Tuusulanjärven kalatiheys ja biomassa vuonna 26 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna Tommi Malinen, Antti Tuomaala, Pekka Antti-Poika & Zeynep Pekcan-Hekim Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos PL 65 14 Helsingin yliopisto 1. Johdanto Tuusulanjärven kalatutkimusten päämääränä on ollut seurata tehokalastushankkeen mahdollisesti aiheuttamia muutoksia kalayhteisössä. Järven kalakantojen kehitystä on seurattu vuoden 1999 jälkeen sekä verkkokoekalastuksilla (Vesala & Ruuhijärvi 27) että samanaikaisilla kaikuluotauksilla ja koetroolauksilla (Tuomaala & Malinen 26). Lisäksi on vuodesta 25 alkaen alettu kerätä aineistoa populaatioanalyysien tekemiseen särjelle, lahnalle ja pasurille (Lehtonen ym. 27). Vuoden 26 kaikuluotaus- ja koetroolaustutkimusten tavoitteena oli arvioida Tuusulanjärven ulappa-alueen kalatiheys ja -biomassa lajeittain sekä ulappa-alueen runsaimman kalalajin, kuoreen, osalta kannan koko ikäryhmittäin. Lisäksi tavoitteena oli arvioida kuhan poikastuotannon onnistumista mm. poikasten kasvun ja tiheysarvioiden perusteella. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1 Aineisto Vuoden 26 kaikuluotaus- ja koetroolaustutkimukset aloitettiin 21. elokuuta. Tällöin kaikuluodattiin ja koetroolattiin yli 3 m syvät pohjois-etelä suuntaisia, 2 m välein sijaitsevia linjoja pitkin (kuva 1A). Välivedessä tehtiin 4 vetoa syvyyksillä, joissa havaittiin runsaasti kaloja (linjat A ja B, kuva 1B). Lisäksi tehtiin pintakatvealueen kalamäärän arvioimiseksi 2 troolivetoa -2 m syvyydellä. Seuraavaksi Tuusulanjärvellä kaikuluodattiin ja koetroolattiin 3. marraskuuta. Tällöin jouduttiin tutkimus tekemään kahdella veneellä ja vajaalla miehistöllä, eikä aika riittänyt niin kattavaan otantaan kuin elokuussa. Kaikuluotaukset tehtiin linjoilla 1, 2, 4, 6 ja 8. Välivedessä troolattiin yksi veto ja kaikuluotaimen pintakatvealueella yksi veto. Lisäksi käytettävissä oli kalanäyte kalastaja Turtiaisen samana päivänä vetämästä nuottavedosta. Veto tehtiin Sarvikallion edustalla paikalla, jossa havaittiin kaikuluotaimella runsaasti kalaa.
Välittömästi toisen tutkimuskerran jälkeen järvi jäätyi. Jääpeite ei kuitenkaan ollut pitkäaikainen, ja joulukuun 17. päivänä pystyttiin toteuttamaan vielä yksi tutkimuskerta. Tällöin kaikuluodattiin yli 3 m syvät samoilla linjoilla kuin elokuussa (kuva 1A). Välivedessä tehtiin yksi trooliveto syvyydellä, jossa havaittiin runsaasti kaloja. Pintakatvealueen kalamäärän arvioimiseksi tehtiin 2 vetoa -2 m syvyydellä. Lisäksi troolattiin myös matalilla, 1,5 3 m syvillä alueilla 3 vetoa (linjat C, D ja E, kuva 1B) kaikuluotausotannan ulkopuolisten alueiden kalamäärän arvioimiseksi. Kuva 1. Tuusulanjärvellä kaikuluodatut (A) ja koetroolatut (B) linjat. 2.2 Menetelmät 2.2.1 Kaikuluotaus Kaikuluotaukset tehtiin SIMRAD EY-5 -tutkimuskaikuluotaimella, joka oli varustettu lohkokeilaisella ES12-7C anturilla (äänen taajuus 12 khz ja äänikeilan avautumiskulma 7 o ). Aineisto analysoitiin EP5- ja Excel -ohjelmilla. EP5 -ohjelma erittelee yksittäisistä kaloista ja kalaparvista heijastuneet kaiut. Kalojen vertikaalisen etäisyyden toisistaan ja pohjasta tulee olla
vähintään 3 cm, jotta ne havaittaisiin yksittäisinä. Kaikuluotaimen pintakatvealue oli tuulen veteen sekoittamien ilmakuplien seurauksena kaikkina tutkimusajankohtina 2 metriä. Elokuussa pohjasta nousseiden metaanikuplien vaikutus kalakanta-arvioihin poistettiin jättämällä kuplia sisältävät pulssit analyysien ulkopuolelle. Yli 5 m syvien alueiden kalatiheys laskettiin käyttämällä otosyksikköinä kokonaisia kaikuluotauslinjoja. Kalatiheys 3-5 m syville alueille laskettiin käyttämällä otosyksikköinä niitä linjojen osia, joissa syvyys oli 3-5 m. Otosyksikön kalatiheys laskettiin seuraavasti: 1) Kaikuintegraalin vertikaalijakauman ja troolisaaliin lajikoostumuksen perusteella vesipatsas jaettiin kalatiheyden, lajiston ja/tai kokojakauman perusteella eroaviin kerroksiin, jotka analysoitiin erikseen. 2) Laskettiin vesikerroksen kalatiheys jakamalla kokonaiskaikuintegraali vesikerroksen keskimääräisellä yhdestä kalasta heijastuvalla integraalilla ( ). Tämä määritettiin vesikerroksen koetroolisaaliin pituusjakauman tai kaikuluotaimen antaman kohdevoimakkusjakauman perusteella. Pituusjakaumasta laskettiin käyttämällä kohdevoimakkuuden ja kalan pituuden välistä yhtälöä (Malinen & Tuomaala, julkaisematon). 3) Kokonaiskalatiheys muutettiin lajikohtaiseksi troolisaaliin lajijakauman perusteella. Kalalajikohtaiset biomassat laskettiin lajikohtaisten tiheysarvioiden ja troolisaaliin lajikohtaisten keskipainojen avulla. Alueiden keskimääräinen kalatiheys ja biomassa sekä niiden varianssit laskettiin otosyksikköjen pituuksilla painotettuna keskiarvona (Shotton & Bazigos 1984). Kalatiheyden ja -biomassan 95 % luottamusvälit laskettiin Poisson -jakaumaan perustuen (Jolly & Hampton 199). 2.2.2 Koetroolaus Koetroolauksissa käytettiin pientä paritroolia, jonka suuaukon korkeus oli 1,5 m (1,5-3 m syvät ) tai 2 m (yli 3 m syvät ), leveys 5 m ja perän silmäharvuus 3 mm. Troolin vetonopeus oli keskimäärin 1,5 solmua. Koetroolaustutkimuksen tavoitteena oli: 1) Kalalajien (erityisesti kuoreen ja kuhanpoikasten) runsaussuhteiden ja kokojakauman selvittäminen ulappa-alueella eri vesikerroksissa kaikuluotaustulosten laskentaa varten 2) Kaikuluotaimen pintakatvealueen kalatiheyden ja biomassan arviointi 3) Matalien (1,5-3 m syvien) alueiden kalatiheyden ja -biomassan arviointi 4) Kuoreaineiston hankinta ikä- ja loismäärityksiä varten Kunkin lajin vetokohtainen saalis punnittiin gramman tarkkuudella. Saaliin lajeittaiset yksilömäärät laskettiin joko kaikista kaloista tai otoksesta lasketun keskipainon perusteella. Lisäksi syvännealueen vedoista mitattiin lajeittaiset pituusjakaumat millimetrin tarkkuudella. Kaikuluotaimen pintakatvealueen lajeittaiset kalatiheydet ja biomassat hehtaaria kohti laskettiin elo- ja joulukuussa kahden sekä marraskuussa yhden -2 m syvyydeltä vedetyn troolivedon perusteella. Matalien alueiden kalamääräarviot laskettiin joulukuussa kolmen -1,5 m syvyydeltä vedetyn troolivedon perusteella.
2.2.3 Kuorekannan koko Kuorekannan koko arvioitiin erikseen -vuotiaille ja vanhemmille kuoreille laskemalla yhteen yli 3 m syvien alueiden kaikuluotausarvio ja troolauksella saatu pintakatvealueen tiheysarvio. Koska marraskuussa ei ehditty järven jäätymisen takia troolaamaan alle 3 m syvillä alueilla, ei näille alueille saatu kuoretiheysarviota. Kannan koko laskettiin olettamalla näiden alueiden kuoretiheys nollaksi. Koska tästä voi aiheutua merkittävää virhettä kanta-arvioon, laskettiin kuorekannan koko myös joulukuun tutkimuskerran aineistosta. Tällöinhän troolattiin myös matalilla alueilla. Toisaalta joulukuun aineisto ei sovellu yhtä hyvin kuorekannan koon laskemiseen, koska aiempina vuosina kannan koko on laskettu loka-marraskuussa. Kuoreen kuolevuusarviot laskettiin vuoden 25 marraskuun koko kannan koon (Tuomaala & Malinen 25) ja vuoden 26 marras- (ja joulukuun) -vuotiaita vanhempien kuoreiden lukumäärän suhteeseen perustuen. 2.2.4 Kuhanpoikasten tiheys ja koko Kesänvanhojen kuhanpoikasten tiheys arvioitiin yli 3 m syville alueille laskemalla yhteen kaikuluotausarvio ja troolauksella saatu pintakatvealueen tiheysarvio. On huomattava, että arvio koskee vain yli m 3 syviä alueita, eivätkä kaikuluotaimen pohjakatvealueella olleet kuhat sisälly arvioon. Lisäksi laskettiin kuhanpoikasten pituusjakaumat, keskipituudet ja keskipainot troolisaaliista. 3. Tulokset Tuusulanjärven yli 5 m syvien alueiden kalatiheys (kaikuluotausarvio + pintatroolausarvio) oli vuoden 26 elokuussa n. 42, marraskuussa 63 ja joulukuussa 4 kalaa/ha (kuva 2A). Vastaavat kalabiomassat olivat elokuussa n. 13 kg, marraskuussa 3 ja joulukuussa 15 kg/ha (kuva 2B). Kalatiheys oli elo- ja marraskuussa selvästi suurempi kuin viime vuosina. Myös kalabiomassa oli elokuussa suurempi kuin viime vuosina. Marraskuun kalabiomassa oli sen sijaan pienempi kuin vuonna 25, mutta molempien vuosien marraskuun arviot ovat epätarkkoja kalojen laikuttaisen esiintymisen ja kaikuluotauslinjojen pienen lukumäärän takia. Elokuussa kalat olivat jakautuneet siten, että yli 5 m syvien alueiden kalatiheys oli n. 41 kalaa/ha (pintakatve ei mukana), kun taas 3-5 m syvien alueiden tiheys oli alhaisempi, 15 kalaa/ha (kuva 3). Kalabiomassa oli tasaisemmin jakautunut yli 3 m syville alueille. Pintakatvealueen kalatiheys- ja biomassa olivat pieniä. Marraskuussa kalat olivat vielä voimakkaammin keskittyneet syvännealueelle: yli 5 m syvien alueiden tiheys oli 53 kalaa/ha ja biomassa 27 kg/ha, kun taas 3-5 m syvien alueiden vastaavat luvut olivat 13 kalaa/ha ja 7 kg/ha. Pintakatvealueen kalatiheys oli suurempi kuin elokuussa. Joulukuussa kaikki muut arviot olivat hyvin pieniä, paitsi yli 5 m syvien alueiden kalabiomassa, joka oli 14 kg/ha.
A 7 Tiheys (kalaa/ha) 5 4 3 2 1 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 B 5 984 Biomassa (kg/ha) 4 3 2 1 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Kuva 2. Tuusulanjärven yli 5 m syvien alueiden kalatiheys (A) ja biomassa (B) sekä niiden 95 % luottamusvälit kaikuluotauksella arvioituna vuosina 1997-26. Vuodesta 21 alkaen (pois lukien vuoden 23 marraskuu) on esitetty myös kaikuluotausarvion ja koetroolauksista lasketun pintakatvealueen arvion summa (o merkki). Vuoden 26 marraskuun arvioille ei ole esitetty luottamusväliä normaalia suppeamman otannan takia. Vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi kuvassa on esitetty ainoastaan päivällä tehtyjen tutkimusten tulokset.
21.8. 3 45 3 15 2 1 3.11. 3 kalatiheys (kalaa/ha) 45 3 15 kalabiomassa (kg/ha) 2 1 17.12. 3 45 3 15 2 1 Yli 5 m syvät 3-5 m syvät matalat Yli 5 m syvät 3-5 m syvät pintakatvealue pintakatvealue matalat Kuva 3. Tuusulanjärven kalatiheys ja biomassa syvyysvyöhykkeittäin elo-joulukuussa 26. Yli 5 m ja 3-5 m syvien alueiden arviot perustuvat kaikuluotauksiin. Kaikuluotaimen pintakatvealueen sekä matalien (1,5-3 m syvien) alueiden arviot perustuvat koetroolauksiin. Marraskuun arvioille ei ole esitetty luottamusvälejä normaalia suppeamman otannan takia.
Elokuussa lukumääräisesti runsain laji oli kuha (kuva 4). Myös pienten lahnojen ja/tai pasureiden tiheys oli melko suuri. Kuhatiheys koostui yli 99 %:sti kesänvanhoista poikasista. Näiden esiintyminen oli keskittynyt yli 5 m syville alueille. Myös ahvenenpoikasia esiintyi melko runsaasti. Kalabiomassat antavat kalojen runsaussuhteista hieman erilaisen kuvan, niissä suurempien lahnojen ja pasureiden merkitys korostuu. Marraskuussa lukumääräisesti eniten esiintyi pientä lahnaa ja/tai pasuria (kuva 4). Suurin osa luokan muut kaloista oli särkeä (lukumäärästä 86 % ja painosta 74 %). Särkibiomassa oli yli 5 m syvillä alueilla n. 86 kg/ha. Myös suurten lahnojen kerääntyminen syvännealueelle oli alkanut, niiden biomassa yli 5 m syvillä alueilla oli n. 72 kg/ha. Joulukuun arviot olivat muuten alhaisia, mutta yli 5 m syvien alueiden lahnabiomassa oli 115 kg/ha (kuva 5). Ahven Kuha Kuore + Kuore 1++ Lahna Lahna ja pasuri < 8 cm Pasuri Muut Kalatiheys (kpl/ha) 21.1 päivä 51.29945359 76.9491839 12.598972 153.898368 179.548876 25.1978144 23.8475412 282.1469948 37.7967216 333.4464484 359.961752 41.3956287 436.453555 461.695823 487.344891 512.9945359 538.6442627 564.2939895 589.9437163 615.5934431 641.2431699 666.8928967 692.5426235 718.192353 743.842771 769.491839 795.141537 82.7912575 846.449843 872.97111 897.744379 923.391647 949.398915 974.6896183 1.339345 125.98972 151.638799 177.288525 112.938252 1128.587979 1154.23776 1179.887433 125.537159 1231.186886 1256.836613 138.13667 1333.785793 1385.85247 141.734974 1436.38471 1462.34427 1487.684154 1513.333881 1538.98368 1564.633335 159.28361 1615.932788 1641.582515 1667.232242 1692.881969 1718.531695 1744.181422 1769.831149 1795.48876 1821.1363 1846.78329 1872.4356 1898.79783 1949.379237 1975.28963 226.328417 251.978144 277.627871 213.277597 2128.927324 2154.57751 218.226778 225.87655 2231.526231 2257.175958 2282.825685 238.475412 2334.125139 2359.774865 2385.424592 2411.74319 2436.72446 2462.373772 2488.23499 2513.673226 2539.322953 259.62246 2616.272133 2667.571587 2693.221314 2744.52767 277.17494 2795.82221 2821.469948 2847.119674 2872.76941 2898.419128 2924.68855 2949.718582 2975.36838 31.1835 326.667762 352.317489 377.967216 313.616942 3129.266669 3154.916396 318.566123 3231.865576 3257.51533 338.814757 3334.464484 3385.763937 3411.413664 3437.63391 3462.713118 3488.362844 3514.12571 3539.662298 3565.31225 359.961752 3616.611478 3642.26125 3667.91932 3693.56659 3719.21386 3744.86112 377.59839 3796.159566 3821.89293 3873.18746 3898.758473 395.57927 3975.77654 427.717 452.656834 478.36561 413.956287 4129.6614 4155.255741 418.95468 426.555195 4232.24921 4257.854648 4283.54375 439.15412 4334.83829 436.453555 4386.13282 4411.7539 4437.42736 4463.52463 4488.72189 4514.351916 454.1643 4591.3197 4616.95823 4668.25277 4693.94 4719.549731 4745.199457 477.849184 4796.498911 4822.148638 4847.798365 4873.44891 4899.97818 4924.747545 495.397272 4976.46999 51.696725 527.346452 552.996179 578.64596 514.295633 5129.945359 5155.59586 5181.244813 5232.544267 5258.193993 539.493447 5335.143174 536.79291 5386.442627 5412.92354 5437.74281 5463.39188 5489.41535 5514.691261 554.34988 5565.99715 5591.64442 5617.29169 5642.939895 5668.589622 5694.239349 5719.88976 5745.53882 5771.188529 5796.838256 5822.487983 5873.787436 5899.437163 595.736617 5976.386344 627.685797 653.335524 678.985251 614.634978 613.28474 6155.934431 6181.584158 627.233885 6232.883612 6258.533338 6284.18365 639.832792 6335.482519 6361.132246 6386.781972 6412.431699 6438.81426 6463.731153 6515.366 654.68333 6591.979787 6617.629514 6668.928967 6694.578694 672.228421 6745.878148 6771.527874 6797.17761 6822.827328 6848.47755 6874.126782 6899.77658 6925.426235 6951.75962 6976.725689 72.375416 728.25142 753.674869 779.324596 714.974323 7156.273776 7181.92353 7233.222957 7258.872684 731.172137 7335.821864 7361.471591 7387.121317 7412.77144 7438.42771 7464.7498 7489.72225 7515.369951 7541.19678 7566.66945 7592.319132 7617.968859 7643.618585 7669.268312 7694.91839 772.567766 7746.217493 7771.867219 7797.516946 7823.166673 7874.466127 79.115853 7951.41537 7977.6534 82.714761 828.364487 854.14214 879.663941 815.313668 813.963395 8156.613121 8182.262848 827.912575 8233.56232 8259.21229 8284.861755 831.511482 8336.16129 8361.81936 8387.46663 8413.11389 8438.76116 8464.49843 8515.79297 8541.35923 8592.658477 8618.3824 8643.957931 8669.67657 8695.257384 872.97111 8746.556838 8772.26565 8797.856291 8823.5618 8849.155745 8874.85472 89.455199 8926.14925 8951.754652 8977.44379 93.5416 928.73832 954.353559 98.3286 915.65313 9156.952466 9182.62193 9233.91647 9259.551374 931.85827 9336.5554 9362.15281 9387.88 9413.449734 9439.99461 9464.749188 949.398915 9516.48642 9541.698368 9567.34895 9592.997822 9618.647549 9644.297276 9669.9472 9695.596729 9721.246456 9746.896183 9798.195636 9823.845363 9875.144817 99.794544 9952.93997 9977.743724 13.39345 129.4318 18.34263 115.99236 1131.6428 1157.29181 1182.94154 128.59127 1234.2499 1259.8972 1285.5445 1311.1917 1362.48963 1388.13935 1413.7898 1439.43881 1465.8853 149.73826 1516.38799 1542.3771 1567.68744 1593.33717 1618.98689 1644.63662 167.28635 1695.9367 1747.23553 1772.88525 1798.53498 1824.18471 1849.83444 1875.48416 191.13389 1926.78362 1952.43334 1978.837 1129.38252 1155.3225 118.68198 11131.98143 11157.63116 11183.2888 1128.9361 11234.5834 1126.236 11285.87979 11311.52952 11337.17924 11362.82897 11414.12842 11439.77815 11465.42788 11516.72733 11542.3776 11568.2679 11593.67651 11619.32624 11644.97597 1167.62569 11696.27542 11721.92515 11747.57487 11798.87433 11824.5245 1185.17378 11875.82351 1191.47323 11927.12296 11952.77269 11978.42241 124.7214 1229.72187 1255.37159 1281.2132 1216.6715 12132.3277 12183.6223 1229.26996 12234.91968 1226.56941 12286.21914 12311.86886 12337.51859 12363.16832 12388.8184 12414.46777 12465.76722 12491.41695 12517.6668 12568.36613 12594.1586 12619.66558 12645.31531 1267.9654 12696.61476 12722.26449 12747.91422 12773.56394 12799.21367 25.6497268 128.248634 256.497268 384.74592 1282.48634 1359.43552 1923.72951 2.67869 2564.97268 2641.92186 2718.8714 326.21585 3283.1653 336.11421 3847.4592 41.35738 4565.65137 4642.655 526.89454 5283.84372 5848.13771 5925.8689 62.367 6489.3888 6566.336 6643.27924 713.6245 727.57323 7284.52241 7925.76558 849.5957 8567.875 9131.3274 928.25192 9772.54591 9849.4959 9926.44427 154.6929 1336.8399 1721.5858 113.7328 1116.3317 11388.4787 11491.776 11773.2246 12157.975 1244.1175 12542.7164 12824.8634 7848.8164 9285.211 3924.482 75 Biomassa (kg/ha) 45 3 15 21.8.6 1.5-3m syvät 3-5m syvät yli 5m syvät Biomassa (kg/ha) 3 25 2 15 1 5 21.8.6 3-5m syvät yli 5m syvät 3-5m syvät yli 5m syvät 3.11.6 3.11.6 75 3 Kalatiheys (kpl/ha) 45 3 15 Biomassa (kg/ha) 25 2 15 1 5 3-5m syvät yli 5m syvät 3-5m syvät yli 5m syvät Kuva 4. Tuusulanjärven kalatiheys ja biomassa lajeittain elo- ja marraskuussa 26 eri syvyysvyöhykkeillä kaikuluotausten ja koetroolausten perusteella. Kuore 1++ tarkoittaa 1-vuotiaita ja vanhempia kuoreita.
Ahven Kuha Kuore + Kuore 1++ Lahna Lahna ja pasuri < 8 cm Pasuri Muut Kalatiheys (kpl/ha) 21.1 päivä 51.29945359 76.9491839 12.598972 153.898368 179.548876 25.1978144 23.8475412 282.1469948 37.7967216 333.4464484 359.961752 41.3956287 436.453555 461.695823 487.344891 512.9945359 538.6442627 564.2939895 589.9437163 615.5934431 641.2431699 666.8928967 692.5426235 718.192353 743.842771 769.491839 795.141537 82.7912575 846.449843 872.97111 897.744379 923.391647 949.398915 974.6896183 1.339345 125.98972 151.638799 177.288525 112.938252 1128.587979 1154.23776 1179.887433 125.537159 1231.186886 1256.836613 138.13667 1333.785793 1385.85247 141.734974 1436.38471 1462.34427 1487.684154 1513.333881 1538.98368 1564.633335 159.28361 1615.932788 1641.582515 1667.232242 1692.881969 1718.531695 1744.181422 1769.831149 1795.48876 1821.1363 17.12.6 1282.48634 1359.43552 5 25.6497268 128.248634 256.497268 384.74592 Biomassa (kg/ha) 4 3 2 1 1.5-3m syvät 3-5m syvät yli 5m syvät Biomassa (kg/ha) 15 1 5 17.12.6 1.5-3m syvät 3-5m syvät yli 5m syvät 1.5-3m syvät 3-5m syvät yli 5m syvät Kuva 5. Tuusulanjärven kalatiheys ja biomassa lajeittain joulukuussa 26 eri syvyysvyöhykkeillä kaikuluotausten ja koetroolausten perusteella. Kuore 1++ tarkoittaa 1-vuotiaita ja vanhempia kuoreita. Huom! Akselien asteikot erilaiset verrattuna kuvaan 4. Syvännealueen lajeittaiset tiheys ja -biomassa-arviot ovat vaihdelleet melko paljon viime vuosina (kuva 6). Vuosina 2 ja 21 runsaana esiintynyt kuore on vähentynyt voimakkaasti, kun taas särkikalojen, etenkin lahnan tiheys ja biomassa ovat kasvaneet. Särkitiheys ja biomassa olivat vuonna 26 suurempia kuin viime vuosina. Kuorekannan koko on pienentynyt entisestään (kuva 7). Runsasta vuosiluokkaa ei ole muodostunut kertaakaan vuoden 21 jälkeen. Marraskuussa 26 arvio yli 3 m syvien alueiden kuorekannan koosta oli n. 1 yksilöä (kesänvanhoja 441 ja vanhempia 554 yksilöä). Joulukuun arvio yli 1,5 m syvien alueiden kuorekannan koosta oli n. 88 yksilöä (87 kesänvanhoja ja 793 vanhempia). Vuonna 25 ja aikaisemmin syntyneiden kuoreiden kuolevuus vuoden aikana (loppusyksy 25 loppusyksy 26) oli 92 94 % riippuen siitä, käytetäänkö marras- vai joulukuun 26 arvioita. Kesänvanhat kuoreet erottuivat pituusjakaumassa erillisenä ryhmänä elokuussa, jolloin niiden keskipituus oli n. 46 mm (kuva 8). Marras-joulukuussa kesänvanhojen ja vanhempien kuoreiden pituusjakaumat alkoivat jo olla päällekkäisiä. Kuoreen loistilanne on parantunut huomattavasti. Aikaisemmin runsaana esiintynyttä Glugealoista ei enää esiintynyt juuri lainkaan (kuva 9). Vuonna 25 ei loisittuja kaloja osunut näytteeseen lainkaan, ja vuonna 26 niitä löytyi ainoastaan yksi. Kuhanpoikasia esiintyi erittäin runsaasti elokuussa etenkin syvännealueella (kuva 4 ja taulukko 1). Tuolloin niiden keskipituus oli n. 64 mm ja keskipaino n. 1,6 g. Marraskuussa poikasia tavattiin tutkimusalueella paljon vähemmän. Niiden keskipituus oli 7,5 mm ja keskipaino 1,9 g. Kuhanpoikastiheys kehittyi tutkimusalueella aivan samalla tavalla kuin vuonna 25; molempina syksyinä marraskuun alussa poikasten tiheys syvännealueella oli n. 1 yksilöä/ha. Vuonna 25 tavattuja suurikokoisia, kalaravintoon siirtyneitä poikasia ei kuitenkaan vuonna 26 juuri tavattu (kuva 1). Kuhanpoikasten kuolevuus syksyn aikana oli edellisen vuoden tapaan suuri. Nuottakalastuksen kuhanpoikassaalis ei kuitenkaan tähän oleellisesti vaikuttanut. Laskennallisesti nuottaus vaikutti kuhanpoikastiheyteen siten, että marraskuun tiheyden n. 1 kpl/ha sijasta ilman kalastusta tiheys olisi ollut n. 115 kpl/ha. Tämä on ehdottomasti maksimiarvio nuottauksen vaikutuk-
selle. Todennäköisesti sen vaikutus on tätä pienempi, koska marraskuussa osa kuhanpoikasista on luultavasti ollut otannan ulkopuolisilla alueilla (lähinnä kaikuluotaimen pohjakatvealueella). A Tiheys (kalaa/ha) 4 2 4 2 21 22 23 24 25 26 kuore lahna ja pasuri <7 cm lahna B 5 sorva Biomassa (kg/ha) 2 4 3 2 1 särki muut 2 21 22 23 24 25 26 2 21 22 23 24 Kuva 6. Yli 5 m syvien alueiden kalatiheysarviot (A) ja kalabiomassa-arviot (B) kaikuluotausten ja pintatroolausten perusteella loppusyksyllä vuosina 2-26 (päiväarviot). Vuosina 2 ja 21 luokka muut sisältää kaikki muut lajit paitsi kuoreen.
12 Kannan koko (milj. yksilöä) 1 8 6 4 2 95 % 97 % 8 % 95 % 53 % 94 % -vuotiaat vanhemmat 2 21 22 23 24 25 26 Kuva 7. Tuusulanjärven kuorekannan kehitys vuosina 2-26 loppusyksyllä tehtyjen kaikuluotausten ja koetroolausten perusteella (päiväarviot). Tutkimusajankohtien välillä tapahtunut kuolevuus on ilmoitettu prosentteina pylväiden välillä. % 1 elokuu 8 6 4 2 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 % marras-joulukuu 1 8 6 4 2 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Pituus (mm) Kuva 8. Tuusulanjärven kuoreen pituusjakauma elokuussa ja marras-joulukuussa koetroolausten mukaan. Y-akselilla on suhteellinen prosenttiosuus kaikista kuoreista.
1 8 85 41 163 156 -vuotiaat vanhemmat Osuus (%) 6 4 2 63 37 3 212 6 132 78 78 15 123 1996 2 22 23 24 25 26 Kuva 9. Glugea-loisen esiintyvyys -vuotiailla ja vanhemmilla kuoreilla vuosina 1996-26. Tutkittujen kuoreiden lukumäärä on esitetty kunkin pylvään päällä. Taulukko 1. Kuhanpoikasten keskipituus ja paino koetroolauksen mukaan sekä poikasten tiheys syvännealueella kaikuluotauksen mukaan vuosina 24-26. elokuu 24 25 26 elokuu elokuu lokamarraskuu lokamarraskuu lokamarraskuu pvm 25.8. 27.1. 22.8. 3.11. 21.8. 3.11. keskipituus (mm) 61,3 66,7 6,2 8,4 63,6 7,5 keskipaino (g) 1,47 1,72 1,64 4,57 1,58 1,87 mitattujen lkm 38 173 576 132 431 194 tiheys (kpl/ha) 34 34 14 1 135 1
Osuus 22.8.25,6,4,2 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 3.11.25,6,4,2 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 21.8.26,6,4,2 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 3.11.26,6,4,2 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Pituus (mm) Kuva 1. Kuhanpoikasten pituusjakaumat koetroolauksissa elo-marraskuussa 25 ja 26.
4. Tulosten tarkastelu Kaikuluotausten ja koetroolausten mukaan on Tuusulanjärven ulappa-alueen valtalaji vaihtunut 2-luvulla. Vielä vuosina 2 ja 21 kuoretta esiintyi runsaasti. Vuosina 22-24 kuorekannan romahdettua ulappa-alueen kalamäärä oli syksyllä varsin alhainen, mutta syksyinä 25-26 se oli jälleen selvästi suurempi. Erityisesti pienikokoisia lahnoja ja/tai pasureita ja särkiä esiintyi ulappa-alueella runsaasti. Koska molempien vuosien arvioihin liittyy epävarmuutta särkikalojen laikuttaisen esiintymisen takia, voidaan laskettuja lukuja (3-45 kg/ha) pitää ainoastaan suuntaa antavina. Joka tapauksessa särkikalakantojen kehitys vaikuttaa järven kunnostuksen kannalta huolestuttavalta. Kuhanpoikastiheys oli syksyllä samaa tasoa kuin vuonna 25. Poikaset olivat kuitenkin melko pienikokoisia. Niiden keskipituus oli marraskuussa 7,5 mm, eikä suurikokoisia, kalaravintoon siirtyneitä poikasia esiintynyt troolisaaliissa. Nuottavedoista tehdystä otannassa kuitenkin löytyi jonkin verran suurempikokoisia kuhanpoikasia. Niitä oli kuitenkin ainoastaan n. 1 % kaikista poikasista (Kervinen, J., julkaisematon aineisto). Pituudeltaan n. 7 mm:n poikasten kuolevuuden on havaittu olevan suurta ensimmäisen talven aikana (Lappalainen ym. 2, Lappalainen ym. 25). Koska kuolevuus riippuu kuitenkin paljon olosuhteista, on vaikea ennustaa kuhavuosiluokan 26 voimakkuutta. Toisaalta vuosiluokasta 26 ei tarvitsekaan tulla erityisen voimakasta hyvien saaliiden säilymiseksi, koska edellisestä vuosiluokasta (25) tulee todennäköisesti hyvä (Tuomaala & Malinen 26). Tuusulanjärven kuorekannan tila vaikuttaa heikolta. Vuonna 25 tapahtunut lievä runsastuminen jäi tilapäiseksi. Vuosiluokka 26 on erittäin heikko. Koska tiheys on pysynyt alhaisena Glugea-loisten katoamisesta huolimatta, rajoittaa jokin muu tekijä kuoreen runsastumista. Todennäköisin selitys on lämpötila: kuoreelle kesällä tärkeää viileätä alusvettä ei järvessä nykyään juuri ole. Näin ollen kannan runsastuminen lähivuosina ei näytä todennäköiseltä. Tämä saattaa olla järven kunnostuksen kannalta haitallista, koska särkikalat voivat täyttää kuoreelta tyhjäksi jääneen ekologisen lokeron. Uusien resurssien vapautuminen esimerkiksi särki- tai pasurikannan käyttöön ei tietenkään ole toivottavaa. Elokuun kaikuluotaus- ja koetroolaustutkimus onnistui hyvin, mutta loka-marraskuussa 26 vallinneet olosuhteet aiheuttivat hankaluuksia tutkimuksille. Ensin lokakuun lopussa vallinnut voimakas tuuli esti kaikuluotauksen. Marraskuun alussa tuuli heikkeni, mutta samalla ilma kylmeni ja järvi jäätyi nopeasti. Juuri ennen järven jäätymistä, 3.11. ehdittiin tekemään supistettu kaikuluotaus- ja koetroolaustutkimus. Normaalia harvemman otannan takia arviot jäivät kuitenkin epätäsmällisiksi. Jääpeite ei ollut pysyvä, ja joulukuun 17. päivänä pystyttiin toteuttamaan vielä yksi tutkimuskerta. Kalojen oleskelu olivat kuitenkin jääpeitteen alla muuttuneet: joulukuussa syvännealueen kalamäärä oli vähäinen koostuen lähinnä lahnasta. Myöskään matalammilla alueilla ei havaittu suuria kalamääriä. Todennäköisesti kalat olivat kaikuluotaimen pohjakatvealueella ja/tai sellaisilla matalilla alueilla, joissa ei troolattu. Koska myös vuoden 25 joulukuussa havaittiin kaikuluotauksella ja koetroolauksella poikkeuksellisen alhaisia kalamääriä (Tuomaala & Malinen 26), vaikuttaa siltä, että joulukuu sopii huonosti Tuusulanjärven ulappaalueen kalamäärän arviointiin.
Jatkossa Tuusulanjärven kaikuluotaus ja koetroolaus kannattaa tehdä siten, että elokuun lopussa ja loka-marraskuun vaihteessa kaikuluodataan yli 3 m syvät tiheällä linjastolla, jotta saataisiin luotettavat kanta-arviot kuoreesta ja kuhanpoikasista sekä arviot niiden kuolevuuksista. Jos ulappa-alueella esiintyy suuria särkikalaparvia, kannattaa niiden lajijakauma yrittää selvittää tekemällä mahdollisimman monta troolivetoa runsaskalaisissa paikoissa. Koska syksyllä valoisan ajan lyhyys rajoittaa troolivetojen lukumäärää, yksi tai kaksi nuottavetoa kaikkein runsaskalaisemmassa paikassa parantaisi huomattavasti tulosten luotettavuutta. Lähdeluettelo Jolly, G. M. & Hampton, I. 199: Some problems in the statistical design and analysis of acoustic surveys to assess fish biomass. Rapp. P.-V. Reun. Cons. Int. Explor. Mer. 189: 415-42 Lappalainen, J., Erm, V., Kjellman, J. & Lehtonen, H. 2: Size-dependent winter mortality of age- pikeperch (Stizostedion lucioperca) in Pärnu Bay, the Baltic Sea. Can. J. Fish. Aquat. Sci. 57: 451-458. Lappalainen, J., Vinni, M. & Kjellman, J. 25: Diet, condition and mortality of pikeperch (Sander lucioperca) during their first winter. Arch. Hydrobiol. Spec. Issued Advanc. Limnol. 59: 27-217. Lehtonen, H., Kervinen, J. & Malinen, T. 27: Tuusulanjärven särkikalakantojen koon arviointi populaatioanalyysillä. Väliraportti vuoden 26 tutkimuksista. Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos. 7 s. Shotton, R. & Bazigos, G. P. 1984. Techniques and considerations in the design of acoustic surveys. Rapp. P.-v. Réun. Cons. int. Explor. Mer. 184: 34-57. Tuomaala, A. & Malinen, T. 26: Tuusulanjärven kalatiheys ja -biomassa vuonna 25 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna. Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Tutkimusraportti. 17 s. Vesala, S. & Ruuhijärvi, J. 27: Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 26. RKTL, Evon riistan- ja kalantutkimus. Moniste, 2 s.