Suomen ainutlaatuinen työeläkemalli Euroopassa Hallinnon koulutus 9.5.2019 Janne Pelkonen erityisasiantuntija Twitter: @JiiPelkonen
1. EU-oikeudellinen asema 2. Eläkepolitiikka EU:ssa 3. Eläkejärjestelmän kestävyys ja riittävyys vertailussa 2 7.5.2019
1. EU-oikeudellinen asema 3 7.5.2019
Eläkkeiden näkökulmasta tärkeät EU:n perusarvot ja -oikeudet EU on sosiaalinen markkinatalous Perusoikeuskirja tasa-arvo, syrjimättömyys, vanhuus, etc. Perusvapaudet sisämarkkinoiden toimivuus työvoiman liikkuvuus Sosiaalinen ulottuvuus riittävä sosiaalinen suojelu, köyhyyden ehkäiseminen korkea työllisyys Kestävä julkisen talouden pito talous- ja työllisyyspolitiikoiden koordinointi 4
Millaisia eri eläketyyppejä EU:ssa on? Pilari I Sosiaaliturva Eläkkeitä voidaan tarkastella yksinkertaistaen nk. pilarijaon avulla. Useimmissa maissa eläketurva on sekoitus eri pilareihin kuuluvista osista. Lakisääteinen sosiaaliturva Pakollinen Kollektiivinen riskienjako Rahoitettu veroilla tai maksuilla Suomen työeläke. Pilari II Työsuhteen kautta kertyvät eläkkeet Perustuu työmarkkinasopimukseen Pakollinen tai vapaaehtoinen Yksityisesti hallinnoitu Pilari III Lisäeläkkeet Yksityinen eläkesäästäminen Vapaaehtoinen 5
II- ja III-pilarien eläketoimijoilla on enemmän EU-tason sääntelyä/valvontaa sekä myös sisämarkkinat 6 7.5.2019
Miksi suomalainen järjestelmä on ainutlaatuinen? Suomen työeläkejärjestelmä Vahva lakisääteinen ansioturva, etuusperusteinen, kattava, tasaarvoinen, edistää työvoiman liikkuvuutta Osittain rahastoiva, kollektiivinen vastuu Suomi on hybridimalli Työeläkevakuuttajat Yhdistelmä kilpailua ja sosiaalivakuutusta yks. sekt. Sijoitusriskiä osin vakuuttajien yhteisillä hartioilla Konkurssiyhteisvastuu Toimineet kansallisen, laadukkaan ja riskiperusteisen vakavaraisuussääntelyn alaisina yli 20 vuotta Pilari I Sosiaaliturva Pilari II Työsuhteen kautta kertyvät eläkkeet Suomi luottaa vahvaan ykköspilariin. Pilari III Lisäeläkkeet 7
Työeläke ei kuulu EU:n sisämarkkinoilla kilpailtavien vakuutusmuotojen piiriin, vaikka toimeenpano on osittain yksityistä 8 7.5.2019
EY-liittymissopimuksen (1994) ehdot yksityisalojen työeläkevakuuttajille Vain eläketoiminta on sallittua TEL-toiminta eriytetään muusta vakuutustoiminnasta. Syrjimättömyys Jäsenvaltioiden vakuutusyhtiöt voivat toimia Suomessa, mutta samoin edellytyksin kuin kotimaiset toimijat. 9
Mitä vakiintunut käytäntö mahdollistaa Työeläketoiminnan Suomessa, kotimaan säännöillä ja valvonnassa Kollektiivisen riskien jakamisen Sijoitustoiminnan riskien ja potentiaalisten tuottojen kansallisen määrittelyn Työeläkerahastoinnin tilastoinnin julkiseen talouteen Työmarkkinaosapuolten rooli työeläkeyhtiöiden hallinnossa 10
Mitä muuta oikeudellisen aseman palomuuriin sisältyy? Liittymissopimuksen kirjaus koskee ainoastaan erotusta muusta vakuutusalasta. EY-liittymissopimuksen jälkeen vastaava rajaus on liitetty SII:een huom. EU:n vapaakauppasopimukset. Sosiaaliturvan koordinaatioasetus (perusasetus 883/2004, 987/2009) rajaa pois II-pilarin eläkkeiden regulaatiosta ja valvonnasta. Työeläkelaitosten luokitus kt-tilipidossa sosiaaliturvarahastoihin (EKT2010, S. 1314) juontuu Eurostatin päätökseen v. 1997 makrovakausvalvonnan kehittyminen? 11
1 Mitkä ovat tärkeimpiä tulevaisuuden haasteita eläkkeissä?
2. Eläkepolitiikka EU:ssa 13 7.5.2019
Eläkeuudistusten ajurit ja hidasteet maailmalla Väestön ikääntyminen Huoltosuhteen heikkeneminen ja työikäisen väestön määrän lasku. Eliniän pidentyminen. Työn ja eläkeajan suhde. Finanssimarkkinat ja ultramatalien korkojen aika Erilaisten eläketoimijoiden riskinottokyky sijoituksissa vaihtelee. Vakavaraisuuden mittaaminen ja turvaavuustaso. Poliittinen epävakaus ja heikot instituutiot Tarve rahoittaa julkisia menoja sekä vaalilupauksia. Alentunut päätöksenteko- ja uudistumiskyky työmarkkinat. Työmarkkinoiden muutos ja uusi työ Luovan tuhon nopeutuminen? Uusvanhat työnteon muodot. Ilmastomuutos ja kestävän kasvun tavoitteet (voimistuva ajuri) Tulevaisuus ja sääntely?
Mikä eläkkeissä kiinnostaa EU:ssa? Kestävyys = rahoituksellisesti kestävät eläkejärjestelmät Talouden näkökulma: Väestörakenteen muutos julkisen talouden kustannukset rahastoimattomat eläkevastuut Työmarkkinat (mm. eläkeikä) Riittävyys = riittävät eläke-etuudet Sosiaalinen näkökulma: turvattu vanhuuden toimeentulo, eläkeköyhyyden kitkeminen Sukupuolten eläkekuilu Itsensätyöllistäjät Työllisyys tulevien eläkkeiden näkökulmasta 15
EU:n eläkepolitiikkaa: komissio EU:n suuntana: jyvittää eläkkeet kaikkien kolmen pilarin varaan Vastuiden jakaminen kehittämisen painopisteenä lisäeläkkeet* Miksi? Pilari I Sosiaaliturva Pilari II Työsuhteen kautta kertyvät eläkkeet Pilari III Lisäeläkkeet Käytäntö monissa EU-maissa, linjassa vapaan kilpailun periaatteen kanssa Julkisten talouksien huono tilanne työuran ja eläkeajan terve suhde, työurien pidentäminen 16 * esim. valkoinen kirja eläkkeistä
Lisäeläkkeet voivat täydentää lakisääteisiä eläkkeitä, mutta eivät korvata niitä 17 7.5.2019
Eläkepolitiikka EU:ssa: etujärjestöt Eläkkeiden valkoinen paperi (2012) lääke lisäeläkkeiden edistäminen. EU-tason eläke-etujärjestöillä kaksijakoinen suhtautuminen: a. mahdollisuus vahvistaa II-pilarin roolia b. toisaalta sisältää myös lisäsääntelyä IORP-alalle? c. miten suhtautua III-pilarin edistämiseen (PEPP)? Finanssiala näkee mahdollisuuden III-pilarin eläkkeiden edistämiseen. Komission eläkkeiden riittävyysraportti ja ikääntymisraportti tulkinnat (viimeisimmät 2018) jatkavat samalla linjalla Sosiaalisen pilarin kehystys: haavoittuvat ryhmät työmarkkinoilla? HLEG raportti ulos vuonna 2019 seuraavan komission eläkepolitiikka? Kuka muu puolustaa EU-tasolla vahvasti I-pilarin eläkkeitä ja kattavaa eläketurvaa? 18
EU:n talouskoordinaation vaikutuspiiri Kokonaistaloudellinen ohjaus velkakriisien ehkäisy. Vahvistettu ennaltaehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä Sanktioprosessin viimeiseen vaiheeseen ei ole vielä päädytty. Suomi on viime vuosina ollut vaarassa rikkoa EMU-kriteerejä Työeläkerahastoinnin jäämällä keskeinen vaikutus julkisyhteisöjen alijäämätavoitteeseen. Annetaan vuosittain maakohtaisia suosituksia talouspolitiikan ohjausjaksossa. Sosiaaliset suositukset vähemmistössä suunta 2019? Selitä tai toteuta periaate. 19
EU:n talouskoordinaation säännöt näyttävät monimutkaisilta ja hampaattomilta 20 7.5.2019
EMU:n syventyminen ja työeläkejärjestelmä Toimivalta eläkejärjestelmien designista ja uudistamisesta tulee säilyttää kansallisella tasolla. Riskienjaon lisääminen toisi paineita keskittää euromaiden päätöksentekoa unionitasolle sekä ohjata voimakkaammin rakenteellisia uudistuksia. Eläkelupaus ei ole suhdanneilmiö, vaan pitkän aikavälin yhteiskuntasopimus, mikä on rakennettu kansallisten instituutioiden pohjalle. Työeläkkeiden rahoitukseen korvamerkityt varat ja maksut tulee pitää mahdollisten suhdannetasaajien ulkopuolella. Menestyksekäs eläkesijoittamisen tarvitsee tuekseen myös vahvan ja toimivan euroalueen 21
2 Miksi työeläkkeestä tulee päättää Suomessa?
3. Eläkejärjestelmän kestävyys ja riittävyys 23 7.5.2019
Mercerin MMGPI 2018 : Suomi on parhaiden suoriutujien joukossa maailmassa 24 Lähde: Mercer 2018 ja ETK 2018
Mitä eläkkeet kokonaisuudessaan maksavat eri EU-maissa (%/bkt): Suomi keskitasoa. 25 Lähde: Eläketurvakeskus 2016
Varautuminen EU-maissa: eläkevarat suhteessa BKT:hen 2016, % NO NL DK IS CH AU CA SE UK US FI CL IE LU PT EE ES SK PL DE IT CZ SL BE FR AT HU EL I pilari II pilari 0 25 50 75 100 125 150 175 200 225 250 275 300 26 Lähde: ETK 2017. Kansalliset lähteet; OECD Global Pension Statistics; Towers Watson Global Pension Assets Study.
Työikäinen väestö laskussa 27 Lähde: Ageing report EU 2018
Julkiset eläkemenot Euroopassa 2016-2070: isoja uudistuksia on jo tehty, mutta 28 Lähde: Adequacy report EU 2018
FIN vuoden 2017 eläkeuudistus on ollut EU:ssa malliesimerkki eliniän pidentymiseen sopeutumisessa 29 7.5.2019
Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28: Suomi keskitasoa, mutta hyvin vähän aitoa puutetta 30 Lähde: Riittävyysraportti 2018: Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28
Eläkkeen (65-74-v) suhde palkkaan (50-59-v) EU-28: Suomi keskitasoa toistaiseksi 31 Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2018: Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28
Sukupuolten kuilu eurooppalaisten eläkkeissä on edelleen leveä 32 Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2018: Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28
Nuoret joutuvat jatkamaan EU-maissa nykyistä pidempään työssä, mikä sekään ei välttämättä riitä nykyisen tasoisiin eläkkeisiin 33 7.5.2019
EU vs. Suomi eläkkeiden riittävyyden osalta Eläkeläiset ovat pärjänneet EU:ssa aika hyvin verrattuna muihin. Työmarkkinoilla haavoittuvien ryhmien eläketurvan kattavuutta pitää edistää. Työllisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Sukupuolten eläkekuilu pienemmäksi Suomi: Minimieläkkeiden tason nosto (takuueläke erityisesti) tärkeintä, entä kannustinongelmat? Suomi: köyhyyskuilu on matala. Entä palveluiden huomioiminen? Suomi: Suomi on pienten tuloerojen maa +65-vuotiaissa. Suomi: OVE saattaa muodostua ansaksi pienituloisille? 34
3 Miten parantaisitte rahoituksen kestävyyttä tai eläkkeiden riittävyyttä?
Päätökset omissa käsissä myös tulevaisuudessa I-pilarin eläkkeet ovat vahvasti jäsenvaltioiden toimivallassa, mutta talouskriisiin ajautuminen kasvattaa ulk. ohjausvoimaa. Lisäeläkkeiden edistäminen on EU:n eläkepolitiikkaa (komissio), entä haavoittuvat ryhmät työmarkkinoilla? Suomen eläkedesign on uniikki EU:ssa. EY-liittymissopimuksen rajauksen kanssa (myös kauppasopimukset) pitää olla tarkkana, vaikka asema on vakiintunut. Suomi pärjää varsin hyvin eri mittareilla kv-vertailussa Työmarkkinaosapuolten päätöksentekokyky eläkkeissä on tähän asti ollut hyvä moniin verrokkimaihin nähden. 36
Kiitos! Janne Pelkonen janne.pelkonen@tela.fi