturistiriitoja, kun kyseessä ovat sen erityisneuvonantajat, jotka työskentelevät usein samanaikaisesti yksityisellä sektorilla; X. ottaa huomioon, että oikeusasiamies tutki kansalaisten kanteluita, joissa moitittiin sitä, että komissio ei ollut tehnyt ajoissa päätöstä rikkomistapauksista, jotka koskivat määräaikaisten työsopimusten väärinkäyttöä; toteaa useiden unionin jäsenvaltioiden havainneen vuosien mittaan, että epätyypillisten ja väliaikaisten työsopimusten määrä on kasvanut merkittävästi, mikä on heikentänyt unionin työlainsäädännön eheyttä ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä; Y. toteaa, että kysymyksissä, jotka koskevat ihmisten terveyden tai ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuuden suojelua, unionin toimielinten, virastojen ja toimistojen olisi erityisesti keskityttävä kansalaisiin ja oltava palveluhenkisiä, ja niiden olisi vastattava PE625.381v02-00 6/19 RR\1170535.docx
asianmukaisesti yleisön huolenaiheisiin, jotka koskevat täyttä avoimuutta, riippumattomuutta ja täsmällisyyttä tieteellisten todisteiden keruussa ja arvioinnissa; ottaa huomioon, että unionin tasolla käytetyt tieteelliset todisteet ja menettelyt, jotka johtivat muun muassa lupien myöntämiseen geneettisesti modifioiduille organismeille, torjunta-aineille ja glyfosaatille, saivat osakseen merkittävää arvostelua ja käynnistivät laajan julkisen keskustelun; Z. ottaa huomioon, että komissio ei vieläkään ole pannut täytäntöön oikeusasiamiehen suosituksia, jotka koskevat sen toimia tupakkateollisuuden suhteen, eikä se siten varmista täyttä avoimuutta, johon tupakoinnin torjuntaa koskeva YK:n puitesopimus sen velvoittaa; AA. ottaa huomioon, että oikeusasiamies julkaisi selkeät ja käytännölliset suositukset siitä, miten virkamiesten olisi suhtauduttava edunvalvojiin, ja pyrki lisäämään tietoisuutta näistä neuvostossa ja komissiossa; AB. toteaa, että oikeusasiamies on osa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaista EU:n rakennetta, jonka tehtävänä on suojella, edistää ja seurata yleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:n toimielinten tasolla; AC. ottaa huomioon, että oikeusasiamies toteutti tutkimuksen siitä, miten komission puheenjohtajan silloinen kabinettipäällikkö Martin Selmayr nimitettiin komission pääsihteeriksi; ottaa huomioon, että oikeusasiamies korosti, että komissio loi keinotekoisen kiireen pääsihteerin viran täyttämiseksi, jotta avointa virkaa koskevaa ilmoitusta ei tarvitsisi julkaista, ja komissio järjesti apulaispääsihteerin valintamenettelyn siten, että häntä ei valittu suoraan tehtävään, vaan komissio teki Selmayrista pääsihteerin nopealla kaksivaiheisella nimitysmenettelyllä; ottaa huomioon, että oikeusasiamies havaitsi neljä hallinnollista epäkohtaa Selmayrin nimityksessä, koska komissio ei ollut noudattanut asianmukaisia sääntöjä kirjaimellisesti eikä sääntöjen henkeä noudattaen; AD. ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen työ täydentää täysin hänen kansallisten ja alueellisten kumppaniensa työtä; katsoo, että Euroopan oikeusasiamiehen alaisuudessa toimivan Euroopan oikeusasiamiesten verkoston puitteissa tapahtuva vaihto ja koordinointi on erittäin myönteinen asia, kun pyritään varmistamaan, että kaikilla EU:n kansalaisilla ja asukkailla on oikeus hyvään hallintoon kaikilla tasoilla; AE. ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen nykyinen asema päivitettiin viimeksi ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa; ottaa huomioon, että tämän jälkeen EU:n kansalaisten keskuudessa on syntynyt uusia odotuksia hyvästä hallinnosta ja oikeusasiamiehen roolista sen varmistamisessa, erityisesti mitä tulee asiakirjojen saatavuuteen, väärinkäytösten paljastamiseen ja häirintään, sekä sen varmistamiseen, että komissio käsittelee eurooppalaisten kansalaisaloitteiden käsiteltäväksi ottamista oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti; 1. hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen antaman vuoden 2017 vuosikertomuksen; panee merkille sen selkeän ja helppolukuisen esitystavan, jossa korostetaan oikeusasiamiehen työtä koskevia tärkeimpiä tosiseikkoja ja lukuja vuonna 2017; RR\1170535.docx 7/19 PE625.381v02-00
2. antaa Emily O Reillylle tunnustusta hänen erinomaisesta työstään ja rakentavista ponnisteluistaan, joilla pyritään parantamaan unionin hallinnon laatua sekä sen kansalaisille tarjoamien palvelujen saatavuutta ja laatua; vahvistaa tukevansa vahvasti toimia, joita oikeusasiamies toteuttaa kansalaisten ja eurooppalaisen demokratian kannalta; 3. suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen viisivuotiseen strategiaan Towards 2019, jolla pyritään lisäämään hänen toimistonsa vaikutusta ja näkyvyyttä ja luomaan vahvat suhteet EU:n toimielimiin, virastoihin ja organisaatioihin kansalaisten eduksi; 4. panee huolestuneena merkille, että avoimuuteen ja vastuunalaisuuteen sekä tietojen ja asiakirjojen saatavuuteen liittyvät tutkimukset muodostivat edelleen suurimman osan oikeusasiamiehen vuonna 2017 käsittelemistä tapauksista, joiden lisäksi käsiteltiin unionin toimielimiin ja muihin elimiin liittyviä kanteluita; 5. suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen pyrkimyksiin myöntää hyvän hallinnon palkinto 2017 EU:n toimielinten henkilöstölle ja erityisesti komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston henkilöstölle heidän toimistaan harvinaisia tauteja sairastavien potilaiden hyväksi; 6. pitää tärkeänä täyttä avoimuutta sekä yleisön täyttä oikeutta tutustua unionin toimielinten hallussa oleviin asiakirjoihin; korostaa oikeusasiamiehen järjestelmällistä työtä hallinnollisten epäkohtien tapauskohtaisessa julkistamisessa ja yhä useampien oma-aloitteisten tutkimusten käynnistämisessä; 7. on kiitollinen siitä, että oikeusasiamies ja hänen työryhmänsä ovat tehneet vetoomusvaliokunnan kanssa hyvää yhteistyötä, jota on luonnehdittu arvokkaaksi ja perinpohjaiseksi; 8. korostaa, että asiakirjoihin tutustumista koskevaa unionin lainsäädäntöä olisi päivitettävä; kehottaa jälleen tarkistamaan asetusta (EY) N:o 1049/2001, jotta helpotetaan oikeusasiamiehen toimintaa hänen valvoessaan oikeutta tutustua parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin; panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies on ottanut käyttöön nopeutetun kantelumenettelyn asiakirjoihin tutustumista koskevien tutkimusten käsittelyä varten; 9. korostaa, että kansalaisten on voitava osallistua suoremmin EU:n demokraattiseen toimintaan ja seurata unionin toimielinten päätöksentekoprosessiin yksityiskohtaisesti, ja että heillä on oltava oikeus tutustua kaikkeen asiaankuuluvaan tietoon voidakseen täysin hyödyntää demokraattisia oikeuksiaan; 10. korostaa, että oikeusasiamiehen tehtävä on työskennellä avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi unionin lainsäädäntöprosessissa, jotta kansalaisten luottamusta voidaan lisätä yksittäisten säädösten lainmukaisuuden lisäksi koko päätöksentekoprosessin legitiimiyttä kohtaan; 11. kehottaa tarkistamaan LIMITE-asiakirjoja koskevia neuvoston sisäisiä suuntaviivoja, joilla ei ole vakaata oikeusperustaa, jotta voidaan pitää kiinni periaatteesta, jonka mukaan LIMITE-määrite voidaan antaa vain alustavalle luonnokselle, jolla ei vielä ole kirjoittajaa eikä sillä ole vaikutusta lainsäädäntömenettelyyn; PE625.381v02-00 8/19 RR\1170535.docx
12. pitää erittäin tärkeänä, että EU:n päätöksentekoprosessi on mahdollisimman avoin, ja antaa tunnustusta Euroopan oikeusasiamiehen tutkimukselle, joka koskee kolmen tärkeimmän EU:n toimielimen välisiä epävirallisia neuvotteluja (trilogit); tukee kaikkien trilogikokousten asiakirjojen julkaisemista unionin tuomioistuimen tuomioiden mukaisesti; 13. uskoo vakaasti, että EIP:n avoimuuspolitiikkaa koskevat oikeusasiamiehen suositukset on pantava täytäntöön viipymättä; kehottaa EIP:tä aloittamaan välittömästi toimet, joilla poistetaan salassapito-olettamus, joka liittyy tarkastusten, tutkintojen ja tilintarkastustoimien yhteydessä koottuihin tietoihin ja asiakirjoihin, mukaan luettuna petos- ja korruptiotapausten aikana ja jälkeen käynnistetyt toimet; 14. edellyttää EIP-ryhmältä julkistamispolitiikkaa, jolla varmistetaan avoimuuden korkea taso hinnoittelupolitiikkaa ja hallintoelimiä ohjaavien periaatteiden osalta; vaatii, että EIP-ryhmän hallituksen kokousten pöytäkirjat julkaistaan; 15. korostaa, että neuvoston puitteissa toimivien jäsenvaltioiden kannat unionin lainsäädäntöprosessissa on kirjattava ja saatettava julkiseen tietoon ajoissa ja saavutettavasti, koska kaikissa demokraattisen legitiimiyden periaatteeseen pohjautuvissa järjestelmissä lainsäädäntövallan käyttäjiä on pidettävä yleisöön nähden vastuussa toimistaan; katsoo, että neuvoston vastuuvelvollisuuden lisääminen unionin lainsäädäntöä koskevista jäsenvaltioiden hallitusten kannoista muun muassa saattamalla lainsäädäntöasiakirjat ennakoivasti yleisön saataville lainsäädäntöprosessin aikana auttaisi korjaamaan avoimuuden puutetta päätöksenteossa ja lievittäisi Brysselin syyttämisen kulttuuria tapauksissa, joissa päätökset viime kädessä ovat kansallisten hallitusten tekemiä; kehottaa neuvostoa tarkistamaan SEUT 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti luottamuksellisuutta koskevaa toimintapolitiikkaansa työnsä mahdollisimman suuren avoimuuden varmistamiseksi; 16. kehottaa komissiota varmistamaan, että EU Pilot -menettelyissä varmistetaan täysi avoimuus sekä oikeus tutustua asiakirjoihin ja tietoihin vastaanotettujen vetoomusten osalta sekä jo päätökseen saatettujen EU Pilot -menettelyjen ja rikkomismenettelyjen osalta; 17. kehottaa oikeusasiamiestä edelleen valvomaan, miten komissio toteuttaa asiantuntijaryhmien järjestelmää koskevaa uudistusta, jotta taataan oikeudellisesti sitovien sääntöjen täysi noudattaminen sekä täysi avoimuus kaikessa asiantuntijaryhmien toiminnassa, sekä tutkimaan kaikki mahdolliset eturistiriitatapaukset ja raportoimaan niistä; katsoo, että kaikista asiantuntijaryhmistä on saatava tietoa, ja niitä on arvioitava huolellisesti, jotta yleisen edun nimissä voidaan saavuttaa käsitys niiden riippumattomuudesta ja lisäarvosta unionin politiikan laatimisen kannalta; katsoo, että kaikkien asiantuntijaryhmien jäsenten on oltava avoimuusrekisterissä; 18. kehottaa jälleen perustamaan avoimuuskeskuksen kaikille EU:n toimielimille ja erillisvirastoille; 19. tukee oikeusasiamiehen sitoutumista EU:ssa tapahtuvan edunvalvonnan avoimuuden parantamiseen; korostaa, että on tärkeää hyväksyä asianmukainen säädös, jolla tehdään RR\1170535.docx 9/19 PE625.381v02-00
EU:n avoimuusrekisteristä pakollinen ja oikeudellisesti sitova kaikille EU:n toimielimille ja virastoille sekä edunvalvojille ja varmistetaan siten edunvalvonnan täysi avoimuus; 20. pitää tärkeänä, että EU:n avoimuusrekisterissä olevien tietojen paikkansapitävyyttä parannetaan merkittävästi, mukaan luettuna edunvalvontaa harjoittavien lakiasiaintoimistojen velvollisuus ilmoittaa kaikki asiakkaansa; korostaa tarvetta asettaa kaikki edunvalvojien vaikuttamista koskevat tiedot yleisön saataville maksutta, ymmärrettävästi ja helposti; uskoo, että on varmistettava kaikkien edunvalvojien rahoituksen täysi avoimuus; vaatii kaikkien pyöröovisääntöjä rikkovien organisaatioiden poistamista avoimuusrekisteristä; 21. korostaa oikeusasiamiehen havaintoja, joiden mukaan EKP:n pääjohtajan jatkuva jäsenyys G30-ryhmässä oli hallinnollinen epäkohta, koska jäsenyyden voitiin katsoa vaarantavan EKP:n riippumattomuuden yksityisistä taloudellisista eduista; painottaa, että EKP:n johtokunnan jäsenten olisi pidättäydyttävä sellaisten foorumeiden tai muiden organisaatioiden jäsenyydestä, joissa on mukana EKP:n valvomien pankkien johtajia; panee merkille oikeusasiamiehen 15. tammikuuta 2018 antamat suositukset EKP:n pääjohtajan ja sen päätöksentekoelinten jäsenten osallistumisesta G30-ryhmään ja kehottaa EKP:tä tarkistamaan asiaa koskevia sääntöjä, jotta varmistetaan, että korkeimmat eettiset ja vastuuvelvollisuutta koskevat normit pannaan täytäntöön käytännössä; 22. katsoo, että komissio ei noudattanut avoimuuden, etiikan ja oikeusvaltion periaatteita menettelyssä, jonka mukaisesti Martin Selmayr nimitettiin komission uudeksi pääsihteeriksi; pitää erittäin valitettavana komission päätöstä vahvistaa Martin Selmayr uudeksi pääsihteeriksi ottamatta huomioon EU:n kansalaisten laajaa ja laajalle levinnyttä arvostelua ja koko EU:lle aiheutunutta vahinkoa; korostaa, että Selmayrin on erottava pääsihteerin toimesta, ja kehottaa komissiota hyväksymään uuden menettelyn pääsihteerin nimittämiseksi ja varmistamaan, että noudatetaan korkeimpia avoimuuden, etiikan ja oikeusvaltion periaatteita; 23. kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan työtään unionin toimielinten eettisten sääntöjen vahvistamiseksi, jotta voidaan ratkaista pyöröovi-ilmiöön liittyvät kysymykset ja taata kaikkien asiaan liittyvien tietojen täydellinen avoimuus, myös julkaisemalla pikaisesti tapauksiin liittyvien EU:n korkeiden virkamiesten nimet; odottaa kiinnostuneena oikeusasiamiehen analyysia siitä, miten komissio panee täytäntöön hänen suuntaviivojaan ja ehdotuksiaan, jotka koskevat pyörövitilanteiden käsittelyn parantamista esimerkiksi hyväksymällä säädöksiä kyseisten tilanteiden estämisestä ja mahdollisten väärinkäytösten seuraamuksista; 24. katsoo vakaasti, että kaikkialla unionin toimielimissä, virastoissa ja elimissä on sovellettava pikaisesti tiukempia ja helpommin sovellettavia moraalisia ja eettisiä sääntöjä, jotta voidaan varmistaa kunniallisuus- ja pidättyvyysvelvollisuuden noudattaminen sekä estää eturistiriidat yksityisen sektorin kanssa; katsoo, että näiden sääntöjen ja normien on perustuttava säädökseen; panee merkille komission jäsenten päivitetyt käytännesäännöt, jotka tulivat voimaan helmikuussa 2018 ja joissa otettiin käyttöön tiukemmat karenssiajat; katsoo kuitenkin, että toimikauden jälkeistä ilmoitusvelvollisuusjaksoa olisi pidennettävä; PE625.381v02-00 10/19 RR\1170535.docx
25. painottaa, että olemassa olevia hyvän hallintotavan sääntöjä on kiireellisesti parannettava hyväksymällä asiaa koskeva sitova asetus; 26. katsoo, että entisen komission puheenjohtajan Barroson ja nykyisen komission varapuheenjohtajan tapaaminen, joka kirjattiin viralliseksi tapaamiseksi Goldman Sachsin kanssa, oli jälleen osoitus siitä, että nykyisiä sääntöjä ja käytäntöjä on kiireellisesti tarkistettava, jotta komission jäsenten kunniallisuutta koskevia vaatimuksia voidaan vahvistaa sekä näiden toimikauden aikana että sen jälkeen; 27. kehottaa jälleen komissiota takaamaan, että entisten komission jäsenten toimikauden jälkeistä työtä koskevat tiedot julkaistaan ennakoivasti ja täysin avoimesti; kehottaa komissiota varmistamaan, että eettinen komitea on täysin riippumaton ja vastuuvelvollinen, ja kannustaa oikeusasiamiestä edelleen arvioimaan eettisen komitean jäsenten mahdollisia eturistiriitoja sekä raportoimaan niistä; 28. on tyytyväinen oikeusasiamiehen strategiseen tutkintaan, joka koskee neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuutta (OI/2/2017/TE), mutta pitää valitettavana, että neuvosto ei ole vastannut havaintoihin määräajassa; toteaa, että tämä on valitettavasti toistuva aihe, joka näkyy jatkuvasti oikeusasiamiehelle tehdyissä kanteluissa; katsoo lisäksi, että sen olisi katsottava olevan erittäin tärkeä unionin demokratian toteutumiselle ja kansalaisten tehokkaalle osallistumiselle kaikkialla Euroopassa, koska se haittaa perustuslaillisten sopimusten ja perusoikeuskirjan toteutumista; panee tässä yhteydessä merkille oikeusasiamiehen hiljattain tekemät havainnot (1272/2017/LP neuvoston kieltäytyminen antamasta yleisön tutustuttavaksi oikeudellisen yksikkönsä lausuntoa, joka koskee toimielinten välistä sopimusta avoimuusrekisteristä), joista kävi ilmi, että kysymys uhkaa toimielinten välisen tasapainon periaatetta ja on vastoin vilpittömän keskinäisen yhteistyön olennaista käytäntöä; huomauttaa, että jälkikäteen tehtäviä tarkastuksia ei voida suorittaa tapauskohtaisesti sen jälkeen, kun pyyntö on hylätty; 29. korostaa, että erityisneuvonantajien eturistiriitoja koskeviin sääntöihin on tehtävä merkittäviä parannuksia; kehottaa erityisesti komissiota panemaan täytäntöön kaikki oikeusasiamiehen suositukset siten, että se omaksuu täyden avoimuuden sekä ennakoivan tavan tarkastella mahdollisia eturistiriitoja ennen erityisneuvonantajien nimittämistä ja sen jälkeen, sekä varmistamaan, että kansalaisilla on täysi oikeus tutustua kaikkiin erityisasiantuntijoita koskeviin asiaankuuluviin tietoihin; 30. panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies on jatkuvasti kiinnostunut toimielinten henkilöstöä koskevista asioista, ja korostaa, että on tärkeää vähentää kaikenlaista syrjintää, joka voi johtua erilaisesta asemasta; muistuttaa oikeusasiamiehen Euroopan ulkosuhdehallinnon EU:n edustustoissa suoritetusta palkattomasta harjoittelusta tekemien havaintojen merkityksestä (asia 454/2014/PMC) ja suosituksesta, jonka mukaan Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi maksettava harjoittelijoille asianmukainen korvaus syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti; pitää valitettavana, että muut EU:n toimielimet pitävät yllä samaa epäkohtaa harjoittelun palkattomuudesta, jolloin nuorille ei tarjota oikeudenmukaisia mahdollisuuksia tai yhdenvertaista työtä työntekijöiden kanssa, joten nuoret ammattilaiset jäävät pois, koska heillä ei ole riittävästi varoja itsensä elättämiseen eikä heille tarjota riittävää korvausta työstään; huomauttaa, että RR\1170535.docx 11/19 PE625.381v02-00
harjoittelijoiden asemaa koskevat puutteet ovat havaittavissa myös muilla aloilla: unionissa ei esimerkiksi ole käytössä mekanismeja, joiden avulla voidaan ilmoittaa seksuaalisesta häirinnästä; kehottaa näin ollen oikeusasiamiestä käynnistämään harjoittelijoiden asemaa koskevan yleisen strategisen tutkimuksen; 31. kehottaa komissiota jälleen tekemään työstään täysin avointa julkaisemalla verkossa tiedot kaikista tupakkateollisuuden edunvalvojien tai näiden laillisten edustajien kanssa pitämistään kokouksista sekä kyseisten kokousten pöytäkirjat tupakoinnin torjuntaa koskevan YK:n puitesopimuksen velvoitteiden mukaisesti; 32. kehottaa oikeusasiamiestä valvomaan, miten on pantu täytäntöön EU:n virkamiehille annetut suositukset, jotka koskevat yhteydenpitoa edunvalvojiin, sekä lisäämään kaikkien EU:n toimielinten henkilöstön tietoisuutta näistä suosituksista koulutuksen, seminaarien ja niihin liittyvien tukitoimenpiteiden avulla; 33. pitää erittäin valitettavana, että komissio on viivytellyt yksityisen ja julkisen sektorin määräaikaisten työsopimusten väärinkäyttöä koskevien rikkomismenettelyjen suhteen, mikä on mahdollistanut työntekijöiden oikeuksien väärinkäytön jäsenvaltioissa; kehottaa oikeusasiamiestä tarkkailemaan tätä asiaa kansalaisten oikeuksien suojaamiseksi tehokkaasti; 34. tukee oikeusasiamiehen roolia ennakoivan ja avoimen toimintapolitiikan luomiseksi kaikissa unionin virastoissa; kehottaa oikeusasiamiestä edelleen valvomaan kaikkia EU:n virastoja, jotta varmistetaan, että ne täyttävät tiukimmat avoimuuden normit ja antavat täyden oikeuden tutustua asiakirjoihin ja tietoihin siten, että keskitytään erityisesti menettelyihin ja toimintoihin, jotka liittyvät ihmisten terveyden suojeluun; 35. kehottaa oikeusasiamiestä käynnistämään strategisen tutkimuksen, jossa arvioidaan, ovatko unionin toimielimet, toimistot ja virastot, kuten Euroopan kemikaalivirasto, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ja Euroopan lääkevirasto varmistaneet, että tieteellisten todisteiden keruu ja tutkiminen on täysin riippumatonta, avointa, täsmällistä ja eturistiriidatonta, ja onko noudatettu asianmukaisia toimintapolitiikkoja ja prosessuaalisia suojakeinoja etenkin käsiteltäessä muuntogeenisiä organismeja, glyfosaattia, torjunta-aineita, kasvinsuojelu- ja biosidituotteita ja lääkkeitä; ehdottaa, että näiden virastojen tieteellisten komiteoiden ja lautakuntien kokoonpanoa ja valintaa tutkitaan tarkemmin, jotta voidaan varmistaa, että ne ovat täysin riippumattomia ja että otetaan käyttöön kaikkein tiukimmat mekanismit, joilla estetään mahdolliset eturistiriidat; 36. pitää myönteisenä, että komissio on käynnistänyt strategisia tutkimuksia, jotka koskevat vammaisten henkilöiden kohtelua komission yhteisessä sairausvakuutusjärjestelmässä sekä komission verkkosivustojen ja verkkotyökalujen saavutettavuutta vammaisten henkilöiden kannalta; kannustaa oikeusasiamiestä tekemään kaikkensa varmistaakseen, että EU:n hallinto noudattaa vammaisyleissopimusta täysin ja johdonmukaisesti; 37. suhtautuu myönteisesti siihen, että oikeuasiamies on sitoutunut avoimuuteen brexitneuvottelujen kaikissa vaiheissa; korostaa, että oikeusasiamies on saanut sekä neuvostolta että komissiolta myönteisen vastauksen, jossa tunnustetaan avoimuuden merkitys; kehottaa Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta noudattamaan tätä sitoumusta; PE625.381v02-00 12/19 RR\1170535.docx
38. kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan yhteistyötä kansallisten oikeusasiamiesten kanssa Euroopan oikeusasiamiesten verkoston välityksellä; 39. kehottaa Euroopan kansallisten oikeusasiamiesten verkostoa valvomaan tiukemmin, että viranomaiset toimivat välittömästi ihmisoikeuksien ja demokraattisen hallinnon puolesta, kun on kyse poliisin väkivaltaisuuksista, rasismista ja antisemitismistä; 40. vaatii, että oikeusasiamiehen virastolle osoitetaan enemmän taloudellisia ja henkilöstöresursseja, jotta se selviytyy nykyisestä ja tulevasta työmäärästään, koska sillä on keskeinen tehtävä edistää hyviä hallintokäytäntöjä EU:ssa, mikä on erittäin tärkeä palvelu unionin kansalaisille; 41. suhtautuu myönteisesti Euroopan oikeusasiamiesten verkoston kesäkuussa 2017 järjestämään vuosittaiseen konferenssiin, jossa käsiteltiin brexitin vaikutuksia kansalaisten oikeuksiin ja entistä laajempaa populismia Euroopassa; 42. suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen hyvän hallinnon palkintoon, jossa tunnustetaan EU:n virkamieskunnan pyrkimykset löytää innovatiivisia tapoja panna täytäntöön kansalaislähtöisiä politiikkoja; 43. toistaa olevansa halukas saattamaan ajan tasalle Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 1 ja kaikki siihen liittyvät yhteisön säännöstön osat, jotta oikeusasiamiehen rooli voidaan räätälöidä vastaamaan unionin kansalaisilla tällä hetkellä olevia hyvää hallintoa koskevia tarpeita ja odotuksia; 44. pitää tärkeänä työmarkkinavuoropuhelun parantamista; 45. korostaa, että kansalaisten luottamus toimielimiin on äärimmäisen tärkeää nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa; 46. korostaa, että oikeusasiamiehen on tutkittava komission troikassa omaksuman roolin sekä komissiolla perussopimusten ja yhteisön säännöstön valvojana olevan vastuun välistä eturistiriitaa; 47. kehottaa oikeusasiamiestä varmistamaan, että komissio auttaa luomaan eurooppalaisille kansalaisaloitteille infrastruktuurin, jolla annetaan oikeudellista neuvontaa ja oikeudellinen kehys siihen osallistujien suojelemiseksi; 48. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja niiden oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille. 1 Luonnos Euroopan parlamentin päätökseksi 22. huhtikuuta 2008 oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyn päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom muuttamisesta (EUVL C 259 E, 29,10/2009, s.116). RR\1170535.docx 13/19 PE625.381v02-00
PERUSTELUT Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2017 luovutettiin virallisesti Euroopan parlamentin puhemiehelle 22. toukokuuta 2018 ja oikeusasiamies Emily O Reilly esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Brysselissä 16. toukokuuta 2018. Oikeusasiamiehen tehtävät on kirjattu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 24 ja 228 artiklaan. Oikeus kannella Euroopan oikeusasiamiehelle on vahvistettu SEUT:n 24 artiklassa sekä EU:n perusoikeuskirjan 43 artiklassa. SEUT:n 228 artiklan mukaan Euroopan parlamentti nimittää oikeusasiamiehen, jolla on valtuudet ottaa vastaan unionin kansalaisilta sekä niiltä luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, kanteluja yhteisön toimielinten, laitosten, toimistojen tai virastojen toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä. Hallinnollinen epäkohta merkitsee huonoa tai laiminlyötyä hallintoa. Sitä ilmenee, jos toimielin ei toimi lain mukaisesti, ei noudata hyvän hallinnon periaatteita tai rikkoo ihmisoikeuksia. SEUT:n 15 artikla sisältää perussopimusten nykyisen version keskeisen näkökohdan, joka liittyy tiiviisti oikeusasiamiehen toimintaan. SEUT:n 15 artiklassa todellakin vahvistetaan, että unionin toimielinten, elinten ja laitosten on toimittava mahdollisimman avoimesti edistääkseen hyvää hallintotapaa ja varmistaakseen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen. Lisäksi siinä määrätään, että kaikilla unionin kansalaisilla sekä kaikilla luonnollisilla henkilöillä, jotka asuvat jossain jäsenvaltiossa, tai kaikilla oikeushenkilöillä, joilla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin. Täydentävä ja erityisesti oikeusasiamiehen rooliin liittyvä kulmakivi on EU:n perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta, jossa korostetaan, että jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa. Vuonna 2017 oikeusasiamieheltä haki apua yhteensä 15 837 henkilöä, joista 12 521 sai neuvoja oikeusasiamiehen verkkosivuston interaktiivisesta oppaasta, 1 135 pyyntöä toimitettiin tietojen saamiseksi eteenpäin ja 2 181 pyyntöä oikeusasiamies käsitteli kanteluina. Kaikkiaan 2 181:stä oikeusasiamiehen vuonna 2017 käsittelemästä kantelusta 751 kuului ja 1 430 ei kuulunut oikeusasiamiehen toimivaltaan. Vuonna 2017 oikeusasiamies käynnisti 447 tutkimusta, joista 433 käynnistettiin kantelun perusteella ja 14 oli oma-aloitteisia, ja saattoi päätökseen 363 tutkimusta (348 kantelun perusteella ja 15 oma-aloitteista). Suurin osa tutkimuksista koski komissiota (256 tutkimusta eli 57,3 prosenttia), jonka jälkeen seurasivat EU:n erillisvirastot (35 tutkimusta eli 7,8 prosenttia), Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) (34 tutkimusta eli 7,6 prosenttia), Euroopan parlamentti (22 tutkimusta eli 4,9 prosenttia), Euroopan PE625.381v02-00 14/19 RR\1170535.docx
ulkosuhdehallinto (EUH) (17 tutkimusta eli 3,8 prosenttia), Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) (16 tutkimusta eli 3,6 prosenttia) ja muut toimielimet (67 tutkimusta eli 15 prosenttia). Oikeusasiamiehen vuonna 2017 päätökseen saattamien tutkimusten kolme yleisintä aihetta olivat avoimuus, vastuuvelvollisuus sekä yleisön oikeus saada tietoa ja tutustua asiakirjoihin (20,6 prosenttia), palvelukulttuuri (16,8 prosenttia) ja prosessuaalisten oikeuksien kunnioittaminen (16,5 prosenttia). Muita aihepiirejä ovat eettiset kysymykset, yleisön osallistuminen unionin päätöksentekoon, perusoikeuksien kunnioittaminen, harkintavallan asianmukainen käyttö myös rikkomismenettelyissä, EU:n tarjouspyyntöjen, avustusten ja sopimusten moitteeton varainhoito sekä unionin henkilöstökysymysten hyvä hoitaminen. Esittelijä pitää arvossa sitä, että oikeusasiamiehen täytäntöönpanema strategia, jolla pyrittiin lisäämään hänen toimistonsa näkyvyyttä, johti siihen, että vuonna 2017 käsiteltyjen kanteluiden kokonaismäärä kohosi 1 880 kantelusta 2 184 kanteluun ja oikeusasiamiehen toimivaltaan kuuluvien kantelujen määrä nousi 711 kantelusta 751 kanteluun. Vuoden 2017 strategisessa työssään oikeusasiamiehen toimisto saattoi päätökseen neljä strategista tutkimusta ja käynnisti neljä uutta neuvoston avoimuudesta, entisten komission jäsenten pyöröovista, komission verkkosivustojen saavutettavuudesta vammaisten henkilöiden kannalta sekä hakemusten jättämistä edeltävästä toiminnasta, joka liittyy EMA:n lääkearviointeihin. Oikeusasiamies käynnisti myös kahdeksan strategista aloitetta muun muassa neuvoston edunvalvonnan avoimuudesta, Euroopan kansalaisaloitteen parantamisesta, pyöröovi-ilmiötä koskevista säännöistä unionin eri toimielimissä ja elimissä ja saattoi päätökseen kuusi strategista aloitetta. Esittelijä panee huolestuneena merkille, että avoimuuteen ja vastuunalaisuuteen sekä tietojen ja asiakirjojen saatavuuteen liittyvät tutkimukset muodostavat edelleen suurimman osan oikeusasiamiehen vuonna 2017 käsittelemistä tapauksista. Esittelijä korostaa, että unioniin kohdistuu edelleen pahin taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen kriisi sitten sen perustamisen. Kaikkien unionin toimielinten, virastojen ja toimistojen olisi tunnettava tarvetta varmistaa täysi avoimuus sekä tiukimmat eettiset ja vastuunalaisuutta koskevat normit. Esittelijä toteaa, että valitettavasti unionin toimielinten tähänastinen tehoton tapa käsitellä avoimuuden puutetta sekä unionin päätöksentekoprosessissa että edunvalvontatoiminnassa yhdessä toimielimiä vaivaavien muiden merkittävien eettisten kysymysten kanssa heikentää edelleen unionin julkisuuskuvaa ja lisää kansalaisten pettymystä ja tyytymättömyyttä. Tältä osin esittelijä muistuttaa, että EU ei ole vieläkään hyväksynyt pakollista ja oikeudellisesti sitovaa avoimuusrekisteriä, jolla varmistetaan edunvalvonnan täysi avoimuus kaikkien unionin toimielinten ja virastojen ja kolmansien osapuolten kannalta. Lisäksi esittelijä korostaa, että unionin lainsäädäntö oikeudesta tutustua asiakirjoihin on vakavasti vanhentunut. Asetus (EY) N:o 1049/2001 ei itse asiassa enää vastaa vallitsevaa oikeudellista tilannetta ja unionin toimielinten, toimistojen, elinten ja virastojen noudattamia institutionaalisia käytäntöjä. Hän pitää myös aiheellisena mainita kaksi keskeisintä vuonna 2017 ilmennyttä eettistä kysymystä. RR\1170535.docx 15/19 PE625.381v02-00
Ensimmäinen on 25. lokakuuta 2017 pidetty entisen komission puheenjohtajan Barroson ja nykyisen komission varapuheenjohtajan tapaaminen, joka kirjattiin viralliseksi tapaamiseksi Goldman Sachsin kanssa ja josta oikeusasiamies korosti, että sen täsmällinen luonne ei ollut selvä ja että oli ymmärrettävää olla huolissaan siitä, että entinen puheenjohtaja käyttää aikaisempaa asemaansa ja yhteyksiään entisiin kollegoihinsa käyttääkseen vaikutusvaltaa ja saadakseen tietoja. Toinen on EKP:n puheenjohtajan jäsenyys G30-ryhmässä, vaikka oikeusasiamies oli suosittanut häntä keskeyttämään jäsenyytensä. G30 on yksityinen organisaatio, jonka jäseniin kuuluu EKP:n joko suoraan tai epäsuorasti valvomien pankkien edustajia. esittelijä korostaa, että Barroson tapaus ja EKP:n puheenjohtajan päätös jatkaa jäsenyyttään G30:ssä osoittivat, että on edelleen kipeästi tarpeen soveltaa kaikkialla unionin toimielimissä tiukempia moraalisia ja eettisiä sääntöjä, jotta voidaan varmistaa kunniallisuus- ja pidättyvyysvelvollisuuden noudattaminen sekä täysi riippumattomuus yksityisestä sektorista. Esittelijä haluaisi myös muistuttaa, että oikeusasiamies piti hallinnollisena epäkohtana sitä, että neuvosto ei yksilöinyt jäsenvaltioita, jotka ottavat kantaa lainsäädäntömenettelyssä, sekä sitä, että neuvosto ei suhtautunut avoimesti lainsäädäntöasiakirjojensa julkiseen saatavuuteen. Esittelijä palauttaa mieleen, että EU:n tuomioistuin on todennut, että julkisuuden ja avoimuuden periaatteet kuuluvat unionin lainsäädäntöprosessiin ja että kansalaisten on voitava seurata unionin lainsäädäntöprosessia yksityiskohtaisesti, ja että heillä on oltava oikeus tutustua kaikkeen asiaankuuluvaan tietoon voidakseen täysin hyödyntää demokraattisia oikeuksiaan. Siksi esittelijä korostaa, että EU:n päätöksentekoprosessin on oltava täysin avoin, koska demokraattisen legitiimiyden periaatteeseen pohjautuvissa järjestelmissä lainsäädäntövallan käyttäjiä on pidettävä yleisöön nähden vastuussa toimistaan. Esittelijä uskoo, että oikeusasiamiehellä on keskeinen rooli, kun pyritään varmistamaan päätöksentekoprosessien ja unionin hallinnon täysi avoimuus ja puolueettomuus, jotta voidaan menestyksekkäästi suojella kansalaisten oikeuksia, ja antaa oikeusasiamiehelle tunnustusta tutkimuksesta, joka koskee kolmen tärkeimmän EU:n toimielimen välisiä epävirallisia neuvotteluja ( kolmikantakokoukset ). Vuonna 2017 erillisessä oikeusasiamiehen tutkimuksessa korostettiin, että hän voi pyrkiä arvioimaan, onko unionin tieteellisillä elimillä tarvittavat prosessuaaliset suojakeinot, joilla taataan, että annetut tieteelliset neuvot ovat mahdollisimman täydellisiä ja riippumattomia, ja onko näitä suojakeinoja sovellettu asianmukaisesti kaikissa menettelyissä. Tältä osin esittelijä muistuttaa, että unionin tasolla käytetyt tieteelliset todisteet ja menettelyt, jotka johtivat muun muassa lupien myöntämiseen muuntogeenisille organismeille, torjuntaaineille ja glyfosaatille, saivat osakseen merkittävää arvostelua ja laajaa julkista keskustelua. Siksi esittelijä kehottaa oikeusasiamiestä käynnistämään strategisen tutkimuksen, jossa arvioidaan, ovatko unionin toimielimet, toimistot ja virastot, kuten ECHA, EFSA ja EMA, varmistaneet, että tieteellisten todisteiden keruu ja tutkiminen on täysin riippumatonta, avointa, täsmällistä ja eturistiriidatonta, ja onko noudatettu asianmukaisia toimintapolitiikkoja ja prosessuaalisia suojakeinoja. PE625.381v02-00 16/19 RR\1170535.docx
RR\1170535.docx 17/19 PE625.381v02-00
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA Hyväksytty (pvä) 21.11.2018 Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: 26 0 0 Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) Margrete Auken, Beatriz Becerra Basterrechea, Andrea Cozzolino, Pál Csáky, Miriam Dalli, Rosa Estaràs Ferragut, Eleonora Evi, Takis Hadjigeorgiou, Peter Jahr, Rikke-Louise Karlsson, Svetoslav Hristov Malinov, Lukas Mandl, Notis Marias, Ana Miranda, Miroslavs Mitrofanovs, Gabriele Preuß, Eleni Theocharous, Cecilia Wikström Rosa D Amato, Urszula Krupa, Kostadinka Kuneva, Julia Pitera, Ángela Vallina Asim Ademov, Adam Szejnfeld, Mihai Ţurcanu PE625.381v02-00 18/19 RR\1170535.docx
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA 26 + ALDE ECR EFDD GUE/NGL NI PPE S&D Verts/ALE Beatriz Becerra Basterrechea, Cecilia Wikström Urszula Krupa, Notis Marias, Eleni Theocharous Rosa D'Amato, Eleonora Evi Takis Hadjigeorgiou, Kostadinka Kuneva, Ángela Vallina Rikke-Louise Karlsson Asim Ademov, Pál Csáky, Rosa Estaràs Ferragut, Peter Jahr, Svetoslav Hristov Malinov, Lukas Mandl, Julia Pitera, Adam Szejnfeld, Mihai Ţurcanu Andrea Cozzolino, Miriam Dalli, Gabriele Preuß Margrete Auken, Ana Miranda, Miroslavs Mitrofanovs 0-0 0 0 Symbolien selitys: + : puolesta - : vastaan 0 : tyhjää RR\1170535.docx 19/19 PE625.381v02-00