29 Tuulikallio ja 32 Korvenkanta 73 Asemakaava ja asemakaavan muutos 1015, kaupunginosissa 31

Aika 20.8.2018 klo 17:30-18:12 Paikka Valtuustosali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 64 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 65 Pöytäkirjantarkastajat 5 66 Tulevan kaksoisraiteen meluntorjuntasopimus Imatran kaupungin ja 6 Liikenneviraston välillä 67 Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite: Maksuton 8 joukkoliikenne alle 18-vuotiaille 68 Sitovien määrärahojen muutokset kunnallistekniikan investoinneissa 15 69 Lisämääräraha elinkeinopoliittisiin investointeihin 18 70 Pitkäaikaistyöttömästä työlliseksi -hankkeen omarahoitusosuuteen 20 sitoutuminen 71 Imatran Seudun Yritystilat Oy:n hakemus omavelkaisesta takauksesta 27 72 Asemakaava ja asemakaavan muutos 1014, kaupunginosissa 31 29 Tuulikallio ja 32 Korvenkanta 73 Asemakaava ja asemakaavan muutos 1015, kaupunginosissa 31 33 Tuulikallio, 10 Mansikkala ja 30 Ritikankoski 74 Asemakaava ja asemakaavan muutos 1080, kaupunginosissa 70, 37 Sienimäki ja 50, Itä-Siitola 75 Uuden jäsenen valitseminen Etelä-Karjalan jätelautakuntaan 41 76 Valitusosoitus pöytäkirjaan 42 Sivu 1/44

Aika 20.8.2018 klo 17:30-18:12 Paikka Valtuustosali Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätieto Läsnä Malm Niina Puheenjohtaja Matikainen Tommi 1. varapuheenjohtaja Saarimäki Erkki 2. varapuheenjohtaja Aalto Airi Id Lahja Airas Mikko Hasu Mervi Helminen Anna Hirvonen Matti Häkkinen Juuso Hämäläinen Veikko Härkönen Timo Juutilainen Jerena Kontiainen Kaisa Kuikka Tuija Kuvaja Marjut Lankinen Veikko Lattu Antero Luukkanen Heikki Marttila Päivi Miettinen Sari Montonen Jiri Mykrä Timo Mynttinen Rauni Niskanen Markus Pöytäkirjan tarkastaja Nissinen Anne Nokelainen Ilkka Ovaska Tiina Patrakka Marja-Leena Peltonen Pentti Piirainen Anssi Pöytäkirjan tarkastaja Prior Sanna Rautsiala Suvi Räty Pekka Saaristo Lilla Siitonen Arto Tanninen Heikki Telkkä Jani Tikka Arto Urpalainen Anu Äikää Tarja Poissa Astikainen Emmi Nuorisovaltuuston edustaja Laitimo Tea Yhteysjohtaja Honkanen Aino-Maija Peura-Kuusela Leena Viestintäasiantuntija Hujanen Irma Muut osallistujat Roslakka Kai Kaupunginjohtaja Heino Kaisa Apulaiskaupunginjohtaja Sivu 2/44

Ellonen Hanna-Kaisa Äikäs Topiantti Hupli-Oinonen Liisa Kekki Arja Sarlomo Sirkku Laine Heikki Hyvinvointijohtaja Kaupunkikehitysjohtaja Viestintäjohtaja Tarkastuspäällikkö Kehittämis- ja työllisyyskoordinaattori Viestintäasiantuntija Käsitellyt asiat 64-76 Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja nähtävillä 28.8.2018 klo 9.00-11.30 Imatran kaupungin asiakaspalvelupisteessä sekä 28.8.2018 alkaen netissä www.imatra.fi Sivu 3/44

64 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Tämä kokous on kutsuttu koolle seuraavalla ilmoituksella: Imatran kaupunginvaltuusto kokoontuu kaupungintalolla maanantaina, 20.8.2018 klo 17.30. Kokouksessa käsitellään esityslistassa nro 8 / 2018 mainitut asiat. Esityslista on nähtävänä kaupungin internet-sivuilla 15.8.2018 alkaen. Kokouksen pöytäkirja on nähtävänä Imatran kaupungin asiakaspalvelussa, kaupungintalolla tiistaina 28.8.2018 klo 9.00 11.30. Niina Malm kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Heino apulaiskaupunginjohtaja Kokouskutsu on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja laitettu yleisesti nähtäville kaupungin ilmoitustaululle 15.8.2018. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Sivu 4/44

65 Pöytäkirjantarkastajat Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Markus Niskanen ja Anssi Piirainen. Sivu 5/44

66 Tulevan kaksoisraiteen meluntorjuntasopimus Imatran kaupungin ja Liikenneviraston välillä IMR/886/00.02.21/2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 152 4.6.2018 Kaupunginvaltuusto 59 18.6.2018 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 152 Valmistelija: Heino Kaisa Johdanto Liikennevirasto rakentaa Imatran kaupungin alueelle Karjalan junaradan kaksoisraiteen vuosien 2019 2021 aikana. Imatran alueella kaksoisraide ulottuu lännessä kaupungin rajalta Imatra tavara - asemalle. Kaksoisraiteen rakentumisella on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus koko itäisen Suomen raideliikenteelle ja teollisuudelle. Kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikkään selvitys 31.5.2018: Lisääntyvä raideliikenne tulee kasvattavamaan raidemelua radan läheisyydessä olevilla asuinalueilla. Raidemelun torjunnasta on käyty neuvotteluja Liikenneviraston kanssa. Imatran tavoitteena on, että raidehankkeen yhteydessä tehtävä melunsuojaus turvaa kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja asuinalueiden viihtyvyyden ja ympäristöterveyden näkökulmat kaksoisraiteen valmistuttua. Imatran kaupunki ja Liikennevirasto ovat neuvotelleet tulevan kaksoisraiteen aiheuttaman raidemelun torjunnasta. Sopimuksen ydinasia on, että olemassa olevan raidemelun osalta melunsuojauksesta kustantaa Liikennevirasto 75 % ja Imatran kaupunki 25 %. Lisääntyvän raidemelun osalta Liikenneviraston kustannusosuus on 100 %. Lisäksi sopimukseen on kirjattu, että samaa kustannusjakoperiaatetta sovelletaan hankkeen aikana esille nousevien mahdollisten melunsuojaustarpeiden osalta. Ratahankkeen suunnittelussa raidemelua on mallinnettu Liikenneviraston toimesta. Laadittujen mallinnusten ja suunnitelmien mukaan melunsuojausta on tehtävä Korvenkannan, asemanseudun sekä Sienimäen alueilla. Melunsuojaus on huomioitu alueiden asemakaavoissa. Käytyjen sopimusneuvottelujen ja laadittujen suunnitelmien mukaan Imatran kaupungin osalta kustannus melunsuojauksesta on noin 181 000. Päätös on alistettava kaupunginvaltuustolle kustannusten jakautuessa useammalle talousarviovuodelle. Sivu 6/44

Oheismateriaali 1. Imatra_Luumäki_MELUsopimus Vt. kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä oheismateriaalina olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen meluntorjunnan järjestämisestä ja valtuuttaa samalla kaupunkikehittämisjohtajan tai tämän määräämän allekirjoittamaan sopimuksen kaupungin lukuun, sekä hyväksymään sopimukseen mahdollisesti tarpeellisia teknisiä tai muutoin vähämerkityksellisiä muutoksia ennen sopimuksen allekirjoittamista. Kaupunginhallitus päättää saattaa oheisen sopimuksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle sekä esittää, että valtuusto omalta osaltaan sitoutuu sopimuksen edellyttämiin talousarviovarauksiin sopimuksen vaikutusajankohdat kattavina talousarviovuosina. Hyväksyttiin. Aiempi käsittely: Kaupunginvaltuusto 59 Oheismateriaali 1. Imatra_Luumäki_MELUsopimus KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää merkitä sopimuksen tiedoksi ja sitoutuu omalta osaltaan sopimuksen edellyttämiin talousarviovarauksiin sopimuksen vaikutusajankohdat kattavina talousarviovuosina. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tämän kokouksen käsittely: Kaupunginhallitus on 13.8.2018 194 päättänyt asian aikaisemman käsittelyn yhteydessä tapahtuneen menettelyvirheen korjaamiseksi ottaa asian uudelleen käsittelyyn itseoikaisuna. Oheismateriaali 1. Imatra_Luumäki_MELUsopimus KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää merkitä sopimuksen tiedoksi ja sitoutuu omalta osaltaan sopimuksen edellyttämiin talousarviovarauksiin sopimuksen vaikutusajankohdat kattavina talousarviovuosina. Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että puheenvuoron tässä asiassa käytti valtuutettu Anssi Piirainen. Sivu 7/44

67 Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite: Maksuton joukkoliikenne alle 18- vuotiaille IMR/499/00.02.16/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehittämislautakunta 65 26.6.2018 Kaupunginhallitus 183 13.8.2018 Aiempi käsittely: Kaupunkikehittämislautakunta 65 KV 18.9.2017 87 Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti seuraavan valtuustoaloitteen kaupunginvaltuustolle: "Maksuton joukkoliikenne alle 18-vuotiaille Tiivistelmä aloitteesta Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että Imatran kaupungissa joukkoliikenne on jatkossa maksutonta alle 18-vuotiaille. Esitämme, että joukkoliikenteen reitistö määritellään yhteensopivaksi koulujen sijainnin kanssa ja aikataulut yhteensovitetaan lukujärjestysten kanssa. Aloitteen sisältö Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että Imatran kaupungissa joukkoliikenne on jatkossa maksutonta alle 18-vuotiaille. Esitämme, että joukkoliikenteen reitistö määritellään yhteensopivaksi koulujen sijainnin kanssa palveluverkkoratkaisu huomioiden ja aikataulut yhteensovitetaan lukujärjestysten kanssa. Imatralla on käynnissä merkittävä palveluverkon uudistaminen. Osa koululaisista joutuu käymään koulussa aiempaa pidemmällä. Koulun lisäksi myös harrastusten saavuttaminen turvallisesti liikkuen myös ilta-aikaan on äärimmäisen tärkeää. Tässä joukkoliikenne mahdollistaa tasa-arvoisen liikkumisen kaikille lapsille ja nuorille. Samalla heistä kasvaa ympäristöstään vastuullisia lapsia ja nuoria, joille joukkoliikenne on luonteva tapa hoitaa liikkumistarpeita. Nuoruuden tottumus edesauttaa joukkoliikenteen käyttöä myös aikuisiällä. Tällä on vaikutus laajassa mittakaavassa valtakunnalliseen liikenteen päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Imatran kaupunginvaltuusto on marraskuussa 2015 tehnyt hankintapäätöksen joukkoliikenteen palveluntuottajasta. Samassa yhteydessä on tehty rahoitusmallin osalta päätös siirtyä bruttojärjestelmään. Kyseisen kilpailutuksen sopimuskausi on alkanut heinäkuussa 2016. Uudesta järjestelmästä, jossa kaupunki maksaa tuottajalle sopimuksen mukaisen hinnan ja saa lipputulot itselleen, on kertynyt kokemuksia aloitteen jättöhetkellä reilun vuoden ajalta. Näin ollen lasten ja Sivu 8/44

nuorten ensimmäisenä sopimuskautena maksama lipputulo eli maksuttomuudesta aiheutuva tulonmenetys on helposti selvitettävissä." Liite: Valtuustoaloite on pöytäkirjan liitteenä Kaupunginvaltuusto päätti puheenjohtajan esityksestä ja hallintosäännön 89 :n mukaisesti lähettää valtuustoaloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. KH 2.10.2017 270 Kj:n ehdotus: Valmistelija: Kaisa Heino Valtuustoaloite toimitetaan valmisteltavaksi kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut -vastuualueelle siten, että aloite käsitellään vuoden 2018 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Valmistelussa tulee tehdä yhteistyötä hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen vastuualueen ja kaupungin tilahallinta- ja turvallisuuspäällikön kanssa sen kuvaamiseksi, miten joukkoliikenteen reitistöjen ja aikataulujen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon kaupungin palveluverkossa, erityisesti kouluverkossa, tapahtuvat muutokset, sekä palveluverkkosuunnitelman toteutuksen eri vaiheissa käynnissä olevat väliaikaiset ratkaisut. Hyväksyttiin. KAUPKLTK 31.10.2o17 82 Valmistelija: Päivi Pekkanen Uudella bruttosopimusmallilla on liikennöity Imatran paikallisliikennettä 1.7.2016 alkaen. Tänä aikana kertynyt lipputulo on kaupungin tuloa ja näin ollen lisääntyneet matkustajamäärät ovat vähentäneet kaupungin nettomenoa paikallisliikenteestä. Nykyisin lipputuotteissa käytössä olevan ikäjakauman perusteella ei saada tarkkaa tietoa alle 18-vuotiaiden matkustuksesta kerääntyvästä lipputulosta, sillä lipputuotteet on jaettu alle 7-vuotiaisiin (ilmainen matkustusoikeus), 7-16- vuotiaat lapset ja yli 16-vuotiaat aikuiset. Näin ollen 17-vuotiaiden osuus kertyvästä lipputulosta on arvioitava. Kaudella 7/2016-6/2017 Imatran paikallisliikenteessä tehtiin joka kuukausi keskimäärin: - 160 ilmaista alle 7-vuotiaiden matkaa - 300 ilmaista lastenvaunujen kanssa tehtävää matkaa - 1300 lasten kertalippumatkaa (lipputulo 2 000 /kk) - 6800 lasten/nuorten korttituotteilla tehtävää matkaa (9 700 /kk) 0-16-vuotiaista matkustajista on kertynyt vuoden aikana n. 140 000 lipputulot. Korttituotteissa Imatralla on käytössä opiskelijalippu, jonka käyttöön Sivu 9/44

ovat oikeutettuja myös toisen asteen koulutuksessa olevat henkilöt joista osa on alle 18-vuotiaita. Opiskelijalipun käytön jakautumista alle ja yli 18-vuotiaisiin on mahdotonta tehdä. 17-vuotiaat käyttävät myös aikuisten lipputuotteita (kerta- ja kausiliput). Näistä syistä tarkkaa lipputulon määrää kaikille alle 18-vuotiaille on mahdotonta laskea. Paikallisliikenteen kokonaismatkustajamäärä kaudella 07/2015-06/2016 oli 211 620 matkaa. Ensimmäisellä bruttosopimuskaudella matkustajamäärä oli 267 443, eli 55 823 matkaa tai 26,4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Joukkoliikenteen käyttäjämäärien kasvu on pitkän laskusuhdanteen jälkeen, aikataulu- ja reittiuudistuksen sekä lippuhinnoittelun johdosta, kääntynyt reippaaseen nousuun. Matkustajamäärien kasvun voidaan odottaa jatkuvan tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten ilmaisen paikallisliikenteen voi olettaa lisäävän matkustajamääriä entisestään. Liikennöintisopimuksen mukaisesti meillä on käytössä kahdeksan autoa (5 isoa ja 3 pientä) koko paikallisliikenteen järjestämiseen. Samalla kun päätetään ilmaisesta matkustusoikeudesta näin isolle käyttäjäryhmälle, on päätettävä linjauksesta mitä tehdään kun kaluston kapasiteetti loppuu kesken? Yhden paikallisliikenteen linja-auton keskimääräinen vuosihinta on noin 160 000. Mikäli valtuustoaloitteen mukainen ilmainen paikallisliikenne järjestetään alle 18-vuotiaille, tulee näille matkustajille järjestää tapa tunnistautumiseen jolla ilmainen matkustusoikeus rajataan imatralaisiin nuoriin ja lapsiin, ja joka helpottaa liikennöitsijän velvollisuutta kirjata jokainen paikallisliikenteessä tehty matka. Joukkoliikenteen määrärahoista ei ole mahdollista kattaa 7-16-vuotiaiden matkustuksesta aiheutuvaa lipputulojen menetystä 140 000, jonka lisäksi menetetään osa opiskelijoiden ja aikuisten lipputulosta (yhteensä noin 230 000 ). Laajasta ilmaisesta matkustusoikeudesta johtuvaan kapasiteetin lisäämiseen ei myöskään ole mahdollisuutta nykyisten joukkoliikenteen määrärahojen puitteessa. Paikallisliikenteen suunnitteluperusteita on käyty kaupunkikehittämislautakunnan kanssa läpi joukkoliikenneseminaarissa 11.10.2017. Aikataulut ja reitit ovat monen osakokonaisuuden summa ja kompromissi eri tarpeiden välillä. Imatran asukastiheys on noin 185 asukasta/km2. Tällä asukastiheydellä ei voida järkevin kustannuksin järjestää sen tasoista joukkoliikennettä joka palvelisi hyvin kaikkia mahdollisia tarpeita. Palveluverkon uudistuminen otetaan huomioon paikallisliikenteen suunnittelussa ja muutokset tehdään samassa tahdissa kun palveluverkko muuttuu. Samassa yhteydessä tarkastellaan kaluston riittävyyttä, kun oletuksena on, että palveluverkkouudistuksen johdosta vuorojen määrää eli palvelutasoa on kasvatettava. Palvelutason nostaminen ei ole mahdollista ilman lisärahoitusta nykyisellä liikennöintilaajuudella. Vaihtoehtoisesti liikennöintialuetta supistetaan ja nykyinen kalusto keskitetään muutamalle pääreitille jolloin vuorotarjontaa näillä voidaan parantaa ilman, että sillä on vaikutusta liikennöintikor- Sivu 10/44

Vt. kaupungininsinöörin ehdotus: vaukseen. Matkustajamääriin tällä ratkaisulla on oletettavasti negatiivinen vaikutus joten joukkoliikenteen nettomenot kasvavat. Aikataulu- ja reittiuudistusta tehdään tiiviissä yhteistyössä hyvinvointipalveluiden kanssa. Oleellinen asia ennen aikataulu- ja reittisuunnittelua on tietää koulujen suunnitellut oppilaaksiottoalueet ja koulujen tuntiaikataulut. Kaupunkikehittämislautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloitteen mukaista ilmaista joukkoliikennettä alle 18- vuotiaille ei toteuteta, koska joukkoliikenteen määrärahoissa ei ole kustannusvarausta menetettäviin lipputuloihin. Valtuustoaloite voidaan toteuttaa, mikäli joukkoliikenteen kustannuspaikalle 730 myönnetään 170 000 suuruinen lisämääräraha kattamaan imatralaisten alle 18-vuotiaiden ilmainen matkustusoikeus paikallisliikenteessä. Lisäksi valtuuston tulee sitoutua tarvittaessa osoittamaan lisämääräraha (160 000 /auto) ylimääräisen kaluston hankintaan, mikäli kapasiteettiongelmia esiintyy ilmaisen matkustusoikeuden kasvattaessa matkustajamääriä. Vt. kaupungininsinöörin kokouksessa tekemä muutosehdotus: Kaupunkikehittämislautakunta jatkaa asian jatkovalmistelua yhdessä hyvinvointilautakunnan ja kaupungin talous- ja rahoituspalvelut -yksikön kanssa. Aloite otetaan jatkovalmistelun jälkeen uudelleen käsittelyyn. Vt. kaupungininsinöörin tekemä muutosehdotus hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija: Pekkanen Päivi Asiaa on valmisteltu edellisen käsittelyn jälkeen yhdessä hyvinvointipalveluiden ja aloitteen tehneen valtuustoryhmän kanssa, sekä asiasta on keskusteltu useassa kaupunkikehittämislautakunnan kokouksessa. Joukkoliikenteen muuttamisesta maksuttomaan suuntaan on menossa useita kokeiluja tällä hetkellä Suomessa: Pieksämäellä otettiin käyttöön ilmainen paikallisliikenne peruskoululaisille vuonna 2013. Tämän arvioitiin aiheuttavan n. 20.000-30.000 :n lipputulomenetykset vuodessa. Kokeilu on nyt vakiintunut käytännöksi. Mikkelissä peruskoululaisten ilmainen paikallisliikenne -kokeilu aloitettiin vuonna 2017 ja se jatkuu vuoteen 2019. Sivu 11/44

Kokeilulla arvioidaan olevan n. 150.000 /vuosi kustannusvaikutus lipputuloihin. Savonlinnassa alle 18-vuotiaat saavat matkustaa ilmaiseksi paikallisliikenteen tietyillä vuoroilla iltaisin klo 16 jälkeen, sekä ilman aikarajoitusta viikonloppuisin ja koulujen lomapäivinä. Kokeilu kestää vuoden 2018 loppuun. Ilmainen matkustusoikeus edellyttää 20 :n arvoisen matkakortin hankintaa. Kouvola on hakenut mallia Tallinnasta, jossa kaikille kaupunkilaisille ilmainen paikallisliikenne on ollut käytössä jo vuodesta 2013 lähtien. Tallinnassa saatujen hyvien kokemusten pohjalta Kouvola on aloittanut selvityksen kaikkien kaupunkilaisten ilmaisesta paikallisliikenteestä vuoteen 2030 mennessä. Kustannusvaikutuksia tällä on arvioitu olevan miljoona euroa vuodessa. Kaupungininsinöörin päätösesitys: Kaikissa kokeiluissa on todettu, että nuorten ilmainen matkustusoikeus paikallisliikenteessä kannustaa joukkoliikenteen käyttöön myös vanhemmalla iällä. Lisäksi nuorten ilmainen matkustusoikeus on lisännyt matkustajamääriä jonkin verran myös aikuisten osalta. Kaikki kokeilut on tehty periaatteella, että kalustoa ei lisätä, vaikka matkustajamäärät kasvaisivat. Alle 18-vuotiaille ilmainen joukkoliikenne ei ole mahdollista ilman joukkoliikenteen määrärahojen lisäystä tai menojen karsimista lipputulojen menetystä vastaavalla summalla. Tämä tarkoittaisi yhdestä autosta, eli yhdestä linjasta, luopumista. Paikallisliikenteen palvelutason ylläpitäminen nykyisellä tasolla ei ole mahdollista pienemmällä kalustomäärällä, mikäli nykyinen liikennöintialue halutaan säilyttää. Imatralla paikallisliikenteen matkustus painottuu aamuvuoroihin. Iltapäivällä matkustajat jakautuvat tasaisemmin useisiin eri vuoroihin koulujen päättymisajankohdan mukaisesti. Suosituilla reiteillä (linjat 1, 2 ja 3) on jo nyt aamuisin haasteita kapasiteetin kanssa. Näille reiteille ei voida osoittaa paljon lisämatkustajia tai ne vaativat lisäkaluston hankintaa. Iltaisin, viikonloppuisin ja kesäaikaan busseissa on hyvin tilaa, joten ilmaisen matkustusoikeuden rajaaminen näihin ajankohtiin ei aiheuta lisäkaluston tarvetta, eikä merkittävää lipputulojen menetystä. Kaupunkikehittämislautakunta päättää, että Imatran paikallisliikenteessä otetaan seuraavan talviaikataulukauden alkaessa 9.8.2018 käyttöön peruskoululaisten ilmainen joukkoliikenne seuraavasti: - arkipäivinä iltaisin klo 16 jälkeen - viikonloppuisin koko päivä (lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä) - koulujen loma-aikoina koko päivä - Ilmaisen matkustusoikeuden todistamiseksi koululaisen on lunastettava matkakortti, jonka hinta on 20. Sivu 12/44

- Lisääntyvän matkustajamäärän takia ei varauduta kalustolisäyksiin. Kokeilu jatkuu kesäaikataulukauden 2020 loppuun asti. Lisäksi kaupunkikehittämislautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite on loppuun käsitelty. Kaupungininsinöörin kokouksessa tekemä muutettu päätösesitys: Kaupunkikehittämislautakunta päättää, että Imatran paikallisliikenteessä otetaan seuraavan talviaikataulukauden alkaessa 9.8.2018 käyttöön peruskoululaisten ilmainen joukkoliikenne seuraavasti: - arkipäivinä iltaisin klo 16 jälkeen - viikonloppuisin koko päivä (lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä) - koulujen loma-aikoina koko päivä - Ilmaisen matkustusoikeuden todistamiseksi koululaisen on lunastettava matkakortti, jonka hinta on 20. - Lisääntyvän matkustajamäärän takia ei varauduta kalustolisäyksiin. Kokeilu jatkuu kesäaikataulukauden 2020 loppuun asti. Lisäksi kaupunkikehittämislautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se vahvistaa kaupunkikehittämislautakunnan päätöksen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Lisäksi kaupunkikehittämislautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että asian valmistelua jatketaan siten, että aloitetta ja joukkoliikennettä tarkastellaan kokonaisuutena suhteessa palveluverkkoon vastuualueiden kesken eri kustannuspaikkojen osalta talousarvio 2019 käsittelyn yhteydessä. Hyväksyttiin kaupungininsinöörin kokouksessa tekemä muutettu päätösesitys. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 183 Valmistelija: Heino Kaisa Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus hyväksyy kaupunkikehittämislautakunnan päätöksen ja esittää edelleen kaupunginvaltuustolle, että se vahvistaa päätöksen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Samalla kaupunginhallitus päättää, että aloitteessa tarkoitettuja uudistuksia koskevaa valmistelua jatketaan siten, että asiaa tarkastellaan vastuualueiden ja eri kustannuspaikkojen kesken kokonaisuutena uudistuva koulu- ja palveluverkko huomioon ottaen talousarvio 2019 käsittelyn yhteydessä. Sivu 13/44

Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää vahvistaa kaupunkikehittämislautakunnan päätöksen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että aloitteessa tarkoitettuja uudistuksia koskevaa valmistelua jatketaan siten, että asiaa tarkastellaan vastuualueiden ja eri kustannuspaikkojen kesken kokonaisuutena uudistuva koulu- ja palveluverkko huomioon ottaen talousarvio 2019 käsittelyn yhteydessä. Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että puheenvuoroja tässä asiassa käyttivät valtuutetut Veikko Hämäläinen, Anu Urpalainen, Veikko Lankinen, Lilla Saaristo, Heikki Luukkanen, Sanna Prior, Anna Helminen, Anssi Piirainen, Päivi Marttila, Erkki Saarimäki, Juuso Häkkinen, Pekka Räty, Timo Härkönen, Airi Aalto, Antero Lattu, Heikki Tanninen ja Anne Nissinen. Sivu 14/44

68 Sitovien määrärahojen muutokset kunnallistekniikan investoinneissa IMR/1013/02.02.00.03/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehittämislautakunta 68 26.6.2018 Kaupunginhallitus 184 13.8.2018 Aiempi käsittely: Kaupunkikehittämislautakunta 68 Valmistelija: Pekkanen Päivi Talousarvion käyttöohjeiden mukaan kunnallistekniikan investoinnit jakautuvat seuraaviin kaupunginvaltuustoon nähden sitoviin määrärahatasoihin: TA menot 1000 9102 Hankekohtaisesti sitovat kohteet - 2 305 9201 Uudisrakennuskohteet - 550 9301 Saneerauskohteet - 4 945 9501 Vesihuollon erilliskohteet -750 Uudisrakennuskohteisiin oli tehty tälle vuodelle määrärahavaraus 500 000 euroa Markunpolun rakentamiseen. Kohteen asemakaavoitus on keskeytetty, joten kohde ei toteudu tämän vuoden aikana. Uudisrakennuskohteiden määrärahasta 550 000 euroa on sidottu 90 000 Havurinteen jatkon töihin (liittyy Vuoksenniskan koulukeskukseen) ja 85 000 euroa keskeneräisten töiden viimeistelyyn (uusien kiertoliittymien keskiosat). Uudisrakennuskohteiden projektinumerolla 9201 on sitomatonta määrärahaa jäljellä 375 000 euroa. Saneerauskohteissa aluesaneerauksen laajuutta jouduttiin supistamaan Tuulikallion osalta katuvalosaneeraukseen tehtävien panostuksien johdosta. Tuulikalliossa rakennettiin vuonna 2017 uusi hulevesiviemärilinja ja saneerattiin Tuulikallionkatu. Vuonna 2018 suunniteltiin saneerattavaksi Rastaankatu, Kyyhkysenkatu ja Kuusenkorvankatu. Näistä Kyyhkysenkatu ja Kuusenkorvankatu jouduttiin karsimaan määrärahojen riittämättömyyden vuoksi. Kyyhkysenkadulla on ollut tänä vuonna useita putkirikkoja, joten kadun saneerauksella on jo kiire. Kyyhkysenkadun vieressä olevan Peipposenkadun verkosto on huonommassa kunnossa kuin Kuusenkorvankadulla, joten sen saneeraustarve nousee Kuusenkorvankadun ohi. Sivu 15/44

Kaupungininsinöörin päätösesitys: Hyväksyttiin. Koska uusia uudisrakennuskohteita ei ole tällä hetkellä tiedossa, tulisi uudisrakennuskohteista käyttämättä jäävä 375 000 euroa siirtää saneerauskohteisiin, jotta Tuulikallion aluesaneerausta päästään jatkamaan Kyyhkysenkadun ja Peipposenkadun osalta. Kaupunkikehittämislautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että projektilta 9201 Uudisrakennuskohteet siirretään 375 000 euroa projektille 9301 Saneerauskohteet. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 184 Valmistelija: Heino Kaisa Talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkö Raikko Törösen lausunto 3.8.2018 Taloushallinto puoltaa kaupungininsinöörin esittämää määrärahan siirtoa investointiosan sisällä. Sivu 16/44

Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että projektilta 9201 Uudisrakennuskohteet siirretään 375 000 euroa projektille 9301 Saneerauskohteet. Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää, että projektilta 9201 Uudisrakennuskohteet siirretään 375 000 euroa projektille 9301 Saneerauskohteet. Hyväksyttiin yksimielisesti. Sivu 17/44

69 Lisämääräraha elinkeinopoliittisiin investointeihin IMR/1231/00.02.21/2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 185 13.8.2018 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 185 Valmistelija: Heino Kaisa Kaupungininsinööri Päivi Pekkasen lausunto 2.8.2018: Einonkadun kunnallistekniikan rakentaminen liittyi Einonkatu 6 kiinteistön rakentamiseen vuosina 2016-2017. Kiinteistön rakennutti Mitra Oy joka vastasi myös kadulla tehtävien töiden rakennuttamisesta. Kunnallistekniikkaan oli vuonna 2017 varattu 500 000. Kustannukset tarkentuivat suunnittelun ja työn edetessä siten, että vuoden 2017 kustannukset olivat 300 000. Rajapinnat hankkeessa eri osapuolien kesken ovat olleet haasteelliset ja siitä johtuen kaupungille tulevat kustannukset ovat kasvaneet. Osa töistä siirtyi vuodelta 2017 vuodelle 2018. Einonkadun kunnallistekniikan urakasta aiheutuu vuonna 2018 kustannuksia 220 000. Näille töille ei ole talousarviossa kustannusvarausta. Kaksoisraiteen rakentamiseen liittyvät Mansikkalan putkisiirrot jatkuvat vuonna 2018 Vuoksen länsipuolella. Talousarvion tekovaiheessa kaupungilla ei ollut käytettävissään suunnitelmia hankkeen tämän vuoden osuudesta ja siksi kustannukset piti arvioida viime vuoden toteuman mukaisesti ja talousarviossa hankkeelle on myönnetty 200 000 määräraha. Liikenneviraston Mansikkakosken siltaan liittyvät perustussuunnitelmat valmistuivat toukokuussa 2018, jonka jälkeen kaupunki pääsi tekemään putkisiirtosuunnitelmia sen mukaisesti mihin sillan perustukset on sijoitettu. Uudet perustukset on sijoitettu suoraan nykyisten käytössä olevien vesi-, viemäri- ja hulevesilinjastojen päälle. Siirrettävien putkien määrä on lisääntynyt alkuperäisestä laajuudesta huomattavasti. Kustannusarvio tänä vuonna tehtäville töille on 450 000. Liikennevirasto on ilmoittanut että putkisiirrot on tehtävä marraskuun puoleen väliin mennessä, jolloin sillan rakennusurakka alkaa. Kohde tarvitsee 250 000 lisämäärärahan. Talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkö Raikko Törösen lausunto 3.8.2018: "Taloustoimi esittää, että vuoden 2018 talousarvion kohtaan investointiosa 9102 Elinkeinopoliittiset investoinnit myönnetään 470 000 lisämääräraha jakautuen seuraavasti: - 250 000 projekti 90017 Mansikkalan putkisiirrot ja - 220 000 projekti 90025 Einonkadun rakentaminen Rahoitustarve esitetään katettavaksi kassavaroilla." Sivu 18/44

Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää elinkeinopoliittisten investointien kohteisiin seuraavat määrärahat - 250 000 projekti 90017 Mansikkalan putkisiirrot ja - 220 000 projekti 90025 Einonkadun rakentaminen Rahoitustarve katetaan kassavaroilla. Hyväksyttiin. Merkittiin, että kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Tommi Matikainen ja kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Erkki Saarimäki ilmoittivat esteellisyytensä Einonkadun rakentaneen Mitra Imatran Rakennuttaja Oy:n hallituksen jäseninä ja poistuivat kokoushuoneesta eivätkä ottaneet osaa asian käsittelyyn. Tämän kokouksen käsittely: KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää myöntää elinkeinopoliittisten investointien kohteisiin seuraavat määrärahat - 250 000 projekti 90017 Mansikkalan putkisiirrot ja - 220 000 projekti 90025 Einonkadun rakentaminen Rahoitustarve katetaan kassavaroilla. Hyväksyttiin yksimielisesti. Sivu 19/44

70 Pitkäaikaistyöttömästä työlliseksi -hankkeen omarahoitusosuuteen sitoutuminen IMR/285/00.02.21/2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 40 12.2.2018 Kaupunginvaltuusto 14 19.2.2018 Kaupunginhallitus 186 13.8.2018 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 40 Valmistelija: Heino Kaisa Kaupungininsinööri Päivi Pekkasen ja hankekoordinaattori Tarja Hynnisen selvitys 8.2.2018: Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut vastuualue on käynnistämässä 3-vuotista ESR-rahoitteista Pitkäaikaistyöttömästä työlliseksi hanketta, jossa on tarkoitus suunnitella ja ottaa käyttöön toimintamalli ja prosessit pitkäaikaistyöttömien työllistymisen mahdollisuuksien parantamiseksi ammattiosaamista päivittämällä. Hankkeessa on tarkoituksena luoda malli ja hyvät käytänteet pitkäaikaistyöttömien koulutustarpeiden kartoittamiseksi ja ammatillisen osaamisen päivittämiseksi. Tilastojen perusteella (mm. Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus 12/2017) pitkäaikaistyöttömyys koskettaa erityisesti miehiä, joilla on keskiasteen ammatillinen koulutus. Tilanne on huomattu myös parhaillaan käynnissä olevassa Imatran kaupungin hallinnoimassa ja toteuttamassa ESR-rahoitteisessa KATKE-hankkeessa, johon on osallistunut lähes 90 pitkäaikaistyötöntä henkilöä (n. 35 henkilöä/vuosi). Hankkeen perustella on havaittu, että yksi merkittävimmistä miesten pitkäaikaistyöttömyyden syistä näyttää olevan ammatillisen osaamisen puutteellisuus, mm. rakennusalalla erilaiset säädökset ammatillisista vaatimuksista ovat muuttuneet (esim. vesieristystyöt). Ammattitutkinnon suorittamisesta on saattanut kulua aikaa ja työvälineiden ja menetelmien kehittymisestä johtuen, ammatillinen osaaminen kaipaa päivittämistä. Koulutustarvetta on todettu olevan mm. rakennus-, kuljetus- ja metalli-/koneistusalalla. Hankkeen tarkoituksena on pitkäaikaistyöttömien ammatillisten taitojen päivittäminen siten, että osaaminen ja tiedot edesauttavat hankkeeseen osallistujien työllistymistä jatkossa. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Saimaan ammattiopisto Sammon kanssa. Sampon Nasta- ja Retee-hankkeista saadut/saatavat kokemukset ja tulokset ovat pohjana nyt haettavan hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. KATKE-hankkeesta saatujen hyvien kokemusten perusteella työllisyyden ja työllistymisen kehittämishanketta on mahdollista Sivu 20/44

laajentaa ESR-rahoituksen avulla. Hankkeen toteuttaminen edellyttää määräaikaisen hankehenkilöstön palkkaamista. Hanke liittyy seuraaviin maakunnallisiin ja rakennerahasto-ohjelman tavoitteisiin: Etelä-Karjalan maakuntaohjelman 2018-2021 maakunnan aluekehittämisen kärkivalintaan: Välittävä ja välitön ekarjala ja sen hyvinvoinnin edistämisen kehittämistavoitteisiin: Edistetään vaikeasti työllistyvien ja toimintarajoitteisten työllistymis- ja ansaintamahdollisuuksia Vahvistetaan monialaista ja -ammatillista yhteistyötä Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjaan 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, sekä erityistavoiteeseen 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Hankkeen tavoitteena on työelämävalmiuksien parantaminen yhdessä elinkeinoelämän ja alueen oppilaitosten kanssa parantamalla pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia koulutuksen avulla. Maakuntaohjelmassa on todettu, että koulutus tukee työllistymistä, työkykyisyyden säilymistä ja uuden ammatillisen uran avaamista ja että työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn paraneminen edistää työllistymistä ja terveyttä sekä lisää elämänlaatua. Hankkeen omarahoitusprosentti on 25. Kolmivuotisen hankkeen kustannusarvio (alv 0 %) on (omarahoitusosuus suluissa): v. 2018 59 288 (19 182 ) v. 2019 148 819 (40 640 ) v. 2020 148 819 (40 640 ) Yhteensä (2018-2020): 457 387 (alv 0 %) Hankehakemuksen kustannusarvio esitetään verollisena - hankkeesta maksettava vero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Hankkeen verollinen kokonaiskustannusarvio on 475 900, josta ESRrahoituksen osuus on 356 925, jolloin verolliseksi omarahoitusosuudeksi jää 118 975. Hakemus tulee jättää Hämeen ELY-keskukselle 1.3.2018 mennessä. Hakemuksessa tulee olla liitteenä päätös hankkeen omarahoitusosuudesta. Kaupungininsinööri Päivi Pekkanen oli kokouksessa esittelemässä asiaa. Liitteet 1. Kustannusarvio_ja_rahoituslaskelma_07022018 2. EURA2014hakemus_luonnos07022018 Sivu 21/44

Vs. kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää toteuttaa edellä kuvatun Pitkäaikaistyöttömästä työlliseksi - hankkeen ja sitoutuu hankkeen edellyttämään omarahoitusosuuteen, v. 2018-2020 yhteensä 100 462 (alv 0 %), edellytyksin, että hankkeelle myönnetään edellä kuvattu ESR-rahoitus. Vs. kj:n kokouksessa tekemä uusi päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto päättää toteuttaa pykälässä kuvatun Pitkäaikaistyöttömästä työlliseksi hankkeen ja sitoutuu hankkeen edellyttämään omarahoitusosuuteen, v. 2018-2020 yhteensä 100.462 (alv 0 %) edellytyksin, että hankkeelle myönnetään pykälässä kuvattu ESR-rahoitus ja että hankeen lisäpanostukset saadaan sisällytetyksi kaupungin EKSOTE maksuosuuteen. Hyväksyttiin esittelijän kokouksessa tekemä esitys. Aiempi käsittely: Kaupunginvaltuusto 14 Liitteet 1. Kustannusarvio_ja_rahoituslaskelma_07022018 2. EURA2014hakemus_luonnos07022018 KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää toteuttaa pykälässä kuvatun Pitkäaikaistyöttömästä työlliseksi hankkeen ja sitoutuu hankkeen edellyttämään omarahoitusosuuteen, v. 2018-2020 yhteensä 100.462 (alv 0 %) edellytyksin, että hankkeelle myönnetään pykälässä kuvattu ESR-rahoitus ja että hankeen lisäpanostukset saadaan sisällytetyksi kaupungin EKSOTE maksuosuuteen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 186 Valmistelija: Heino Kaisa Kaupungininsinööri Päivi Pekkasen selvitys 6.8.2018: ESR-rahoitushakemuksemme on saanut alustavan rahoituspäätöksen Hämeen ELY-keskukselta. Alkuperäistä hankehakemusta on muokattu rahoittajan esittämien linjausten mukaisesti. Muutoksina on tehty seuraavaa: - hankeaikaa on lyhennetty alkuperäisestä 1.8.2018-31.12.2020 (29 kk) neljä kuukautta 1.9.2018-30.9.2020 (25 kk) - ostopalveluiden ja rekrytointien määriä on tarkastelu uudelleen ja yksilövalmennus on siirretty ostopalveluihin oman henkilöstön rekrytoinnin sijaan. Työnjohtajien määrää on vähennetty. - hankehakemuksessa on tarkennettu eri toimenpiteitä joita hankkeen aikana toteutetaan ja mm. lisätty mahdollinen ajo-opetus ja Sivu 22/44

- hankkeen erityistavoite on muutettu linjasta 6.1 linjan 8.1 mukaiseksi: työ- ja koulutusurien sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventäminen Edellä mainittujen muutosten johdosta hankkeen kokonaiskustannukset ovat pienentyneet rahoittajan toiveen mukaisesti. Hankkeen omarahoitusprosentti on 25. Kolmivuotisen hankkeen kustannusarvio (alv 0 %) on (omarahoitusosuus suluissa): v. 2018 41 387 (10 398 ) v. 2019 143 439 (31 739 ) v. 2020 114 829 (24331 ) Yhteensä (2018-2020): 366 123 (66 468 ) Hankkeen omarahoitusosuus katetaan kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut vastuualueen kustannuspaikalta 807, jonka määrärahat ovat riittävät omarahoitusosuuden kattamiseen. Hankehakemuksen kustannusarvio esitetään verollisena - hankkeesta maksettava vero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Hankkeen verollinen kokonaiskustannusarvio on 399 540, josta ESRrahoituksen osuus on 299 655, jolloin verolliseksi omarahoitusosuudeksi jää 99 885. Neuvotteluissa Eksoten kanssa todettiin, että kaupungin ja Eksoten väliseen palvelusopimukseen ei voida tehdä yhden kunnan osalta näin suurta poikkeamaa, että palkkatukikustannukset maksettaisiin palvelusopimuksesta suoraan, vaan ne hyvitetään palvelusopimuksen mukaisesti subventiona myöhempinä vuosina. Tämän johdosta hankeen toteuttamisen kannalta tärkeät kustannukset, eli palkkatukikustannukset, ovat 100 % kaupungin omaa kustannusta ja ne tulee kattaa muista varoista. Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut vastuualueen kustannuspaikalla 807 on työllistämispalkkoihin varattu vuosittain 111 000. Tämä summa ei riitä hankkeen laajuiseen työllistämiseen, vaan rahoitus riittää enintään 11 henkilön 8 kk työsopimukseen vuodessa. Tämän ylimenevälle osalle on löydyttävä muu rahoituskeino. Talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkö Raikko Törösen lausunto 7.8.2018: Taloustoimi esittää, että hankkeeseen liittyvät lisäpanostukset palkkatukikustannusten osalta katetaan kassavaroista. Oheismateriaali 1. Pitkäaikaistyöttömästä työlliseksi päivitetty hankehakemus 08082018 2. Kustannusarvio ja rahoituslaskelma oma - pitkäaikaistyöttömästä työlliseksi (ID 886) Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy alla olevat kohdat niillä edellytyksin, että hankkeelle myönnetään pykälässä kuvattu ESR-rahoitus: Sivu 23/44

Hyväksyttiin. 1. muutetun hankesuunnitelman ja sitoutuu hankkeen edellyttämään omarahoitusosuuteen, v. 2018-2020 yhteensä 66 468 (alv 0 %) (jonka rahoitus on varauksena kustannuspaikalla 807), 2. työllistämispalkkojen kp. 807 määrärahaylityksen, enintään 300 000, kattamisen kassavaroilla vuonna 2018 ja 3. työllistämispalkoiksi 450 000 kp:lle 807 vuodelle 2019 4. työllistämispalkoiksi 400 000 kp:lle 807 vuodelle 2020 Tämän kokouksen käsittely: Liitteet 1. Kustannusarvio_ja_rahoituslaskelma_07022018 2. EURA2014hakemus_luonnos07022018 KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää toteuttaa pykälässä kuvatun Pitkäaikaistyöttömästä työlliseksi hankkeen ja sitoutuu hankkeen edellyttämään omarahoitusosuuteen, v. 2018-2020 yhteensä 100.462 (alv 0 %) edellytyksin, että hankkeelle myönnetään pykälässä kuvattu ESR-rahoitus ja että hankeen lisäpanostukset saadaan sisällytetyksi kaupungin EKSOTE maksuosuuteen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 186 Valmistelija: Heino Kaisa Kaupungininsinööri Päivi Pekkasen selvitys 6.8.2018: ESR-rahoitushakemuksemme on saanut alustavan rahoituspäätöksen Hämeen ELY-keskukselta. Alkuperäistä hankehakemusta on muokattu rahoittajan esittämien linjausten mukaisesti. Muutoksina on tehty seuraavaa: - hankeaikaa on lyhennetty alkuperäisestä 1.8.2018-31.12.2020 (29 kk) neljä kuukautta 1.9.2018-30.9.2020 (25 kk) - ostopalveluiden ja rekrytointien määriä on tarkastelu uudelleen ja yksilövalmennus on siirretty ostopalveluihin oman henkilöstön rekrytoinnin sijaan. Työnjohtajien määrää on vähennetty. - hankehakemuksessa on tarkennettu eri toimenpiteitä joita hankkeen aikana toteutetaan ja mm. lisätty mahdollinen ajo-opetus ja - hankkeen erityistavoite on muutettu linjasta 6.1 linjan 8.1 mukaiseksi: työ- ja koulutusurien sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventäminen Edellä mainittujen muutosten johdosta hankkeen kokonaiskustannukset ovat pienentyneet rahoittajan toiveen mukaisesti. Sivu 24/44

Hankkeen omarahoitusprosentti on 25. Kolmivuotisen hankkeen kustannusarvio (alv 0 %) on (omarahoitusosuus suluissa): v. 2018 41 387 (10 398 ) v. 2019 143 439 (31 739 ) v. 2020 114 829 (24331 ) Yhteensä (2018-2020): 366 123 (66 468 ) Hankkeen omarahoitusosuus katetaan kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut vastuualueen kustannuspaikalta 807, jonka määrärahat ovat riittävät omarahoitusosuuden kattamiseen. Hankehakemuksen kustannusarvio esitetään verollisena - hankkeesta maksettava vero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Hankkeen verollinen kokonaiskustannusarvio on 399 540, josta ESRrahoituksen osuus on 299 655, jolloin verolliseksi omarahoitusosuudeksi jää 99 885. Neuvotteluissa Eksoten kanssa todettiin, että kaupungin ja Eksoten väliseen palvelusopimukseen ei voida tehdä yhden kunnan osalta näin suurta poikkeamaa, että palkkatukikustannukset maksettaisiin palvelusopimuksesta suoraan, vaan ne hyvitetään palvelusopimuksen mukaisesti subventiona myöhempinä vuosina. Tämän johdosta hankeen toteuttamisen kannalta tärkeät kustannukset, eli palkkatukikustannukset, ovat 100 % kaupungin omaa kustannusta ja ne tulee kattaa muista varoista. Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut vastuualueen kustannuspaikalla 807 on työllistämispalkkoihin varattu vuosittain 111 000. Tämä summa ei riitä hankkeen laajuiseen työllistämiseen, vaan rahoitus riittää enintään 11 henkilön 8 kk työsopimukseen vuodessa. Tämän ylimenevälle osalle on löydyttävä muu rahoituskeino. Talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkö Raikko Törösen lausunto 7.8.2018: Taloustoimi esittää, että hankkeeseen liittyvät lisäpanostukset palkkatukikustannusten osalta katetaan kassavaroista. Oheismateriaali 1. Pitkäaikaistyöttömästä työlliseksi päivitetty hankehakemus 08082018 2. Kustannusarvio ja rahoituslaskelma oma - pitkäaikaistyöttömästä työlliseksi (ID 886) Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy alla olevat kohdat niillä edellytyksin, että hankkeelle myönnetään pykälässä kuvattu ESR-rahoitus: 1. muutetun hankesuunnitelman ja sitoutuu hankkeen edellyttämään omarahoitusosuuteen, v. 2018-2020 yhteensä 66 468 (alv 0 %) (jonka rahoitus on varauksena kustannuspaikalla 807), 2. työllistämispalkkojen kp. 807 määrärahaylityksen, enintään 300 000, kattamisen kassavaroilla vuonna 2018 ja 3. työllistämispalkoiksi 450 000 kp:lle 807 vuodelle 2019 4. työllistämispalkoiksi 400 000 kp:lle 807 vuodelle 2020 Hyväksyttiin. Sivu 25/44

Tämän kokouksen käsittely: Oheismateriaali 1. Pitkäaikaistyöttömästä työlliseksi päivitetty hankehakemus 08082018 2. Kustannusarvio ja rahoituslaskelma oma - pitkäaikaistyöttömästä työlliseksi (ID 886) KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä alla olevat kohdat niillä edellytyksin, että hankkeelle myönnetään pykälässä kuvattu ESRrahoitus: 1. muutetun hankesuunnitelman ja sitoutuu hankkeen edellyttämään omarahoitusosuuteen, v. 2018-2020 yhteensä 66 468 (alv 0 %) (jonka rahoitus on varauksena kustannuspaikalla 807), 2. työllistämispalkkojen kp. 807 määrärahaylityksen, enintään 300 000, kattamisen kassavaroilla vuonna 2018 ja 3. työllistämispalkoiksi 450 000 kp:lle 807 vuodelle 2019 4. työllistämispalkoiksi 400 000 kp:lle 807 vuodelle 2020 Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että puheenvuoroja tässä asiassa käyttivät valtuutetut Heikki Tanninen ja Anssi Piirainen. Sivu 26/44

71 Imatran Seudun Yritystilat Oy:n hakemus omavelkaisesta takauksesta IMR/1129/02.05.06.00/2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 187 13.8.2018 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 187 Valmistelija: Heino Kaisa Imatran Seudun Yritystilat Oy:n takaushakemus 9.7.2018: Imatran Seudun Yritystilojen toimialana on rakennuttaa teollisuus-, yritys-, liike- ja palvelutiloja ja asuntoja sekä omistaa, hallita ja luovuttaa tällaisia tiloja. Imatran Seudun Yritystilat Oy tarvitsee vierasta pääomaa 1.200.000. Rahoitustarve on muodostunut vuokralaisia varten tehtävistä muutostyö investoinneista. Valtiontukisääntelyn näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista, että kaupunginvaltuusto myöntäisi takausta enintään 80 % lainan määrästä. Imatran Seudun Yritystilat Oy hakee 960.000 euron omavelkaista takausta otettavaan pitkäaikaista lainaa varten. Talous- ja rahoitushallintopalveluiden lausunto 1.8.2018: "Kuntalain 129 :n mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Taattavan lainan määrä ei ole suuruudeltaan sellainen, että se vaarantaisi Imatran kaupungin taloutta, eikä takaus sisällä merkittävää taloudellista riskiä. Kuntalakiin perustuvaa vastavakuutta ei ole riskienhallinnan näkökulmasta tarpeellista edellyttää kaupungin 100 %:sti omistamalta osakeyhtiöltä. Taloushallinto puoltaa takauksen myöntämistä ja esittää että takauksesta peritään vuotuinen 0,4% suuruinen takausprovisio. Takausmaksu määräytyy vuosittain suhteessa jäljellä olevan lainan pääoman mukaan. Yhtiön tulee toimittaa yksityiskohtaiset lainaehdot kaupunginjohtajan käsiteltäväksi hallintosäännön mukaisesti." Oheismateriaali 1. Takaustilannepäivitys 1.6.2018 Kh 13.8.2018 Sivu 27/44

Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Imatran Seudun Yritystilat Oy:lle myönnetään enintään 960.000 euron omavelkainen takaus hakemuksessa mainittujen muutostöiden rahoittamiseksi tarvittavaa rahalaitoslainaa varten. Takauksesta peritään vuotuinen 0,4%:n suuruinen takausprovisio. Takausmaksu määräytyy vuosittain suhteessa jäljellä olevan lainan pääoman mukaan. Samalla kaupunginhallitus päättää, että yhtiön tulee toimittaa yksityiskohtaiset lainaehdot kaupunginjohtajan käsiteltäväksi hallintosäännön mukaisesti. Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Oheismateriaali 1. Takaustilannepäivitys 1.6.2018 Kh 13.8.2018 KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää myöntää Imatran Seudun Yritystilat Oy:lle enintään 960.000 euron omavelkaisen takauksen hakemuksessa mainittujen muutostöiden rahoittamiseksi tarvittavaa rahalaitoslainaa varten. Takauksesta peritään vuotuinen 0,4%:n suuruinen takausprovisio. Takausmaksu määräytyy vuosittain suhteessa jäljellä olevan lainan pääoman mukaan. Samalla kaupunginhallitus päättää, että yhtiön tulee toimittaa yksityiskohtaiset lainaehdot kaupunginjohtajan käsiteltäväksi hallintosäännön mukaisesti. Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että puheenvuoron tässä asiassa käytti valtuutettu Veikko Hämäläinen. Sivu 28/44

72 Asemakaava ja asemakaavan muutos 1014, kaupunginosissa 31 Tuulikallio ja 32 Korvenkanta IMR/258/10.02.03.00/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehittämislautakunta 38 17.4.2018 Kaupunginhallitus 188 13.8.2018 Aiempi käsittely: Kaupunkikehittämislautakunta 38 Valmistelija: Karjalainen Ulla Kaava-alueen määrittely Asemakaava: Kaupunginosa 32, Korvenkanta. Liikennealuetta. Asemakaavan muutos: Kaupunginosa 31, Tuulikallio Katu-, virkistys- ja suojaviheralueita. Kaupunginosan rajan muutos. Kaupunginosa 32 Korvenkanta Korttelit 1 ja 2 sekä liikenne-, katu- ja virkistysalueita. Kaupunginosan rajan ja tonttijaon muutos. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Kaupunginosa 31, Tuulikallio, Katualuetta. Kaupunginosa 32 Korvenkanta Liikenne-, katu- ja suojaviheraluetta. Sitova tonttijako kortteliin 2 (osa). Asemakaavoitus on käynnistynyt kaksoisraiteen suunnitteluun liittyen. Vireilletulokuulutus on julkaistu 7.4.2010. Kaava-alue sijaitsee Tuulikallion ja Korvenkannan kaupunginosissa. Alue käsittää rautatien varren alueen Juulian- ja Joutsenonkadun risteyksestä Karhumäenkadulle. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset rataverkon kehittämiselle ja kaksoisraiteen rakentamiselle. Rautatiealueen rajoja on muutettu vastaamaan kaksoisraiteen tarpeita. Samalla on selvitetty rautatiealueeseen rajoittuvien kortteleiden maankäytön mahdollisuudet. Radan pohjoispuolella olevat kiinteistöt ovat merkitty rata-alueen leventymisen johdosta rautatiealueeksi. Liikennevirasto on lunastanut kiinteistöt haltuunsa vapaaehtoisilla kaupoilla. Asemakaava mahdollistaa erilaisten meluntorjuntaratkaisujen rakentamisen. Rautatiealueelle voi sijoittaa liikennemelua torjuvia Sivu 29/44

rakenteita kuten melukaiteen, -aidan ja/tai -vallin. Melusuojaus tulee toteuttaa samaan aikaan kaksoisraiteen rakentamisen kanssa. Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 17,04 ha. Alueen maanomistajia ovat Imatran kaupunki, Liikennevirasto sekä yksityiset maanomistajat. Asemakaavan laadinnan yhteydessä on laadittu sitova tonttijako korttelin 2 tonteille 15-20. Korttelissa 1 sekä korttelin 2 tontilla 8 on erillinen sitova tonttijako. Vaikutusten arviointi Peruste Asemakaavamuutoksen vaikutukset on arvioitu kaavaselostuksessa. Koska asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä, kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Oheismateriaali 1. Kaavaselostuksen 1014 liite 6, vuorovaikutusraportti 2. Kaavaselostuksen 1014 liite 5 OAS 3. 1014_AKselostus_20180308 4. 1014_kaavakartta Kaupunkikehitysjohtajan päätösesitys: Kaupunkikehittämislautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että asemakaava ja asemakaavan muutos 1014, kaupunginosissa 31 Tuulikallio ja 32 Korvenkanta hyväksytään. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan kaupunkikehittämislautakunnan käsittelyn jälkeen nähtäville 30 päivän ajaksi. Hyväksyttiin. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 188 Valmistelija: Heino Kaisa Kaupunkisuunnittelupäällikkö Ulla Karjalaisen selvitys 24.7.2018 Asemakaavan muutosehdotus 1014 on ollut yleisesti nähtävillä 30 päivän ajan 7.5.-6.6.2018. Muistutukset kaavaehdotuksia vastaan oli tehtävä kirjallisena yhteystietoineen ja jätettävä kaupunginhallitukselle osoitettuna 6.6.2018 klo 15.00 mennessä. Nähtävilläolosta on kuulutettu ilmoituslehti Uutisvuoksessa 6.5.2018 ja kaupungin internet -sivuilla. Tiedote nähtävilläolosta ulkopaikkakuntalaisille on lähetetty kirjeitse 2.5.2018. Kaavaehdotuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Sivu 30/44

Lausuntopyynnöt on lähetetty sähköpostitse 14.5.2018. Lausuntoja saatiin 15 kappaletta. Lausunnot ja niiden vastineet on koottu kaavaselostuksen liitteeseen 7. Palautteissa ei tullut esille sellaisia asioita, jotka aiheuttaisivat muutostarpeita kaavaratkaisuun. Kaavaratkaisu luo edellytykset sille, että kaksoisraiteen suunnittelussa ja rakentamisessa voidaan toteuttaa meluntorjunta siten, että terveyshaitat minimoidaan. Imatran kaupunginvaltuusto on merkinnyt tiedoksi kokouksessaan 18.6.2018 59 tulevan kaksoisraiteen meluntorjuntasopimuksen ja päättänyt sitoutua omalta osaltaan sopimuksen edellyttämiin talousarviovarauksiin sopimuksen vaikutusajankohdat kattavina talousarviovuosina. Aiesopimuksella sovittavien meluntorjuntatoimenpiteiden kustannukset on määritetty seuraavasti: Meluntorjunnan tavoitteeksi on asetettu yöajan korkeille melutasoille (LAeq >60 db) altistuvien asukkaiden lukumäärän pieneneminen ennustetilanteessa sekä päivä- ja yöaikaiselle, Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvot ylittävälle, melutasoille altistuvien asukkaiden kokonaismäärän pieneneminen ennustetilanteessa, kun tilannetta verrataan nykytilanteeseen. Suunnitelma-alueen kaikki uudet meluesteet ovat tyypiltään melukaiteita (korkeus < kv+1,2m). Esteiden radanpuoleinen sivu on ohjeen "Rautateiden meluesteet, Helsinki 2004 [4]" mukaisesti absorptioluokkaa A3, joka vastaa 8 db absorptiota radan puolella. Siltojen kaiteet eivät ole absortoivia. Tehdyssä melulaskennassa on melukaiteet sijoitettu 2 metrin etäisyydelle lähimmän raiteen keskilinjasta ja meluaidat 4 metrin etäisyydelle lähimmän raiteen keskilinjasta. Mikäli meluntorjunta-alueiden laajuus tai torjuntatoimenpiteiden tyyppi muuttuu ratasuunnitelmia koskevassa hallinnollisessa prosessissa, sitoutuvat osapuolet vastaamaan kustannuksista tämän sopimuksen mukaisen prosentuaalisen kustannusjakoperusteen mukaisesti. Meluntorjunnan tavoitteena tulee olla, että melulle herkkiä kohteita ei ole Vnp 993/1992 mukaiset melu-tason ohjearvot ylittävillä alueilla. Asumiseen käytettävillä alueilla päiväajan keskiäänitason ohjearvo jo rakennetuilla alueilla on 55 db ja yöaikana 50 db. (Kts. ELYn lausunto 11.6.2018). Imatran kaupunki käynnistää syksyn 2018 aikana selvityksen, jossa tutkitaan tulevan kaksoisraiteen lähialueiden käyttämistä ylijäämämassojen sijoituspaikkana ja radan melusuojauksena. Sivu 31/44