Vastaanottaja Pieksämäen kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Marraskuu 2013 PIEKSÄMÄKI, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS
JOROISTENTIEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS Tarkastus 13.12.2013 Päivämäärä 13.12.2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Laura Inha, Antti Harju, Tiina Virta Kimmo Hell, Laura Inha Kimmo Hell Hulevesiraportti Viite Kannen kuva 1510008722 Ramboll Finland Oy/ L. Inha Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 611 www.ramboll.fi
HULEVESISELVITYS Sisältö 1. Johdanto 1 1.1 Hankkeen taustaa 1 1.2 Terminologia 1 2. Maankäyttö valuma-alueella 2 2.1 Nykytila 2 2.1.1 Hydrologia 2 2.1.2 Maaperä ja luontoarvot 2 2.2 Tulevaisuus 3 3. Mitoitusperusteet 4 3.1 Hulevesien hallintamenetelmät 4 3.2 Mitoitussade 4 3.3 Virtaamalaskenta 4 3.4 Viivytysalueiden mitoitusperusteet yleisillä alueilla 5 3.5 Tonttikohtaisen viivytyksen mitoitusperusteet 5 4. Hulevesien hallinta 6 4.1 Hulevesien hallinta vain yleisillä alueilla 6 4.2 Hulevesien hallinnan jakaminen yleisille alueille ja kiinteistökohtaisesti 6 4.3 Tulvareitit 8 5. Hankekustannusarvio 8 VE1: Hulevesipainanteet mitoitetaan kerran 20 vuodessa toistuvalle virtaamalle. 8 VE2: Hulevesipainanteet mitoitetaan kerran 100 vuodessa toistuvalle virtaamalle. 8 6. Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita 9 6.1 Geotekniikka 9 6.2 Maanalaiset johtolinjat 9 6.3 Sillan maatuet 9 6.4 Tulvariskien hallinta ja tulvareitit 9 6.5 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta 9 6.6 Ehdotus kaavamääräykseksi 9 7. Yhteenveto 10 LIITTEET Liitekartat Piirustusnro Sisältö Piirustuslaji Mittakaava Päiväys 1 Nykytilanne ja päävaluntareitit Yleiskartta 1:5 000 13.12.2013 2 Maaperä ja luontoarvot Yleiskartta 1:2 000 13.12.2013 3 Hulevesien hallinta Suunnitelmakartta 1:2 000 13.12.2013 Liite 4 Esimerkkejä hulevesien hallintamenetelmistä
1 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa Työn tarkoituksena on laatia asemakaavatasoinen tarkastelu hulevesien hallinnasta Joroistentien asemakaavan alueella. Tavoitteena on, että alueen rakentuessa saadaan hallintaan hulevesistä aiheutuvat tulvariskit nykyisille ja tuleville kiinteistöille sekä radalle. Hulevesisuunnitelmassa tarkastellaan suunnittelualueen hulevesivirtaamia nykytilanteessa ja rakennetussa tilanteessa sekä esitetään vaadittavat hulevesien hallintatoimenpiteet, tarvittavat hallintarakenteiden tilavaraukset ja mahdolliset kiinteistöille kohdistettavat hallintavelvoitteet kaava-alueella. Lähtökohtana on, että hulevesien hallinta kohdistetaan mahdollisimman pitkälle syntypaikalle eli kiinteistöille ja valuma-alueen latvoille. Näin ehkäistään kerrannaisvaikutusten synty alempana valuntareitillä. Hallintatoimenpiteinä suositaan luonnonmukaisia menetelmiä, joilla on suotuisia vaikutuksia myös Pieksäjärveen päätyvien hulevesien laatuun. Työssä osoitettiin hulevesien hallintamenetelmien vaatimat aluevaraukset ja alustavat korkeustasot, tarkistettiin hulevesien johtumisreittien kapasiteetin riittävyys ja annettiin tarvittavat ohjeet hulevesien huomioimisesta asemakaavan määräysteksteissä ja merkinnöissä. Hankkeessa huomioitiin aikaisempi, aluetta sivuava hulevesiselvitys Pieksämäki, Vanha Varikkoalue (Ramboll 07/2012) sekä alueen liikennettä ja luontoa koskevat selvitykset (Ramboll 2013). Hankkeen työryhmä oli seuraava: Pieksämäen kaupunki Tapani Mähönen Pekka Häkkinen Kirsti Valkonen Anssi Tarkiainen Ramboll Kimmo Hell Laura Inha Antti Harju Tiina Virta tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kaupungininsinööri maankäyttöinsinööri projektipäällikkö hulevesisuunnittelu hulevesisuunnittelu luontoarvot 1.2 Terminologia BMP Best Management Practise eli esim. ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen menettely Biosuodatus Huleveden käsittelymenetelmä, jossa hulevesi johdetaan kasvipeitteiseen painanteeseen. Painanteessa vesi lammikoituu tilapäisesti ja suodattuu kasvualustaan, josta se kerätään salaojalla ja johdetaan hulevesiverkostoon. Menetelmästä käytetään myös nimitystä viherpainanne tai sadepuutarha. Viivytyspainanne Tulvaniitty Hulevesien hallintamenetelmä, jossa hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidätetään. Hulevedet varastoidaan painanteeseen tietyksi aikaa ja vapautetaan vähitellen eteenpäin. Viivytyspainanteessa ei ole pysyvää vesipintaa vaan se kuivuu sadetapahtumien välissä. Viheralue, jonka suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan veden nousemiseen maanpinnalle poikkeuksellisilla rankkasateilla. Kuivaan aikaan ja tavanomaisilla sateilla tulvaniitty on kuiva. Tulvaniityn alavammille osille soveltuu kosteikkokasvillisuus, korkeammilla osilla tulvaniitty voi olla nurmipeitteinen.
2 2. MAANKÄYTTÖ VALUMA-ALUEELLA 2.1 Nykytila Pieksämäen keskustassa, radan itäpuolella sijaitseva selvitysalue muodostaa valuma-alueineen n. 120 ha alueen, josta Joroistentien asemakaavoitettava alue on noin 25 ha. Joroistentien ja rautatien välissä sijaitseva suunnittelualue koostuu nykyisellään pääosin teollisuus- ja työpaikkatoiminnan kortteleista (TP, TY). Kaava-alue on osittain vielä rakentumatonta metsäaluetta ja joutomaata. Alueella on myös muutamia asuinkortteleita ja yleisten rakennusten kortteleita. Suunnittelukohteen sijainti on esitetty kuvassa 2.1. Joroistentien asemakaava-alue Kuva 2.1 Suunnittelukohteen sijainti (kartta Pieksämäen kaupunki, 11/2013). 2.1.1 Hydrologia Alueen hulevedet johtuvat pohjoiseen, säännösteltyyn Pieksäjärveen, jonka vedenkorkeus vaihtelee välillä +118,49 +119,09. Selvitysalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Maaveden pinta on kuitenkin lähes maanpinnan tasolla. Nykytilan maankäyttö ja hydrologia on esitetty tarkemmin liitteessä 1. 2.1.2 Maaperä ja luontoarvot Suunnittelualueen maaperä on pääosin saraturvetta. Maaperä koostuu lisäksi pienissä määrin kalliosta, hiekasta, moreenista sekä kartoittamattomasta maasta. Alueelle on tehty luontoselvitys kesällä 2013 Ramboll Finland Oy:n toimesta (Pieksämäen keskustan strategisen osayleiskaavan luontoselvitys) ja alueen eteläosaa on kartoitettu Pieksämäen eteläosan osayleiskaavan luontoselvityksessä (AIRIX Ympäristö Oy 2008). Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. Levysepänkadun alapuolella on joutomaata, joka päättyy etelässä männikköön ja ojaan. Alueella on myös pienialainen järeä kuusikko. Kuusikosta johtaa polku pohjoiseen, jossa on joutomaata ja bunkkeri (kuva 2.2). Levysepänkadun pohjoispuoli on rakennettua teollisuusaluetta, jossa kasvillisuus koostuu kulttuurilajistosta ja tienvarsikasvillisuudesta.
3 Kuva 2.2 Vasemmalla: Alueella on pieni, järeä kuusikko. Oikealla yllä: Kuusikosta johtaa polku kohti Levysepänkatua ja teollisuusaluetta. Oikealla alla: Teollisuusalueen länsipuolelta, joutomaan vierestä, löytyy bunkkeri (Ramboll Finland Oy 2013). Alueen eteläosa on pääosin ojitettua isovarpurämettä. Alueen keskiosassa tehtiin elokuussa 2013 kolme lepakkohavaintoa. Kyseessä saattoi olla sama yksilö, joka havaittiin kulkureitillään. Alue ei ole lepakoiden kannalta merkittävä, koska selviä saalistusalueita ei havaittu ja lepakoiden aktiivisuus alueella on vähäistä. Alueella sijaitseva bunkkeri (kuva 2.2) saattaa tosin tarjota lepakoille sopivan päiväpiilon ja/tai talvehtimispaikan, mikäli olot ovat sopivat bunkkerissa lepakoiden kannalta. Alueella ei ole liito-oravalle soveltuvaa aluetta kuin pieni kuusikko alueen keskiosassa, mutta se ei yksistään ole riittävä. Kuusten alta ei tehty papanahavaintoja eikä kuusissa havaittu risupesiä. Suunnittelualueen maaperä ja luontoarvot on esitetty liitteessä 2. 2.2 Tulevaisuus Joroistentien alueelle on tulossa vireille asemakaava (n. 25 ha), jolla muutetaan alueen nykyistä maankäyttöä 2012 hyväksytyn osayleiskaavan mukaiseksi. Yleiskaavassa kaava-alue on varattu pääosin keskustatoimintojen alueelle (C), jonne voidaan sijoittaa kaavamääräyksen mukaan "vähittäiskaupan suuryksiköitä ja tilaa vaativaa erikoiskauppaa, keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu- ja myymälätilaa". Käytännössä suurimmat maankäytön muutokset nykytilaan nähden alueella koskevat eteläosaan tulevia teollisuuskortteleita sekä niiden pohjoispuolella kaavamuutoksella mahdollistettavia tilaa vaativan kaupan kortteleita, jotka molemmat sijoittuvat nykyisin rakentamattomalle alueelle. Lisäksi alueen pohjoisosassa tullaan rakentamaan kerrostalokorttelit nykyisin rakentamattomalle tai harvaan rakennetulle alueelle. Hulevesien hallinnan kannalta merkittävää on, toteutuuko OYK:ssa esitetty VL-alue radan varressa. Maankäytön muutokset on esitetty liitteessä 3.
4 3. MITOITUSPERUSTEET 3.1 Hulevesien hallintamenetelmät Hallintamenetelmät määritettiin hyvän hallinnan periaatteen (BMP, Best Management Practise) ja hulevesien määrällisestä ja laadullisesta kuormituksesta aiheutuvien haittojen minimoinnin kannalta. 3.2 Mitoitussade Taulukko 3.1 Suunnittelualueella käytetyt mitoitussateet. Valuma-alueet jaettiin kuudeksi pienvaluma-alueeksi, joille käytettiin taulukossa 3.1 esitettyjä mitoitussateita. Mitoituksen lähtökohdaksi otettiin kerran 20 vuodessa toistuvan rankkasateen aiheuttaman virtaaman hallinta. Lisäksi tarkasteltiin tilannetta kerran 100 vuodessa toistuvalla rankkasateella, sillä valuma-alueen vedet johtuvat rautatien alittavaan rumpuun, jotka aikaisemman ohjeistuksen mukaan on mitoitettu kerran 20 vuodessa toistuvalle mitoitussateelle, mutta jotka nykyisten ohjeiden mukaan tulisi mitoittaa kerran 100 vuodessa toistuvalle virtaamalle. Valumaalue Tilanne Toistuvuus Kesto [min] Sademäärä [mm] Rankkuus [l/s/ha] 1 ja 2 Nykytila Kerran 20 vuodessa 15 16 175 3-6 Nykytila Kerran 20 vuodessa 60 26 72 1 ja 2 Tulevaisuus Kerran 20 vuodessa Kerran 100 vuodessa 15 15 19 25 210 280 3-6 Tulevaisuus Kerran 20 vuodessa Kerran 100 vuodessa 60 60 31 40 86 110 Laskennassa vertailtiin erimittaisia rankkasateita ja mitoitukseen valittiin se sade, joka tuotti suurimman kertymän. Rankkuus ja sademäärä määritettiin Rankkasateen ja taajamatulvat (RATU) - hankkeen tulosten (Suomen ympäristö 31/2008) mukaan ja niissä on huomioitu ilmastonmuutoksesta aiheutuva 20 % lisäys. 3.3 Virtaamalaskenta Virtaamalaskentaa varten suunnittelualue ja siihen liittyvät ympäröivät alueet jaettiin kuuteen osavaluma-alueiseen pintavesien valunnan ja hulevesiverkon perusteella (Liite 1, Nykytila ja hydrologia). Valuma-alue on rajattu suunnitelman "Vanhan varikkoalueen ja sen ympäristön hulevesiselvitys" (Ramboll, 3.7.2012) mukaan määritetyn pienvaluma-alue 1-A mukaan. Kullekin osavaluma-alueelle määritettiin valumakerroin sen maankäytön mukaan (taulukko 3.2). Taulukko 3.2 Käytetyt valumakertoimet maankäytön mukaan. Maankäyttö Selite Valuntakerroin T Teollisuuden ja varastorakennusten korttelialue 80 % C Keskustatoimintojen ja lähipalveluiden korttelialue 70 % K Liikerakennusten ja kaupan korttelialue 60 % Y Yleisten rakennusten korttelialue 60 % A Pientalojen korttelialue 20 % EV Suojaviheralue 10 % M, VL Metsä- ja viheralueet 5 % LT Yleisen tien alue 70 % LR Rautatie 60 % Valumakertoimen, alueen pinta-alan A ja mitoitussateen rankkuuden i perusteella laskettiin kullakin alueella muodostuva hulevesivirtaama Q seuraavasti:
5 Q = * A * i Käytetyt pinta-alat on esitetty luvussa 4, taulukoissa 4.1 ja 4.2. 3.4 Viivytysalueiden mitoitusperusteet yleisillä alueilla Viivytysalueiden mitoituksessa alueen sallittava purkuvirtaama (taulukko 3.3) määritettiin kerran 20 vuodessa toistuvan rankkasateen mukaan. Näin varmistetaan, että uusi rakentaminen ei kuormita vastaanottavia uomia nykyistä enempää. Tässä työssä viivytystä osoitetaan vain tarkasteltavalla kaava-alueella tapahtuvien muutosten osalta. Taulukko 3.3 Kerran 20 vuodessa toistuva purkuvirtaama osavaluma-alueittain. Osavaluma-alue Nyk. purkuvirtaama [m3/s] 1 0,2 2 0,6 3 0,3 4 0,5 5 0,6 6 0,7 3.5 Tonttikohtaisen viivytyksen mitoitusperusteet Hulevesien hallitsemiseksi niiden syntypaikoilla, ehdotettiin uusille tonteille yleisesti kaavamääräyksissä käytettävää ohjetta hule-100, jonka mukaan tontilla on viivytettävä 1,0 m 3 hulevettä jokaista läpäisemätöntä 100 m 2 kohden. Kiinteistöjen hulevedet johdetaan tällöin hulevesiverkostoon hulevesiä viivyttävän tai pidättävän järjestelmän kautta. Järjestelmä riittää varastoimaan 100 % 10 mm mitoitussateella muodostuvista hulevesistä. Järjestelmällä on hallittu ylivuoto hulevesiverkostoon tai tulvareitille. Mitoitussateella 10 mm tarvittava viivytystilavuus on 1,0 m 3 / 100 päällystettyä m 2. Alle 10 mm sateet (noin 98 % sadetapahtumista) järjestelmä viivyttää kokonaisuudessaan. Alla on esitetty hule-100 määräyksen mukainen hulevesien hallinnan tilantarve esimerkkitontilla kun hallintarakenteena käytetään biopidätystä 20 cm lammikoitumissyvyydellä (5 m 2 / 100 päällystettyä m 2 ).
6 4. HULEVESIEN HALLINTA Hulevesien hallinnassa on pyritty luonnonmukaiseen, hulevesien syntypaikoilla tapahtuvaan hulevesien hallintaan. Hulevesien hallintatoimenpiteiden valintaan ja mitoitukseen vaikuttava tekijä on vettä läpäisemättömän pinnan määrä suunnittelualueella. Asemakaavan osoittamat muutokset maankäytössä on esitetty taulukossa 4.1 Taulukko 4.1 Asemakaavan aiheuttamat muutokset eri maankäyttömuotojen pinta-alassa. Maankäyttö Selite Valuntakerroin Koko pinta-alan muutos [ha] Läpäisemättömän pintaalan muutos [ha] A Pientaloalue 20 % - 1,0-0,2 M Metsäalue 5 % - 8,2-0,4 AK Kerrostaloalue 50 % + 2,1 + 1,1 KL Kaupanalue 60 % + 2,2 + 1,3 T Teollisuusalue 80 % + 2,5 + 2,0 LT Yleiset tiealueet 70 % + 2,2 + 1,5 Yht. + 5,3 Osavaluma-aluekohtainen keskimääräisen valuntakertoimen muutos on esitetty taulukossa 4.2. Taulukko 4.2 Asemakaavan aiheuttamat muutokset valuma-alueiden valuntakertoimissa. Valumaalue Pinta-ala [ha] Nykyinen valuntakerroin Tuleva valuntakerroin 1 3,6 31 % 31 % + 0 % 2 11,3 29 % 34 % + 5 % 3 15,1 27 % 59 % + 32 % 4 44,8 14 % 14 % + 0 % 5 18,8 47 % 47 % + 0 % 6 26,8 37 % 37 % + 0 % 4.1 Hulevesien hallinta vain yleisillä alueilla Valuntakertoimen muutos Osavaluma-alueilla 2 ja 3 tapahtuva läpäisemättömän pinnan lisääntyminen kasvattaa alueilta purkautuvaa hulevesivirtaamaa, ellei hulevesiä viivytetä. Virtaamien kasvuun vaikuttaa myös ilmastonmuutos, jonka on arvioitu lisäävän sateiden rankkuutta 20 %. Alla olevassa taulukossa (4.3) on esitetty maankäytön muutoksen jälkeiset virtaamat ilman viivytystä sekä nykytilan säilyttämiseksi tarvittavat viivytystilavuudet. Viivytystä on osoitettu vain niille alueille, joita asemakaavan muutos koskee. Taulukko 4.3 Arvioidut virtaamat tulevaisuudessa sekä tarvittavat viivytystilavuudet nykytilan säilyttämiseksi Valumaalue Virtaama tulevaisuudessa Viivytystarve Tarvittava tilavaraus (1 m max. vesisyvyydellä) (m 2 ) Kerran 20 Kerran 100 vuodessa vuodessa (m 3 /s) (m 3 ) Kerran 20 Kerran 100 Kerran 20 Kerran 100 vuodessa vuodessa vuodessa vuodessa 1 0,2 0,3 Ei osoiteta Ei osoiteta 2 0,8 1,1 200 450 200 450 3 0,8 1,0 1700 2500 1700 2500 4 0,5 0,7 Ei osoiteta Ei osoiteta 5 0,8 1,0 Ei osoiteta Ei osoiteta 6 0,9 1,1 Ei osoiteta Ei osoiteta 4.2 Hulevesien hallinnan jakaminen yleisille alueille ja kiinteistökohtaisesti Yleisillä alueilla tapahtuvan viivytystarpeen pienentämiseksi tulee kiinteistöille määrätä aiemmin esitetty hule-100 määräys (luku 3.5). Taulukossa 4.4 on esitetty yleisillä alueilla vaadittavan vii-
7 vytyksen määrä, kun kiinteistökohtaista viivytystä toteutetaan 1 m 3 /100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohden. Taulukko 4.4 Yleisillä alueilla tarvittava viivytystilavuus ja tilavaraus, kun uusilla tonteilla viivytetään 1 m 3 /100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohden. Valumaalue Viivytystarve Tarvittava tilavaraus (1 m max. vesisyvyydellä) (m 2 ) Kerran 20 Kerran 100 vuodessa vuodessa (m 3 ) Kerran 20 Kerran 100 vuodessa vuodessa 2 150 400 150 400 3 1200 2000 1200 2000 Osavaluma-alueella 2 tapahtuvien maankäytön muutosten johdosta hulevesiä joudutaan viivyttämään yhteensä 200 m 3 (vastaa mitoitusvirtaamaa HQ 1/20 ). Kun tonttikohtaista viivytystä määrätään edellä esitetyin ehdoin, yleisillä alueilla jää viivytettäväksi 150 m 3. Tämä vastaa 150 m 2 painannetta, kun maksimivesisyvyys on 1,0 m. Edellä mainitun painanteen sijoitus on esitetty liitteessä 3. Osavaluma-alueella 3 tapahtuvien maankäytön muutosten johdosta hulevesiä joudutaan viivyttämään yhteensä 1700 m 3 (vastaa mitoitusvirtaamaa HQ 1/20 ). Kun tonttikohtaista viivytystä määrätään edellä esitetyin ehdoin, yleisillä alueilla jää viivytettäväksi 1200 m 3. Tämä vastaa 1200 m 2 painannetta, kun maksimivesisyvyys on 1,0 m. Hulevesien hallinta on esitetty liitteessä 3. Hulevesien hallinta-alueiden sijainti ja muoto ovat viitteellisiä. Hallinta-alueita voidaan myös jakaa erillisiksi alueiksi ja sijoittaa esimerkiksi kullekin korttelialueelle oma hallinta-alue. Mitoituksen kannalta oleellista on esitetyn viivytystilavuuden toteutuminen. Jatkosuunnittelussa on huomioitava maanpinnan lähellä oleva pohjaveden pinta. Pohjaveden ei ole tarkoituksen mukaista kertyä hulevesien viivytysrakenteisiin. Yleisillä alueilla järjestettävä viivytys osavaluma-alueella 3 (1200 m 3 ) esitetään viivytettäväksi Puusepänkadun ja Hitsaajankadun yhteyteen sekä niiden välille rakennettavilla avouomaosuuksilla sekä nykyisen sirpalesuojan pohjoispuolelle rakennettavassa viivytyspainanteessa. Uusissa avouomissa saadaan viivytettyä noin 250 m 3, kun uomaa rakennetaan 400 metriä. Kuvassa 4.1 on esitetty tyyppipoikkileikkaus uomasta, kun maksimi vesisyvyys on n. 0,6 m. Uomaan tulee rakentaa kuristavia putkituksia noin 50 metrin välein, jotta viivytystilavuus saavutetaan. Kaltevuus geoteknisen suunnitelman mukaan (jatkosuunnittelu) Kuva 4.1 Avouoman tyyppipoikkileikkaus Hulevedet johdetaan avouomassa sirpalesuojan pohjoispuolelle rakennettavaan viivytyspainanteeseen, jossa maksimi viivytystilavuus on 950 m 3. Painanteen purku tulee järjestää siten, että purkuvirtaama ei ylitä 300 l/s (luku 3.4, taulukko 3.3)
8 Yleisten alueiden viivytystarvetta voidaan pienentää esimerkiksi lisäämällä viivytysvelvollisuutta korttelialueilla ja/tai vähentämällä vettä läpäisemättömän pinnan alaa. 4.3 Tulvareitit Tulvareitin tarkoituksena on johtaa rankkasateen muodostamat hulevedet hallitusti yleisille alueille ja vastaanottavaan vesistöön ja ehkäistä siten tulvavahinkojen syntymistä. Tulvareitin valitseminen riippuu oleellisesti maastonmuodoista ja se voi kulkea esimerkiksi viheralueella, parkkipaikalla, tiellä tai kevyenliikenteenväylällä. Tulvareitit on otettava huomioon jatkosuunnittelussa. 5. HANKEKUSTANNUSARVIO Hankekustannusarviossa on esitetty yleisten alueiden hulevesien hallinnasta muodostuvat kokonaiskustannusarviot. Korttelinkohtaisen hulevesien hallinnan kustannusten on oletettu kohdistuvan tonttien omistajille, eikä niitä sen vuoksi ole esitetty tässä. Kustannusarviossa esitetyt yksikköhinnat sisältävät yleiskustannukset. Kaikki hinnat ovat alv 0 %. VE1: Hulevesipainanteet mitoitetaan kerran 20 vuodessa toistuvalle virtaamalle. VE1 m 3 jm /yksikkö Hulevesien viivytys: Viivytysalue (Vanhan varikon selvityksen mukaan) 6800-15 * 102 000 Viivytysalue (valuma-alue 2) 150-15 2250 Viivytysalue (valuma-alue 3) 950-15 14 250 Uusi uoma - 400 10 4000 Yhteensä: 123 000 + Maisemointikustannukset 50 000 + Kustannusvaraus 20 %: 35 000 + Yleiset kustannukset 20 %: 35 000 Kaikki yhteensä: 243 000 * Yksikkökustannukset viivytysalueiden osalta sisältävät kaivuun, pois kuljetetut kaivuumassat ja muotoilun. Painanteiden maisemointi on arvioitu erikseen maisemointikustannuksissa. VE2: Hulevesipainanteet mitoitetaan kerran 100 vuodessa toistuvalle virtaamalle. VE1 m 3 jm /yksikkö Hulevesien viivytys: Viivytysalue (Vanhan varikon selvityksen mukaan) 6800-15 * 102 000 Viivytysalue (valuma-alue 2) 400-15 6000 Viivytysalue (valuma-alue 3) 1750-15 26 300 Uusi uoma - 400 10 4000 Yhteensä: 138 500 + Maisemointikustannukset 50 000 + Kustannusvaraus 20 %: 38 000 + Yleiset kustannukset 20 %: 38 000 Kaikki yhteensä: 265 000
9 6. JATKOSUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVIA ASIOITA 6.1 Geotekniikka Hulevesien hallintarakenteiden jatkosuunnittelussa on selvitettävä millaisia geoteknisiä vaatimuksia (esim. luiskakaltevuus, perustaminen) maaperä edellyttää, jotta hulevesien hallintarakenteet toimivat tarkoituksen mukaisesti. 6.2 Maanalaiset johtolinjat Jatkosuunnittelussa on tarkistettava nykyään tiedossa olevien maanalaisten johtolinjojen sijainti ja niihin liittyvät suojaetäisyydet. Lisäksi on varmistettava nykyisten linjojen mahdolliset siirtämissuunnitelmat ja uusien linjojen sijoittuminen hulevesisuunnitelmaan nähden. Hulevesien hallintajärjestelmien takia ei ole tarkoituksenmukaista siirtää johtolinjoja. 6.3 Sillan maatuet Suunnittelualueelle on esitetty uutta rautatien ylittävää siltaa. Sillan maatuet on huomioitava myös hulevesisuunnittelussa. 6.4 Tulvariskien hallinta ja tulvareitit Kiinteistöjen omat tulvareitit tulee säilyttää avoimena ja esteettömänä, ympäristöään alempana olevana painanteena. Myös kulkureitit ja liikenneväylät voivat palvella tulvareitteinä. Mikäli suunnitelmassa esitetyille tulvareiteille tullaan rakentamaan jotain, joka estää veden kulun, on tulvareitti suunniteltava uudelleen. Tulvareittien toimivuus on selvitettävä tarkemmin jatkosuunnittelussa. 6.5 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Ennen alueen rakennustöiden aloittamista tulee kiinnittää huomioita rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan. Rakentamisen aikaisten hulevesien haitta-ainekuormitus on moninkertainen normaaliin verrattuna, erityisesti kiintoaineen osalta. Rakentamisesta aiheutuvan kuormituksen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta: juuri valmistuneiden alueiden hulevesihuuhtouma on vanhempia alueita suurempi, koska kasvillisuus puuttuu tai on vielä nuorta (Vakkilainen et al. 2005. Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta, Suomen ympäristö 776, Ympäristönsuojelu). Rakentamisen aikaisien hulevesien hallinnassa ensisijainen menetelmä on eroosion ehkäiseminen, johon voidaan vaikuttaa lähinnä työmaan suunnittelulla. Kiintoainespitoisten hulevesien käsittelyssä käyttökelpoisimpia ovat työmaaoloissa laskeutus- ja imeytyspainanteet, joihin johdetaan mahdollisimman vähän työmaan ulkopuolisia vesiä virtaamakuormituksen vähentämiseksi. Painanteiden mitoitus voidaan jättää kohtalaisen pieneksi esim. 1 % työmaa-alueen pinta-alasta, koska voimakkaan rankkasateen tapahtumisen todennäköisyys työmaan rajallisen keston aikana on melko pieni. Imeytys- ja laskeutuspainanteet tulisi rakentaa hyvissä ajoin ennen muuta rakentamista, mieluiten niin, että niihin ehtii kehittymään kasvillisuutta. Kasvillisuuden ilmaantumista voi vauhdittaa edullisesti esim. maatuvalla eroosiosuojamatolla johon tehdään nurmikylvö. Painanteilta rakennetaan ylivuoto verkostoon tai maastoon. Rakennustyömaan valmistuttua painanteet voidaan jatkotarpeiden mukaan kunnostaa lopputilanteen hulevesien hallinta-alueiksi tai käyttää istutusalueina. 6.6 Ehdotus kaavamääräykseksi Korttelikohtaiseksi kaavamääräykseksi ehdotetaan Kuntaliiton hulevesioppaaseen (2012) pohjautuvaa kaavamääräystä:
10 Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1 m 3 /100 m 2 ). Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Lisäksi kaavaan suositellaan mainintaa tulvareiteistä. 7. YHTEENVETO Pieksämäen kaupungin läpi kulkevan rautatien ja sen itäpuolella kulkevan Joroistentien väliin on suunnitteilla Joroistentien asemakaava. Kaava-alueelle on tulossa tilaa vaativaa erikoiskauppaa, toimisto- ja liiketiloja, teollisuutta sekä asuinkerrostaloja. Kerrostalot painottuvat kaava-alueen pohjoispäähän, tilaa vaativan kaupan toiminnot keskivaiheille ja teollisuusalueet eteläosaan. Pääosa muutoksista tapahtuu nykyisellä metsämaalla. Päällystettyjen pintojen lisääntyminen kasvattaa muodostuvien hulevesien määrää ja vaikuttaa huonontavasti hulevesien laatuun. Hulevesien hallitsemiseksi ehdotetaan toimenpiteitä sekä tonttikohtaisesti että yleisillä alueilla. Hulevesien hallitsemiseksi niiden syntypaikoilla, ehdotetaan uusille tonteille yleisesti kaavamääräyksissä käytettävää ohjetta hule-100, jonka mukaan tontilla on viivytettävä 1,0 m 3 hulevettä jokaista vettä läpäisemätöntä 100 m 2 kohden. Kiinteistöjen hulevedet johdetaan tällöin hulevesiverkostoon hulevesiä viivyttävien tai pidättävien rakenteiden kautta. Yleisillä alueilla toteutettavan viivytyksen mitoituksessa huomioitiin kiinteistökohtainen viivytysvelvoite. Suunnitelmassa esitetyistä osavaluma-alueista vain alueilla 2 ja 3 tapahtuu kaavamuutoksen kautta tulevaa läpäisemättömän pinnan lisääntymistä ja näille esitettiin viivytystä. Liitteessä 3 esitetyt viivytysrakenteet mitoitettiin kerran 20 ja 100 vuodessa toistuvan rankkasateen ylivirtaamat. Alueella 2 tapahtuvan rakentamisen vuoksi tulee hulevesiä viivyttää yhteensä noin 200 m 3. Kiinteistökohtainen viivytys huomioiden yleisillä alueilla viivytettäväksi jää noin 150 m 3, joka vastaa 150 m 2 aluetta, kun maksimi vesisyvyys on yksi metri. Kaavaan tulee varata tilaa vähintään tämän kokoiselle painanteelle. Alueella 3 tapahtuvan rakentamisen johdosta, tulee hulevesiä viivyttää yhteensä noin 1700 m 3. Kiinteistökohtainen viivytys huomioiden yleisillä alueilla viivytettäväksi jää noin 1200 m 3, joka esitetään hallittavaksi avouomissa sekä viivytyspainanteella. Puusepänkadun ja Hitsaajankadun varteen sekä niiden välille on esitetty avouomaosuuksia, joiden viivytyskapasiteetti yhteensä on noin 250 m 3. Loput noin 950 m 3 tulee viivyttää nykyisen sirpalesuojan pohjoispuolelle esitetyssä viivytyspainanteessa. Suunnitelmassa on myös esitetty alueille tulvareitit. Yleisten alueiden viivytystarvetta voidaan pienentää esimerkiksi lisäämällä viivytysvelvollisuutta korttelialueilla ja/tai vähentämällä vettä läpäisemättömän pinnan alaa. Jatkosuunnittelussa on huomioitava alueen geotekniikka, maanalaiset johtolinjat, mahdollisen uuden sillan maatuet, tulvareitit ja rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta.