Jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu Kymen jätelautakunnan alueella

Kymen jätelautakunta Jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu Kymen jätelautakunnan alueella Jätelain 17.6.2011/646 149 4 mom. mukaan Soini Arja 7.5.2013

1 Sisällys Johdanto... 3 Kuntakohtainen arviointi... 5 Hamina... 5 a. Tiedot tilanteesta... 5 b. Kotitalouksien asema... 7 c. Kuntien, viranomaisten ja jätelaitoksen toiminta... 8 d. Ympäristö... 10 e. Yritysten asema... 11 Pyhtää... 12 a. Tiedot tilanteesta... 12 b. Kotitalouksien asema... 14 c. Kuntien, viranomaisten ja jätelaitoksen toiminta... 15 d. Ympäristö... 16 e. Yritysten asema... 17 f. Yhteenveto... 18 Lapinjärvi... 18 a. Tiedot tilanteesta... 18 b. Kotitalouksien asema... 20 c. Kuntien, viranomaisten ja jätelaitoksen toiminta... 20 d. Ympäristö... 22 e. Yritysten asema... 23 f. Yhteenveto... 23 Miehikkälä... 24 a. Tiedot tilanteesta... 24 b. Kotitalouksien asema... 26 c. Kuntien, viranomaisten ja jätelaitoksen toiminta... 27 d. Ympäristö... 28 e. Yritysten asema... 29 f. Yhteenveto... 30 Virolahti... 31 a. Tiedot tilanteesta... 31 b. Kotitalouksien asema... 33 c. Kuntien, viranomaisten ja jätelaitoksen toiminta... 34

2 d. Ympäristö... 35 e. Yritysten asema... 36 f. Yhteenveto... 37 LIITE 1 Säännökset:... 38 LIITE 2 Lähdeluettelo... 39 LIITE 3 KYSYMYKSET KUNNAN VIRANOMAISILLE... 40 Liite 4 KYSYMYKSET KULJETUSYRITYKSILLE... 41 Liite 5 KYSYMYKSET JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSILLE... 42

3 Johdanto Tämä Jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu on tehty kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta. Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus on käytössä Haminassa, Virolahdella, Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Lapinjärvellä. Tarkastelusta rajattiin pois sako- ja umpikaivolietteet, koska niiden keräysjärjestelmä ja kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen keräysalue poikkeaa muun yhdyskuntajätteen keräysjärjestelmästä. Sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmä arvioidaan myöhemmin omassa arvioinnissaan. Jätelain 149 edellyttää arvioinnin ja sen pohjalta tehtävän päätöksen joko jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta tai siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkaminen edellyttää jätelain 37 :n edellytysten täyttymistä. Tämä tarkastelu on tehty näiden edellytysten toteamiseksi. Jätelain 37 :n mukaan: 37. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos: 1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset; 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jätelain 35 :n 2 mom. teksti: 35. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestäminen (2 mom.) Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Tarkastelussa arvioidaan nykytilaa alueen kunnissa, kotitalouksien asemaa, kuntien, viranomaisten ja jätelaitosten toimintaa, ympäristövaikutuksia ja yritysten asemaa. Tarkastelu tehtiin haastattelututkimuksena sekä jätteenkuljetusrekisterin tietojen pohjalta.

4 Haastattelututkimuksen tarkoituksena oli saada riittävästi teknisiä tietoja edellä mainituilta osa-alueilta. Haastattelu kohdistettiin kuntien asiantuntijoille, kuljetusliikkeille ja käsittelylaitoksille niissä kunnissa joissa on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Haastattelu suoritettiin 28.3. 12.4.2013 välisenä aikana. Tarkasteluun käytettiin lisäksi Kymen jätelautakunnan ylläpitämän jätteenkuljetusrekisterin tietoja ja muita lausumia, sikäli kuin ne täyttivät jätelain 37 :n edellytykset. Lausumia kerättiin kuulutuksella, joka julkaistiin virallisissa sanomalehdissä sekä kuntien ympäristö- ja teknisille viranomaisille suunnatuilla lausuntopyynnöillä 27.3. 24.4.2013 välisenä aikana.

5 Kuntakohtainen arviointi Hamina Haminassa on ollut pitkään sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä. Haminan kaupunki käsitteli asiaa kaupunginvaltuustossa 9.3.2010, jolloin se päätti pitää jätehuoltojärjestelmän sopimusperusteisena vaikka totesikin jätehuollon olevan Haminassa muuta Suomea kalliimpaa. Haminan kaupunki on lisäksi antanut lausuntonsa tämän asian käsittelyyn Kymen jätelautakunnassa. Haminan kaupunginhallitus on päättänyt antaa lausunnon, että kaupunki haluaa toistaiseksi säilyttää jätteenkuljetusjärjestelmän kiinteistön haltijan järjestämänä. Tähän selvitykseen on saatu tietoja kaupungin viranomaisilta ja kaupungissa toimivilta jätteenkuljetusyrityksiltä. Haminassa asuinkiinteistöistä ja vapaa-ajankiinteistöistä keräävät jätteitä Haminan Jätehuolto Oy, Vehkalahden Jäte ja Kuljetus Oy, Suurpää Oy sekä L&T Oy. Lisäksi Sihvari Oy kuljettaa kaupungin omien kiinteistöjen, hyötisten sekä pienjäteaseman jätteet. a. Tiedot tilanteesta Kiinteistöt, joilta syntyy jätettä: Kiinteistöjen määrä ja syntyvän jätteen määrä Haminassa on Kymen jätelautakunnan Väestörekisterikeskus-aineiston pohjalta muodostamassa jätteenkuljetusrekisterissä 8151 asuin- ja vapaa-ajankiinteistöä osoitetietoineen. Yhdessä kiinteistössä on yksi tai useampi asuin- tai vapaa-ajanrakennus. Laskennasta on rajattu pois rakennukset, jotka ovat tyhjillään tai joiden käyttötilanteesta ei ole tietoa ja ovat rakennettu ennen vuotta 1970. Järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyneiden kiinteistöjen määrä Haminassa toimivat jätteenkuljetusyritykset raportoivat jäteastiatyhjennyksiä heinä-syyskuulta 6701:sta kunnan vastuulla olevasta kiinteistöstä, joissa oli mukana myös kunnan omia kiinteistöjä. Näiden lisäksi raportoitiin 148 muualla Suomessa tai ulkomailla olevia yhteystietoja ja vaikka näistä puuttui tyhjennyspaikkaosoite, niin ne saattavat olla vapaa-ajanasuntojen omistajatietoja. Koska jätteenkuljetusliikkeillä on yhteisastioiden osalta ainoastaan yhteisastian laskutusosoitteen tieto, kysyimme valvontaviranomaisen tekemien yhteisastia- yms. päätösten lukumäärää ja yhteisastiakimppojen kokoa. Valvontaviranomaisen (Haminan kaupungin ympäristönsuojelu) mukaan Haminassa on tehty useita satoja päätöksiä. Kimpat ovat valtaosaltaan kahden kiinteistön kimppoja. Alueella on raportoitu joitakin soitosta asiakkaita.

6 Näiden rajauksien perusteella päädyttäisiin laskelmaan, että Haminan alueella on noin 1000 kiinteistöä jätteenkuljetuksen ulkopuolella, ilman valvonta- tai jätehuoltoviranomaisen päätöstä ja tämä olisi noin 12 % asuin- ja vapaa-ajankiinteistöjen määrästä. Vastaava arvio on saatu yhdeltä kuljetusliikkeeltä. Valvontaviranomaisella on ollut käytössään oma valvontarekisteri, jonka perusteella liittyneiden prosenttiosuus olisi ollut 95 99 %, mutta koska sen käytöstä on luovuttu, eroavaisuuksia ei voida selvittää. Eroavaisuuksia voi aiheutua esim. siitä, ovatko saariston kiinteistöt mukana vai eivät. Saaristokiinteistöt ja viisi vapaa-ajanasuntoaluetta oli rajattuna pois järjestetyn jätteenkuljetuksen alueesta Vehkalahden kunnanvaltuuston 31.5.1994 tekemällä päätöksellä. Niiden jätehuolto oli järjestetty aluekeräyspisteillä. Haminan tekninen lautakunta teki 22.9.2011 päätöksen aluekeräyspisteiden lopettamisesta 1.1.2012 ja tuolloin siirryttiin kiinteistökohtaiseen jätteiden noutoon, jota täydennettiin jäteasemalla. Päätöksessä suositeltiin yhteisastioiden käyttöönottoa vaikeakulkuisilla alueilla. Haminan kaupungin tekninen toimi on kertonut että saaristo on ollut tarkoitus pitää järjestetyn jätteenkuljetuksen ulkopuolella vaikka sitä ei aluekeräyspisteiden lopettamispäätöksessä ole mainittu. Kunnan käsittelyjärjestelmään kuuluvien vastaanottopaikkojen vastaanottaman jätteen määrä ja muualle viedyn jätteen määrä. Täyttä varmuutta vastaanottopaikkojen vastaanottaman jätteen määrästä lajeittain ja kunnittain ei ole. Kunta on järjestänyt vastaanottopaikat mm. loppujätteelle, kaatopaikkajätteelle, energiajätteelle ja biojätteelle. Lain perusteella jätteiden kuljetusliikkeiden tulee raportoida myös hyötyjätteiden kuten lasin, metallin ja kartongin määrät kiinteistöittäin ja vuosittain tehtävä yhteenveto minne laitoksille jätteitä on toimitettu ja kuinka paljon (JL 39 ). Kymen jätelautakunta on pyytänyt jätteenkuljettajilta vuosiraportit, siitä mihin jätteitä on kuljetettu vuoden 2012 aikana. Velvollisuus ilmoittaa jätteiden kulku perustuu jätelain 39 ja jäteasetuksen 26. Tietopyyntö on postitettu 4.2.2013. Haminassa toimivista kuljetusliikkeistä Haminan Jätehuolto sekä Vehkalahden Jäte ja Kuljetus ovat ilmoittaneet, minne laitoksiin jätteitä on kuljetettu. Lassila & Tikanoja Oy ja Suurpää Oy eivät ole toimittaneet ilmoitusta siitä, mitä jätteitä ja kuinka paljon on toimitettu minnekin laitoksille. Lassila & Tikanoja on toimittanut listan laitoksista, muttei jätelajeja ja määriä. Listassa on muitakin laitoksia kuin kunnan käsittelylaitoksia. Kuljetusliikkeille aiheuttaa ongelmia raportoida kunnan vastuulla olevien jätteiden toimituspaikkoja, ilmeisestikin siksi, että samassa kuormassa kunnan vastuulla olevien jätteiden kanssa ajetaan yritysjätteitä. Raportoimattomuus aiheuttaa epäilyn siitä, että kunnan vastuulle kuuluvia jätteitä on voitu toimittaa muualle kuin kunnan järjestämään käsittelyyn. Haminan osalta viranomaiset ovat todenneet, ettei heille ole tullut tietoon, että jätteitä vietäisiin muualle. Alueella on ollut joitain tapauksia, että jätteitä on poltettu kiinteistöllä tai haudattu maahan, mutta tällaisiin tapauksiin on puututtu, kun ne ovat tulleet ilmi. Kuntakohtaisia jätemäärätietoja tiedusteltiin myös Kymenlaakson Jäte Oy:ltä, mutta koska tiedot tilastoituvat asiakasnumeroittain, eli kuljetusliikkeittäin, suoraan kuntakohtaisia tilastoja sopimusperusteisista kunnista ei ole saatavissa. Kymenlaakson Jäte Oy:n asiakasnumerolla ovat eteläisellä sopimusperusteisella alueella toimivat kuljetusyritykset toimittaneet Hyötyvoimalalle 7046,87 tonnia jätettä ja 202,25 tonnia on ajettu kaatopaikalle. Kaiken kaikkiaan Hyötyvoimala vastaanotti vuonna 2012 95744 tonnia yhdyskuntajätettä.

7 Jäteastioiden tyhjennysvälit -> Noudatetaanko jätehuoltomääräyksiä Pääasiassa Haminassa noudatetaan jätehuoltomääräysten tyhjennysväliä. Jätehuoltomääräysten mukainen pisin tyhjennysväli on kaksitoista viikkoa. Yksi kuljetusliike on raportoinut muutamia asiakkaita, joiden jäteastiat tyhjennetään puhelinsoitosta. Hyötyjätteiden lajittelusta on vaikea sanoa, sillä kaikki yritykset eivät ole raportoineet hyötyjätteiden tyhjennyksiä lainkaan. Raportteja on joiltakin ollut vaikea saada. Tietoja ei ole toimitettu ennen useita muistutuksia ja lopullista uhkausta jatkotoimista. Kunta ei kuitenkaan voi määrätä sopimusperusteisessa kuljetuksessa, mitkä jätteenkuljetusyritykset alueella toimivat, joten lain rikkojan toimintaan puuttuminen vaatii paljon työtä ja resursseja. Jonkin verran on ilmennyt jätteenpolttoa tai hautaamista kiinteistöllä tai ei ole tehty kuljetussopimusta. Ilmitulleisiin tapauksiin on puututtu valvontakeinoin. b. Kotitalouksien asema Tarjolla tulee olla jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. (JL 35 2 mom.) Palvelujen saatavuus: Toimiiko kaikilla alueilla kuljettajia eli puuttuuko tyhjennyksiä joiltakin tietyiltä alueilta Kaupungin viranomaisten mukaan jätehuoltopalveluja on saatavissa koko kunnan alueella. Viranomaisille ei ole tullut tietoon puutteita jätekuljetusten tarjonnassa. Kaupunki ei ole täydentänyt jätteenkuljetusjärjestelmää (lukuun ottamatta aiempaa aluekeräyspisteverkostoa). Kuljetusliikkeet kertovat, ettei sellaista paikkaa ole mistä he eivät pääsisi hakemaan. Yksi kuljetusliike kertoi, että kelirikko voi aiheuttaa ongelmia haja-asutusalueella. Jätteenkuljetusrekisterin mukaan Haminassa on jätehuoltoon liittymättömiä kiinteistöjä. Tyhjennyksiä puuttuu ainakin niiltä alueilta, jotka olivat aiemmin jätteenkuljetuksen ulkopuolella sekä ilmeisesti muualtakin haja-asutusalueelta. Mahdollisia syitä voivat olla joko valvonnan puute tai tarjonnan puute. Hintojen kohtuullisuus eri alueilla ja hintaerot, erojen perusteet Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin kuntien viranomaisilta ja jätteenkuljetusyrityksiltä hintatasosta. Tarkasta tämänhetkisestä hintatasosta ei ole tietoa, mutta haja-asutusalueella lähinnä Haminan pohjoisosassa kaukana taajamista hinnat ovat korkeampia kuin taajama-alueella. Sen on arveltu vastaavan kustannuksia pidempien kuljetusmatkojen takia. Hintatasoa selvitettiin haastattelututkimuksen yhteydessä myös kuljetusyrityksiltä. Ainoastaan yksi yritys antoi keskimääräisen kuljetushinnan, joten hintatasoa ei pystytä arvioimaan luotettavasti. Kymen jätelautakunnalla on oikeus selvittää kuljetusyritysten kirjanpito jäteasiakkailta perityistä maksuista (JL 45 ).

8 Haminan kaupunki on edellisen kerran jätteenkuljetusjärjestelmää käsitellessään (Kaupunginvaltuusto 9.3.2010) selvittänyt hintatasoa. Pöytäkirjanote sisältää seuraavan taulukon: alv 22 % Sekajäte Biojäte 240 l 600 l 660 l Pikak. 6 m³ 140 l 240 l Hamina kaupunki 7,47 15,20 112,50 tai 143,98 12,64 tai 14,20 Kotka 5,25 9,95 9,95 107,26 4,10 4,83 Kouvola 4,71 8,72 9,35 79,77 5,52 7,78 Valtakunnan ka 6,39 10,06 7,64 7,42 Taulukon perusteella voidaan päätellä, että hintataso ylittää valtakunnallisen keskitason sekajätteen osalta 17 51% ja biojätteen osalta 70 91%. Palvelun laatu: Nykyinen toimivuus, vertaaminen kunnan järjestämän kuljetuksen mahdollisiin laatukriteereihin Haminan kaupunki on tehnyt kuntalaiskyselyjä, joiden perusteella asukkaat ovat hyvin tyytyväisiä jätteenkuljetuksen toimivuuteen. Tämän selvityksen aikana kansalaisten aktiivisuus jättää mielipiteitään sopimusperusteisen jätehuollon säilyttämisen puolesta on rajoittunut kahteen kannanottoon. Aiemmin jätteenkuljetuksen ulkopuolelle rajatun pohjoisen vapaa-ajanasuntoalueen kiinteistöjen jätehuoltotilannetta tarkastettiin pienellä otannalla. Kiinteistöt ovat edelleen liittymättä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jäteasema, mihin loppujätettä voi toimittaa, sijaitsee yli 30 kilometrin päässä. Samoin saariston asukkaille jäteasema sijaitsee usean kilometrin päässä rannasta, joten veneellä sinne ei voi jätteitä toimittaa. Niissä kunnissa, joissa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus, on järjestetty lukkopaikkoja niille jotka eivät voi järjestää kiinteistökohtaista keräystä. Nykyisessä jätelaissa kiinteistöillä on velvollisuus liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Otannalla tarkasteltiin myös tienpätkää haja-asutusalueelta, joka on aina kuulunut järjestetyn jätteenkuljetuksen alueeseen. Kaksi viidestä kiinteistöstä oli liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Kaksi oli tyhjillään ja yhdellä ei ollut jätehuoltosopimusta. Otanta oli pieni mutta antaa suuntaa antavan kuvan jätehuollon palvelutasosta haja-asutusalueella. c. Kuntien, viranomaisten ja jätelaitoksen toiminta Jätteenkuljetusjärjestelmän tulee edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa ja tukea jätehuollon alueellista kehittämistä. (JL 37 1 mom. 2) kohta)

9 Viranomaisten käytännön mahdollisuudet seurata ja valvoa jäteastioiden tyhjennyksiä ja jätteenkuljetusta Kymen jätelautakunnalla on työn alla jätteenkuljetusrekisteri. Ensimmäiset kiinteistöittäiset jätteenkuljetusraportit pyydettiin kuljetusliikkeiltä 8.11.2012 lähetetyllä kirjeellä ja raportointiaika koski 1.7. 30.9.2012 välistä aikaa. Viimeinen raportti saatiin 25.1.2013. Vuosiraporttitoimituspyynnöt jätelaitoksille toimitetuista jätteistä ja kiinteistökohtaisesta keräyksestä 1.10. 31.12.2012 pyydettiin kuljetusliikkeiltä 4.2.2012 päivätyllä kirjeellä. Viimeisiä raportteja ei ole vielä saatu. Ympäristöviranomaisilla on ollut jätehuollon valvontaohjelmisto. Tällä hetkellä se ei ole käytössä. Ennen kesää 2012 tehdyt päätökset ovat mapeissa eikä niitä ole sähköisessä muodossa. Tekninen toimi ei ole seurannut jätehuoltoon liittymisiä, sillä se on ollut ympäristövalvonnan tehtävä. Ympäristöviranomaiset puuttuvat jätehuoltoon liittymättömyyteen, jos joku valittaa esim. jätteenpoltosta tai roskaamisesta. Eri järjestelmien vaikutukset kunnan jätelaitoksen käsittelyjärjestelmään ja sen kehittämiseen Hyötyvoimalalle tulee pieniä määriä prosessiin soveltumatonta jätettä. Lähinnä kyseinen jäte on peräisin yrityksistä, eikä siis ole yhdyskuntajätettä. Hyötyvoimalan ympäristöluvan mukaisesti sillä on lupa polttaa yhdyskuntajätettä ja lupa ei kata yritysjätteitä. Ongelma aiheutuu siitä, että samaan kuormaan yhdyskuntajätteiden kanssa kerätään yritysjätteitä. Väärinkäytöksiin puututaan, kun niitä tulee valvonnassa ilmi. Kuljetuksien järjestelyyn aiheuttaa ongelmaa se, ettei ajopäiviin voi vaikuttaa, jolloin kattilalaitokselle tuodut päivittäiset kokonaisjätemäärät heittelevät voimakkaasti ja viikkokiintiön seuraaminen on vaikeaa (kuva). 100 80 60 40 20 0 ma ti ke to pe viikko 1 viikko 2 viikko 3 Yllä oleva kuvio kertoo sen kuinka epätasaisesti koko alueelta jätettä Kotkan Energialle ajetaan. Tuossa oli otettu satunnaisesti 3 viikkoa. Energiahyödyntämissopimuksen mukaan alueelta tulisi toimittaa jätettä kattilalle tasaisesti ympäri vuoden n. 124 tonnia/viikko. Kuten kuviosta näkyy ajavat eri kuljetusliikkeet kuormansa minä päivinä sattuu. On tosi vaikea ennakoida torstaina tuleeko viikkokiintiö täyteen vai jääkö se vajaaksi eli kuinka paljon omilla kuljetuksilla pitää perjantaina tasata. Kymenlaakson Jäte Oy:n näkökulmasta pitemmälle tähtäykselle tehtävät investoinnit edellyttävät Kymen jätelautakunnan, kuljetusliikkeiden ja jätelaitosten välistä pitkäjänteistä yhteistyötä ja yhteistä näkemystä jätehuollon kehittämisestä, jotta voidaan varmistaa raaka-ainevirrat koko suunnitellulle toiminta-ajalle.

10 Sopimusperusteisessa järjestelmässä tällaisen yhteisen näkemyksen saaminen ja siihen sitoutuminen on todella vaikeaa. Kiristyvien erilliskeräysvelvoitteiden läpivienti ja materiaalilogistiikka on vaikea saada nopeasti kuntoon, jos kaikki lähtötiedot ja virrat eivät ole niitä suunnittelevan tahon hallittavissa. Jos viranomaismääräykset yksiselitteisesti määräävät käsittelypaikoista, ei kuljetusjärjestelmällä nykyisten sopimusperusteisten kuntien osalta ole suurta merkitystä käsittelylaitosten kannalta. d. Ympäristö Jätteenkuljetusjärjestelmästä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (JL 37 1 mom. 2) kohta) Kuljetusten aiheuttama liikenne ja päästöt eri järjestelmissä HILMA:sta kerättiin kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kilpailutustietoja. Kilpailutuksissa tarjoajilta edellytettiin pääsääntöisesti, että kalusto täyttää päästöluokan EURO 4 vaatimukset. Kymenlaakson Jäte Oy:ltä kysyttiin haastattelussa tehtyjen kilpailutusten kalustovaatimuksista. Tarjouspyynnöissä on edellytetty, että urakassa käytettävien ajoneuvojen on täytettävä vähintään Euro 4- luokan vaatimukset ja ajoneuvojen energiakulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen osalta edellytetään sopimusaikana polttoaineenkulutuksen seurantaa ja raportointia vuosittain sekä pyrkimystä energiakulutuksen vähentämiseen. Jätteenkuljetusyrityksiltä kysyttiin täyttääkö heidän kalustonsa EURO 4 päästönormit. Kolmen kuljetusyrittäjän kalusto täyttää kyseisen päästönormin. Näistä yhden kalusto täyttää jopa EURO 5 päästönormin. Yhden kalusto täyttää vain EURO 3 päästönormin. Positiivista oli, että kaikki olivat tietoisia jätehuollon ympäristövaikutuksista ja osa mainitsi aktiivisia toimiaan niiden vähentämiseksi. Reittien optimointia pyritään tekemään, mutta toki samalla kadulla voi käydä useita kuljetusliikkeitä. Muut erot järjestelmien päästöissä ja ympäristövaikutuksissa Muita eroja on tässä vaiheessa vaikea arvioida, kun ei ole täyttä varmuutta edes minne jätteet päätyvät nykyisessä järjestelmässä. Esimerkiksi hyötyjätteitä toimitetaan markkinoille sinne missä niistä saadaan paras hinta. Tällöin läheisyysperiaate tai jätehierarkia ei välttämättä toteudu.

11 e. Yritysten asema Toimivat yritykset ja kuljetusten merkitys niiden toiminnassa (yritysten elinkelpoisuus, mahdollisuudet investoida) Jätteenkuljetusyrityksiltä kysyttiin yhdyskuntajätteiden kuljetuksen vaikutuksista yrityksen talouteen. Kolmelle yritykselle yhdyskuntajätteiden kuljetuksen merkitys on 80 95% liikevaihdosta. Yksi ei vastannut tähän kysymykseen, mutta kertoi, että on lykännyt investointeja kunnallistamisuhkan vuoksi. Mahdollinen uusien yrityksien syntyminen ja yritysten poistuminen keskitetyn kilpailutuksen myötä Kuljetusyritykset ovat huolissaan töiden jatkumisesta kilpailutustilanteessa. Kymenlaakson Jäte Oy:ltä kysyttiin haastattelulomakkeessa, miten varmistetaan, että myös pienet yritykset voivat osallistua kilpailutukseen. Pienten yritysten osallistumismahdollisuus on varmistettu pilkkomalla urakka 1-2 auton kokonaisuuksiksi. Työllistävä vaikutus Jätteenkuljetus on työvoimavaltaista riippumatta kuljetusjärjestelmästä. Jos reittejä optimoimalla saadaan astiakohtaista kuljetusmatkaa lyhennettyä, se saattaa vähentää työvoimatarvetta. Työvoimatarve kasvaa kuitenkin jätelain vuoksi, koska asioita pitää tilastoida ja raportoida aiempaa enemmän ja tämä on vielä uusi asia, jonka järjestely kuljetusyrityksissä on vasta työn alla. f. Yhteenveto Jotta kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta voitaisiin jatkaa, tulisi kaikkien jätelain 37 :n edellytysten toteutua. Valitettavasti ei voida osoittaa, että jätteenkuljetuspalveluja olisi saatavissa kattavasti ja syrjimättömin edellytyksin, sillä Haminassa on jätehuollon ulkopuolisia kiinteistöjä. Lisäksi Haminan on eri alueilla erilaiset hinnat. Ei myöskään voida osoittaa, että jätteenkuljetus edistäisi yleistä toimivuutta kunnassa, tukisi jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Haminassa ei ole selvillä minne jätteitä viedään, koska osa kuljetusyrityksistä on laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa. Lisäksi ei ole tiedossa minne jätehuollon ulkopuoliset kiinteistöt vievät jätteitään. Myös kolmas edellytys, päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan, täyttyy vain osittain. Kotitalouksien asema on huonompi kuin muualla Suomessa korkeammista hinnoista johtuen. Yritysten toimintaan vaikutukset ovat myönteisiä kuljetusyrityksille mutta kielteisiä käsittelylaitoksille. Viranomaiset toteavat molempien järjestelmien olevan yhtä hyviä, mutta eivät tällä hetkellä pysty riittävästi valvomaan jätehuoltoon liittymisiä, jotta jätelain edellytykset täyttyisivät.

12 Pyhtää Pyhtäällä on tehty päätös sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta yhdyskuntajätteiden osalta 1980 luvulla. Pyhtään kunnassa on tällä hetkellä sopimusperusteinen jätteenkuljetus, jossa kiinteistöjen haltijat järjestävät itse jätteenkuljetuksensa. Pyhtään tekninen lautakunta on päättänyt 19.3.2013 esittää Kymen jätelautakunnalle, että Pyhtäällä siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen 1.7.2016 alkaen, järjestetty jätteenkuljetus sisältää jätelain mukaisesti yhdyskuntajätteen mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteen sekä pakkausjätteen siltä osin kun tuottajat eivät sitä järjestä. Kotkan kaupungin Ympäristölautakunta on 18.4.2013 päättänyt antaa lausunnon Pyhtään jätteenkuljetusjärjestelmästä. Ympäristölautakunta puoltaa siirtymistä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Pyhtäällä yhdyskuntajätteitä ajavat Lassila & Tikanoja, Jätehuolto Parkkinen, SITA ja mahdollisesti muitakin kuljetusliikkeitä. a. Tiedot tilanteesta Kiinteistöt, joilta syntyy jätettä: Kiinteistöjen määrä ja syntyvän jätteen määrä Pyhtäällä on Kymen jätelautakunnan Väestörekisterikeskus-aineiston pohjalta muodostamassa jätteenkuljetusrekisterissä 3439 asuin- ja vapaa-ajankiinteistöä osoitetietoineen. Näistä on vakinaisessa asumisessa 1882 (55 %) ja vapaa-ajanasumisessa 1557 (45 %). Yhdessä kiinteistössä on yksi tai useampi asuin- tai vapaa-ajanrakennus. Laskennasta on rajattu pois rakennukset jotka ovat tyhjillään tai joiden käyttötilanteesta ei ole tietoa ja ovat rakennettu ennen vuotta 1970. Tilastokeskuksen rakennukset ja kesämökit tilastossa Pyhtäällä on 3956 asuin- ja vapaaajanasuinrakennusta. Niistä vakinaisessa asumisessa on 55 %. Järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyneiden kiinteistöjen määrä Pyhtäällä toimivat jätteenkuljetusyritykset raportoivat jäteastiatyhjennyksiä heinä-syyskuulta 1530 kiinteistöstä. Koska jätteenkuljetusliikkeillä on yhteisastioiden osalta ainoastaan yhteisastian laskutusosoitteen tieto, kysyimme valvontaviranomaisen tekemien yhteisastia- yms. päätösten lukumäärää ja yhteisastiakimppojen kokoa sekä aluekeräyspisteisiin liittyneiden kiinteistöjen määrää. Kunnalta pyydettiin myös aluekeräyspisteasiakkaiden lukumäärää. Yhteisastiapäätöksiä on iso mapillinen. Arvio päätösten määräksi on n. 100, mikä merkitsisi n. 300 kiinteistöä. Kesäasuntojen jätelaskutuslistalla on 718 kiinteistöä. Näillä olettamuksilla laskien järjestetyn

13 jätteenkuljetuksen ulkopuolella olisi n. 26 % asuin- ja vapaa-ajankiinteistöistä. Tieto on ainoastaan suuntaa antava. Päätelmää jätehuollon ulkopuolella olevista kiinteistöistä puoltaa tieto, että Pyhtään kunnan alueen vapaaajankiinteistöille tarkoitetut jätepisteet ovat ylikuormittuneet ja on oletettavaa, että ko. pisteisiin tuovat jätteitä kotitaloudet joilla ei ole sopimusta jätteenkuljetuksesta. Vapaa-ajankiinteistöjen jätepisteiden kustannukset ovat olleet kohtuuttoman suuret suunniteltuun käyttöön nähden. Kunnan käsittelyjärjestelmään kuuluvien vastaanottopaikkojen vastaanottaman jätteen määrä ja muualle viedyn jätteen määrä. Täyttä varmuutta vastaanottopaikkojen vastaanottaman jätteen määrästä lajeittain ja kunnittain ei ole. Kunta on järjestänyt vastaanottopaikat mm. loppujätteelle, kaatopaikkajätteelle, energiajätteelle ja biojätteelle. Lain perusteella jätteiden kuljetusliikkeiden tulee raportoida myös hyötyjätteiden kuten lasin, metallin ja kartongin määrät kiinteistöittäin ja vuosittain tehtävä yhteenveto minne laitoksille jätteitä on toimitettu ja kuinka paljon (JL 39 ). Kymen jätelautakunta on pyytänyt jätteenkuljettajilta vuosiraportit siitä mihin jätteitä on kuljetettu vuoden 2012 aikana. Velvollisuus ilmoittaa jätteiden kulku perustuu jätelain 39 ja jäteasetuksen 26. Tietopyyntö on postitettu 4.2.2013. Pyhtäällä toimivista kuljetusliikkeistä Sita on ilmoittanut kaatopaikkajätemäärän kiinteistöittäin, mutta vuosiraportista puuttuivat toimituspaikat. Haastatteluvastauksessa on saatu tieto, että kaikki on ajettu Kotkan Hyötyvoimalaitokselle. Jätehuolto Parkkinen on toimittanut vuosiraportin mille laitoksille ja paljonko se on toimittanut. Lassila & Tikanoja on toimittanut listan laitoksista, muttei jätelajeja ja määriä mitä mihinkin laitokseen on toimitettu. Listassa on muitakin laitoksia kuin kunnan käsittelylaitoksia. Kuntakohtaisia jätemäärätietoja tiedusteltiin myös Kymenlaakson Jäte Oy:ltä, mutta koska tiedot tilastoituvat asiakasnumeroittain, eli kuljetusliikkeittäin, suoraan kuntakohtaisia tilastoja sopimusperusteisista kunnista ei ole saatavissa. Kymenlaakson Jäte Oy:n asiakasnumerolla ovat eteläisellä sopimusperusteisella alueella toimivat kuljetusyritykset toimittaneet Hyötyvoimalalle 7046,87 tonnia jätettä ja 202,25 tonnia on ajettu kaatopaikalle. Kaiken kaikkiaan Hyötyvoimala vastaanotti vuonna 2012 95744 tonnia yhdyskuntajätettä. Jäteastioiden tyhjennysvälit -> Noudatetaanko jätehuoltomääräyksiä Jätehuoltomääräysten mukainen pisin tyhjennysväli on kaksitoista viikkoa. Pyhtään raportoidut tyhjennysvälit noudattavat jätehuoltomääräyksiä. Lassila & Tikanoja on raportoinut myös hyötyjätteiden kuten biojäte, pahvi ja kartonki sekä keräyspaperin tyhjennyksiä. Metallin ja lasin tyhjennyksiä ei ole raportoitu. Sita ja Jätehuolto Parkkinen ovat raportoineet ainoastaan kaatopaikkajätteitä. Sita on täsmentänyt, ettei se edes aja muuta Pyhtäällä. Jätehuolto Parkkinen on raportoinut muista kunnista hyötyjätteitä, joten sekään ei ilmeisesti ole ajanut Pyhtäällä muuta kuin kaatopaikkajätettä. Pyhtään osalta jätteenkuljettajat ovat toimittaneet raportit nopeasti ja täsmällisesti ja ne ovat olleet selkeässä muodossa.

14 Hyötyjätteiden osalta Kymen jätelautakunnan rekisteritiedot ovat vajavaisia. Esim. yli 10 huoneiston kiinteistöissä ei ole raportoitu metallin keräystä ja osassa ei edes kartongin keräystä. Kunnassa saattaa hyötyjätteitäkin kerätä joku vielä jätelain raportointivelvollisuutensa laiminlyövä kuljetusliike tai sitten kaikille jätejakeille ei ole järjestynyt kerääjää. Vaikuttaa siltä, että ainakin jätekuljetuksia raportoineet yritykset noudattavat jätehuoltomääräyksiä. Sen sijaan on epäilys, että alueella ajaa tiedossa olevin kuljetusliikkeiden lisäksi joku, joka ei ole täyttänyt jätelain edellyttämää raportointivelvollisuuttaan. b. Kotitalouksien asema Tarjolla tulee olla jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (JL 35 2 mom.) Palvelujen saatavuus: Toimiiko kaikilla alueilla kuljettajia eli puuttuuko tyhjennyksiä joiltakin tietyiltä alueilta Tekniseltä osastolta saadun tiedon mukaan kuntalaisilta on saatu palautetta, että kaikissa tapauksissa jätteenkuljetusyhtiöt eivät ole olleet halukkaita tarjoamaan palveluja kaikkiin kohteisiin ja että joissakin tapauksissa jätteenkuljetuksissa on ollut viiveitä ja että kustannukset eivät ole olleet tasapuolisia. Myös Kymen jätelautakunnan jätteenkuljetusrekisterin perusteella Pyhtäällä on jätteenkuljetuksen ulkopuolisia kiinteistöjä. Syitä voi olla esim. palvelujen saatavuus, valvonnan puute tai jätteenkuljetusyritysten raportointivelvollisuuden laiminlyönti. Hintojen kohtuullisuus eri alueilla ja hintaerot, erojen perusteet Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin kuntien viranomaisilta ja jätteenkuljetusyrityksiltä hintatasosta. Hintaa ei voitu luotettavasti selvittää, koska ainoastaan yksi yritys kertoi hintansa. Kymen jätelautakunnalla on oikeus selvittää kuljetusyritysten kirjanpito jäteasiakkailta perityistä maksuista (JL 45 ). Tekniseltä osastolta on saatu tieto, että asukkaat ovat antaneet palautetta, että kustannukset eivät ole olleet tasapuolisia. Jätehuollon ulkopuoliset kiinteistöt ovat vieneet jätteitään vapaa-ajankiinteistöille tarkoitettuihin aluekeräyspisteisiin, josta johtuen kustannukset ovat ylittyneet ja maksavien käyttäjien hintoja on jouduttu korottamaan. Tämä on vastoin jätelain aiheuttamisperiaatetta, jonka mukaan jätteen alkuperäinen tuottaja taikka nykyinen tai aiempi jätteen haltija vastaa jätehuollon kustannuksista. (JL 20 )

15 Palvelun laatu: Nykyinen toimivuus, vertaaminen kunnan järjestämän kuljetuksen mahdollisiin laatukriteereihin Tekninen toimi on saanut palautetta, että ainakin jossakin vaiheessa kuljetusyritykset ovat kieltäytyneet ns. hankalista paikoista tai niissä olisi jätetty tyhjennyksiä väliin. Kymen n jätelautakunnan jätteenkuljetusrekisteriin kerättyjen tietojen perusteella osa kiinteistöistä on jätteenkuljetuksen ulkopuolella. Kunnan tahtotila on, että jätteenkuljetus pitää saada kattavaksi, asiaa hoidetaan ja valvotaan systemaattisesti, palvelua saa syrjimättömin ehdoin ja kohtuuhinnalla sijainnista riippumatta. c. Kuntien, viranomaisten ja jätelaitoksen toiminta Jätteenkuljetusjärjestelmän tulee edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa ja tukea jätehuollon alueellista kehittämistä. (JL 37 1 mom. 2) kohta) Viranomaisten käytännön mahdollisuudet seurata ja valvoa jäteastioiden tyhjennyksiä ja jätteenkuljetusta Kymen jätelautakunnalla on työn alla jätteenkuljetusrekisteri. Ensimmäiset kiinteistöittäiset jätteenkuljetusraportit pyydettiin kuljetusliikkeiltä 8.11.2012 lähetetyllä kirjeellä ja raportointiaika koski 1.7.-30.9.2012 välistä aikaa. Viimeinen raportti saatiin 18.1.2013. Vuosiraporttitoimituspyynnöt jätelaitoksille toimitetuista jätteistä ja kiinteistökohtaisesta keräyksestä 1.10.-31.12.2012 pyydettiin kuljetusliikkeiltä 4.2.2012 päivätyllä kirjeellä. Viimeisiä raportteja ei ole vielä saatu. Teknisellä toimella tai ympäristövalvonnalla ei ole käytössä sähköisiä rekistereitä jätehuoltoon liittymisten seuraamiseksi. Jätehuollon poikkeamispäätökset ovat mapissa. Vapaa-ajanasukkaiden aluekeräyspisteisiin liittyneistä ovat olemassa asiakastiedot. Eri järjestelmien vaikutukset kunnan jätelaitoksen käsittelyjärjestelmään ja sen kehittämiseen Hyötyvoimalalle tulee pieniä määriä prosessiin soveltumatonta jätettä. Lähinnä kyseinen jäte on peräisin yrityksistä, eikä siis ole yhdyskuntajätettä. Hyötyvoimalan ympäristöluvan mukaisesti sillä on lupa polttaa yhdyskuntajätettä ja lupa ei kata yritysjätteitä. Ongelma aiheutuu siitä, että samaan kuormaan yhdyskuntajätteiden kanssa kerätään yritysjätteitä. Väärinkäytöksiin puututaan, kun niitä tulee valvonnassa ilmi. Kuljetuksien järjestelyyn aiheuttaa ongelmaa se, ettei ajopäiviin voi vaikuttaa, jolloin kattilalaitokselle tuodut päivittäiset kokonaisjätemäärät heittelevät voimakkaasti ja viikkokiintiön seuraaminen on vaikeaa (kuva).

16 100 80 60 40 20 0 ma ti ke to pe viikko 1 viikko 2 viikko 3 Yllä oleva kuvio kertoo sen kuinka epätasaisesti koko alueelta jätettä Kotkan Energialle ajetaan. Tuossa oli otettu satunnaisesti 3 viikkoa. Energiahyödyntämissopimuksen mukaan alueelta tulisi toimittaa jätettä kattilalle tasaisesti ympäri vuoden n. 124 tonnia/viikko. Kuten kuviosta näkyy ajavat eri kuljetusliikkeet kuormansa minä päivinä sattuu. On tosi vaikea ennakoida torstaina tuleeko viikkokiintiö täyteen vai jääkö se vajaaksi eli kuinka paljon omilla kuljetuksilla pitää perjantaina tasata. Kymenlaakson Jäte Oy:n näkökulmasta pitemmälle tähtäykselle tehtävät investoinnit edellyttävät Kymen jätelautakunnan, kuljetusliikkeiden ja jätelaitosten välistä pitkäjänteistä yhteistyötä ja yhteistä näkemystä jätehuollon kehittämisestä, jotta voidaan varmistaa raaka-ainevirrat koko suunnitellulle toiminta-ajalle. Sopimusperusteisessa järjestelmässä tällaisen yhteisen näkemyksen saaminen ja siihen sitoutuminen on todella vaikeaa. Kiristyvien erilliskeräysvelvoitteiden läpivienti ja materiaalilogistiikka on vaikea saada nopeasti kuntoon, jos kaikki lähtötiedot ja virrat eivät ole niitä suunnittelevan tahon hallittavissa. Jos viranomaismääräykset yksiselitteisesti määräävät käsittelypaikoista, ei kuljetusjärjestelmällä nykyisten sopimusperusteisten kuntien osalta ole suurta merkitystä käsittelylaitosten kannalta. d. Ympäristö Jätteenkuljetusjärjestelmästä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle (37 1 mom.) 2) kohta). Kuljetusten aiheuttama liikenne ja päästöt eri järjestelmissä HILMA:sta kerättiin kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kilpailutustietoja. Kilpailutuksissa tarjoajilta edellytettiin pääsääntöisesti, että kalusto täyttää päästöluokan EURO 4 vaatimukset. Kymenlaakson Jäte Oy:ltä kysyttiin haastattelussa tehtyjen kilpailutusten kalustovaatimuksista. Tarjouspyynnöissä on edellytetty, että urakassa käytettävien ajoneuvojen on täytettävä vähintään Euro 4- luokan vaatimukset ja ajoneuvojen energiakulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen osalta edellytetään sopimusaikana polttoaineenkulutuksen seurantaa ja raportointia vuosittain sekä pyrkimystä energiakulutuksen vähentämiseen.

17 Jätteenkuljetusyrityksiltä kysyttiin täyttääkö heidän kalustonsa EURO 4 päästönormit. Kaikkien kolmen kuljetusyrittäjän kalusto täyttää kyseisen päästönormin. Yhden kuljetusyrityksen kalusto täyttää EURO 5 päästönormin. Erityisen positiivista oli tietämys jätehuollon ympäristövaikutuksista ja aktiiviset vapaaehtoiset toimet niiden vähentämiseksi. Reittien optimointia pyritään tekemään ja valitsemaan sopivinta kalustoa. Yhdellä vastaajalla on käytössä ISO 9001 ja 14001 laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Muut erot järjestelmien päästöissä ja ympäristövaikutuksissa Muita eroja on tässä vaiheessa vaikea arvioida, kun ei ole täyttä varmuutta edes minne osa jätteistä päätyy nykyisessä järjestelmässä. Esimerkiksi hyötyjätteitä toimitetaan markkinoille sinne missä niistä saadaan paras hinta. Tällöin läheisyysperiaate tai jätehierarkia ei välttämättä toteudu. Jätehuollon ulkopuoliset kiinteistöt toimittavat jätteitään muille tarkoitettuihin pisteisiin tai luontoon. Roskaantumista on edelleen ilmennyt jonkin verran. e. Yritysten asema Toimivat yritykset ja kuljetusten merkitys niiden toiminnassa (yritysten elinkelpoisuus, mahdollisuudet investoida) Jätteenkuljetusyrityksiltä kysyttiin yhdyskuntajätteiden kuljetuksen vaikutuksista yrityksen talouteen. Yhdelle kuljetusyritykselle yhdyskuntajätteen kuljetuksien osuus oli 80% liikevaihdosta. Toiselle se oli vain muutamia prosentteja. Kolmannen markkinaosuus Pyhtäällä on varsin pieni. Mahdollinen uusien yrityksien syntyminen ja yritysten poistuminen keskitetyn kilpailutuksen myötä Sita ja Lassila&Tikanoja ovat valtakunnallisesti toimivia kuljetusyrityksiä. Jos kunnan jätteenkuljetukset kilpailutettaisiin, todennäköisesti jompikumpi niistä voittaisi kuljetukset. Ainoastaan Jätehuolto Parkkinen on vain Kaakkois-Suomessa toimiva yritys. Kuljetusyritykset kokevat, että kiinteistönhaltijan järjestämä kuljetus luo toiminnalle jatkuvuutta ja mahdollistaa pitkäjänteiset investoinnit jotka eivät olisi mahdollisia kunnan järjestämässä kuljetuksessa kuljetuspalveluja tuotettaessa. Työllistävä vaikutus Jätteenkuljetus on työvoimavaltaista riippumatta kuljetusjärjestelmästä. Jos reittejä optimoimalla saadaan astiakohtaista kuljetusmatkaa lyhennettyä, se saattaa vähentää työvoimatarvetta. Työvoimatarve kasvaa kuitenkin jätelain vuoksi, koska asioita pitää tilastoida ja raportoida aiempaa enemmän ja tämä on vielä uusi asia, jonka järjestely ainakin osassa kuljetusyrityksistä on vasta työn alla.

18 f. Yhteenveto Nykyinen kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei kaikilta osin täytä jätelain 37 :n edellytyksiä. Jätteenkuljetuspalveluja ei tämän selvityksen mukaan ole saatavissa kattavasti ja luotettavasti. Osa kiinteistöistä on järjestetyn jätteenkuljetuksen ulkopuolella ja kunnan viranomaiset ovat saaneet palautetta, että kuljetusyritykset eivät ole suostuneet ajamaan joidenkin kiinteistöjen jätteitä ja kuljetuksissa on ollut viiveitä. Lisäksi ei voida osoittaa, ettei jätehuolto aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle, sillä alueella on ilmennyt roskaantumista eikä ole täyttä varmuutta minne jätehuollon ulkopuoliset kiinteistöt vievät jätteitään. Osa kuljetusyrityksistä ei ole raportoinut Kymen jätelautakunnalle minne on toimittanut mitäkin jätteitä. Osa kuljetusyrityksistä pitää sitä, että kerää kotitalouksien ja yritysten jätteitä samaan kuormaan jätehuollon yleistä toimivuutta edistävänä tekijänä. Sen sijaan polttolaitos, joka on suunniteltu ainoastaan yhdyskuntajätteiden käsittelyyn, kokee yritysjätteet ongelmallisena. Nykyistä jätteenkuljetusjärjestelmää ei voida arvioida vaikutukseltaan myönteiseksi ottaen huomioon erityisesti vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Osa jätteenkuljetukseen liittymättömistä kiinteistöistä toimittaa jätteitään vapaa-ajanasukkailta rahoitettaviin aluekeräyspisteisiin, josta johtuen kotitalouksien asema ei ole tasapuolinen. Yritysten osalta vaikutukset ovat myönteisiä jätteenkuljetusyrityksille ja kielteisiä kunnan käsittelylaitoksille. Vaikutukset viranomaisten toimintaan eivät ole myönteisiä, sillä viranomaisilla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta riittävästi valvoa jätehuollon toimivuutta. Lapinjärvi Lapinjärvellä on tällä hetkellä käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Teknisen lautakunnan mukaan nykyinen järjestelmä on toimiva. Tähän selvitykseen on saatu tietoja kunnan viranomaisilta. Jätteenkuljetusyritys ei ole vastannut kyselyyn. Lapinjärvellä asuinkiinteistöistä ja vapaa-ajankiinteistöistä kerää jätteitä pääasiassa Jätehuolto J. Hämäläinen. Muilla kuljetusliikkeillä on jätteenkuljetusraporttien perusteella yksi asiakas. On myös arveltu, että Itä-Uudenmaan Jätehuolto voisi ajaa reuna-alueita. a. Tiedot tilanteesta Kiinteistöt, joilta syntyy jätettä: Kiinteistöjen määrä ja syntyvän jätteen määrä Lapinjärvellä on Kymen jätelautakunnan Väestörekisterikeskus-aineiston pohjalta muodostamassa jätteenkuljetusrekisterissä 1439 asuin- ja vapaa-ajankiinteistöä osoitetietoineen. Vakituisten asuntojen

19 osuus on 71 % ja vapaa-ajanasuntojen 29 % kiinteistöistä. Yhdessä kiinteistössä on yksi tai useampi asuintai vapaa-ajanrakennus. Laskennasta on rajattu pois rakennukset jotka ovat tyhjillään tai joiden käyttötilanteesta ei ole tietoa ja ovat rakennettu ennen vuotta 1970. Järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyneiden kiinteistöjen määrä Lapinjärvellä toimivat jätteenkuljetusyritykset raportoivat jäteastiatyhjennyksiä heinä-syyskuulta 1005:sta kunnan vastuulla olevasta kiinteistöstä. Näistä 108 oli ns. 0-asikkaita eli kolmen kuukauden raportointijaksolla ei ollut yhtään tyhjennystä. Koska jätteenkuljetusliikkeellä oli hyvä rekisteri myös yhteisastioihin kuuluvista kiinteistöistä. Kysyimme lisäksi valvontaviranomaiselta yhteisastia- yms. päätösten lukumäärää ja yhteisastiakimppojen kokoa. Kunnalta saadun tiedon mukaan Lapinjärvellä on tehty 16 yhteisastiapäätöstä. Kimpat ovat valtaosaltaan kahden kiinteistön kimppoja. Näiden rajauksien perusteella päädyttäisiin laskelmaan, että Lapinjärven alueella on n. 71 % kiinteistöistä järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä. Luku ei ole täysin luotettava, sillä alueella saattaa toimia muita kuljetusyrityksiä, jotka eivät ole hoitaneet raportointivelvoitteitaan. (JL 349 ) Kunnan käsittelyjärjestelmään kuuluvien vastaanottopaikkojen vastaanottaman jätteen määrä ja muualle viedyn jätteen määrä Täyttä varmuutta vastaanottopaikkojen vastaanottaman jätteen määrästä lajeittain ja kunnittain ei ole. Kunta on järjestänyt vastaanottopaikat mm. loppujätteelle, kaatopaikkajätteelle, energiajätteelle ja biojätteelle. Lain perusteella jätteiden kuljetusliikkeiden tulee raportoida myös hyötyjätteiden kuten lasin, metallin ja kartongin määrät kiinteistöittäin ja vuosittain tehtävä yhteenveto minne laitoksille jätteitä on toimitettu ja kuinka paljon (JL 39 ). Kymen jätelautakunta on pyytänyt jätteenkuljettajilta vuosiraportit siitä mihin jätteitä on kuljetettu vuoden 2012 aikana. Velvollisuus ilmoittaa jätteiden kulku perustuu jätelain 39 ja jäteasetuksen 26. Tietopyyntö on postitettu 4.2.2013. Virolahdella toimiva Jätehuolto J. Hämäläinen on toimittanut pyydetyn raportin. Kymenlaakson Jäte Oy:lle on toimitettu 1.7. 31.12.2012 välisenä aikana biojätettä 63,60 t ja Kotkan Energialle loppujätettä 391,08 t. Jäteastioiden tyhjennysvälit -> Noudatetaanko jätehuoltomääräyksiä Pääasiassa noudatetaan jätehuoltomääräysten tyhjennysväliä. Jätehuoltomääräysten mukainen pisin tyhjennysväli on kaksitoista viikkoa. Jätteenkuljetusraportissa on kuitenkin myös 0-tyhjennysasiakkaita, jotka eivät täytä jätehuoltomääräysten tyhjennysväliä. Tällaisten asiakkaiden osuus raportissa on n. 11 %. Hyötyjätteistä kuljetusliike Jätehuolto J. Hämäläinen on raportoinut vain biojätteen. Muita hyötyjätteitä keränne joku yritys joka ei ole raportoinut tyhjennyksiä jätelain edellyttämällä tavalla. Tästä syystä ei tiedetä noudattavatko tyhjennykset jätehuoltomääräyksiä ainakaan yritys ei toimi jätelain edellyttämällä

20 tavalla. Kunta ei kuitenkaan voi määrätä kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa mitkä jätteenkuljetusyritykset alueella toimivat, joten lain rikkojan toimintaan puuttuminen vaatii paljon työtä ja resursseja. b. Kotitalouksien asema Tarjolla tulee olla jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (JL 35 2 mom.) Palvelujen saatavuus: Toimiiko kaikilla alueilla kuljettajia eli puuttuuko tyhjennyksiä joiltakin tietyiltä alueilta Koska kaikki kiinteistöt eivät ole jätteenkuljetuksen piirissä syntyy epäilys, että jätteenkuljetuksia ei ole tarjolla kaikilla alueilla. Mahdollinen muu syy voi olla valvonnan puute. Hintojen kohtuullisuus eri alueilla ja hintaerot, erojen perusteet Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin kuntien viranomaisilta ja jätteenkuljetusyrityksiltä hintatasosta. Tähän kysymykseen ei saatu vastausta. Kymen jätelautakunnalla on oikeus selvittää kuljetusyritysten kirjanpito jäteasiakkailta perityistä maksuista (JL 45 ). Valtakunnallisten tutkimusten perusteella hinnat ovat kunnan järjestämässä kuljetuksessa edullisempia kuin kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Palvelun laatu: Nykyinen toimivuus, vertaaminen kunnan järjestämän kuljetuksen mahdollisiin laatukriteereihin Nykyistä toimivuutta on vaikea verrata kunnan järjestämään kuljetukseen, koska kuljetusliike ei ole vastannut kysymyksiin. Alueella ei tiettävästi ole tehty asukaskyselyjä. Koska kiinteistöjä on jätteenkuljetuksen ulkopuolella syntyy epäilys, ettei jätehuoltopalveluja ole kaikkialla saatavilla. Otannalla tarkasteltiin muutamien kiinteistöjen jätteenkuljetukseen liittymisiä. Vakituisesti asutuista kiinteistöistä kaksi kolmesta oli liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Vapaa-ajanasuinkäytössä olevista kiinteistöistä yksikään kolmesta ei ollut liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. c. Kuntien, viranomaisten ja jätelaitoksen toiminta

21 Jätteenkuljetusjärjestelmän tulee edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa ja tukea jätehuollon alueellista kehittämistä. (JL 37 1 mom. 2) kohta) Viranomaisten käytännön mahdollisuudet seurata ja valvoa jäteastioiden tyhjennyksiä ja jätteenkuljetusta Kymen jätelautakunnalla on työn alla jätteenkuljetusrekisteri. Ensimmäiset kiinteistöittäiset jätteenkuljetusraportit pyydettiin kuljetusliikkeiltä 8.11.2012 lähetetyllä kirjeellä ja raportointiaika koski 1.7. 30.9.2012 välistä aikaa. Viimeinen raportti saatiin 25.1.2013. Vuosiraporttitoimituspyynnöt jätelaitoksille toimitetuista jätteistä ja kiinteistökohtaisesta keräyksestä 1.10. 31.12.2012 pyydettiin kuljetusliikkeiltä 4.2.2012 päivätyllä kirjeellä. Viimeisiä raportteja ei ole vielä saatu. Ympäristöviranomaisella tai kunnan teknisellä toimella ei tiettävästi ole käytössä jätehuoltoon liittymistä valvovia rekisterejä. Eri järjestelmien vaikutukset kunnan jätelaitoksen käsittelyjärjestelmään ja sen kehittämiseen Hyötyvoimalalle tulee pieniä määriä prosessiin soveltumatonta jätettä. Lähinnä kyseinen jäte on peräisin yrityksistä, eikä siis ole yhdyskuntajätettä. Hyötyvoimalan ympäristöluvan mukaisesti sillä on lupa polttaa yhdyskuntajätettä ja lupa ei kata yritysjätteitä. Ongelma aiheutuu siitä, että samaan kuormaan yhdyskuntajätteiden kanssa kerätään yritysjätteitä. Väärinkäytöksiin puututaan kun niitä tulee valvonnassa ilmi. Kuljetuksien järjestelyyn aiheuttaa ongelmaa se, ettei ajopäiviin voi vaikuttaa, jolloin kattilalaitokselle tuodut päivittäiset kokonaisjätemäärät heittelevät voimakkaasti ja viikkokiintiön seuraaminen on vaikeaa (kuva). 100 80 60 40 20 0 ma ti ke to pe viikko 1 viikko 2 viikko 3 Yllä oleva kuvio kertoo sen kuinka epätasaisesti koko alueelta jätettä Kotkan Energia:lle ajetaan. Tuossa oli otettu satunnaisesti 3 viikkoa. Energiahyödyntämissopimuksen mukaan alueelta tulisi toimittaa jätettä kattilalle tasaisesti ympäri vuoden n. 124 tonnia/viikko. Kuten kuviosta näkyy ajavat eri kuljetusliikkeet kuormansa minä päivinä sattuu. On tosi vaikea ennakoida torstaina tuleeko viikkokiintiö täyteen vai jääkö se vajaaksi eli kuinka paljon omilla kuljetuksilla pitää perjantaina tasata.

22 Kymenlaakson Jäte Oy:n näkökulmasta pitemmälle tähtäykselle tehtävät investoinnit edellyttävät kunnan jätehuoltoviranomaisten, kuljetusliikkeiden ja jätelaitosten välistä pitkäjänteistä yhteistyötä ja yhteistä näkemystä jätehuollon kehittämisestä, jotta voidaan varmistaa raaka-ainevirrat koko suunnitellulle toiminta-ajalle. Sopimusperusteisessa järjestelmässä tällaisen yhteisen näkemyksen saaminen ja siihen sitoutuminen on todella vaikeaa. Kiristyvien erilliskeräysvelvoitteiden läpivienti ja materiaalilogistiikka on vaikea saada nopeasti kuntoon, jos kaikki lähtötiedot ja virrat eivät ole niitä suunnittelevan tahon hallittavissa. Jos viranomaismääräykset yksiselitteisesti määräävät käsittelypaikoista, ei kuljetusjärjestelmällä nykyisten sopimusperusteisten kuntien osalta ole suurta merkitystä käsittelylaitosten kannalta. d. Ympäristö Jätteenkuljetusjärjestelmästä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle (37 1 mom.) 2) kohta). Kuljetusten aiheuttama liikenne ja päästöt eri järjestelmissä HILMA:sta kerättiin kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kilpailutustietoja. Kilpailutuksissa tarjoajilta edellytettiin pääsääntöisesti, että kalusto täyttää päästöluokan EURO 4 vaatimukset. Kymenlaakson Jäte Oy:ltä kysyttiin haastattelussa tehtyjen kilpailutusten kalustovaatimuksista. Tarjouspyynnöissä on edellytetty, että urakassa käytettävien ajoneuvojen on täytettävä vähintään Euro 4- luokan vaatimukset ja ajoneuvojen energiakulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen osalta edellytetään sopimusaikana polttoaineenkulutuksen seurantaa ja raportointia vuosittain sekä pyrkimystä energiakulutuksen vähentämiseen. Jätteenkuljetusyrityksiltä kysyttiin täyttääkö heidän kalustonsa EURO 4 päästönormit. Jätehuolto J. Hämäläinen ei ole vastannut kysymyksiin. Muut erot järjestelmien päästöissä ja ympäristövaikutuksissa Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltolaskutus on kunnalla, jolloin jätehuollon valvontaa varten on työkalut olemassa. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteenkuljetusrekisteriä ylläpitää Kymen jätelautakunta sen tiedon pohjalta mitä kuljetusliikkeet antavat. Jos alueella toimii kuljetusyrittäjiä jotka eivät hoida raportointivelvollisuuttaan jätehuoltoa ei voi valvoa. Nyt ei esimerkiksi tiedetä onko hyötyjätteitä esim. metallia ja kartonkia kerätty Lapinjärvellä vai onko se päätynyt loppujätteeseen. Ei myöskään tiedetä minne jätehuoltoon liittymättömien jätteet ovat päätyneet.

23 e. Yritysten asema Toimivat yritykset ja kuljetusten merkitys niiden toiminnassa (yritysten elinkelpoisuus, mahdollisuudet investoida) Jätteenkuljetusyrityksiltä kysyttiin yhdyskuntajätteiden kuljetuksen vaikutuksista yrityksen talouteen. Jätehuolto J. Hämäläinen ei ole vastannut kyselyyn. Mahdollinen uusien yrityksien syntyminen ja yritysten poistuminen keskitetyn kilpailutuksen myötä Monet kuljetusyritykset ovat olleet huolissaan jätehuollon kilpailuttamisista. Kymenlaakson Jäte Oy:ltä kysyttiin haastattelulomakkeessa, miten varmistetaan, että myös pienet yritykset voivat osallistua kilpailutukseen. Pienten yritysten osallistumismahdollisuus on varmistettu pilkkomalla urakka1-2 auton kokonaisuuksiksi. Työllistävä vaikutus Jätteenkuljetus on työvoimavaltaista riippumatta kuljetusjärjestelmästä. Koska Lapinjärvellä toimii pääasiassa vain yksi kuljetusyritys, reittien optimoinnilla ei saatane merkittävää tehostamista aikaan. Tällöin työn menekki pysynee samana. Työvoimatarve kasvaa kuitenkin jätelain vuoksi, koska asioita pitää tilastoida ja raportoida aiempaa enemmän ja tämä on vielä uusi asia, jonka järjestely kuljetusyrityksissä on vasta työn alla. f. Yhteenveto Nykyinen kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus ei kaikilta osin täytä jätelain 37 :n edellytyksiä. Ei voida osoittaa, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, koska alueella on jätteenkuljetukseen liittymättömiä kiinteistöjä. Ei voida osoittaa, että jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, sillä ei ole tietoa siitä mihin jätteenkuljetuksen ulkopuoliset kiinteistöt ovat kuljettaneet jätteitä. Ei myöskään ole tietoa onko kuljetuskalusto saman tasoista kuin kunnan järjestämissä kuljetuksissa keskimäärin. Päätöksen vaikutuksia ei voida arvioida kokonaisuudessaan myönteisiksi ottaen huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kotitalouksien asemaa heikentää mikäli jätteenkuljetuspalveluja ei ole kaikilla alueilla saatavilla. Yritysten toimintaa arvioitaessa, nykyinen järjestelmä on parempi nykyisen kuljetusyrittäjän kannalta, sillä toiminta on taloudellisesti turvatumpaa. Sen sijaan käsittelylaitosten kannalta nykyinen järjestelmä on huonompi, sillä se vaikeuttaa