TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki
Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita SUOMEN TASOLLA osa kansallisten politiikkaohjelmien toteuttamista ja MAL-aiesopimusta TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TASOLLLA osa yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuutta, rakennesuunnitelmaa KUNTATASOLLA apuna kuntien ja valtion välisten mm. energiatehokkuussopimusten toteuttamisessa Kunnat ovat sitoutuneet kaikki sektorit läpäisevään yhteiseen visioon: Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kärkitasoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Päästöjen vähennys vuonna 2030 on vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna, jonka lisäksi tavoitteena on pyrkiä 30 % kokonaisvähennykseen. Seudun kuntien toimintatavoissa kehitetään ilmastovaikutusten arviointia ja hallintaa. Ilmastoa säästävää kansalaistoimintaa tuetaan. 2
Seurannan vuotuinen kokoaminen ja käsittelyprosessi Seututyöryhmät - maankäyttö- ja asuminen - liikennejärjestelmä - infrapalvelut Ilmasto- ja energiafoorumi Kuntajohtajakokous Seutuhallitus Kunnat - Tredea - Ekokumppanit - Logistiikka - KUHA - Jätehuolto - Sähkölaitos - Metsäkeskus - Hermia - Verte - ELY - Tay, TTY - Pirkanmaan liitto 3
MAANKÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Uusi asutus sijoittuu ensisijaisesti kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeille. Ei merkittävää rakentamista autoriippuvaisille alueille. Keskimääräinen matkatuotos laskee. Päivittäiskaupan ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan yhdyskuntarakenteen sisälle ja ne ovat saavutettavissa ilman omaa autoa. täydennysrakentaminen kohdistetaan pääasiassa joukkoliikenteen laatukäytäville seutuhallitus hyväksyi seudulliset hajarakentamisen periaatteet Tampereen kaupunki käynnisti kantakaupungin Yleiskaava 2040-työn yhteydessä yhdyskuntarakenteen energiatehokkuus- ja CO2-päästöselvityksen LIIKENNE Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Liikenteen ja maankäytön ratkaisut on sovitettu yhteen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 25 %. Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus on 25 %. käynnistettiin rakennesuunnitelman 2040 päivitystyö, missä sijoitetaan asuminen, palvelut ja työpaikat joukkoliikenteen käyttöä, kävelyä ja pyöräilyä mahdollistaen joukkoliikenteen kärkihankkeeksi kaupunkiraitiotie 4
RAKENNUKSET JA RAKENTAMINEN Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan A-luokkaa. Matalaenergiarakentaminen yleistyy. Seudulla on määritelty yhteinen laatutaso uudis- ja korjausrakentamisessa. kehitettiin rakentamisen energiatehokkuutta parantavassa TAPRE-hankkeessa rakennusten koko elinkaaren aikaisia energiatehokkuustyötapoja korjausrakentamisen suunnittelu käynnistettiin keskittymällä sisäilmaongelmiin ENERGIATEHOKKUUS JA SÄHKÖN KÄYTTÖ Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Energiatehokkuus on parantunut nykytilasta 30 % vuoteen 2020 mennessä. kuntien energiatehokkuussopimuksia toteutetaan ja niistä vastaavien verkostoyhteistyö vakiintunutta energiankäyttöön liittyviä hyviä toimintamalleja otettu käyttöön 5
ENERGIANTUOTANTO Seutu on edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Kuntien ostamasta sähköstä on vuonna 2015 vähintään 60 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. on lisätty puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun ja tuulienergian käyttöä JÄTEHUOLTO Seudun jätehuolto- ja jätevesiratkaisuissa valitaan ilmastollisesti tehokkaat ratkaisut. tehdään yhteistyötä alueen materiaalitehokkuuden lisäämiseksi kampanjoin, neuvonnalla, tapahtumin, erillishankkein ja uusin toimintamallein 6
HANKINNAT JA KULUTUS Energiatehokkuus ja vähäpäästöisyys ovat tärkeitä hankintakriteerejä kaikissa hankinnoissa 2015 mennessä. Kuntien hankintaohjeisiin sisällytetäään ympäristö- ja energiatehokkuuskriteerit ELINKEINOPOLITIIKKA JA OSAAMINEN Seutu on edelläkävijä energiatehokkuuden kehittäjänä, valmistajana ja hyödyntäjänä. Seutu tukee yritysten markkinoille pääsyä demonstraatio- ja pilottihankkeilla. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tiivistä. Cleantech- ja energia-alojen laaja selvitys valmistui 2013, ja se kokoaa tietoja olemassa olevista ympäristöliiketoimialan yrityksistä. Selvitys mahdollistaa niiden huomioimisen eri hankkeissa edistetään INKA-ohjelmalla elinkeinoelämää 7
MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? - aloitetaan sopeutumisen ja varautumisen seudullinen suunnittelu v. 2014 - kehitetään innovatiivisia hankintoja ja ympäristöliiketoimintaa - panostetaan seudun ja maakunnan ilmastoyhteistyöhön - seurataan kansallista ja EU:n ilmastopolitiikkaa ja reagoidaan ennakoiden 8
Kiitos! Lisätietoja: kaisu.anttonen@tampere.fi ritvaasulamyllynen@tampereenseutu.fi www.tampereenseutu.fi