ILMARISEN TALOUSENNUSTE KEVÄT 2019 24.5.2019
ILMARISEN TALOUSENNUSTE Julkistus keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: BKT:n kasvu Työllisyyden kehitys (palkansaajat, yrittäjät) Palkkasumma, työvoimakulut, TyEL-maksut
EUROALUEEN JA USA:N KASVUN ENNUSTETAAN KÄÄNTYVÄN LASKUUN Keskeisten alueiden BKT:n kasvu ja IMF:n ennusteet, % 10,00 8,00 6,00 % 4,00 2,00 0,00 5,4 2,6 2,1 7,7 6,0 3,6 1,8 1,5 Intia Kiina Maailma USA Euroalue Maailmantalouden kasvu jatkuu, vaikka IMF heikensi hieman keskeisten alueiden ennusteitaan toukokuussa s 2019. Euroalueen kasvun ennakoidaan jäävän lähivuosina noin 1,5 prosenttiin. -2,00 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Lähde: IMF
SUOMEN TALOUS- NÄKYMÄT
ILMARISEN ENNUSTE: TALOUDEN KASVUVAUHTI HIDASTUU 2018 2019 2020 BKT muutos, % +2,3 +1,5 +1,5 Yksityinen kulutus +1,4 +1,5 +1,5 Julkinen kulutus +1,4 +1,5 +1,5 Investoinnit +3,2 +0 +1 Tuonti +4,2 +3 +1 Vienti +1,5 +4 +2 Kuluttajahintojen muutos, % +1,2 +1,5 +1,5 Ansiotason muutos, % +1,8 +2 +2 Työllisyysaste, % 71,7 73 73,5 Työttömyysaste, % 7,4 7,0 6,5 EMU-jäämä, % BKT:sta -0,7-0,5-0,5 Julkinen velka, % BKT:sta 59 58 58 Talouskasvu jatkuu vuosina 2019 ja 2020 edellisvuosia hitaampana. Investointien kasvu pysähtyy, koska rakennustoiminnan nopean kasvun vaihe päättyy. s Kulutuksen kasvu jatkuu kuitenkin vakaana ja työllisyysaste nousee edelleen. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
TALOUSKASVU HIDASTUU 1,5 PROSENTTIIN VUOSINA 2019 JA 2020 Bruttokansantuote ja ennuste, indeksi 2010=100 115 110 105 100 95 90 85 80 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 Vuonna 2016 alkanut talouskasvu jatkuu, mutta nopein suhdannenousu s jää taakse. Kasvu perustuu kotimarkkinoiden ja viennin kehityksen. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
YKSITYISEN KULUTUKSEN KASVU JATKUU Yksityinen ja julkinen kulutus sekä ennuste, indeksi 2010=100 115 110 105 100 95 90 85 80 75 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Yksityistä kulutusta kasvattaa myönteinen työllisyyskehitys. Lisäksi kotitalouksien säästämisaste s matalana ja inflaatio hitaana. Myös julkisen kulutuksen kasvun ennakoidaan jatkuvan. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
INVESTOINNIT EIVÄT KASVA VUONNA 2019 Investoinnit ja ennuste, indeksi 2010=100 130 120 110 100 90 Rakennusinvestointien odotetaan supistuvan vuonna 2019. s Rakennusinvestoinnit ovat lähes 60 % investoinneista. 80 70 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
UUDISRAKENTAMISEN KASVU PÄÄTTYY VUONNA 2019 Uudisrakentamisen vuosimuutos ja ennuste 20 10 % 0 19 13 5-3 -10-13 -20-23 -30 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
milj. m3 RAKENTAMINEN KÄÄNTYY LASKUUN, KUN RAKENNUSLUPIEN MÄÄRÄ LASKEE Rakennusluvat ja valmistuneet rakennushankkeet, milj. m3 55 45 35 25 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Myönnetyt rakennusluvat Valmistuneet rakennushankkeet Rakennusinvestoinnit olivat vahvassa kasvussa vuosina 2015-2018. Myönnettyjen s rakennuslupien määrän kehitys ennakoi rakentamisen volyymin supistumista vuonna 2019. Lähde: Tilastokeskus
VIENTI KASVAA 4 % VUONNA 2019 JA 2 % VUONNA 2020 Tuonti ja vienti sekä ennuste, indeksi 2010=100 140 130 120 110 100 90 80 70 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 Tuonti Vienti Pitkään lamassa ollut vienti lähti nopeaan kasvuun vuonna 2017. Vienti kasvaa vuonna 2019 mm. slaiva- toimitusten ansiosta. Keskeisimmät vientimaat ovat Saksa, Ruotsi ja Yhdysvallat. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
KULUTTAJIEN JA YRITYSTEN LUOTTAMUS ON KÄÄNTYNYT LASKUUN Kuluttajien ja teollisuusyritysten luottamus -indeksi 30 20 10 0-10 -20-30 Kuluttajat Teollisuusyritykset Kuluttajien luottamus heijastuu yksityisen kulutuksen kasvuun ja säästämisasteen laskuun. Yritysten s luottamus heijastuu investointipäätöksiin ja työntekijöiden palkkaamiseen. -40 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto
SUOMESSA KOTITALOUDET OVAT VELKAANTUNEET VIIME VUODET HIEMAN MUITA MAITA NOPEAMMIN Kotitalouksien velkaantumisaste valituissa maissa % 350 300 250232 199 200 150 108 105 122 100 68 281 Tanska 243 Hollanti 187 Ruotsi 146 127 129Iso-Britannia 112 Suomi 110 93 Saksa Kotitalouksien velka on kasvanut enemmän kuin tulot. Velkaantumisaste on s yli EU:n keskiarvon, mutta alle Ruotsin, Tanskan, Irlannin ja Hollannin. 50 0 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, OECD Velkaantumisaste = velka / käytettävissä olevat tulot
ULKOMAAN- KAUPPA
KAUPPATASE OLI NEGATIIVINEN JA HEIKENTYI LOPPUVUODESTA 2018 Kauppatase ja vaihtotase, 12 kk liukuva summa 10 8 6 4 mrd 2 0-2 -4-6 3,3 2,8-2,8-4,9 0,7 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18-1,3-0,7-4,4 Kauppatase Vaihtotase Viennin heikkoudesta huolimatta kauppatase on pysynyt lähellä tasapainoa usean vuoden ajan. s Tämä on johtunut osin öljyn hinnan laskusta, joka on supistanut tuontia. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
VIEMME PUUTA, PAPERIA JA TEOLLISUUDEN KONEITA Keskeisimmät vientitavararyhmät 12 kuukauden summa, mrd 14 12 10 8 mrd 6 4 2 0 13,2 12,1 Puu- ja paperituotteet 9,1 9,7 Teollisuuden koneet 7,9 8,8 Metallit- ja metallituotteet 6,0 6,2 5,8 5,8 4,9 5,4 4,4 Kemialliset aineet ja tuotteet Kuljetusvälineet Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö 4,6 Sähkökoneetja laitteet 03/2017 02/2018 03/2018 02/2019 Lähde: Ilmarinen, Tulli
TÄRKEIMMÄT VIENTIMAAT OVAT SAKSA, RUOTSI JA USA Keskeisimmät vientimaat 12 kuukauden summa, mrd 10 8,9 10,2 8 mrd 6 4 6,2 6,6 4,2 4,4 4,1 4,4 3,4 3,5 3,4 3,3 2 0 Saksa Ruotsi Yhdysvallat Hollanti Kiina Venäjä 03/2017 02/2018 03/2018 02/2019 Lähde: Ilmarinen, Tulli
TUOMME ÖLJYÄ, ENERGIAA, KEMIALLISIA AINEITA JA SÄHKÖLAITTEITA Keskeisimmät tuontitavararyhmät 12 kuukauden summa, mrd 12 10 8 mrd 6 8,5 10,4 7,7 8,1 7,0 7,3 6,8 6,6 6,1 6,2 5,3 5,4 4 2 1,6 1,9 0 Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö Sähkökoneetja laitteet Kemialliset aineet ja tuotteet Kuljetusvälineet Teollisuuden koneet Metallit- ja metallituotteet Puu- ja paperituotteet 03/2017 02/2018 03/2018 02/2019 Lähde: Ilmarinen, Tulli
TÄRKEIMMÄT TUONTIMAAT OVAT SAKSA, VENÄJÄ JA RUOTSI Keskeisimmät tuontimaat 12 kuukauden summa, mrd 12 10 8 mrd 6 4 2 0 10,0 10,2 9,2 8,1 6,9 7,3 4,7 4,6 3,5 3,6 1,9 2,2 Saksa Venäjä Ruotsi Kiina Hollanti Yhdysvallat 03/2017 02/2018 03/2018 02/2019 Lähde: Ilmarinen, Tulli
EURO ON VAHVISTUNUT SUHTEESSA KRUUNUUN JA HEIKENTYNYT SUHTEESSA DOLLARIIN Keskeisten kauppakumppaneiden valuuttojen vaihtosuhteet, 2010=100 130 120 110 100 90 80 70 Kruunu Dollari Vuoden 2019 alusta dollari on vahvistunut suhteessa euroon hieman alle 2 %. Samassa sajassa kruunu on heikentynyt lähes 5 %. Vahva euro haittaa Suomen vientiä. 60 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Lähde: EKP
TYÖ- MARKKINAT
ILMARISEN SUHDANNEINDEKSI: KASVUVAUHTI HIDASTUU 2-3 PROSENTTIIN Työntekijämäärien vuosimuutos 2008 04/2019 6 6,6 4 5,6 4,6 4,5 2 3,2 2,4 % 0-0,9-0,6-0,4 0,1 1,5-2 -4-6 -8-10,3-10 -12 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Ilmarisen suhdanneindeksi kuvaa noin 15 000 Ilmarisen asiakkaana olevan yrityksen työntekijämäärien muutosta edellisvuoteen s verrattuna. Seurantaryhmässä ovat mukana ne yritykset, jotka ilmoittavat palkkatietonsa kuukausittain. Tulevat ja lähtevät asiakasyritykset eivät vaikuta indeksiin. Lähde: Ilmarinen
ILMARISEN SUHDANNEINDEKSI: KAUPAN ALALLA TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ LASKI VUODEN TAKAISESTA Työntekijämäärien vuosimuutos eri toimialoilla, 2008 04/2019 % 10 5 0-5 -10-15 7 8 6 7 6-3 -14 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 1-1 Teollisuus Rakentaminen Kauppa Ilmarisen suhdanneindeksi kuvaa noin 17 000 Ilmarisen asiakkaana olevan yrityksen työntekijämäärien muutosta edellisvuoteen s verrattuna. Seurantaryhmässä ovat mukana ne yritykset, jotka ilmoittavat palkkatietonsa kuukausittain. Tulevat ja lähtevät asiakasyritykset eivät vaikuta indeksiin. Lähde: Ilmarinen
SUOMEN TYÖLLISYYSASTEEN VUOSIEN 2017 JA 2018 JYRKKÄ NOUSU LOIVENEE Työllisyysaste Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste % 80 75 70 78 76 75 69 73,5 Ruotsi Saksa Iso-Britannia Suomi EU-maat Suomen työllisyysaste on parhaita maita jäljessä, mutta s silti EUmaiden keskiarvoa parempi. 65 60 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 Lähde: Ilmarinen, OECD
TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUU VUONNA 2019 Työttömyysasteen 12 kk keskiarvo ja ennuste % 14 12 10 8 6 4 2 0 6,4 9,4 8,6 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 Työttömyys (TEM) 7,0 6,5 Työttömyys Vuonna 2018 työttömyys laski selvästi ja myös vaikeasti työllistyvien tilanne parani. s Vuonna 2019 työttömyysasteen laskuvauhti hidastuu hieman. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö
TYÖVOIMAKUSTANNUKSET NOUSEVAT MALTILLISESTI VUOSINA 2019 2020 Kiky-sopimuksen mukaiset muutokset ja ennuste % 3 2 1 0-1 -2-3 2 1,7 1,5 1,7 1,2-2,3 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Palkkaliukuma Sopimuspalkka Sosiaalivakuutusmaksut Työaika Vaikutus yhteensä Vuosille 2018 ja 2019 on eri sopimusaloilla sovittu yhteensä 3,2 prosentin palkankorotuksista. s Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat edelleen. Lähde: Ilmarinen
SUOMEN KILPAILUKYKY SUHTEESSA RUOTSIIN JA SAKSAAN PARANEE VUOSINA 2019 2020 Yksikkötyökustannus Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste, 2000=100 160 150 140 130 120 110 100 90 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 Ruotsi Iso-Britannia Suomi Euroalue Saksa Kiky-sopimuksen ja syksyllä 2017 sovittujen palkkaratkaisujen ansiosta Suomen työvoimakustannusten nousu on sjäänyt kilpailijamaita pienemmäksi. Kilpailukyky paranee hieman lisää suhteessa keskeisiin vientimaihin. Lähde: Ilmarinen, OECD
SUOMEN SIJOITUS KILPAILUKYKY- VERTAILUISSA PYSYI ENNALLAAN VUONNA 2018 Suomen sijoitus kilpailukykyvertailuissa 1 6 11 16 21 26 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 WEF sija 11/140 IMD sija 16/63 Yhdysvallat, Hong Kong ja Singapore ovat kilpailukykyvertailujen kärkisijoilla. s Suomi häviää vertailuissa Euroopan kärkimaille, kuten Saksalle, Ruotsille ja Hollannille. Lähde: IMD ja WEF
JULKINEN TALOUS JA ELÄKKEET
VELAN VASTAPAINONA ON MERKITTÄVIÄ JULKISEEN TALOUTEEN LUETTAVIA VAROJA Julkisyhteisöjen velka ja eläkevarat, mrd euroa 200 180 160 140 mrd 120 100 80 60 40 20 0 66 58 140 87 196 138 142 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 Eläkevarat Valtion ja kuntien velka Eurostatin ja OECD:n käytännön mukaan kaikki lakisääteiseen eläkejärjestelmään kuuluvat varat s mukaan lukien yksityisen sektorin työeläkevarat tilastoidaan osaksi julkisen sektorin taloutta. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Tela
JULKISYHTEISÖJEN TALOUS KÄÄNTYY YLIJÄÄMÄISEKSI VUONNA 2019 Julkisyhteisöjen yli- ja alijäämä sekä ennuste, mrd euroa 10 8 6 4 mrd 2 0-2 -4-6 -8 9,3 9,6 8,1 7,2 6,8 6,0 3,7 3,5 4,3-2,1-1,8-1,6-1,2-1,2-3,7-4,6-4,9-4,4-5,3-6,6-5,8 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 Vuonna 2018 julkisyhteisöjen alijäämä oli -1,6 miljardia euroa, joka on -0,7 % bruttokansantuotteesta. s Myös vuosina 2019 ja 2020 julkistalouden ennustetaan olevan lievästi alijäämäinen. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
VELKASUHDE LASKUSSA VUODESTA 2017 JA ON VUONNA 2020 NOIN 58 % Julkisyhteisöjen velka ja ennuste, % BKT:sta 70 64 Suomen talous kasvaa 58 60 ja julkisyhteisöjen tulot ja menot ovat vain 50 46 hieman alijäämäisiä. % 40 Tämän vuoksi s velka 29 suhteessa bruttokansantuotteen arvoon 30 20 laskee vuonna 2020 noin 58 prosenttiin. 10 0 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
Tuhatta henkeä NETTOMAAHANMUUTTO PITÄÄ SUOMEN VÄESTÖKASVUN POSITIIVISENA Väestön muutokset, 12 kk liukuva summa 70 60 50 40 30 20 10 65 62 59 49 49 51 54 47 32 32 12 14 15 9 9 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Kuolleet Syntyneet Maahanmuutto Maastamuutto Vuonna 2018 syntyi elävänä noin 48 000 lasta. Kokonaishedelmällisyys oli 1,4 lasta äitiä kohden, joka oli kaikkien s aikojen matalin. Vuodesta 2017 syntyvyys laski 5,5 %. Syntyvyys on laskenut samaa tahtia myös vuonna 2019. Lähde: Tilastokeskus
Vuosia ELINIÄNODOTTEEN NOUSU ON HIDASTUNUT Vastasyntyneiden eliniänodote, vuosia 90 80 70 75 70 66 79 75 70 81 77 74 84 81 79 Naiset Yhteensä Miehet Vastasyntyneiden eliniän odote on noussut lähes 7 vuotta vuodesta 1986. Samassa ajassa 80- vuotiaiden seliniänodote on noussut kaksi vuotta. Ihmiset elävät siis pidempään, mutta eliniän kasvulla on rajansa. 60 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: Tilastokeskus
VANHUSHUOLTOSUHTEEN SUURI MUUTOS ALKOI VUONNA 2010 Vanhushuoltosuhde* ja pitkän aikavälin ennuste 50 40 % 30 20 10 0 1970 16 1980 1990 2000 26 20 2010 34 26 2020 45 34 2030 2040 Koko Suomi Väestö keskittyy kasvukeskuksiin ja yliopistokaupunkeihin, mikä näkyy niissä edullisempana ikärakenteena. Yli 65- vuotiaiden smäärä nousee noin 10 vuoden aikana nykyisestä 1,2 miljoonasta 1,5 miljoonaan samalla, kun työväestön määrä laskee hieman. Yliopistokaupungit Lähde: Tilastokeskus Vanhushuoltosuhde = yli 65-vuotiasta/ työikäinen
ELÄKEMENOT OVAT KASVANEET YLI 30 MILJARDIIN EUROON mrd Eläkemenot ja -maksut, mrd euroa 30 25 20 15 10 5 1 11 4 0 1975 1985 1995 2005 2015 16 8 14 31 17 15 Kokonaiseläkemeno Yksityisen sektorin eläkemeno Yksityisen sektorin eläkemaksutulo Eläkelaitosten maksamat eläkkeet ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2000. s Yksityisen sektorin työeläkkeiden lisäksi eläkkeitä maksavat Keva, valtio ja Kela. Lähde: Kela, Eläketurvakeskus
JOHTO- PÄÄTÖKSIÄ
NOUSUKAUDEN HUIPPU OHITETTU Riskit Mahdollisuudet Poliittiset riskit luovat edelleen epävarmuutta: Brexit, Italia, EU:n uusi suunta Kauppasota: Trump ja Kiina Työllisyysasteen nousu vahvistanut Suomen julkista taloutta Suomen kilpailukyky suhteessa länsinaapureihin parantunut Kevyenä jatkuva rahapolitiikka tukee kasvua