Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2015
Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Kalatalouden kestävyys
Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Ekologinen Kalatalouden kestävyys
Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Ekologinen Taloudellinen Kalatalouden kestävyys Sosiaalinen
Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Taloudellinen Mitä asiaa tarkastellaan Ekologinen Kalatalouden kestävyys Sosiaalinen
Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Taloudellinen Mitä asiaa tarkastellaan Ekologinen Kalatalouden kestävyys Sosiaalinen Kenen näkökulmasta katsotaan
Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Taloudellinen Mitä asiaa tarkastellaan Ekologinen Paikallinen- Alueellinen Kansallinen- Globaali Kalatalouden kestävyys Sosiaalinen Kenen näkökulmasta katsotaan
Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Taloudellinen Mitä asiaa tarkastellaan Ekologinen Kalatalouden Miten kestävyys mitataan ja painotetaan Paikallinen- Alueellinen Kansallinen- Globaali Kenen näkökulmasta katsotaan Sosiaalinen
Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Taloudellinen Mitä asiaa tarkastellaan Ekologinen Kalatalouden Miten kestävyys mitataan ja painotetaan Arvot Paikallinen- Alueellinen Kansallinen- Globaali Ristiriidat Kenen näkökulmasta katsotaan Sosiaalinen
Pitää jäsentää mitä ja miten kestävyyttä arvioidaan Asiantuntijat arvioivat 1. Taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen ulottuvuuden näkökulmista 2. Saaristomerellä 3. Kalastustapojen (toimintojen) kestävyyttä 4. Arviointityökalun avulla
Arviointityökalu Arvioitava toiminnat: Toiminta 1 Toiminta 2 Toiminta 3 Toiminta 4 Toiminta 5 Taloudellinen ulottuvuus Taloudellinen kriteeri 1. 3,8 4,0 4,0 3,0 Taloudellinen kriteeri 2. 3,2 3,2 2,5 3,0 Taloudellinen kriteeri 3. 4,5 4,2 4,5 3,0 Taloudellinen kriteeri 4. 2,2 1,0 2,0 3,0 Taloudellinen kestävyys 3,4 3,1 3,3 3,0 Sosiaalinen ulottuvuus Sosiaalinen kriteeri 1. 4,1 2,0 2,0 3,0 4,5 Sosiaalinen kriteeri 2. 1,5 1,9 2,2 1,5 2,5 Sosiaalinen kriteeri 3. 3,2 4,0 4,0 3,0 Sosiaalinen kriteeri 4. 4,5 2,0 4,0 4,5 3,5 Sosiaalinen kriteeri 5. 2,0 1,8 2,0 1,8 Sosiaalinen kestävyys 3,1 2,3 2,6 3,0 3,4 Ekologinen ulottuvuus Ekologinen kriteeri 1. 2,1 4,0 1,5 4,0 4,0 Ekologinen kriteeri 2. 3,0 2,5 4,0 2,5 2,5 Ekologinen kriteeri 3. 2,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Ekologinen kriteeri 4. 2,5 5,0 5,0 5,0 4,0 Ekologinen kriteeri 5. 3,2 2,5 3,5 2,5 4,0 Ekologinen kriteeri 6. 5,0 1,5 3,5 1,5 4,5 Ekologinen kestävyys 3,0 3,4 3,8 3,4 4,0 Toiminnon kestävyys 3,2 3,0 3,2 3,1 3,7
Työkalu, jolla tunnistetaan kestävyyden kehittämiskohteita Arvioitava toiminnat: Toiminta 1 Toiminta 2 Toiminta 3 Toiminta 4 Toiminta 5 Taloudellinen ulottuvuus Taloudellinen kriteeri 1. 3,8 4,0 4,0 3,0 Taloudellinen kriteeri 2. 3,2 3,2 2,5 3,0 Taloudellinen kriteeri 3. 4,5 4,2 4,5 3,0 Taloudellinen kriteeri 4. 2,2 1,0 2,0 3,0 Taloudellinen kestävyys 3,4 3,1 3,3 3,0 Sosiaalinen ulottuvuus Sosiaalinen kriteeri 1. 4,1 2,0 2,0 3,0 4,5 Sosiaalinen kriteeri 2. 1,5 1,9 2,2 1,5 2,5 Sosiaalinen kriteeri 3. 3,2 4,0 4,0 3,0 Sosiaalinen kriteeri 4. 4,5 2,0 4,0 4,5 3,5 Sosiaalinen kriteeri 5. 2,0 1,8 2,0 1,8 Sosiaalinen kestävyys 3,1 2,3 2,6 3,0 3,4 Ekologinen ulottuvuus Ekologinen kriteeri 1. 2,1 4,0 1,5 4,0 4,0 Ekologinen kriteeri 2. 3,0 2,5 4,0 2,5 2,5 Ekologinen kriteeri 3. 2,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Ekologinen kriteeri 4. 2,5 5,0 5,0 5,0 4,0 Ekologinen kriteeri 5. 3,2 2,5 3,5 2,5 4,0 Ekologinen kriteeri 6. 5,0 1,5 3,5 1,5 4,5 Ekologinen kestävyys 3,0 3,4 3,8 3,4 4,0 Toiminnon kestävyys 3,2 3,0 3,2 3,1 3,7 Parannettavaa Ei kestävää Parannettavaa Ok Arvo ja hajonta
Kriteerit, painotus ja toiminnot Taloudellinen ulottuvuus Kannattavuus ja kilpailukyky Tuotteiden kysyntä Kasvupotentiaali Yritystaloudellinen merkitys Aluetaloudellinen merkitys Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan Kalaomavaraisuuden kehittäminen Sosiaalinen ulottuvuus Mahdollisuus elää tai harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla Viihtyvyys Terveys Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Ristiriidat Paikallisyhteisöjen tuki Sopivuus paikalliskulttuuriin Toimijoiden sopeutumisvalmiudet Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan Ekologinen ulottuvuus Pyydettävän kalakannan uusiutuminen Sivusaalislajien uusiutuminen Kalakannan tuottavuus Biologinen monimuotoisuus Uhanalaiset kannat Vieraslajit Energiatehokkuus Ilmastovaikutukset Kriteerit A. Kannattavuus ja kilpailukyky 1 Toiminta ei ole kannattavaa ilman jatkuvia merkittäviä tukitoimia 2 Toiminnan jatkuvaa kannattavuutta on vaikea ylläpitää 3 Toiminta on yleensä kannattavaa ja se on mahdollista pitää sellaisena 4 Toiminta on kannattavaa ja kilpailukykyistä 5 Toiminta on hyvin kannattavaa ja kansainvälisestikin kilpailukykyistä Ammattikalastus Toiminnot Silakkatrooli Silakkarysä Kuorerysä Ahvenrysä Kuhan verkkopyynti Ahvenverkko Siikaverkko Poistokalastus Opastoiminta Hauen vapakalastus Taimenen vapakalastus Kuhan vapakalastus Siian onginta Vapaa-ajankalastus Onkiminen ja pilkkim inen Mökkiläisten verkot Vetouistelu Lohikalojen jokipyynti Kuhan jigitys Hauen vapakalastus Painotus
Kalastustapakohtainen tarkastelu
Kalastustapakohtainen tarkastelu
Kriteerikohtainen tarkastelu
Kriteerikohtainen tarkastelu
Menetelmän testaus Saaristomerellä Asiantuntijaryhmä (7 tutkijaa, 6 järjestöjen edustajaa) Vastausten keskiarvo Vastausten keskiarvo > 3,5 <2,5 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=4 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=4-5 Kestävyyden kriteerit/kalastustavat Ammattikalastus Opastoiminta Virkistyskalastaminen Saaristo- Silakka- Kuore- Ahven- Kuha- Ahven- Siika- Poisto Hauki Taimen Kuha Siika Onkiminen Verkko Veto- Lohikalojen Kuha Hauki troolaus rysä rysä rysä verkko verkko verkko kalastus vapa vapa vapa onki uistelu jokipyynti jigitys vapa Taloudellinen ulottuvuus Kannattavuus ja kilpailukyky Tuotteiden kysyntä Kasvupotentiaali Yritystaloudellinen merkitys Aluetaloudellinen merkitys Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan Kalaomavaraisuuden kehittäminen Sosiaalinen ulottuvuus Lisää mahdollisuutta harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla Lisää viihtyvyyttä Lisää terveyttä Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Ristiriidat Paikallisyhteisöjen tuki Sopivuus paikalliskulttuuriin Toimijoiden sopeutumisvalmiudet Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan Ekologinen ulottuvuus Pyydettävän kalakannan uusiutumisen Sivusaalislajien uusiutumisen Kalakannan tuottavuuden Biologinen monimuotoisuus Uhanalaiset kannat Vieraslajit Energiatehokkuus Ilmastovaikutukset
Menetelmän testaus Saaristomerellä Asiantuntijaryhmä (7 tutkijaa, 6 järjestöjen edustajaa) Vastausten keskiarvo Vastausten keskiarvo > 3,5 <2,5 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=4 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=4-5 Kestävyyden kriteerit/kalastustavat Ammattikalastus Opastoiminta Virkistyskalastaminen Saaristo- Silakka- Kuore- Ahven- Kuha- Ahven- Siika- Poisto Hauki Taimen Kuha Siika Onkiminen Verkko Veto- Lohikalojen Kuha Hauki troolaus rysä rysä rysä verkko verkko verkko kalastus vapa vapa vapa onki uistelu jokipyynti jigitys vapa Taloudellinen ulottuvuus Kannattavuus ja kilpailukyky Tuotteiden kysyntä Kasvupotentiaali Yritystaloudellinen merkitys Aluetaloudellinen merkitys Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan Kalaomavaraisuuden kehittäminen Sosiaalinen ulottuvuus Lisää mahdollisuutta harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla Lisää viihtyvyyttä Lisää terveyttä Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Ristiriidat Paikallisyhteisöjen tuki Sopivuus paikalliskulttuuriin Toimijoiden sopeutumisvalmiudet Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan Ekologinen ulottuvuus Pyydettävän kalakannan uusiutumisen Sivusaalislajien uusiutumisen Kalakannan tuottavuuden Biologinen monimuotoisuus Uhanalaiset kannat Vieraslajit Energiatehokkuus Ilmastovaikutukset Yleiskuva ko. asiantuntijaryhmän näkemyksistä: Ammattikalastus taloudellisesti merkityksellistä, tärkeä osa paikallista perinnettä ja ekologisesti kestävää, mutta ammattikalastajien on vaikea sopeutua muutoksiin Opastoiminnassa potentiaalia, mutta taloudellinen merkitys vielä vähäinen, uusi elinkeinomuoto, jolle ei vielä paikallisyhteisöjen tukea, suuria ristiriitoja ei kuitenkaan ole, sivusaalis vapautettavissa, taimenen pyyntiä ei hyväksytä Vapaa-ajankalastuksen perinteiset pyyntitavat hyväksyttyjä ja lisäävät terveyttä ja viihtyvyyttä, lohikalojen pyyntiä ei hyväksytä, kuhan jigitys ei sovi paikalliskulttuuriin, paljon polttoainekuluja saaliiseen nähden (myös opastoiminnassa)
Menetelmän testaus Saaristomerellä Asiantuntijaryhmä (7 tutkijaa, 6 järjestöjen edustajaa) Vastausten eroavaisuus (min ja max) Min ja max ero vähintään 3 yks. Taloudellinen ulottuvuus Kannattavuus ja kilpailukyky Tuotteiden kysyntä Kasvupotentiaali Yritystaloudellinen merkitys Aluetaloudellinen merkitys Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan Kalaomavaraisuuden kehittäminen Sosiaalinen ulottuvuus Lisää mahdollisuutta harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla Lisää viihtyvyyttä Lisää terveyttä Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Ristiriidat Paikallisyhteisöjen tuki Sopivuus paikalliskulttuuriin Toimijoiden sopeutumisvalmiudet Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan Ekologinen ulottuvuus Pyydettävän kalakannan uusiutumisen Sivusaalislajien uusiutumisen Kalakannan tuottavuuden Biologinen monimuotoisuus Uhanalaiset kannat Vieraslajit Energiatehokkuus Ilmastovaikutukset N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=4 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=4-5 Ammattikalastus Opastoiminta Virkistyskalastaminen Saaristo- Silakka- Kuore- Ahven- Kuha- Ahven- Siika- Poisto Hauki Taimen Kuha Siika Onkiminen Verkko Veto- Lohen Kuha Hauki troolaus rysä rysä rysä verkko verkko verkko kalastus vapa vapa vapa onki uistelu jokipyynti jigitys vapa Mistä eroavaisuudet johtuvat: Taloudellinen ulottuvuus: Markkinatilanteet vaihtelevat, eroja Saaristomeren osien välillä (kuore), vaikea kysymys Sosiaalinen ulottuvuus: Vastaajien erilaiset näkökulmat, vähän tutkimustietoa, kysymys vaikeaselkoinen Ekologinen ulottuvuus: Mielipide-eroja sivusaaliin merkityksestä Min. ja max. ei aina hyvä hajonnan mittari
Vesiymp.tila Ilmasto, sää Kalavesien hoito Hylje, merimetsot Kalastus Mikä muu kuin kalastus vaikuttaa kalakannan kestävyyteen 5 Kuhan verkkopyynti (ammatti) 4 Maks 3 Ka 2 Min 1 Kalastus: Keskiarvo pienin, hajonta suuri
Mitä tietoa Saaristomeren kuhankalastuksen kestävyydestä on? 1. Asiantuntijoiden mielipide 2. Paikallinen kokemusperäinen tieto 3. Kalastustilastot, aiemmat selvitykset ja tutkimukset
Paikallinen kokemusperäinen tieto 1. Ennen oli kalastajia ja verkkoja paljon enemmän kuin nyt > verkkokalastus ei vaaranna kuhakannan uusiutumista 2. Hylkeet ja merimetsot romauttavat kalastuksen kestävyyden 3. Kuha ei ole loppu, pieniä ja isojakin on, mutta niitä on hylkeiden vuoksi vaikea pyytää 4. Harvoilla verkoilla ei saa saalista > Kalastuksen tuotto heikkenee, jos solmuväliä nostetaan
Kalastavat taloudet -34, -45 ja -50 Atlas över Skärgårds-Finland. Nordenskiöld-Samfundet i Finland. 1960.
Kuhan kalastus 30-luvulla Nailonverkkojen sekä kotitarve- ja virkistyskalastuksen yleistyminen 50-luvun lopun jälkeen lisäsi kuhan pyyntiä Ammattikalastajien kuhasaalis Saaristomerellä 1) : 1950-luku n. 100 tn 1964 n. 160 tn Kotitarve- ja virkistyskalastusta harjoittaneet ruokakunnat rannikolla 2) : 1953 n. 38 000 kpl 1964 n. 100 000 kpl 1) Toivonen, J. 1968 2) Böhling ym. 1983 Atlas över Skärgårds-Finland. Nordenskiöld-Samfundet i Finland. 1960.
Silakkarysien määrä 798 kpl 203 kpl 50-luvulla n. 1000 silakkarysää Hurtta, 1984, Kalastajien haastattelut 2010-14.
Ammattikalastajien lukumäärä Koko rannikolla 50-luku 10 000 ammatikseen kalastavaa ruokakuntaa, 1980 alle 5 000 Ammattikalastus
Ammattikalastuksen saalistilastot Ammattikalastus
Ammattikalastajien haastattelut Selkävesiltä pyydettiin aiemmin kuhaa syvältä 6-15 m. korkeilla ankkuroiduilla verkoilla Laajoilta alueilta pyynti loppunut, verkkojen määrä vähentynyt, syksyn kalastuskausi lyhentynyt, koentakerrat lisääntyneet, verkkojen kestoikä lyhentynyt Sisäsaaristosta pyydetään nyt matalalta 1,5-3 m. korkeilla ankkuroimattomilla verkoilla Sisäsaaristosta saadaan ahventa sivusaaliina ja ahvenen pyynnin yhteydessä saadaan kuhaa sivusaaliina
Kuukausisaaliit Kuhankalastus siirtynyt ruudusta 52 ruutuun 47 ja syksyn saalishuippu huvennut
Virkistyskalastusselvitykset 2009 Legendkbkgklghklhklhklhklhjk Ammattikalastus Vapaa-ajankalastus Vapaa-ajan kalastajien kuhasaalis suurempi kuin ammattikalastajien
Merkintä- tulokset Sekä kalakannat että kalastus vaihtelevat Saaristomeren sisällä
Tutkimukset: Kuhan alamitta Lehtonen, Böhling ja Hilden. Saaristomeren pohjoisosan kalavarat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Monistettuja julkaisuja 9.1983. Kuhaa pyydetään alamittaisena muun pyynnin sivusaaliina. Nykyisellä kalastusteholla nykyinen alamitta (37 cm) on sopivin. Kalastuksen lisääminen tuottaisi hieman nykyistä suurempia saaliita, jos samalla nostettaisiin alamittaa. Työryhmä. Saaristomeren pohjoisosan kalatalouden kehittämissuunnitelma. Riista- ja kalatalouden Tutkimuslaitos. Monistettuja julkaisuja 13.1983. Kuhalle 37 cm on sopiva pienin pyyntikoko. Suositeltava verkkojen pienin silmäkoko on 84 mm (solmuvälinä 42 mm).
Tutkimukset: Solmuväli Setälä, Heikinheimo, Raitaniemi ja Saarni. Verkon solmuvälin suurentamisen vaikutus Saaristomeren ammattikalastuksen kuha- ja ahvensaaliin arvoon. Kala- ja riistaraportteja nro 297. 2003. Saaristomerellä kuhaverkkojen solmuväli saattaa jo nyt olla lähellä sitä tasoa, että kalastusta harjoitetaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla. Mahdolliset muutokset verkkojen solmuvälissä täytyy tehdä harkiten, koska vaikutukset alueen ammattikalastukseen ja kalastuksesta riippuviin elinkeinoihin ovat merkittävät.
Tutkimukset: Vuosiluokkavaihtelu Heikinheimo, Zeynep and Raitaniemi. Spawning stock-recruitment relationship in pikeperch Sander lucioperca (L.) in the Baltic Sea, with temperature as an environmental effect. Fisheries Research. 2014. 155:1-9. Heinä-elokuun veden lämpötilan positiivinen vaikutus ja toisaalta kutukannan runsauden negatiivinen vaikutus yhdessä selittävät 80 % Saaristomeren kuhan vuosiluokkavaihtelusta. Jo parin asteen lämpötilaero syntymävuonna voi aiheuttaa moninkertaisen eron kalastuskokoon tulevan vuosiluokan koossa. Kutukannan koko ei ole nykytilanteessa kuhakannan uusiutumisen kannalta kriittinen tekijä. Suuri kutukanta tai peräkkäiset lämpimät kesät voivat johtaa siihen, että poikasia on liikaa niille sopivan alueen pinta-alaan nähden. Kesän lämpötilojen perusteella voidaan arvioida, onko kyseisenä vuonna syntyvä vuosiluokka todennäköisesti voimakas vai heikko, ja siten tulevien vuosien saalistasoa on mahdollista ennustaa.
Tutkimukset: Kasvu Toimittajat: Raitaniemi ja Manninen. Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015.Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven. RKTL:n työraportteja 20/2014, jossa viite Heikinheimo. Käsikirjoitus. Voimakas kalastus pienisilmäisillä verkoilla poistaa populaatiosta nopeakasvuisimmat yksilöt ennen kuin ne ehtivät kutea. Tämä voi muuttaa kannan perimää siten, että kuhat saavuttavat sukukypsyyden entistä pienemmässä koossa ja kasvu hidastuu, jolloin kuhakannan tuottavuus alenee. Uusimpien tutkimustulosten mukaan Saaristomerellä on tällainen muutos havaittavissa.
Tutkimukset: Merimetsot Salmi, Auvinen, Raitaniemi, Kurkilahti, Lilja ja Maikola. Perch (Perca fluviatilis) and pikeperch (Sander lucioperca) in the diet of the great cormorant (Phalacrocorax carbo) and effects on catches in the Archipelago Sea, Southwest coast of Finland. Fisheries Research. Volume 164. April 2015. p. 26-34. Vuonna 2010 merimetsot pyydystivät Saaristomerellä noin puoli miljoonaa kuhaa (40 60 tonnia). Merimetson vaikutusta ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen saaliisiin arvioitiin mallintamalla merimetson vuonna 2010 pyydystämien kuhien tuottama saalis ennen merimetson levittäytymistä vallinneissa oloissa. Mallin mukaan kuhat olisivat tuottaneet 110 140 tonnia saalista noin viiden vuoden aikana. The potential loss of yield by year caused by cormorant predation in 2010 in the Archipelago Sea. The shaded area shows the difference between methods 1 and 2.
Miten muutokset vaikuttavat mallinnustulokseen
Mallinnus oli rajattu kuhasaaliin tuotossa tapahtuviin muutoksiin 1. Tarkasteltu kuhasaaliin menetyksen vaikutusta kuhasta saatuihin tuottoihin Ei ole laskettu mahdollisen sivusaaliin menetystä Verkkojen uusimisesta ei oletettu aiheuttavan lisäkustannuksia
Mihin suuntaan tulos muuttunut 2. Herkkyysanalyysit a) Kuhan kasvunopeudella suurin vaikutus tulokseen Oletus: 25 % nopeasti kasvavia 50 % keskimäärin kasvavia 25 % hitaasti kasvavia Kasvun hidastuminen pidentää takaisinmaksuaikaa
Mihin suuntaan tulos muuttunut 2. Herkkyysanalyysit Paljon purtuja kaloja b) Luonnollinen kuolevuus toiseksi suurin tekijä Isojen kuhien luonnollisen kuolevuuden lisääntyminen pidentää maksuaikaa Eri-ikäisiä arpia ja haavoja
Alamitan porrastuksen vaikutus (38 cm, 39 cm ja 40 cm) Vaikutus kalastajan kuhasta saatuun tuottoon (kuva havainnollistaa logiikkaa, vaikutusta ei ole mallinnettu!) 200 100 600 400 0-100 -200 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kerralla vaiheittain 200 0-200 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kerralla Vaiheittain -300-400 -400-500 -600-800 Kuopat mataloituvat Takaisinmaksuaika pitenee Verkkojen jatkuva uusiminen suurin kustannus
Kuhaa koskevan lisätiedon tarve? - Päivitetty mallinnus - Mikä on hylkeiden vaikutus kuhasaaliisiin? - Vapaa-ajankalastajien kuhan pyyntitavat ja saalis?
Yhteenveto - Asiantuntijaryhmän testiarvioinnin perusteella ammattikalastuksessa ei näyttäisi olevan kovin isoja ongelmia - Kuhan alamitan nosto voi aiheuttaa isoja sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia Saaristomeren ammattikalastajille
Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Kiitos Kiitos - Asiantuntijaryhmän painotusten perusteella ammattikalastuksessa ei ole isoja ongelmia - Kuhan kalastuksen tiukka säätely voi tuottaa isoja sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia ammattikalastukseen ja kuhan kaupalliseen tarjontaan
Optimikoko markkinoilla SK 120-170 gr filee VK isompi kelpaa Kysely tukuille 2003
Ammattikalastajien haastattelut Hylkeiden ja merimetsojen vaikutus I-luokan kalastajien pyyntipaikkoihin. Selvitykset: Hylkeet ja merimetsot aiheuttavat isoja ongelmia
Virkistyskalastusselvitykset Legendkbkgklghklhklhklhklhjk Ammattikalastus Vapaa-ajankalastus 2009 Ammattikalastus n. 250 tn v. 2012 Ammattikalastus n. 170 tn v. 2012 Vapaa-ajan kalastajien kuhasaaliin kehitys 2000-2012