VUOSIKATSAUS 2013. Geologian tutkimuskeskus

VUOSIKATSAUS 2013 Geologian tutkimuskeskus

VUOSIKATSAUS 2013 GTK Sisältö GTK lyhyesti...3 Pääjohtajan katsaus...4 Katsaus toimintavuoteen 2013...6 Geologisen tiedon merkitys yhteiskunnassa kasvaa...6 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto...8 Energiahuolto ja ympäristö...10 Maankäyttö ja rakentaminen...12 Geotiedon jakelu...14 Kansainvälinen toiminta...15 Vuosi 2013 lyhyesti...16 Johtokunnan puheenjohtajan tervehdys...18 Organisaatio ja johto...19 Yhteystiedot Tutkija Petri Hakala, geofyysikko Annu Martinkauppi ja tutkimusassistentti Ilkka Martinkauppi valmistelevat kuitukaapelia DTSlämpötilanmittausta varten. Jatkuva kehittäminen turvaa tulevaisuuden geologisen osaamisen GTK:n tavoitteena on olla mineraalivarojen arvioinnin, tutkimuksen ja kestävän käytön eurooppalainen huippuosaaja. Tutkimuskeskuksen keskittyessä yhä tiukemmin perustehtäväänsä ydinosaamisen turvaamiseen panostetaan suunnitelmallisesti henkilöresursseja vahvasti suuntaamalla ja jatkuvalla geologisen osaamisen kehittämisellä. GTK:n henkilöstöstrategiaan sisältyvä henkilöstösuunnitelma linjaa osaamisen kehittämisen painopisteet laitostasolla ja yksiköissä. Valittujen alojen huippuosaamisen lisäksi GTK keskittyy ydinosaamisalueiden säilyttämiseen ja vahvistamiseen. Huippuosaamisalueiksi on tunnistettu malmigeologia, etsintä ja teknologiat, rikastusteknologia ja uusiokäyttö, kaivosympäristöt sekä luonnonvarojen tilinpito ja tietoratkaisut. Osaamisen kehittämisessä hyödynnetään muun muassa nuorten tutkijoiden henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmia, yksilöllisiä tai muuten valittujen kohdealojen mentorointiohjelmia, GTK Scholarship -ohjelmaa, huippuosaamisen kehittämisrahaa ja kansainvälisiä verkostoja. Lisäksi GTK tarjoaa henkilöstölleen hanketoiminnan sekä hyvien johtamiskäytäntöjen valmennusta. Kaikkiaan GTK:ssa kouluttauduttiin kertomusvuonna 11,8 henkilötyövuoden (htv) verran. Kannen kuva: Erikoistutkija Sari Lukkari tutkii pyyhkäisyelektronimikroskoopilla malmimineraalinäytteitä. Kuva: GTK. Tämä vuosikatsaus on painettu Edixion offset -paperille, jolle on myönnetty EU:n ympäristömerkki, rek. nro FI/11/001.

Henkilöstökertomus 2013 GTK lyhyesti Visio Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia. GTK NUMEROIN 2013 2012 Bruttomenot, M 52,5 55,3 Kokonaistulot, M 11,9 13,1 Toiminta-ajatus Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran ja sen luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena ja aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa. Maksullisen toiminnan myyntituotot, M 7,3 9,0 Henkilöstö, henkilötyövuodet 592 609 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, % 53,0 50,2 TULOT ASIAKASRYHMITTÄIN VUONNA 2013 Muut 0,4 M Strategiset tavoitteet 2012 2017 Asiakastarpeista ohjautuva toimintamalli Tarvelähtöiset tieto- ja asiantuntijapalvelut Uutta teknologiaa ja innovaatioita kestävään kehitykseen Huippuosaamista valituilla painoalueilla Kansainvälisesti verkottunut toimija Motivoitunut ja osaamistaan kehittävä henkilöstö Tulot EU:lta 0,5 M Vientiprojektit 2,6 M Muu elinkeinoelämä 2,0 M 3% 4% 22% 17% 22% 22% 10% Valtionhallinto 2,6 M Kuntasektori 1,2 M Kaivannaisteollisuus 2,6 M Yhteensä 11,9 M Arvot 1 2 3 ASIAKASLÄHTÖISYYS Tavoitteemme on tuntea sidosryhmien tarpeet ja päästä lähemmäksi asiakasta. YHTEISTYÖ Arvostamme henkilöstöja asiakasyhteistyötä. LUOTTAMUS JA VASTUULLISUUS Tutkimuksellinen ote, luottamus ja vastuullisuus ovat toimin tamme kulmakiviä. 3

PÄÄJOHTAJAN KATSAUS GTK:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus kasvussa GTK Pääjohtaja Elias Ekdahl Toimintavuosi 2013 oli menestyksekäs. Tulevaisuuden näköalat niin kaivannaisteollisuuden kuin EU:n raakaainepolitiikan näkökulmasta olivat kannaltamme suotuisat. Myös energia- sekä maankäyttö ja rakentaminen -tulosalueidemme kohdalla toimintamme oli tavoitteellista. Saavutimme kaikki työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) meille asettamat tulostavoitteet. Vuosi oli kuitenkin haastava. Taloudellisen kehityksen globaali epävarmuus sekä kansallista tutkimusjärjestelmää koskeneet päätökset sävyttivät toimintavuottamme. GTK säilyy itsenäisenä tutkimuslaitoksena Valtioneuvosto teki syyskuussa pitkään odotetun päätöksen sektoritutkimuskentän rakenteellisesta uudistamisesta. Päätös sisältää useita tutkimuslaitosten fuusioita, uudelleen järjestelyjä ja yhtiöittämisiä. Valtion tutkimuslaitosten määrä väheni selvästi. Esitettiin myös VTT:n, GTK:n ja Mikesin yhdistämistä. Näimme siinä yhtälössä geoalan todellisena häviäjänä. Olimme selkeästi ja perustellusti oman erillislaitoksen kannalla koko prosessin ajan. Kantamme perustuu toimintaympäristön ja sidosryhmien odotuksiin GTK:n toiminnalta, GTK:n rooliin kotimaassa ja kansainvälisessä toiminnassa sekä toimintaedellytysten turvaamiseen tutkimuslaitoksena. Valtioneuvoston päätös säilyttää GTK itsenäisenä TEM:n hallinnonalan tutkimuslaitoksena oli erittäin merkittävä koko toimialan kehittämisen kannalta, ja luonnollisesti tärkeä myös henkilöstön näkökulmasta. Osana päätöstä oli sektoritutkimuskentän rahoituksellinen kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on vahvistaa monitieteistä, korkeatasoista ja yhteiskunnan kannalta merkityksellistä tutkimusta, hallinnonala- ja virastorajat ylittävää verkostoyhteistyötä sekä tehdä tutkimuslaitoksista entistä vahvempia ja laaja-alaisempia toimijoita. Rahoitusta kootaan myös sektoritutkimuslaitoksista, ja GTK:kin kantaa osaltaan kortensa kekoon. Uudistus, joka toteutetaan vuosina 2014 2017, lisää kilpailua tutkimusrahoituksesta. Vastaamme toimintaympäristömme muutoksiin kehittämällä määrätietoisesti verkostoihin perustuvaa toimintamalliamme ja osaamistamme. Keskeisimmät menestystekijämme ovat jatkossakin henkilöstön ammattitaidon jatkuva kehittäminen ja muuttuviin asiakastarpeisiin mukautuva palveluvalikoima. Geologista tietoa yhteiskunnan käyttöön Kertomusvuonna GTK vakiinnutti asemaansa suomalaisena ja eurooppalaisena huippuosaajana geologisten luonnonvarojen monipuolisena asiantuntijana. Osaamistamme käytettiin laajasti yhteiskunnan päätöksenteon tueksi ja osallistuimme aktiivisesti kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin. Geologisen tietämyksen merkitys kasvaa luonnonvarojen kestävään käyttöön, uusiin energiaratkaisuihin ja kaupunkien 4

Henkilöstökertomus 2013 nopeaan kasvuun liittyvien haasteiden myötä. Ilmasto- ja energiapolitiikan linjaukset, luonnonvarastrategiat ja raakaaineiden saatavuus nivoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa ja kytkeytyvät myös elinkeinopolitiikkaan. Kansallisen innovaatio- ja tutkimusjärjestelmän uudistaminen kannustaa sektorirajat ylittävien sekä kansallisten että kansainvälisten yhteistyömallien hyödyntämiseen. Suomen mineraalistrategian jatkotoimet ja kansainvälisesti merkitystään nostavat raaka-aineiden saatavuuteen ja tuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseen kytkeytyvät kysymykset sekä useat kansalliset energiaan, maankäyttöön ja ympäristökysymyksiin liittyvät tavoitteet asettavat GTK:lle haasteen perinteisen vahvuusalansa uudistamiseen. Yhteistyöllä ja verkottumalla tuloksiin GTK toimii aktiivisena osaajana kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa. Tavoitteenamme onkin palvelusuuntautumisen ja asiakaslähtöisyyden jatkuva lisääminen. Kaivos- ja etsintäteollisuus sekä sille teknologiaa ja palveluja tuottavat yritykset ovat keskeisin asiakasryhmä yhdessä kotimaisten ja EU-tason päätöksentekijöiden kanssa. Tutkimustoiminnassa yhteistyökumppaneitamme ovat mm. kansalliset ja kansainväliset tutkimuslaitokset, yliopistot, yritykset sekä kunnalliset ja maakunnalliset toimijat. Kotimaassa yhteistyö yliopistojen kanssa vahvistui edelleen Suomen Isotooppigeologian Laboratorion huippumodernien tutkimuslaitehankintojen ansiosta. GTK:n maksulliset vientihankkeet kohdistuvat pääosin Afrikkaan, Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan ja perustuivat pääosin ulkoministeriön IKI-rahoitukseen. Osoituksena vientitoimintamme kansainvälisestä arvostuksesta laitoksessamme vierailivat mm. Myanmarin ja Namibian presidentit. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö kunnioitti läsnäolollaan toista vierailua. Moninaisen yhteistyön kehittymisen avaintekijä on GTK:n osaava ja osaamistaan jatkuvasti ja aktiivisesti kehittävä henkilöstö. Kiitokset kaikille GTK:laisille vuoden 2013 saavutuksista. Kiitos myös yhteistyökumppaneillemme sekä toimikautensa helmikuussa 2014 päättäneelle johtokunnalle hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Yhdessä olemme tehneet GTK:sta menestyksekkään. Elias Ekdahl pääjohtaja Geologisen osaamisen vienti GTK on toteuttanut vientiprojekteja lähes 50 maahan mm. kehitysyhteistyöhankkeissa Aasiassa, Afrikassa ja Etelä- Amerikassa. Projektit kohdistuvat mm. geologiseen kartoitukseen sekä raaka-aineiden arviointiin, luonnonvaroja koskevien tietokantojen rakentamiseen, ympäristöasioihin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, pohjavesiasioihin ja yhä useammin maiden geologisiin luonnonvaroihin liittyvän hallinnon kehittämiseen. Useat hankkeet keskittyvät raaka-aineperustaisen kestävän kehityksen tukemiseen mineraaleista rikkaissa mutta muutoin köyhissä maissa. GTK:n kehitysyhteistyön tärkeitä rahoittajia ovat ulkoasiainministeriön (UM) lisäksi Maailmanpankki ja Pohjoismainen kehitysrahasto (NDF) sekä Afrikan kehityspankki (AfDB). Kansainväliset projektit tukevat henkilöstön kykyä toimia ulkomailla, kansainvälisessä sidosryhmätyössä ja kartuttavat henkilöstön osaamista. Projektit toteutetaan usein monitieteellisissä yhteistyöverkostoissa, jotka luovat erityisen hyvät puitteet henkilöstön osaamisen kasvattamiselle. Kansainvälisestä henkilöstöstä ja verkostoista on paljon etua myös Suomessa tapahtuvaan kehitykseen. Tärkeänä osana verkostojamme on myös suomalaiset yritykset, joiden kansainvälinen menestyminen on GTK:n etu. Namibian presidentti Hifikepunye Pohamba vieraili yhdessä tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa GTK:n Espoon toimipaikassa marraskuussa 2013. Tasavallan presidentin kanslia 5

KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2013 Geologisen tiedon merkitys yhteiskunnassa kasvaa Kertomusvuonna painopiste oli kestävän mineraalialan toimintaedellytysten vahvistamisessa niin kotimaassa, eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä kuin kansainvälisissä vientiprojekteissa. GTK saavutti työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sovitut tulostavoitteet. Monet taloudellisen kehityksen epävarmuustekijät, kaivostoimintaan kriittisesti suhtautuvan yleisen mielipiteen voimistuminen ja valtioneuvoston päätös sektoritutkimuksen rakenteellisista ja rahoituksellisista muutoksista olivat kertomusvuonna toimintaympäristöä vahvasti hallinneita tekijöitä. Valtioneuvoston tekemässä periaatepäätöksessä tutkimusrahoitusta kohdennetaan ja sektoritutkimuslaitoksia yhdistetään tavoitteena vahvistaa monitieteistä, korkeatasoista ja yhteiskunnan kannalta merkityksellistä tutkimusta. Uudistuksessa GTK säilyy itsenäisenä sektoritutkimuslaitoksena, joka jatkossa toimii luonnonvara- ja ympäristöalojen yhteisessä LYNET-yhteistyöverkostossa. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa jatkui aktiivisena ja GTK oli edelleen haluttu yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa. GTK osallistui monipuolisesti EU- ja muuhun yhteisrahoitteiseen toimintaan. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri oli laaja ja painottui erilaisiin luonnonvarojen kestävään käyttöön ja kestävään kaivostoimintaan liittyviin kysymyksiin. Painopistealueina vuonna 2013 olivat mm. Euroopan metallija hyötymineraalivarantojen arviointi ja mallinnus sekä eko tehokkaiden ratkaisujen etsiminen mineraalien tuotantoja talteenottomenetelmissä. Lisäksi hankkeissa kehitettiin innovatiivisia ja ympäristölle turvallisia menetelmiä kaivosten sulkemiseen sekä etsittiin uusia malminetsintämenetelmiä herkille pohjoisille alueille. Yliopistokumppanuutta syvennettiin edelleen tutkimuslaitteiden yhteiskäytön, yhteisprofessuurien sekä osaamiskeskittymien vahvistamisen lohkoilla. GTK:n koordinoima Suomen Vuoriklusteri tutkimus- ja yritysmaailmaa yhdistävänä foorumina tukee vahvasti Suomen mineraalistrategian toteutusta. Kotimaan verkostojen ja hankeyhteistyön pääpaino on yritysten toimintaedellytysten vahvistamisessa sekä luontaisten vahvuuksien ja raaka-ainepotentiaalin tuomisessa osaksi maakuntatason elinkeinopolitiikan päätöksentekoa. Mineraalisektorin ajankohtaisuus heijastui myös ulkoasianministeriön (UM) kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä hanketasolla että kehityspolitiikan uusissa avauksissa. Kertomusvuonna oli GTK:lla käynnissä kaikkiaan 94 yhteis rahoitteista hanketta. EU-rahoitteisen toiminnan volyymi kasvoi edelleen ja hankkeita oli käynnissä 44, joista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeita oli 25 kappaletta. Naapuruuden ja kumppanuuden ohjelman (ENPI-CBC) hankkeita oli käynnissä edelleen seitsemän. Tekes-rahoitteisen Green Mining -ohjelman hankkeissa GTK kasvatti osuuttaan kuudesta 13:een. UM:n IKI-rahoituksella toteutettavien hankkeiden volyymi säilyi lähes edellisen vuoden tasolla. GTK:n verkkokirjastossa on kirjastojen ja arkiston kokoelmat, palvelut, aineistohaut ja verkkoaineistot. Lisäksi kaikki GTK:n painetut julkaisut ja kartat ovat löydettävissä ja ostettavissa verkkokaupasta. 6

Henkilöstökertomus 2013 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa jatkui aktiivisena ja GTK oli edelleen haluttu yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa. Taloudellisesti GTK:n tulos oli tyydyttävä sekä laitoksen säästöohjelman että hyvän tulokertymän ansiosta. Maksullisen toiminnan tuotot ylittivät ministeriön asettaman tavoitteen. Merkittävin palvelujen käyttäjä oli edelleen elinkeinoelämä ja tärkein asiakasryhmä kaivannaisteollisuus. Tuotot valtionhallinnosta ja kuntasektorilta vähentyivät jonkin verran. Vientiprojektitoiminta väheni edelliseen vuoteen verrattuna johtuen useasta päättyneestä projektista. Kertomusvuoden henkilötyövuosikertymä oli 592 henkilö työvuotta (htv) vähentyen 13 htv:lla. Vakituisen henkilöstön osuus henkilötyövuosikertymästä oli 546. Henkilöstön osaamisen kehittämistä jatkettiin suunnitelmallisesti. Henkilöstörakenteen hallittu muutos entistä asiantuntijapainotteisemmaksi ja osaamistason syventäminen ja laajentaminen ovat jatkuneet henkilöstöstrategian ja strategisen osaamisen kehittämisohjelman mukaisesti. Eurooppa-tasoisen huippuosaamistason kehittymistä luonnonvarojen kestävän käytön alueella on edistetty omalla ohjelmalla. Koulutusta toteutettiin hanketoiminnan valmennuksen, geo-osaamisen (GTK-akatemia), esimiestoiminnan ja johtamisen osalta. GTK-akatemiassa painotettiin erityisesti syventävän osaamisen lisäämistä ja uuden tiedon jakamista tutkijoille. Huippuosaamisen kehittämiseen panostettiin omalla ohjelmalla edellisvuoden tapaan. Ohjelma sisälsi tutkijavaihtoa, kansainvälistä verkostoitumista, osaamispääoman laajentamista ja uuden tiedon hankkimista sekä seminaareja. Lisäksi GTK:ssa pilotoitiin mentorointia. Green Mining -hankkeet GTK on mukana useissa Tekesin rahoittamissa Green Mining -hankkeissa, joiden tavoitteena on edistää yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raakaainevarojen kestävää käyttöä. Lisäksi tarkoituksena on nostaa Suomi kestävän kaivostoiminnan edelläkävijäksi koko maailmassa. Kaikkiaan GTK on mukana kolmessatoista Green Mining -hankkeessa ja koordinoi näistä seitsemää. Tutkimuskokonaisuudet kattavat menetelmä- ja prosessikehitystä alkaen malminetsinnästä ja rikastuksesta aina kaivosten sulkemiseen asti. Kaivosvesien hallinta sekä kaivosten ympäristöön liittyvät haasteet ovat myös osa tutkimuskenttää. Kehitettävät kaivostoiminnan menetelmät ja prosessit sekä ympäristöriskinhallinnan työkalut edistävät Green Mining -ohjelman mukaista vastuullista kaivostoimintaa. Hankkeet suuntautuvat GTK:n strategisesti tärkeille huippututkimusalueille ja niitä tehdään tiiviissä yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä kaivosteollisuuden yritysten kanssa. Tarkoituksena on nostaa Suomi kestävän kaivostoiminnan edelläkävijäksi koko maailmassa. Raisa Neitola tutkija GTK 7

KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2013 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto -tulosalueen tavoitteena on edistää yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävää käyttöä luoden edellytyksiä kaivannais- ja energiateollisuuden pitkäjänteisille investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. GTK tarjoaa mineraalivaroja ja niiden kestävää käyttöä koskevia tieto- ja asiantuntijapalveluja kansallisesti ja EU-tasolla. Toiminnan pääpaino oli edelleen tavoitteiden mukaisesti mineraalivarat ja raaka-ainehuollon tulosalueella, jolla jatkettiin monin eri tavoin kestävän mineraalialan toimintaedellytysten luomiseen tähtäävää toimintaa sekä kotimaassa että EU-tasolla. GTK:n asiantuntemuksen arvostus ja käyttö jatkui korkealla tasolla, mikä näkyi mm. viranomaisten kaivoslupaprosesseja koskevina lausuntopyyntöinä sekä GTK:n tärkeässä roolissa valtioneuvoston aloitteeseen pohjautuvien kaivosten stressitestien kehittämisessä ja testitulosten arvioinnissa. GTK:lla oli tärkeä rooli TEM:in johdolla muotoillun cleantech-aihepiiriin kuuluvan Kestävä kaivannaisteollisuus -toimenpideohjelman laatimisessa. Ministeriön toimeksiantojen mukaisesti kertomusvuonna aloitettiin Kaivos YVA -oppaan uudistustyö ja jatkettiin kolmivuotista kaivostoiminnan vastuullisuushanketta (KaivosAkatemia). GTK osallistui myös aktiivisesti Luonnonvaraselonteon päivittämiseen. Vaikkakin toimintaa pyrittiin painottamaan yhteiskunnan raaka-ainehuollon tarpeiden mukaisesti, maastossa tapahtuvaa tiedonkeruuta jouduttiin supistamaan merkittävästi laitoksen säästöohjelman vuoksi erityisesti GTK:n omaan rahoitukseen perustuvassa tutkimustoiminnassa. Mineraalisten raaka-ainevarojen arviointia Pohjois-Suomessa ovat vaikeuttaneet edelleen epäselvyydet maanomistajan tutkimuslupien myöntämisperusteista. Tutkimustoiminta vahvistui kertomusvuonna edelleen Tekesin Green Mining -tutkimusohjelmassa aihepiireinä mm. uudet luonnonoloiltaan herkille alueille soveltuvat tutkimusmenetelmät ja kaivosvesien hallintaan liittyvät ratkaisut. GTK:n Green Mining -hankkeiden lukumäärä kasvoi 13:een. Neljä vuotta kestänyt Suomen hi-tech-metallipotentiaaliarviointihanke päättyi. Loppuraportin mukaan Suomessa on merkittävää potentiaalia hi-tech-metallien löytymiselle. Niitä tarvitaan mm. uudessa ympäristöystävällisessä energiatekniikassa ja tietotekniikassa. EU on nimennyt nämä metallit strategisiksi metalleiksi, sillä tällä hetkellä EU:lla ei ole näiden metallien omaa tuotantoa. EU:n merkittävin mineraalihanke ProMine päättyi huhtikuussa Suomessa pidettyyn loppukonferenssiin, johon osallistui yli 100 asiantuntijaa teollisuudesta, yliopistoista, Euroopan komissiosta sekä mineraaleja käyttävistä ja tuottavista yrityksistä. GTK:n koordinoimaan hankkeeseen osallistui 30 yhteistyötahoa 11 maasta. Viisivuotisen hankkeen merkittävimpiä tuloksia oli ensimmäinen Euroopan laajuinen mineraalitietokanta ja antropogeenisten raaka-aineiden tietokanta sekä useiden mineraalipohjaisten tuotteiden kehitys. ProMine-hankkeen viitoittamaa tietä jatkaa kertomusvuonna käynnistetyt EURARE- ja Minerals4EU-hankkeet. GTK:n, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteinen EAKR-rahoitettu Minerahanke päättyi. Nelivuotisessa hankkeessa arvioitiin metallimalmikaivosten ilmaan, vesistöön ja maaperään päätyvien päästöjen synnyttämät pitoisuudet ja niiden aiheuttamat ekologiset vaikutukset sekä vaikutukset ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen. Tero Niiranen, GTK 3D-malli Kittilässä olevan Pahtavuoman Cu Zn-esiintymän pääkuparimalmioista (> 0,6 % Cu). Mallissa mukana vinotunneli ja kairanreiät. Kuvakulmassa katsotaan alaviistosta kohti länsi lounasta. Beige väri kuvaa maan pintaa. 8

Henkilöstökertomus 2013 Suomessa on merkittävää potentiaalia hi-tech-metallien löytymiselle. Tuottoisia hankkeita olivat myös GTK Mintecin rikastustekniset koetehdasajot, joissa mm. uusille kotimaisille ja ulkomaisille malmityypeille luotiin rikastusteknisiä ratkaisuja pääosin maksullisina toimeksiantoina. GTK julkaisi arvion Suomen kaivannaistoiminnan kehitykseksi vuosiin 2020 ja 2030. Julkaisussa pyrittiin rakentamaan paras arvio kaivannaistoiminnan lähivuosikymmenten kehityksestä nykyisenkaltaisissa taloudellis-poliittisissa oloissa. GTK tuotti yhteistyössä muiden pohjoismaisten geologian tutkimuskeskusten ja venäläisten tutkimusorganisaatioiden kanssa Fennoskandian alueen kartan, joka osoittaa kaikki teollisuusmineraalikaivokset ja merkittävimmät esiintymät Pohjoismaissa sekä Luoteis-Venäjällä Karjalan ja Kuolan alueilla. Kartta ja sen tausta-aineisto on tarkoitettu malminetsinnän strategian suunnitteluun. GTK:n panostus EU-tasoiseen mineraalialan toimintaja rahoitusohjelmien valmisteluun oli kertomusvuonna aikaisempaakin vahvempaa, keskeisinä foorumeina mm. EIP-RM (European Innovation Partnership Raw Materials), EIT-KIC (European Institute of Innovation and Technology) sekä EU:n Horizon 2020 -puiteohjelma, joissa mineraalivarojen kestävään käyttöön liittyvät teemat nousivat vahvasti esille. Vuoden aikana aloitettiin tärkeä malmitutkimukseen liittyvä roolin muutos perinteisestä etsintäroolista kallioperän 3D-rakenteiden ja malmiutumisprosessien tutkimiseen. Roolimuutoksen päämääränä on Suomen kallioperän syvämalmipotentiaalin paremman tuntemisen avulla varmistaa mineraalialan pitkäjänteinen myönteinen kehittyminen. GTK:n projektiosaaminen on kysyttyä EU:ssa GTK:n nauttima kansainvälinen arvostus ja asiantuntijoiden vahva verkottuminen näkyvät siinä, että GTK on haluttu projektikumppani vaativissa EU-hankkeissa. Vuonna 2013 päättynyt, GTK:n koordinoima ProMineprojekti edisti osaltaan menestyksekkäästi EU:n tavoitetta vähentää riippuvuuttaan metallien ja mineraalien tuonnista, joka on vuositasolla noin 11 miljardia euroa. Osin ProMinessa tehtyä työtä jatkamaan vuonna 2013 käynnistyi Minerals4EU-projekti, jossa koordinointivastuu myös on GTK:lla. Minerals4EU pohjustaa yhden luukun palvelupistettä Euroopan mineraaliteollisuuden tietotarpeisiin. Hankkeessa suunnitellaan pysyvä Euroopan laajuinen verkosto, jonka toimijat pystyvät tuottamaan ja ylläpitämään mineraaliteollisuuden tarvitsemaa tietoa. Projektissa kehitetään yhtenäistä tilastointia kattamaan mineraalialan tuotanto, ulkomaankauppa, mineraalivarannot ja malmivarat. Hanke edistää myös kierrätysmateriaalien ja malminetsinnän tilastointia. Minerals4EU:ssa laaditaan raaka-aineiden kysyntään ja tarjontaan vaikuttavista asioista skenaarioita ja ennakoidaan tulevaisuudessa käytössä olevan teknologian raaka-ainetarpeita. GTK on haluttu projektikumppani vaativissa EU-hankkeissa. Juha Kaija erikoisasiantuntija GTK 9

KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2013 Energiahuolto ja ympäristö Energiahuolto ja ympäristö -tulosalueen tavoitteena on edistää ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden mukaisesti tuontia korvaavien ja vähäpäästöisten energiamuotojen hyödyntämistä sekä ilmastomuutokseen sopeutumista. Energiasektorilla GTK jatkoi toimintaansa kansallisen energiastrategian tavoitteiden mukaisesti energiaomavaraisuuden vahvistamiseksi ja vähäpäästöisen energiatuotannon lisäämiseksi. GTK:n toiminta kohdistuu turvevaroihin, geoenergiaan ja ydinvoimalaitosten sekä käytetyn ydinpolttoaineen geologisesti turvalliseen sijoittamiseen. Energiasektorilla toiminnan painopiste oli turvevarojen kartoituksessa. Tulokset kootaan GTK:n tietokantoihin, ja niistä tuotetaan muun muassa suokohtaista ja alueellista tietoa teollisesti hyödynnettävistä turvevarannoista muun muassa jatkuvasti kehittyvän turvevarojen tilinpitopalvelun kautta. Palvelussa huomioidaan muun muassa kansallisen Suostrategian tavoitteet soiden luonnontilaisuusluokituksesta sekä muita soiden käyttöön liittyviä rajoitteita, kuten suojelualueita. Turvetutkimuksen tarkoituksena on osoittaa energiaja ympäristöturvetuotantoon soveltuvat suoalueet. Tietoja voidaan käyttää lisäksi muun muassa soiden suojelussa, ojituksessa, suoalueiden metsänkasvatuksessa, happamien sulfaattimaiden riskiarviossa, suunniteltaessa suojelu- ja virkistysalueita sekä määritettäessä suon arvoa myynti-, osto- tai lunastustilanteessa. GTK vetämänä käynnistettiin laaja turvetuotannon vesistövaikutustutkimus yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Geoenergiatutkimukset jatkuivat painopisteenä suuriin rakennuskohteisiin integroitavat lämmitys- ja/tai viilennysenergiaa tuottavat hybridijärjestelmät. GTK:n alustavan arvion mukaan Suomen geoenergiapotentiaali ylittää valtioneuvoston vuonna 2013 energiaselonteossa lämpöpumpuille asetetun tavoitteen. Tämän vuoksi aloitettiin valmistelut Suomen geoenergiapotentiaalin kokonaisarviointia koskevan hankkeen käynnistämiseksi vuonna 2014. Tavoitteena on geoenergian käytön edistäminen ja tietopohjan tuottaminen uusien energialinjauksien päivittämiseksi. GTK jatkoi käytetyn ydinpolttoaineen turvalliseen loppusijoitukseen tähtäävää tutkimustaan kansainvälisessä tutkimusverkostossa ja voimayhtiöiden toimeksiantoina. Tapio Toivonen, GTK GTK kartoittaa ja inventoi Suomen turvevaroja erilaiset käyttömuodot huomioiden ja tuottaa monipuolista tietoa mm. maankäytön suunnittelun tueksi ja elinkeinoelämän tarpeisiin. 10

Henkilöstökertomus 2013 Tavoitteena on geoenergian käytön edistäminen ja tietopohjan tuottaminen uusien energialinjauksien päivittämiseksi. Suomessa on valmistauduttu yli 30 vuotta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen. Vuodesta 2000 lähtien tutkimukset ovat keskittyneet Eurajoen Olkiluotoon. GTK on ollut alusta asti mukana tuomassa asiantuntemustaan Onkalotutkimushankkeeseen. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa alle kymmenen vuoden päästä. Geoenergia on valtava mahdollisuus Suomelle Geoenergia on maa- ja kallioperästä sekä vesistöstä saatavaa lämmitys- ja jäähdytysenergiaa, jota hyödynnetään lämpöpumpputekniikalla. Geoenergia on hyväksyttävin energiantuotantomuoto. Oikein suunniteltu ja mitoitettu energiakaivo tuottaa energiaa tehokkaasti vuosikymmeniä aiheuttamatta ympäristölle mitään haittaa. Suuren energiakaivokentän optimaalinen hyödyntäminen edellyttää geologisen kartoituksen ja kentän suunnittelun lisäksi seurantaa ja tarvittaessa käytön ohjausta. GTK arvioi ja luokitteli Oulun alueellisen geoenergiapotentiaalin tutkimalla ja tulkitsemalla geologiset olosuhteet. Oulun selvitys pohjusti Keski-Suomessa käynnistettävää maakuntatason selvitystä, joka puolestaan on lähtölaukaus valtakunnalliselle geoenergiapotentiaalin arvioinnille. Suomen virallinen tavoite geoenergian tuotannolle vuosiin 2020 2030 on 8 terawattituntia. Tavoitetta voidaan GTK:n näkemyksen mukaan nostaa vähintään 10 TWh:iin. Geoenergia on hyväksyttävin energiantuotantomuoto. Samu Valpola johtava tutkija GTK 11

KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2013 Maankäyttö ja rakentaminen Maankäyttö ja rakentaminen -tulosalueen tavoitteena on parantaa maankäyttöä koskevan päätöksenteon edellytyksiä julkisella ja yksityisellä sektorilla tarjoamalla käyttäjälähtöisiä aineisto- ja asiantuntijapalveluita, edistämällä taloudellisia ja ympäristötekijät huomioonottavia maankäyttöratkaisuja kasvukeskusrakentamisessa, sekä tukemalla Itämeristrategian ja meristrategiadirektiivin toteuttamista. Toiminnan pääpaino oli valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin ja valtioneuvoston hyväksymään vesienhoidon toteutusohjelmaan liittyvissä yhteisrahoitteisissa hankkeissa viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Keskeisiä teemoja olivat yhdyskuntien kiviaines- ja vesihuollon tarpeet sekä happamien sulfaattimaiden kartoitus vesistöhaittojen ehkäisemistä tukevien maankäyttöratkaisujen aikaansaamiseksi. Käynnissä oli useita hankkeita eri puolilla Suomea. Yhdyskuntien raaka-ainehuolto ja maankäytön suunnittelua tukeva toiminta perustui kertomusvuonna edellisten vuosien tapaan pääosin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin. Toimintamallilla varmistetaan osaltaan tiedon välitön hyödynnettävyys. Toiminnan pääpaino kohdistui pohjavesialueiden kolmiulotteisiin rakennekartoituksiin vesihuoltoratkaisujen tukemiseksi sekä vesistöhaittoja aiheuttavien happamien sulfaattimaiden yleiskartoitukseen. Yleiskartoitus on tarkoitus saada päätökseen valtioneuvoston vesienhoidon toteutusohjelman mukaisesti vuoden 2015 loppuun mennessä. Tutkimustoiminnan yhtenä vahvana painopisteenä oli pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Valtakunnallinen POSKI-hanke on edennyt Pohjois- Pohjanmaalle, Kainuuseen, Pirkanmaalle, Päijät-Hämeeseen ja Lappiin. Hanketta toteuttaa laaja työryhmä, jossa myös yritysnäkökulma on edustettuna. Pääkaupunkiseudulla kehitettiin kasvualueiden kaavoitusta tukevaa kartoitusta mm. yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa, jonka kanssa laadittiin myös alustava tarkastelu Suomenlahden alittavan Helsingin ja Tallinnan yhdistävän tunnelin geologisista toteuttamisedellytyksistä. Vuonna 2012 aloitettua valtakunnallisesti arvokkaiden kivikkoalueiden geologista ja maisemallista arvottamista jatkettiin hankkeessa, joka toteutetaan GTK:n ja ympäristöministeriön yhteisrahoituksella. Hanke jatkuu vuoteen 2016 saakka. Arvotustulokset tulevat palvelemaan maankäytön suunnittelua. Timo Tarvainen, GTK Tutkija Mikael Eklund ottaa maaperänäytettä savipellolta Inkoossa. 12

Henkilöstökertomus 2013 Tutkimustoiminnan yhtenä vahvana painopisteenä oli pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. GTK täydensi geokemian tietokantaansa Lahden seudulta otetuilla näytteillä. GTK:n sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan ympäristökeskusten yhteishankkeessa selvitettiin kaupunkien maaperän luonnostaan haitalliset alkuaineet. GTK:n taajamageokemiallisen kartoituksen tavoitteena on selvittää useiden eri alkuaineiden tavanomaiset luonnolliset taustapitoisuudet eri maalajeissa ja taajamissa myös täyttömaissa. Tieto auttaa yhdyskuntien maankäytön suunnittelussa. Merigeologisen kartoituksen luotausmäärä heijastaa osaltaan maksullisia väyläselvityksiin liittyviä toimeksiantoja, joiden avulla myös kartoituksen pinta-alatavoite on saavutettu. Merigeologisissa kartoitustöissä selvitettiin merenpohjan maalajeja ja geologista monimuotoisuutta EU:n naapuruusohjelman (ENPI-CBC) rahoittaman TOPCONS-hankkeen puitteissa itäisellä Suomenlahdella. Syyskuussa käynnistyi näytteenottovaihe IODPtutkimusohjelman (Integrated Ocean Discovery Program) hankkeessa, jossa syväkairauksin kerättiin Itämeren altaasta 50 300 metriä pitkiä sedimenttisarjoja 11 tutkimuspaikalta. Tutkimusmatkalle osallistui myös tutkija GTK:sta. Tulosten purkamisen odotetaan vievän useita vuosia. Tekopohjavesi tukee yhteiskunnan keskeytymätöntä vesihuoltoa Tekopohjavedellä tarkoitetaan pintaveden, kuten järvi- tai jokiveden, keinotekoista imeyttämistä maa- ja kallioperän pohjavesimuodostumiin. Imeyttämisen tavoitteena on veden puhdistaminen juomaveden vaatimustasolle poistamalla siitä eloperäinen aines. Suomen vesilaitosten jakamasta vedestä 16 % on tekopohjavettä. Vesinäytteen hapen ja vedyn isotoopit toimivat luonnollisina merkkiaineina. Isotooppien suhteellisista osuuksista selviää esimerkiksi tietyn pohjavesilaitoksen imeytysalueella olevan imeytysveden osuus ja veden liikkeet maaperässä. Määrittämällä imeytetyn pintaveden ja luonnollisen pohjaveden sekoittumissuhde voidaan seurata imeytetyn veden virtausta pohjavesimuodostumassa, imeytymisen tehokkuutta ja todentaa pohjaveden virtausmallien toimivuutta. Veteen liuenneiden muiden alkuaineiden, kuten esimerkiksi hiilen, isotoopit kertovat maaperämuodostuman sopeutumisesta tekopohjaveden tuotantoon. Tutkimuksen tuloksista hyötyy yhteiskunnan vesihuolto. Isotooppimenetelmien käyttöä pohjaveden kulkeutumisen ja tekopohjaveden tutkimuksissa on kehitetty GTK:ssa intensiivisesti jo vuosituhannen alusta lähtien. Vuoden 2011 kehityshankkeen myötä isotooppimenetelmiä on otettu käyttöön myös tekopohjavesilaitoksen tuotannon tarkkailussa. GTK:n yhteistyökumppaneina on ollut useita vesilaitoksia Etelä-Suomessa. Tekopohjaveden imeyttämisen tavoitteena on sen puhdistaminen juomaveden vaatimustasolle. Nina Hendriksson erikoistutkija GTK 13

KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2013 Geotiedon jakelu Kehittyviä asiakastarpeita vastaavat tietopalvelut ovat keskeinen osa GTK:n roolia ja vaikuttavuutta. Aineistojen ja tietojen ensisijainen jakelukanava on tutkimuskeskuksen verkkosivut. Verkkosivujen aktiivista ylläpitoa sekä sisällöllistä ja toiminnallisuuden kehittämistä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Kävijämäärät olivat vuoden 2012 tasolla ylittäen yhteensä 278 000 käyntiä. Lisäksi karttapalveluissa vierailtiin 63 000 kertaa. Suosituimmat kokonaisuudet olivat suomenkielisillä sivuilla mineraalivarat- ja raaka-ainehuolto -tulosalueen kohdennetut palvelut sekä populäärigeologinen sivukokonaisuus Geologia tutuksi. Englanninkielisistä sivuista suosituin oli Exploration in Finland -sivukokonaisuus ja siellä aktiivikartta Mineral Deposits and Exploration, joka uudistettiin. Verkkosivujen kehitystoimenpiteet painottuivat verkkovälitteisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. Syksyllä julkaistiin tutkimusjulkaisujen hakupalvelu Summon, joka parantaa julkaisujen löydettävyyttä ja lisää käyttömahdollisuuksia. Toimintavuoden aikana kehitettiin myös hakupalveluportaali Hakku, jossa käyttäjille on laajasti tarjolla paikkatietotuotteita, julkaisuja ja karttoja sekä geologia-aiheisia valokuvia. Valtaosa palvelun tuotteista on maksuttomia. Palvelu esiteltiin Paikkatietomarkkinoilla marraskuussa. Maankäytön suunnitteluun toteutettu Happamat sulfaattimaat -karttapalvelu otettiin kertomusvuoden aikana käyttöön. Erilliset mineraalivaratietokannat yhdistettiin yhdeksi tietokannaksi. Geologisten karttatuotteiden käyttömahdollisuuksia avattiin laajentamalla maksutonta jakelua. GTK aloitti yhteistyössä Kaivannaisteollisuus ry:n, Kiviteollisuusliitto ry:n, Infra ry:n, Centria AMK:n sekä Keski-Pohjanmaan aikuisopiston kanssa EAKR-rahoitteisen KaViKe-projektin, jonka tavoitteena on kehittää Suomen kaivannaisalan perustiedot sisältävä verkkosivustokokonaisuus. GTK:n tietotuotelatausten kokonaismäärä oli 35 000, jossa on noin kolmannes nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttömäärän nousua selittää tietotuotevalikoiman laajeneminen ja jakelupalvelujen kehittämisen kautta saavutettu parempi käytettävyys. Vuonna 2012 lanseeratun verkkokaupan kautta myytiin 1 035 julkaisua tai karttaa. GTK:n paikkatietotuotteisiin myytiin yhteensä 42 käyttöoikeutta pääosin kaivos- ja malminetsintäyhtiöille. Facebook-yhteisöpalvelun pienimuotoinen käyttö tiedotteiden ja GTK-kuulumisten välityskanavana aloitettiin. GTK GTK on kehittänyt useita omia verkkopalvelujaan ja tarjoaa tietotuotteitaan myös muiden ylläpitämissä jakelukanavissa. Mikko Eklund toimialapäällikkö Verkkopalvelut GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena hallinnoiden keskeistä Suomea koskevaa geologista tietoa ja jakaen siitä tuotteistettua tietoa pitkälti verkon välityksellä. GTK on kehittänyt useita omia verkkopalvelujaan ja tarjoaa tietotuotteitaan myös muiden ylläpitämissä jakelukanavissa. GTK:n palvelutarjonta kattaa mineraalisten raaka-aineiden, energiahuollon, maankäytön suunnittelun, sekä rakentamisen ja ympäristöalan tarpeisiin kohdennettuja palveluja asiantuntijakäyttäjille. Palveluissa asiakas voi tarkastella esim. mineraalivaratietoja, tietoja turvevarannoista tai maaperän ominaisuuksia rakennettavuuden kannalta. Geoalan tutkimusasiakkaat saavat tutkimustyöhönsä lähdeaineistoja ja tiedot aiemmista tutkimusjulkaisuista. Verkkopalvelujen käyttö ja pääosa tietotuotteista ovat maksuttomia. Osa tuotteista tarjotaan ns. avoimena tietona vapain jatkokäyttöoikeuksin. GTK:n koko tietotuotevalikoimaan voi tutustua ja tuotteita ottaa käyttöön hiljattain julkaistussa Hakku-palvelussa (hakku.gtk.fi). GTK kehittää tietotuote- ja palveluvalikoimaansa pitkäjänteisenä kehittämistyönä pitkälti asiakastarpeiden pohjalta. Vastaanotamme mielellämme asiakkaidemme näkemyksiä kehittämisen tueksi. 14

Henkilöstökertomus 2013 Kansainvälinen toiminta GTK toimii aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa hyödyntäen laajasti kansainvälistymiskehitystä ja strategisia kumppanuuksia. GTK edistää tavoitetta mineraalisten luonnonvarojen kytkemisestä osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua. EU-rahoitteisten hankkeiden määrä kasvoi 44:ään. Yksittäisistä EU-hankkeista suurimpia olivat GTK:n koordinoima, vuonna 2013 päättynyt ProMine-hanke sekä EURARE-hanke, joissa molemmissa oli mukana laaja kansainvälinen konsortio. EU:n INSPIRE-verkostossa GTK:lla on keskeinen vastuu mineraalisia luonnonvaroja koskevien tietosisältöjen ja -mallien sekä standardien määrittelyssä. Yhtenäisen luonnonvaratietopohjan rakentaminen luo osaltaan perustaa luonnonvarojen käyttöön, saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvien suurien kehityshaasteiden ratkaisemiselle niin EU:n sisällä kuin laajemminkin maailmassa. Euroopan tasolla verkostoyhteistyön keskeinen alue on edelleen EU:n raaka-ainealoitteen (RMI) pohjalta laadittujen tavoiteohjelmien edistäminen. GTK osallistui myös EU:n ja USA:n raaka-ainealan tiedonvaihdon edistämiseen liittyviin yhteistyökeskusteluihin Raw Materials Supply Group -toiminnan kautta. Toiminta EuroGeoSurveysin (EGS) mineraalityöryhmässä sekä EIT-KIC-konsortiossa on edelleen vahvistanut GTK:n asemaa tavoiteltuna kumppanina primääristen raaka-ainevarojen kestävään käyttöön liittyvissä kysymyksissä. EGS asiantuntijaryhmineen kytkee GTK:n osaksi eurooppalaisen geoalan tutkimuksen ja informaatioinfrastruktuurin kumppaniverkostoa, joka osallistuu EU:n tutkimusagendan muotoiluun ja vahvistaa jäsenten asemaa Horisontti 2020 -hankehauissa. Kahdenvälisiä suhteita ulkomaisten sisarlaitosten kanssa on vahvistettu yhteistyösopimuksin ja johtajatason vierailuin. Tutkijatasolla yhteistyön rakentuminen tapahtuu pääosin tieteenalakohtaisten työryhmien ja asiantuntijaverkostojen kautta. GTK on erinomaisesti integroitunut Suomen kehityspolitiikan toteutukseen. UM:n rahoituksella toteutettavia IKI-hankkeita oli käynnissä 9 kappaletta. Toimintavuonna oli käynnissä ja valmisteilla hankkeita mm. Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Hankkeet nivoutuvat GTK:n lanseeraamaan Minerals for Development -konseptiin, jonka avulla pyritään edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hyvää hallintoa kehitysmaissa köyhyyden poistamiseksi ja tasa-arvon lisäämiseksi. Vesihankkeemme maailmalla Vietnam on vesihuollon kannalta haastava ympäristö. Siellä sataa sadekaudella paljon, mutta ilmastonmuutoksen myötä kuiva kausi on entistä kuivempi. Rannikkoalueiden pohjavesien suolaantuminen on jo todellisuutta, ja ongelma kasvaa, kun meren pinnan ennustetaan nousevan. Pohjaveden suunnitelmallinen ja kestävä käyttö muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa on ensisijaisen tärkeää. GTK:n asiantuntijat ovat auttaneet vietnamilaisia pohjavesialueiden kartoituksessa ja mallintamisessa, ympäristöriskien arvioinnissa sekä vesitaseen laskennassa. Myös Suomenlahden rannikolla sadannan, lämpötilan ja merenpinnan vaihtelut vaikuttavat pohjaveden muodostumiseen ja laatuun. Näiden muutosten tunnistaminen ja niihin varautuminen ovat tärkeä osa maankäytön suunnittelua. GTK ja Pietarin kaupunki ovat kehittäneet yhteistyössä riskinarviomenetelmän, jonka avulla on tehty ensimmäisen vaiheen tarkastelu Pietarin kaupungin geologisista riskeistä. Pohjaveden pinnan nousu on yksi tunnistetuista riskitekijöistä, joka tulee ottaa huomioon Pietarin kaupungin maankäytön suunnittelussa jo tänä päivänä. Pohjaveden suunnitelmallinen ja kestävä käyttö muuttuvissa ilmastoolosuhteissa on ensisijaisen tärkeää. Jaana Jarva geologi GTK 15

VUOSIKATSAUS 2013 Vuosi 2013 lyhyesti GTK:n talous Menorakenne Rahoitusrakenteen kehitys (1000 ) Muut menot 1,2 M Investoinnit 1,4 M Matkat 2,6 M Palvelujen ostot 7,6 M Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1,9 M 14% 4% 3% 5% 2% 61% Palkat 32,2 M 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 53 652 50 482 56 677 55 304 52 472 Kiinteistömenot 5,6 M 11% YHTEENSÄ 52,5 M 10 000 0 2009 2010 2011 2012 Oma budjettirahoitus 2013 Tulorahoitus Ulkopuolinen rahoitus GTK:n tulot asiakasryhmittäin vuonna 2013 on esitetty sivulla 3. Lue lisää GTK:n suunnittelusta ja seurannasta osoitteessa www.gtk.fi/gtk/numeroin/netra www.gtk.fi-sivut GTK:n julkaisutoiminta Kokonaiskäyntimäärät 2010 2013 2010 Vertaisarvioidut julkaisut (kansainväliset ja kansalliset) tulosalueittain 2013 2011 Maankäyttö ja rakentaminen 31% 2012 50% Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 2013 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 Suomi Ruotsi Englanti Karttapalvelut Energiahuolto ja ympäristö 19% 16

Henkilöstökertomus 2013 GTK:n henkilöstö Tulosalueet ja ohjelmat 2013 Tutkimus ja tiedonkeruu ohjelmittain 2013 Maankäyttö ja rakentaminen 126,6 htv Energiahuolto ja ympäristö 119,4 htv 8% 2% 18% 13% Mineraalipotentiaali Ekotehokas kaivostoiminta Energia 19% 40% YHTEENSÄ 592 htv Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 346,2 htv Merigeologia ja globaalimuutos Yhdyskuntarakentaminen Pohjavesi ja kiviainekset Ekotehokas kaivostoiminta 111,3 Mineraalipotentiaali 234,9 0 50 100 150 200 250 Pohjavesi ja kiviainekset Yhdyskuntarakentaminen Merigeologia ja globaalimuutos Energia 11,5 49,4 77,3 107,9 Henkilötyövuodet yht. 592,3 Tiedonkeruu Tutkimus Henkilöstörakenne 2013 Henkilöitä Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat) 2 11 Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt) 5 15 Tutkijat 72 162 Asiantuntijat (tutkimuksen parissa työskentelevät) 3 9 Muut asiantuntijat Tutkimusta avustava henkilöstö 27 36 33 69 0 Kenttähenkilöstö 50 Tietotekniikkatehtävät 5 7 0 Tekniset tehtävät 28 Laboratoriotehtävät 4 5 Toimistotehtävät 1 37 0 50 100 150 200 Naiset Miehet Henkilöstö alueittain 2013 Henkilöstön koulutusjakauma 2013 Pohjois-Suomi 18% Muut Perusaste 5% 3% 15% Tohtorit 43% Etelä-Suomi Keskiaste 23% 4% Lisensiaatit Itä-Suomi 33% 6% Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste 8% 8% 34% Ylempi korkeakoulututkinto Länsi-Suomi 17

JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 2013 GTK:n valittu strategia on menestyksekäs Muutama vuosi sitten uudelleen määritetty strategia, jossa GTK keskittyy valikoituihin ydinosaamisalueisiin, on osoittautunut oikeaksi. Kolme tulosaluetta, mineraalivarat ja raakaainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen tasapainottivat keskenään vuoden taloudellista tulosta. Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto -tulosalue kasvoi henkilötyövuosina laskettuna 5 %, kun taas energiahuolto ja ympäristö väheni 27 % ja maankäyttö ja rakentaminen kasvoi 8 %. Energiahuolto ja ympäristö -tulosalueen volyymin lasku johtui osittain kotimaan matalasuhdanteen tuomasta asiakkaiden säästötoimista sekä toimeksiantojen lykkäämisestä seuraavalle vuodelle. Globaalin malminetsinnän volyymi jatkoi pienenemistään kertomusvuonna mitattuna kairauskohteiden lukumäärällä. Vuonna 2012 kairattiin maailmanlaajuisesti keskimäärin 690 kohteessa kun vastaava luku 2013 oli vain 380 kohdetta. Ei liene yllätys, että suurin lasku oli kultakohteissa. Myös kullan hinta on laskussa rahoitusmaailman kokiessa, että pahin vaihe rahoituskriisissä on ohi. Verrattaessa pohjoismaisia malminetsintäsatsauksia toisiinsa voidaan todeta, että vuonna 2013 malmienetsinnän kokonaisresurssien käyttö on hiljakseen elpynyt 2009 vuoden rahoituskriisistä ollen nyt lähes kriisiä edeltävällä tasolla. Suomen ja Ruotsin malminetsintä on toipunut, mutta selkeä kasvu tapahtuu Grönlannissa. Se onkin maantieteellinen alue, jossa uskoisin GTK:lla olevan mahdollisuuksia kehittää maksullisen toiminnan projekteja tulevaisuudessa. Hyvin läpiviedyt projektit Keski-Aasiassa ovat osoitus GTK:n kansainvälisestä osaamisesta osaamisesta, jota pystymme jatkossa enenevässä määrin hyödyntämään tulobudjettimme tasapainottamiseen kasvattamalla maksullisen toiminnan volyymiä. Taloudellinen tulos pysyi kohtuullisena vuonna 2013 mitattuna tulojen ja menojen erotuksena, eli siirtomäärärahana, joka oli 1,5 milj. kun se vastaavasti edellisvuonna oli 2,6 milj.. Tämä kohtuullisen hyvä lopputulos aikaansaatiin siitä huolimatta, että tulopuoli koostuen valtio rahoituksesta ja ulosmyynnistä oli 3,8 milj. pienempi kuin edellisvuonna. Kustannuksia pystyttiin sopeuttamaan markkinatilanteeseen palvelujen ostojen, tarvikkeiden sekä matkustuskustannuksien kohdalla. Edellisvuonna alullepantu EU:n innovaatiokumppanuusohjelman raaka-aineteema, EIP Raw Materials, käynnistyi toden teolla kertomusvuoden aikana mm. julkaisemalla strategisen toimenpideohjelman, jonka eri projektit julistettiin haettaviksi vuoden 2013 lopussa. Varsinkin GTK:n ja VTT:n tutkijat ovat olleet aktiivisesti mukana kehittämässä EIP Raw Materials -kumppanuutta ja osallistuvat myös projektien toteutukseen. Mikäli asiat etenevät suunnitelmien mukaan, GTK saattaa saada johtavan roolin esitetyssä syväluotausprojektissa European Deep Exploration. Omalta osaltani haluan kiittää GTK:n johtoa ja henkilöstöä siitä 10 vuoden ajasta, jolloin olen toiminut johtokunnan puheenjohtajana. On ollut miellyttävää työskennellä kanssanne. Tom O. Niemi johtokunnan puheenjohtaja GTK GTK:n johtokunta Espoon toimipaikan kivinäyttelyssä. Henkilöt vasemmalta: Pirkko Saarela, Tom Niemi, Pirkko Isoviita, Jarmo Roinisto, Heli Lehtonen, Pirkko Selin, Matti Partanen, Hannu Idman ja Elias Ekdahl. Kuvasta puuttuu johtokunnan varapuheenjohtaja Sakari Immonen. 18

Henkilöstökertomus 2013 Organisaatio ja johto 2013 TYÖ- JA ELINKEINO- MINISTERIÖ JOHTOKUNTA ESIKUNTA PÄÄJOHTAJA JOHTORYHMÄ ETELÄ-SUOMEN YKSIKKÖ Maankäyttö ja ympäristö Kallioperä ja raaka-aineet Tutkimuslaboratorio Tietopalvelut LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ Maankäyttö ja ympäristö Energia ja raaka-aineet KONSERNI- PALVELUT Taloushallinto Henkilöstöhallinto Yleishallinto IT-palvelut Tekniset palvelut ITÄ-SUOMEN YKSIKKÖ Kallioperä ja raaka-aineet Maankäyttö ja ympäristö GTK Mintec Tietopalvelut POHJOIS-SUOMEN YKSIKKÖ Kallioperä ja raaka-aineet Maankäyttö ja ympäristö Tietopalvelut Johtokunta 1.3.2011 28.2.2014 puheenjohtaja: toimitusjohtaja Tom Niemi, Ab Marsuppium Oy varapuheenjohtaja: teollisuusneuvos Sakari Immonen, työ- ja elinkeinoministeriö ylimetsänhoitaja Pirkko Isoviita, ympäristöministeriö talousjohtaja Heli Lehtonen, Arctia Shipping Oy kunnallisneuvos, FT Pirkko Selin ylijohtaja Pirkko Saarela, Lapin ELY-keskus toimitusjohtaja Jarmo Roinisto, Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd. johtokunnan sihteeri: hallintojohtaja Jorma Järvinen, GTK (30.11.2013 asti), ohjelmajohtaja Hannu Idman, GTK (1.12.2013 alkaen) Muut pääjohtaja Elias Ekdahl, GTK henkilöstön edustaja: atk-suunittelija Matti Partanen, GTK GTK:n johto pääjohtaja Elias Ekdahl hallintojohtaja Jorma Järvinen (30.11.2013 asti) hallintojohtaja va. Toni Perälä (1.12.2013 lähtien) ohjelmajohtaja Hannu Idman tutkimusjohtaja Pekka Nurmi kehitysjohtaja Jarmo Kohonen viestintäjohtaja Marie-Louise Wiklund vientijohtaja Mika Räisänen Yksiköiden johtajat Etelä-Suomen yksikkö: Keijo Nenonen Itä-Suomen yksikkö: Risto Pietilä Länsi-Suomen yksikkö: Olli Breilin Pohjois-Suomen yksikkö: Kimmo Pietikäinen Konsernipalvelut: Toni Perälä (30.11.2013 asti) Saga Böhling-Niemelä (1.12.2013 lähtien) 19

POHJOIS-SUOMEN YKSIKKÖ Kaivosteollisuutta palveleva toiminta Rovaniemi LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ Maankäyttöä ja energiahuoltoa palveleva toiminta Kokkola ITÄ-SUOMEN YKSIKKÖ Kaivannaisteollisuutta ja ympäristönhuoltoa palveleva toiminta Kuopio Outokumpu Loppi Espoo ETELÄ-SUOMEN YKSIKKÖ Kasvukeskuksia palveleva toiminta ja kansainväliset projektit Etelä-Suomen yksikkö PL 96 (Betonimiehenkuja 4) 02151 Espoo Faksi 029 503 2901 Itä-Suomen yksikkö PL 1237 (Neulaniementie 5) 70211 Kuopio Faksi 029 503 3901 Länsi-Suomen yksikkö PL 97 (Vaasantie 6) 67101 Kokkola Faksi 029 503 5209 Pohjois-Suomen yksikkö PL 77 (Lähteentie 2) 96101 Rovaniemi Faksi 029 503 4991 Lopen kairasydänarkisto Mustinsuontie 159 12600 Läyliäinen Faksi (019) 445 069 GTK Mintec Tutkijankatu 1 83500 Outokumpu Faksi (013) 557 557 Puh. 029 503 0000 gtk@gtk.fi www.gtk.fi