Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan lopettaminen, Espoo

Etelä-Suomi Päätös Nro 239/2015/2 Dnro ESAVI/340/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 26.11.2015 ASIA Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan lopettaminen, Espoo HAKIJA Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY Opastinsilta 6, PL 100 00066 HSY Etelä -SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (64) ASIA... 4 HAKIJA... 4 LAITOS... 4 HAKEMUKSEN VIREILLETULO... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET, KAAVOITUS... 4 Luvat... 4 Sopimukset... 6 Kaavoitus... 6 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA... 7 Puhdistamossa käsiteltävät jätevedet... 7 Verkosto... 7 Jätevedenkäsittelyprosessit... 8 Puhdistamon mitoitus... 9 Tulokuormitus... 10 Puhdistamolietteiden käsittely... 11 Puhdistamon kapasiteetin riittävyys... 12 PÄÄSTÖT YMPÄRISTÖÖN JA NIIDEN RAJOITTAMINEN... 12 Puhdistustulos, päästöt mereen ja niiden rajoittaminen... 12 Päästöt ilmaan ja niiden rajoittaminen... 15 Päästöt maaperään ja niiden estäminen... 17 Melu... 17 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen... 17 Kemikaalit ja energian käyttö... 18 Liikenne... 20 Paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö... 20 Ristikkäisvaikutukset... 21 Ympäristöriskit ja poikkeustilanteet... 23 LAITOSALUE, SEN YMPÄRISTÖ JA PÄÄSTÖJEN VAIKUTUS SIIHEN... 24 Laitosalue ja sen ympäristö... 24 Luonto ja luonnonsuojeluarvot... 25 Merialue ja sen käyttö... 25 Alueellinen vesienhoitosuunnitelma ja merenhoitosuunnitelma... 30 TARKKAILU JA RAPORTOINTI... 32

3 (64) Käyttö- ja päästötarkkailu... 32 Vaikutustarkkailu... 35 Palautejärjestelmä... 37 PUHDISTAMON TOIMINNAN LOPETTAMINEN... 37 TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 38 Kalatalousmaksu... 38 Korvaukset... 38 HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI... 39 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 39 Hakemuksen täydentäminen... 39 Hakemuksesta tiedottaminen... 39 Lausunnot... 40 Muistutukset ja mielipiteet... 43 Hakijan vastine... 43 Neuvottelu... 45 Hakemuksen täydennys... 45 Täydennyksestä pyydetyt lausunnot... 46 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU... 46 Ratkaisu... 46 Lupamääräykset... 47 RATKAISUN PERUSTELUT... 56 Lupamääräysten tarkistamisen ja määräaikaisuuden perustelut... 56 Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin... 61 LUVAN VOIMASSAOLO... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 62 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 62 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 62 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 63 MUUTOKSENHAKU... 64

4 (64) ASIA Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan lopettaminen, Espoo HAKIJA Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY LAITOS Suomenojan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Espoon kaupungissa Suomenojalla, Kaitaan kiinteistöllä 49-31-1-4 osoitteessa Hyljeluodontie 5b. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 31.12.2013. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on määrännyt 27.6.2007 antamassaan ympäristölupapäätöksessä nro 26/2007/1, että luvan saajan on viimeistään 30.6.2014 mennessä jätettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain (86/2000) 31 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 :n 1 momentin kohdan 13 a) perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET, KAAVOITUS Luvat Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 27.6.2007 antamallaan päätöksellä nro 26/2007/1 myöntänyt Espoon Veden Suomenojan jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan hakemuksen mukaisten, Espoon, Kauniaisten, Vantaan länsiosien, Kirkkonummen ja Siuntion yhdyskuntajätevesien, sakokaivo- ja muiden lietteiden ja umpisäiliöjätevesien sekä kaatopaikkojen suotoja valumavesien lupamääräysten mukaista käsittelyä puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista mereen hakemuksen mukaisesti Gåsgrundin kaakkoispuolella sijaitsevalle nykyiselle purkupaikalle. Voimassa olevat, keskeiset lupamääräykset 1 ja 2 ovat seuraavat:

5 (64) Jätevesien käsittely ja päästöt mereen 1) Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti hakemuksessa esitetyllä tai vähintään sitä vastaavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla siten, että lupamääräyksen 2 mukainen puhdistustulos voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa. 2) Puhdistamolta ja luvan saajan viemärilaitoksesta muualla tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä häiriö- ja muut poikkeustilanteet mukaan lukien typen poistotehon osalta vuosikeskiarvona ja muilta osin neljännesvuosikeskiarvona lasketun puhdistustuloksen on täytettävä seuraavat rajaarvot: Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % BOD 7 ATU, O 2 10 95 COD Cr, O 2 75 85 Fosfori, P 0,4 93 Typpi, N - 70 Kiintoaine 15 - Puhdistamon käytön tavoitteena on oltava fosforin osalta enintään 0,3 mg P/l:n jäännöspitoisuus ja vähintään 95 %:n käsittelyteho edellä mainitulla tavalla laskettuna. Lisäksi jäteveden puhdistustuloksen on täytettävä BOD 7ATU- ja COD Crarvojen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna. Mereen johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Turvatekniikan keskus (TUKES) on 30.12.1997 antanut vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (682/90) nojalla päätöksen nro 3902/360/97, joka sisältää luvan 40 m³:n metanolisäiliön rakentamiseen sekä vaarallisten kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin Suomenojan puhdistamolla. Espoon ympäristölautakunta on 14.4.2011 antamallaan päätöksellä (78/11.01.00/2011) myöntänyt alueella sijaitsevalle varastokentälle ympäristöluvan. Gasum Oy:n Suomenojan biokaasun jalostuslaitos on saanut TUKES:lta rakentamisluvan (4678/341/2012) sekä käyttöluvan (1293/341/2013).

6 (64) Sopimukset Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2010 ja olemassa olevien lupien ja sopimusten mukainen toiminta siirtyi kuntayhtymälle sellaisenaan. Kirkkonummelta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän viemäriverkkoon johdettavia jätevesiä ja niiden käsittelyä koskeva sopimus on solmittu 26.11.2012. Sopimuksen mukaisesti Kirkkonummen siirtoviemäriä voidaan käyttää Kirkkonummen kunnan alueella muodostuvien jätevesien lisäksi myös Siuntion kunnan jätevesien johtamiseen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän viemäriverkkoon. Siuntion jätevesien johtaminen Kirkkonummen kautta Suomenojalle aloitettiin 9.9.2014. Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kanssa solmittuja sopimuksia ei ole päivitetty lupakauden aikana. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymällä on voimassa Suomenojan puhdistamon viemäröintialueella 23 teollisuusjätevesisopimusta, joissa määritetään mahdolliset esikäsittely- ja tarkkailuvelvoitteet. Suomenojan jätevedenpuhdistamon teollisuusjätevesisopimuksiin sisältyy aina jäteveden tarkkailuvelvoite, jossa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi. Pilaantuneiden maiden kunnostustyömailta johdettavien vesien viemäröintiluvissa edellytetään jätevesien tarkkailua ja tapauskohtaista esikäsittelyä. Isoilta louhintatyömailta tulevien jätevesien viemäröintiluvissa edellytetään kiintoaineen erotusta ja säännöllistä jätevesien tarkkailua. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän vastaanottopisteisiin sako- ja umpikaivolietteitä voivat tuoda vain sopimuksen tehneet lokakuljetusyritykset. Kaavoitus Puhdistamon lähialueiden maankäytössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia lupakauden aikana. Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006), Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksessa (27.4.2004) sekä Suomenojan jätevedenpuhdistamon tonttia koskevassa asemakaavassa puhdistamoalue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi tai yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaksi alueeksi. Suomenojan jätevedenpuhdistamoalueen parhaillaan vireillä oleva maankäytön suunnittelu tähtää puhdistamon toiminnan lopettamisen jälkeiseen tilanteeseen. Puhdistamoalueelle ja sitä ympäröivälle Finnoon alueelle tullaan kaavoittamaan alustavan arvion mukaan asuinkerrostaloja ja toimitiloja. Linnustoalueen suojelu turvataan. Lisäksi alueelle suunnitellaan tarvittavat koulut ja lähivirkistysalueet.

7 (64) HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Puhdistamossa käsiteltävät jätevedet Verkosto Hakija on suunnitellut jatkavansa puhdistamon toimintaa hakemuksen mukaisesti noin vuoteen 2020 saakka, jolloin Suomenojan jätevedenpuhdistamo korvataan uudella Espoon Blominmäkeen rakennettavalla jätevedenpuhdistamolla. Suomenojan jätevedenpuhdistamossa käsitellään nykyisin Espoon, Kauniaisten, Vantaan länsiosien ja Kirkkonummen yli 300 000 asukkaan ja teollisuuden jätevedet sekä alueella syntyviä sako- ja umpikaivolietteitä. Espoon osuus puhdistamolle tulevasta jätevesimäärästä on noin 80 %, Vantaan 13 %, Kauniaisten 1 % ja Kirkkonummen 6 %. Syksystä 2014 alkaen Suomenojan puhdistamolle on johdettu Kirkkonummen kautta myös Siuntion kunnan jätevedet, joiden määrä on arviolta 250 000 m³ vuodessa, mikä on noin 0,7 % tulevasta jätevesimäärästä. Teollisuusjätevesien osuus puhdistamolle johdettavien jätevesien kokonaismäärästä on noin 10 %. Poikkeavia jätevesiä tuottavat mm. kemian-, lääke- ja elintarviketeollisuuslaitokset, pintakäsittelylaitokset, autoalan yritykset sekä erilaiset tutkimuslaitokset. Viemäröintialueella sijaitsee Ämmässuon kaatopaikan lisäksi kolme suljettua kaatopaikkaa (Mankkaa Espoossa, Seutula Vantaalla ja Veikkola Kirkkonummella). Puhdistamolla vastaanotetaan myös pilaantuneiden maiden kunnostuskohteissa muodostuvia vesiä sekä räjäytyskohteiden vesiä. Vastaanotosta laaditaan erillinen sopimus, jossa määritetään mahdolliset esikäsittely- ja tarkkailuvelvoitteet. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Suomenojan jätevedenpuhdistamon viemäröintijärjestelmä perustuu erillisviemäröintiin. Espoossa ja Kauniaisissa viemäreitä on yhteensä 1 574 km, josta jätevesiviemäreiden osuus on 918 km ja hulevesiviemäreiden osuus 656 km. Vantaalla Suomenojan puhdistamon verkostoalueella vastaavasti jätevesiviemäreitä on 208 km ja hulevesiviemäreitä 189 km. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän viemäriverkossa Suomenojan jätevedenpuhdistamon toiminta-alueella on yhteensä 290 jätevedenpumppaamoa, jotka kaikki ovat 24/7 kaukovalvonnan piirissä. Espoon, Vantaan ja Kirkkonummen alueilta kerättyjen sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto tapahtuu jätevesiverkon varrella sijaitsevilla lokaasemilla. Vuosina 2010 2012 Suomenojan puhdistamon viemäröintialueella on saneerattu jätevesiviemäreitä yhteensä noin 36 km. Saneeraustason oletetaan kasvavan 2020-luvulla noin kolmanneksella nykytasosta.

8 (64) Jätevedenkäsittelyprosessit Erillisviemäriverkoston ja pumppaamoiden ylivuodot ovat puhdistamon tulovirtaamaan nähden promilleluokkaa ja ne huomioidaan puhdistamon puhdistustuloksen laskennassa. Suomenojan jätevedenpuhdistamo on aloittanut toimintansa vuonna 1963 lammikkopuhdistamona. Vuodesta 1987 lähtien biologis-kemiallisena puhdistamona toiminut laitos päivittyi vuosina 1997 1999 nykyiseen muotoonsa, kun prosessin typenpoistoa tehostettiin denitrifikaationitrifikaatioprosessilla ja lietteenkuivausta kehitettiin. Samalla puhdistamo laajennettiin 10-linjaiseksi. Suomenojan jätevedenpuhdistamo on perinteinen kattamaton ulkolaitos, jossa jätevedenkäsittely tehdään aktiivilieteprosessina. Fosforin poisto toteutetaan rinnakkaissaostusperiaatteella ja typpi poistetaan aktiivilieteprosessissa esidenitrifikaatioperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia ja syntyvä fosforisakka sitoutuu lietteeseen. Veden alkaliteettia nostetaan ilmastusaltaan nitrifikaatio-osassa soodalla. Ilmastusaltaan denitrifikaatio-osan toimintaa tehostetaan metanolin syötöllä. Fosforin saostukseen käytettävä ferrosulfaatti annostellaan tulopumppaamoon virtaamaohjattuna. Metanoli annostellaan aktiivilieteprosessin lohkoon 2 linjakohtaisesti massavirtaperusteisesti. Alkalointikemikaalina käytetty raskas sooda annostellaan lohkoon 5 virtaamaohjatusti. Lohkoja 1 4 sekoitetaan joko upposekoittimilla (anoksiset olosuhteet) tai hapetetaan ilmastamalla riippuen käytettävästä ajotavasta. Lohkot 5 7 ovat jatkuvasti ilmastettuja. Kaasunpoisto tapahtuu lohkossa 8, joka on varustettu pystysekoittimella. Kierrätysliete otetaan lohkosta 8 ja johdetaan lohkoon 1, jossa kierrätysliete, tuleva jätevesi ja jälkiselkeytyksestä tuleva palautusliete sekoitetaan. Suomenojan jätevedenpuhdistamon itäpuolella sijaitsevaa, merenlahdesta padottua vanhaa 20 hehtaarin puhdistusallasta käytetään puhdistamolle tulevan jäteveden virtaamahuippujen leikkaukseen tulva-aikana. Virtaaman tasauslammikosta saadaan pinnankorkeustieto automaatiojärjestelmään, jolloin tasauslammikon arviolta noin 80 000 m³:n maksimitasauskapasiteetin käyttöä voidaan ohjata älykkäillä säätöratkaisuilla ja siten minimoida ohitukset suoraan mereen. Tasauslammikon käyttöä vältetään kuitenkin kesäisin, jotta pinnankorkeuden vaihtelut eivät häiritse lintujen pesintää. Jätevesi voidaan ohjata tasauslammikkoon kolmella eri tavalla, jotka kaikki perustuvat jäteveden vapaaseen virtaukseen pinnankorkeuseroja hyödyntämällä; ennen karkeavälppäystä avaamalla käsiventtiili, nostopumppaamosta avaamalla toimilaiteventtiili tai esiselkeytyksen jälkeisestä kanavasta prosessiautomaation ohjaamana. Laitoksella käytetään viimeksi mainittua ohjaustapaa. Tasaustarpeen päätyttyä jätevesi ohjautuu lammikosta takaisin tulopumppaamoon pinnankorkeuseron mukaisesti tai vaihtoehtoisesti

9 (64) Koivuniemen pumppaamon kautta avaamalla sulkuventtiili etäyhteyden avulla. Suomenojan tasauslammikkoa on käytetty keskimäärin joka kevät noin kahden viikon ajan ja joka toinen vuosi syksyisin viikon ajan. Vuodesta 2007 alkaen tasauslammikossa käynyt jätevesi on ollut esiselkeytettyä jätevettä, joka on ennen esiselkeytystä karkea- ja hienovälpätty. Tasauslammikkoa käytetään myös tarvittaessa työpäivän aikana suoritettujen puhdistamon kunnossapitotöiden tai tarkastusten vaatimien virtaamakatkosten toteuttamiseksi. Tällöin katko suunnitellaan ennakkoon, ja sitä ei toteuteta, mikäli virtaama uhkaa nousta sateen tms. toteutuessa. Puhdistamon mitoitus Suomenojan puhdistamon prosessin mitoitus: Keskimääräinen vuorokausivirtaama, Q kesk Mitoitusvuorokausivirtaama, Q mit Biologisen osan maksimituntivirtaama BOD 7 ATU -tulokuorma Fosforitulokuorma Typpitulokuorma Kiintoaineen tulokuorma Asukasvastineluku (avl) 93 000 m³/d 110 000 m³/d 11 000 m³/h 16 800 kg/d 670 kg P/d 3 800 kg N/d 24 200 kg/d 280 000 as. Puhdistamon vesiprosessin yksiköt ovat seuraavat: Karkeavälppäys, välppeen pesu- ja puristus 2 välppää, säleväli 15 mm Tulopumppaus ja saostuskemikaalin (ferrosulfaatti) syöttö 4 ruuvipumppua, suurin tuotto 2 x 2 m³/s ja 2 x 1 m³/s Hiekanerotus, hiekkapesuri 2 erotusallasta, tilavuus yht. 672 m³ Hienovälppäys 4 reikälevyvälppää, erotusaste 3 5 mm Esi-ilmastus 1 allas, tilavuus 990 m³ Esiselkeytys 12 allasta, pinta-ala yht. 3 960 m² (Välipumppaus linjoille 1 4) Ilmastus sekä metanolin ja soodan (tai kalkin) syöttö 10 allasta, 8 lohkoa/allas, tilavuus yht. 36 000 m³ Jälkiselkeytys 14 allasta, pinta-ala yht. 11 040 m², tilavuus yht. 44 600 m³

10 (64) Jätevedenpuhdistamon hydraulinen kapasiteetti on riippuvainen selkeytykseen käytettävissä olevasta pinta-alasta. Lisäksi selkeytyksen teho vaihtelee aktiivilietteen määrän, laadun ja laskeutuvuuden mukaan. Mikäli selkeytyksen kapasiteetti ylittyy, joudutaan osa puhdistamolle tulevasta jätevedestä johtamaan esiselkeytyksestä biologisen käsittelyn ohi aktiivilietteen karkaamisen estämiseksi. Suomenojan puhdistamolla voidaan kuitenkin jossain määrin tasata virtaamavaihteluita tasauslammikon avulla, jonka vuoksi laitosohitukset ovat puhdistamolla varsin harvinaisia. Tulokuormitus Jätevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen tulokuormitus vuosien 2007 2014 aikana VAHTI -tietojen perusteella sekä ennuste vuodelle 2020: Vuosi Virtaama m 3 /d BOD7 ATU kg O2/d Kok. fosfori kg P/d Kok. typpi kg N/d Kiintoaine kg SS/d CODCr kg O2/d 2007 96 000 18 000 720 5 400 25 000 45 000 2008 104 000 19 000 750 5 800 26 000 45 000 2009 89 000 20 000 740 5 600 25 000 47 000 2010 90 000 20 000 780 5 700 25 000 48 000 2011 100 000 19 000 780 6 000 26 000 49 000 2012 106 000 20 000 770 6 200 26 000 47 000 2013 97 000 19 000 740 6 100 25 000 47 000 2014 94 000 19 000 720 5 900 23 000 45 000 Ennuste 2020 116 000 24 000 900 7 900 32 000 56 000 Hulevesien vaikutuksesta Suomenojan puhdistamolle tulevan jäteveden määrä voi lisääntyä vuorokausitasolla noin 30 % ja vuoden suurin vuorokausivirtaama on keskimäärin yli kolminkertainen vuoden pienimpään vuorokausivirtaamaan nähden. Puhdistamon tulokuorman asukasvastineluku (avl) on puhdistamolle vuosien 2009 2013 tarkkailupäiväkohtaisten BOD 7 ATU -tulokuormien 90 %:n fraktiilin mukaan 335 000 asukasta. Ennusteen mukaan puhdistamon keskimääräisen tulokuorman asukasvastineluku tulee vuonna 2020 olemaan 337 000. Vuosina 2011 2013 Suomenojan puhdistamon viemäröintialueella on tapahtunut verkostoylivuotoja yhteensä 41 1 785 m³/a, mikä on 0,0001 0,005 % puhdistamon kokonaisvirtaamasta. BOD 7 ATU:n, kokonaisfosforin ja typen mereen johdettavasta kuormasta ohitukset ovat muodostaneet vuosina 2011 2013 enimmillään 0,2 % (BOD 7 ATU, 2013). Ylivuodot ovat tapahtuneet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän omassa verkostossa. Teollisuuden osuus puhdistamon ravinnekuormituksesta on ollut tasolla 0,5 3,2 %. Suurin yksittäinen kuormittaja on Ämmässuon kaatopaikka,

11 (64) Puhdistamolietteiden käsittely jonka osuus puhdistamolle tulevasta virtaamasta oli vuonna 2013 noin 1,5 %, typpikuormasta 16 % ja orgaanisen aineen kuormasta noin 2,8 %. Vuonna 2012 sakokaivolietteitä ja umpisäiliöjätevesiä otettiin vastaan noin 157 000 tonnia, mikä on noin 0,4 % tulevasta jätevedestä. Kuulutuksen jälkeen tulleen hakemuksen täydennyksen mukaan lupaa haetaan 200 000 tonnin vuotuiselle sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottomäärälle. Jätevedenpuhdistusprosessissa syntyvän lietteen käsittely-yksiköt ovat seuraavat: Polymeerin syöttö ja esisakeutus 2 allasta, tilavuus yht. 2 000 m³, pinta-ala yht. 630 m² Mädätys, mesofiilinen 2 kpl, tilavuus yht. 12 000 m³ kaasukello, tilavuus 2 000 m³, käyttöpaine 3 kpa Jälkisakeutus 1 allas, tilavuus 1 000 m³ (+ 300 m³ varalla) Polymeerin syöttö ja linkokuivaus 3 linkoa, kapasiteetti yht. 900 m³/d Siilovarastointi 2 siiloa, tilavuus yht. 420 m³ Jälkisakeutus toimii nykyisin käytännössä lietevarastona, sillä lietepinnan ei anneta sakeuttamossa kohota tasolle, jolla rejektivesivirtaamaa syntyisi. Mädättämöissä muodostuva kaasu (noin 3,5 milj.m³/a) kerätään talteen 2 000 m³:n kaasukelloon. Aiemmin biokaasu hyödynnettiin laitoksen lämmön ja sähkön tuotannossa sekä ylijäämäkaasu poltettiin. Vuodesta 2012 alkaen biokaasu on johdettu Gasum Oy:n jalostuslaitokseen. Suomenojan puhdistamon olemassa olevat kaksi ylijäämäkaasupoltinta sekä kaasumoottori ovat varalla poikkeustilanteita varten ja niitä koekäytetään säännöllisesti. Jalostuslaitoksen vikatilanteissa biokaasu voidaan polttaa myös puhdistamon lämpökattiloissa. Kuivattu liete jatkojalostetaan multatuotteeksi Sipoossa, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Metsäpirtin kompostointikentällä. Metsäpirtin kompostointikentän toiminnalla on oma, erillinen ympäristölupansa (UUS-2008-Y-53-11) ja Elintarviketurvallisuusviraston laitoshyväksyntä (FIC029-03632/2008NA). Biokaasun jalostuslaitos Jätevedenpuhdistamon mädättämöissä muodostunut biokaasu johdetaan välivarastoon kaasukelloon, josta Gasum Oy:n jalostuslaitokselle johdettavan kaasun määrä on vuositasolla keskimäärin 350 m³/h. Jalostuslaitos on

12 (64) Puhdistamon kapasiteetin riittävyys mitoitettu toimimaan kapasiteetilla 300-600 m³/h. Jalostuksessa käytetään vesipesuprosessia, jonka pääkomponentit ovat absorptiokolonni, flashtankki ja desorptiokolonni. Prosessissa biokaasu jalostetaan biometaaniksi, joka menee liikennepolttoaineeksi. Jalostuslaitoksen poistovedet on käsitelty Suomenojan puhdistamolla vuodesta 2012 alkaen. Puhdistamon keskivirtaama on viime vuosina ollut selvästi mitoitusarvoa suurempi. Myös BOD 7 ATU:n, fosforin ja kiintoaineen osalta mitoitusarvo on ylittynyt suurin piirtein samassa suhteessa. Typpikuormitus sen sijaan on ylittänyt mitoitusarvon selvästi. Suomenojan puhdistamolle laaditun, vuosien 2004 2012 käyttö- ja kuormitustarkkailuaineistoihin ja vuoden 2020 ennustettuun tulokuormaan perustuvan kapasiteettiselvityksen mukaan puhdistamolla saavutetut esiselkeytyksen reduktiot ovat nykytilannetarkastelussa olleet merkittävästi mitoituksessa käytettyä korkeammat. Tämän vuoksi aktiivilieteprosessiin johdettava kuorma on orgaanisen aineen ja fosforin osalta pysytellyt alkuperäisen aktiivilieteprosessin mitoituksen tasolla, vaikka tulokuormitus onkin ylittänyt alun perin vuodelle 2010 laaditun mitoituksen. Myös puhdistamolla muodostuvan lietteen määrä on viime vuosina ollut mitoitusarvoa pienempi johtuen lähinnä mitoituksessa alun perin käytetystä, toteutunutta huomattavasti suuremmasta lietteenmuodostumiskertoimesta. Kapasiteettiselvityksen mukaan tuleva lisäkuormitus vuoteen 2020 saakka, jolloin Suomenojan puhdistamo tullaan korvaamaan uudella Blominmäen kalliopuhdistamolla, on tietyin edellytyksin vielä mahdollista ottaa vastaan Suomenojalla ja käsitellä nykyisten lupamääräysten mukaisesti rakentamatta varsinaisia lisäyksiköitä puhdistamolle. Kapasiteettiselvityksen mukaan typenpoiston nykyisten lupamääräysten mukaisen vuosikeskiarvon saavuttaminen tulee kuitenkin tarkastelujakson lopussa olemaan haasteellista johtuen suuresta tarvittavasta lietemäärästä, metanolin annostelun riittävyydestä ja yksivaiheiseen käsittelyprosessiin nähden korkeasta typpipitoisuudesta. Tasauslammikon käyttäminen tulovirtaaman tasaamisessa tulee todennäköisesti tulevina vuosina kuitenkin kasvamaan, koska aktiivilieteyksikön kapasiteetti on rajoitettu. PÄÄSTÖT YMPÄRISTÖÖN JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Puhdistustulos, päästöt mereen ja niiden rajoittaminen Puhdistustulos Ympäristöluvassa määrätyt jätevesien enimmäispitoisuudet ja puhdistuksen vähimmäistehot sekä niiden toteutuminen neljännesvuosikeskiarvoina

13 (64) laskettuna ja ohitusvedet huomioon ottaen ovat vuosina 2012 2014 olleet (VAHTI -tietojen ja hakemuksen tietojen mukaan): BOD7 ATU CODCr Kiintoaine Kok. P Kok. N NH4 N** mg /l % mg/l % mg/l % mg /l % mg /l % mg /l %*** Luparaja 10 95 75 85 15 0,4 93 70* 2012 / 1 6,1 97 49 89 9,1 96 0,32 95 20 65 5,0 91 2012 / 2 4,4 98 38 91 6,4 97 0,26 96 16 72 2,2 96 2012 / 3 3,5 98 45 91 4,6 98 0,32 96 14 79 0,39 99 2012 / 4 4,6 97 43 90 5,3 98 0,35 95 16 73 0,90 99 2012 vuosika. 4,6 98 44 90 6,4 97 0,31 96 16 72 2,1 96 2013 / 1 5,5 98 51 91 6,9 98 0,31 97 20 72 2,6 96 2013 / 2 5,2 97 47 90 5,9 98 0,29 96 18 68 2,4 96 2013 / 3 4,1 98 42 92 5,5 98 0,36 96 15 79 0,80 99 2013 / 4 4,2 98 44 90 7,0 97 0,32 95 15 74 1,1 98 2013 vuosika. 4,8 98 46 91 6,4 98 0,32 96 17 73 1,7 97 2014 / 1 6,4 97 47 90 8,2 97 0,34 95 18 70 2,3 96 2014 / 2 4,5 98 38 93 5,2 98 0,31 96 15 78 1,6 98 2014 / 3 3,9 98 41 92 5,6 98 0,37 95 14 78 0,97 99 2014 / 4 4,8 97 41 91 6,7 97 0,38 95 17 72 1,8 97 2014 vuosika. 4,9 98 42 91 6,4 97 0,35 95 16 75 1,7 97 * Vuosikeskiarvona ** Käsitelty *** Nitrifikaatioaste Päästöt mereen Toiminta on täyttänyt lupamääräykset vuosina 2012 2014 selvästi. Toiminta ja päästöt täyttävät myös valtioneuvoston yhdyskuntajätevesistä antaman asetuksen (888/2006) vaatimukset kaikilta osin. Päästöt Suomenojan jätevedenpuhdistamolta Espoon edustan merialueelle vuosina 2007 2014 ovat vuosikeskiarvoina laskettuna olleet (hakemuksen ja VAHTI -tietojen mukaan): BOD7 ATU kg O2/d CODCr kg O2/d Kiintoaine kg/d Kok. fosfori kg P/d Kok. typpi kg N/d NH4 -N* kg N/d 2007 460 3 600 570 27 1 300 90 2008 480 4 000 640 30 1 500 140 2009 440 3 900 540 28 1 300 170 2010 420 4 300 470 30 1 400 200 2011 460 4 100 580 30 1 600 250 2012 500 4 600 680 33 1 700 230 2013 460 4 400 620 31 1 600 160 2014 470 3 900 610 33 1 500 160 * Käsitelty Suomenojan jätevedenpuhdistamolta mereen johdettava kuormitus on viiden viime vuoden aikana pysynyt melko tasaisena. Puhdistusteho on hieman noussut, mutta kasvanut jätevesimäärä on kumonnut puhdistustehon nousun vaikutukset. Mereen johdettujen haitallisten yhdisteiden kuormitus vuosina 2013 ja 2014 sekä E-PRTR asetuksen (166/2006/EY) mukaiset kynnysarvot olivat:

14 (64) Aine 2013 kg/a 2014 kg/a Kynnysarvo Arseeni ja arseeniyhdisteet 42 41 5 Kadmium 7,8 1,7 5 Kromi 78 44 50 Kupari ja kupariyhdisteet 265 304 50 Elohopea 5,6 7,5 1 Nikkeli ja nikkeliyhdisteet 388 318 20 Lyijy 88 6,8 20 Sinkki ja sinkkiyhdisteet 1 342 1 095 100 Dikloorimetaani (DCM) nd nd 10 Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX:nä) 918 1 300 1 000 Orgaaniset tinayhdisteet 0,28 nd 50 Tetrakloorietyleeni (PER) nd nd 10 Trikloorimetaani nd nd 10 Nonyylifenolit ja nonyylifenolietoksylaatit 22 nd 1 Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) 346 18 1 Fenolit (kokonaishiilenä) 272 nd 20 PAH-yhdisteet nd nd 5 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) 539 592 480 218 50 000 Kloridit (kokonaiskloorina) 2 295 211 1 881 240 2 milj. Fluoridit (kokonaisfluorina) 10 593 6 841 2 000 Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit nd nd 1 nd = analysoitu pitoisuus alle määritysrajan Purkujärjestelyt Suomenojan jätevedenpuhdistamolla seurataan jäteveden mukana mereen päätyviä haitallisia ja vaarallisia aineita säännöllisesti, raskasmetallien osalta kuukausittain ja muiden haitallisten aineiden osalta kerran vuodessa. Määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet puhdistamolta lähtevässä vedessä täyttävät valtioneuvoston asetuksessa vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) ja asetuksen muutoksessa (868/2010) muille pintavesille asetetut ympäristönlaatunormit (AA-EQS) lukuun ottamatta oktyylifenoli ((4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli))-fenolia. Suomenojan lähtevästä vedestä on mitattu vuosina 2009 ja 2012 pitoisuudet 0,019 µg/l, mikä ylittää yhdisteelle annetun AA-EQS arvon (0,01 µg/l). Sen lisäksi on 13 yhdistettä, joissa analyysin määritysraja on ollut ympäristönlaatunormia suurempi. Suomenojan jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan viemäriputkella Espoon edustan merialueelle Gåsgrundin eteläpuolelle noin 16 metrin syvyyteen. Samaa meriviemäritunnelia käytetään myös Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen lauhdevesien johtamiseen. Purkupaikkaa ei ole suunniteltu muutettavaksi nykyisestä. Suomenojan tasauslammikosta on hätätilanteessa varapurkumahdollisuus poistoputkea pitkin Finnoonlahteen. Tätä varapurkua ei ole tiettävästi käytetty koskaan altaan tyhjentämiseen. 1990-luvulla on valtavien vesimäärien vuoksi jouduttu kaksi kertaa kaivamaan Finnoonjoen ja lammikon välien kannas auki penkereen sortumisen ehkäisemiseksi. Muutoin varapurkua eli suoria juoksutuksia Finnoonlahteen ei ole tapahtunut.

15 (64) Mereen johdettavien päästöjen rajoittaminen Päästöt ilmaan ja niiden rajoittaminen Suomenojan jätevedenpuhdistamon toimintaa ja prosesseja kehitetään jatkuvasti mereen johdettavan kuormituksen vähentämiseksi. Laitos on sitoutunut tekemään mahdollisimman hyvää tulosta lupamääräyksistä riippumatta. Suomenojan jätevedenpuhdistamon tavoitteena on normaalitilanteessa lähtevän jäteveden fosforin pitoisuus < 0,35 mg/l ja typenpoistoteho > 70 %. Puhdistamon ravinnepäästöt huomioidaan henkilöstön tulospalkkioissa. Puhdistamon toiminnan kehittämisessä on vuosina 2007 2013 keskitytty puhdistustulosta parantaviin ja energian käyttöä tehostaviin hankkeisiin. Puhdistamolla on vuosina 2007 2013 uusittu lähes kaikki jatkuvatoimiset analysaattorit ja mittalaitteet. Vuonna 2010 otettiin käyttöön mädättämölietteen pakkopumppaus, mikä vähentää mädättämöiden toimintahäiriöitä. Vuonna 2013 tehtiin teknisen veden aseman sähkösaneeraus ja samassa yhteydessä uusittiin aseman pumput. Lisäksi puhdistamon automaatiojärjestelmää on kehitetty useassa vaiheessa. Hiekkapesurit uusittiin vuodenvaihteessa 2013 2014. Vuonna 2013 käyttöönotetulla biologisesti käsitellyn veden jatkuvatoimisella alkaliteettimittauksella pyritään optimoimaan alkalointikemikaalin annostelua. Suomenojan jätevedenpuhdistamon päästöt ilmaan muodostuvat energiantuotannon päästöistä ja jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaisista päästöistä. Ilmapäästöjen kokonaiskuormitus merkittävimpien kuormitusparametrien suhteen oli vuonna 2014: Prosessi Energiantuotanto Yht. Hiukkaset kg/a 16 16 Metaani kg/a 59 757 2 578 62 335 Hiilimonoksidi kg/a 6 504 6 504 Hiilidioksidi, bio kg/a 12 496 653 191 271 12 687 924 Hiilidioksidi, fossil kg/a 35 35 Dityppioksidi kg/a 57 076 57 076 NMVOC kg/a 1 105 0 1 105 Typenoksidit kg/a 316 3 117 3 434 Rikin oksidit kg/a 2 242 244 Energiantuotannon päästöt Energiantuotannon päästöt koostuvat maakaasun polttamisesta sekä kevyen polttoöljyn käytöstä. Puhdistamon tuottama biokaasu on myyty Gasum Oy:lle marraskuusta 2012 alkaen, jolloin biokaasun säännöllinen käyttö puhdistamolla sähkö- ja lämpöenergian tuotannossa loppui. Puhdistamon tarvitsema lämpö tuotetaan maakaasulla ja kaikki puhdistamon tarvitsema sähköenergia oste-

16 (64) taan. Muutos biokaasusta maakaasuun vähentää puhdistamon sähköntuotannon suoria päästöjä, mutta välillisesti puhdistamon energiaan liittyvät ilmapäästöt kasvoivat fossiilista alkuperää olevan sähkön myötä. Myyty biokaasu käytetään liikennepolttoaineena ja kokonaisuudessaan päästötase on ilmastonmuutoksen kannalta positiivinen. Keväällä 2013 tehdyn selvityksen mukaan puhdistamon energiantuotantoyksiköt täyttävät valtioneuvoston polttoaineteholtaan alle 50 MW energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista antaman asetuksen (445/2010) mukaiset vaatimukset ilmaan johdettaville päästöille kaasumaisten polttoaineiden typenoksidipäästöjen osalta. Biokaasun jalostusprosessin desorptiokolonnissa syntyneet poistokaasut puhalletaan aktiivihiilisuodattimen läpi rikkiyhdisteiden sekä muiden epäpuhtauksien poistamiseksi ja sitä kautta hajuhaittojen välttämiseksi. Päästömäärät ovat laitoksen käydessä täydellä teholla arviolta 2 300 t/a hiilidioksidia ja 15 t/a metaania. Poistokaasun rikkivetypitoisuus on arviolta 0,25 ppm. Hätätilanteessa biokaasun jalostuslaitoksesta voi aiheutua metaanipäästöjä. Prosessin kaasumaiset päästöt Hajupäästöt Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy jätevedenpuhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessin eri vaiheissa haihtuvien aineiden päästöinä, kun jäteveden orgaaniset hiilivedyt haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa ja metaania vapautuu vastaavasti hapettomissa olosuhteissa, joita on tyypillisesti lietteen käsittelyssä ja varastoinnissa sekä viemäriverkostossa. Hajuhaitat liittyvät lähinnä jäteveden välppäykseen sekä lietteiden esisakeutukseen. Lietealtaiden tyhjennysten yhteydessä voi myös syntyä melko voimakasta hajua. Satunnaisten hajupäästöjen muodostumista pyritään ehkäisemään prosessin ohjauksen jatkuvalla parantamisella. Suomenojan jätevedenpuhdistamon hajujen leviämistä lähialueille arvioidaan kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Suurin osa hajuhavainnoista vuosina 2008 2013 on ollut joko heikkoa hajua tai ei hajua ollenkaan ja keskimäärin vain noin viidesosassa havainnoista on ollut selvää hajua. Puhdistamon hajupäästö leviää melko rajoitetulle alueelle puhdistamon koillis- ja pohjoispuolelle, hajun vaikutus on hetkellistä ja haju ei esiinny alueella voimakkaana. Pidempikestoinen hajuhaitta voi tutkimusten mukaan syntyä vain vakavan käyttöhäiriön seurauksena. Poikkeuksellisista, pitkäkestoisiksi arvioiduista hajupäästöistä tiedotetaan lähialueen asukkaita. Hajuja koskevat palautteet kirjataan hajuvalitusten seurantajärjestelmään. Sama järjestelmä on käytössä myös verkoston ja pumppaamoiden hajuva-

17 (64) Päästöt maaperään ja niiden estäminen Melu Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen litusten kirjaamiseen. Suomenojan jätevedenpuhdistamon hajuhaittoja koskevia palautteita ei ole tullut vuosina 2011 2013 asukkailta eikä valvovilta viranomaisilta. Pumppaamoiden ja verkoston osalta yhteydenottoja on kirjattu vuosina 2011 2013 yhteensä 11. Suomenojan puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella. Kemikaalien joutuminen maaperään tai viemäriin on epätodennäköistä. Öljy varastoidaan lasikuitusäiliöissä. Öljy- ja kemikaalisäiliöillä on varoaltaat. Kemikaalit kuljetetaan kuorma-autoilla suoraan niiden säilytys- tai käyttöpaikoille. Puhdistamon piha on asfaltoitu. Puhdistamolla on varauduttu kemikaalien käyttö- ja varastointialueilla mahdollisesti tapahtuviin vuotoihin kemikaalikohtaisilla järjestelyillä siten, että mahdolliset vuodot hyödynnetään prosessissa. Suomenojan jätevedenpuhdistamon suunnitellun lopettamisen vuoksi puhdistamoalueen maaperän pilaantuneisuudesta on tehty esiselvitys, jonka mukaan puhdistamoalueella on kohteita, joilta esitetään tehtäväksi pilaantuneisuusselvitys hyvissä ajoin ennen puhdistamon toiminnan päättymistä. Biokaasun jalostuslaitoksen toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Suomenojan puhdistamon, biokaasun jalostuslaitoksen ja viereisellä tontilla sijaitsevan Fortumin kaasukombivoimalan lisäksi melua aiheuttaa alueella raskasliikenne ja henkilöliikenne. Puhdistamoalueella melua aiheuttavat koneistojen lisäksi putkistot sekä veden ja lietteiden liikkeet. Korkeaa melutasoa aiheuttavia koneistoja ovat muun muassa ilmakompressorit, ilmastusilmaputket, lietelingot sekä pumput. Uusia laitehankintoja tehtäessä kiinnitetään huomiota melutasoihin. Suomenojan puhdistamosta aiheutuvan melun arvioimiseksi tehtiin melumittauksia vuosina 2010 ja 2013. Melutaso oli vuonna 2013 noussut vuodesta 2010 todennäköisesti biokaasun jalostuslaitoksen toiminnan seurauksena. Kaikki mitatut keskiäänitasot alittivat kuitenkin ympäristöluvan yön raja-arvon eli 50 db. Suomenojan jätevedenpuhdistamon melua koskevia palautteita ei ole tullut vuosina 2011 2013 asiakkailta eikä valvovilta viranomaisilta. Jäteveden käsittelyssä syntyvät pääasialliset jätteet ovat puhdistamoliete, välppäjäte ja hiekka. Lisäksi laitoksella syntyy jätteitä laitoksen huolto- ja

18 (64) Kemikaalit ja energian käyttö Kemikaalit korjaustöiden yhteydessä sekä tavanomaista kiinteistöjätettä. Jätteet lajitellaan ja kierrätyskelpoinen materiaali toimitetaan kierrätykseen. Jätevedenpuhdistuksessa syntyvä liete mädätetään ja kuivataan Suomenojan puhdistamolla. Mädätyksessä muodostuva kaasu hyödynnetään nykyisin liikennepolttoaineena. Mädätetty ja kuivattu liete kuljetetaan Sipooseen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Metsäpirtin kompostointiasemalle, jossa se jatkojalostetaan viherrakennustuotteiksi ja maanparannuskompostiksi. Metsäpirtin kompostointiaseman toiminta on oman ympäristöluvan (UUS-2008-Y-53-11) alaista ja toiminnalla on Eviran laitoshyväksyntä (FIC029-03632/2008NA). Kuivatun puhdistamolietteen kokonaismäärä on nykykuormituksella noin 23 000 t/a ja lietteen keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus on 28 29 %. Kuivatun puhdistamolietteen raskasmetallipitoisuudet alittavat maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteista antaman asetuksen (24/11) liitteen IV mukaiset, lannoitevalmisteiden haitallisille aineille asetetut raja-arvot. Välppäjätettä syntyy vuosittain noin 460 t/a ja hiekanerotuksessa erotettua hiekkaa noin 100 t/a. Molemmat jätejakeet pestään ennen toimittamista Ämmässuon kaatopaikalle. Kaatopaikalle toimitettavaa sekajätettä puhdistamolla syntyy noin 25 t/a. Kierrätettävistä jätejakeista rautaromua syntyy noin 50 t/a, paperia, kartonkia ja pahvia noin 2 t/a ja rakennusjätettä noin 40 t/a. Kierrätykseen kelpaavan puun ja metallin keräyksen hoitaa Kuusakoski Oy. Vaarallisista jätteistä suurin erä on öljyjäte, jota puhdistamolla syntyy noin 1,5 t/a. Muita vaarallisia jätteitä ovat muun muassa loisteputket, paristot ja akut. Vaaralliset jätteet toimitetaan käsiteltäviksi Ekokem Oy:lle. Biokaasunjalostuslaitoksella muodostuu jätteitä poistokaasusuodattimen aktiivihiilestä. Aktiivihiiltä on suodattimessa noin 500 kg, joka uusitaan noin kahden vuoden välein. Käytetty aktiivihiili toimitetaan loppukäsittelyyn Ekokem Oy:lle. Jätevedenpuhdistusprosessissa käytettävät kemikaalit ovat ferrosulfaatti, sooda ja metanoli sekä lietteen kuivauksessa käytettävä polymeeri. Ferrosulfaattia (noin 4 500 t/a) käytetään laitokselle tulevan jäteveden fosforin poistoon. Soodaa (noin 1 000 t/a) käytetään veden alkaliteetin nostoon jätevedenpuhdistuksen typenpoistoprosessin nitrifikaatiovaiheessa. Metanoli toimii typenpoiston denitrifikaatiovaiheessa orgaanisen hiilen lähteenä. Metanolia käytetään vuosittain noin 1 900 t. Metanoli laimennetaan annostelua varten 10 %:ksi syöttöliuokseksi. Polymeeriä käytetään (noin 45 t/a) mädätetyn lietteen linkokuivauksessa kunnostuskemikaalina. Polymeerin avulla sidotaan lietepartikkeleita paremmin vedestä erottuviksi. Polymeeri liuotetaan laitoksella käyttöliuokseksi, jonka pitoisuus on 0,1 %:a.

19 (64) Kemikaalien suurimmat varastomäärät ovat: Kemikaali Ferrosulfaatti Metanoli Sooda Varastomäärä, max 80 t 40 m³, 32 t 80 t Energian käyttö Prosessikemikaalien lisäksi puhdistamolla käytetään vähäisemmässä määrin muita kemikaaleja, joita ovat esim. mädätyksen vaahdonestokemikaalit, moottori- ja vaihteistoöljyt, voitelurasvat sekä erilaiset puhdistusaineet. Puhdistamolietteiden mädätyksessä tuotettu biokaasu hyödynnettiin vuoteen 2012 saakka Suomenojan puhdistamolla lämpö- ja sähköenergiana. Nykyisin lietteen stabiloinnissa muodostuva biokaasu myydään Gasum Oy:lle jalostettavaksi biopolttoaineeksi. Puhdistamolla biokaasua käytetään vain lämmityskattiloiden, ylijäämäpolttimoiden ja kaasumoottorin toimintakunnon ylläpitämiseen. Kaasumoottori ja ylijäämäpolttimet ovat varalla jalostuslaitoksen huolto- ja poikkeustilanteita varten. Jätevedenpuhdistamon sähkön kokonaiskulutus on nykyisellä kuormituksella noin 13 000 MWh. Valtaosa sähkönkulutuksesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolla aiheutuu tulopumppauksesta, esi-ilmastuksen ja ilmastuksen kompressoreista, lietelingoista sekä LVI-laitteista. Vesiasema kuluttaa sähköä prosessialueista eniten. Suomenoja puhdistamon tarvitsema lämpö tuotetaan nykyisin maakaasulla. Vuoden 2013 tammi-lokakuun kulutuksen perusteella vuonna 2013 maakaasua käytetään kahdessa maakaasukattilassa noin 0,85 milj. m³ vuodessa. Lämpöenergiaa tuotettiin vuonna 2013 yhteensä 11 600 MWh. Lämmöntalteenoton kautta energiaa saatiin talteen 2 300 MWh. Lämpöä toimitettiin Suomen ympäristökeskuksen tutkimusasemalle ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän verkko-osaston Suomenojan tukikohdalle yhteensä 400 MWh. Kevyttä polttoöljyä käytetään lämmityskattiloiden varapolttoaineena, mikäli maakaasua tai biokaasua ei ole saatavilla. Tammi-marraskuussa 2013 kevyttä polttoöljyä ei ole käytetty. Hakija on sitoutunut energiansäästötoimenpiteisiin ja hakijan pyrkimyksenä on parantaa jatkuvasti energiatehokkuutta ja kehittää toimintaansa. Energiatehokkuuden parantamiseksi puhdistamolle on asennettu kulutuksen reaaliaikaisen seurannan mahdollistavia energiankulutusmittareita, uusittu ilmastuksen ohjausta, happimittareita ja ilmastuksen tekninen säätö sekä uusittu mädätetyn lietteen lämmönsiirrin. Fortum Power and Heat Oy on vuonna 2014 ottanut käyttöön lämpöpumppulaitoksen, jolla Suomenojan jätevedenpuhdistamon lähtevän jäteveden lämpöä hyödynnetään kaukolämpötuotannossa.

20 (64) Suomenojan puhdistamon energiatehokkuus on niin kotimaisten kuin pohjoismaistenkin puhdistamoiden kärkitasoa. Keskimääräinen sähkönkulutus oli vuonna 2013 puhdistettua jätevesikuutiota kohden 0,36 kwh/m³ ja poistettua BHK-kiloa kohden 1,8 kwh/kg BHK 7 ATU -red. Biokaasun jalostuslaitoksella käytetään sähköenergiaa arviolta noin 0,9 GWh/a ja verkkoonsyöttölaitoksella noin 0,22 GWh/a. Liikenne Paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö Puhdistamon toimintaan liittyvää liikennettä on laitoksen alueella nykyisin keskimäärin neljä raskasta ajoneuvoa ja noin 30 henkilöautoa vuorokaudessa arkipäivisin. Liikenne kulkee pääosin puhdistamoalueen pääportista Hyljeluodontien kautta. Lietteenkuljetusautot poistuvat puhdistamotontilta sivuportista Hylkeenpyytäjäntien kautta. Puhdistamoalueen raskas liikenne koostuu liete-, välpe-, hiekka- ja kemikaalikuljetuksista. Lietekuormia ajetaan keskimäärin kaksi kuljetusta arkipäivisin. Hienovälpekuormia ajetaan 10 päivän välein, karkeavälpekuormia 12 päivän välein ja hiekkakuormia kuuden viikon välein. Ferrosulfaattikuormia tuodaan keskimäärin kaksi kuormaa viikossa. Metanolia tuodaan puhdistamolle 1 2 kertaa viikossa. Soodakuljetuksia on keskimäärin joka toinen viikkoa ja polymeeriä noin kerran kuukaudessa. Sekajätettä kuljetetaan puhdistamolta kerran viikossa ja muuta kuin prosessissa syntyvää, lajiteltua jätettä kuljetetaan jatkokäsittelyyn vuosittain 11 kertaa. Suomenojan lokakuormien vastaanottopisteelle, joka ei sijaitse puhdistamoalueella, tulee keskimäärin 30 lokakuormaa päivässä. Puhdistamoalueella sijaitsee myös oma loka-autojen vastaanottopiste, joka on vain laitoksen sisäisessä käytössä. Käyttö on erittäin harvinaista. Biokaasun jalostuslaitoksen viikoittaiset kunnossapitokäynnit tehdään pakettiautolla. Muuta säännöllistä liikennettä biokaasun jalostuslaitokselle ei ole. Suomenojan jätevedenpuhdistamo edustaa hakijan käsityksen mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Puhdistamon vesi- ja lieteprosessit on suunniteltu ja niitä käytetään ja ylläpidetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteiden mukaisesti. Puhdistusprosessin kriittiset osat ovat useampilinjaisia ja kriittiset koneistot on pääasiassa varustettu varalaittein. Puhdistusprosessia ohjataan on-line -mittalaitteiden avulla. Verkoston piirissä olevien, yhdyskuntajätevedestä laadultaan poikkeavaa jätevettä tuottavien teollisuuslaitosten kanssa on solmittu teollisuusjätevesisopimukset, joissa tarvittaessa edellytetään jäteveden esikäsittelyä ja sovitaan poikkeavien jätevesien tarkkailusta. Puhdis-

21 (64) tamon puhdistettu jätevesi vastaa laadullisesti parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteiden mukaan toimivan suuren puhdistamon päästötasoa. Mädättämöön ei oteta ulkopuolisia syötteitä ja puhdistamolla muodostuva liete johdetaan suoraan mädätykseen. Mädättämöiden ja kaasunkäsittelyn suunnittelussa on huomioitu laitteiden ja materiaalien kestävyysvaatimukset. Mädätyksessä syntynyt biokaasu varastoidaan kaasukellossa. Vika- ja ylituotantotilanteita varten on kaksi ylijäämäkaasun polttosoihtua. Biokaasu hyötykäytetään liikennepolttoaineena. Mädätetyn lietteen lämpö hyödynnetään syöttölietteen lämmityksessä lämmönsiirtimen avulla. Toiminnalle on laadittu yksityiskohtainen riskienhallintasuunnitelma. Laitokselle on laadittu kirjalliset ajo-ohjeet. Toiminnasta vastaava henkilökunta on ammattitaitoista ja henkilökunnan ammattitaitoa pidetään yllä säännöllisillä koulutuksilla. Koneistoja ja mittalaitteita huolletaan säännöllisesti kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Prosessien toimintaa seurataan säännöllisesti otettavilla käyttö- ja päästötarkkailunäytteillä. Prosessien energiankulutusta seurataan ja hankinnoissa huomioidaan energiatehokkuus. Puhdistamon kunnossapidon ohjaus on toteutettu Artturi -kunnossapitoohjelmalla, johon kirjataan koneille ja laitteille tehdyt ennakko- ja muut huoltotoimenpiteet sekä vikatilanteet. Biokaasun jalostustoiminta vastaa biokaasun käsittelyn, varastoinnin ja hyödyntämisen osalta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Biometaanin laatua analysoidaan jatkuvatoimisesti. Ennen prosessia biokaasun laatu ja virtaama tasaantuu välivarastona toimivassa kaasukellossa. Ristikkäisvaikutukset Aktiivilieteprosessissa saavutetaan jäteveden omalla hiililähteellä noin 50 70 %:n typenpoistotaso. Typenpoistoa voidaan tehostaa käyttämällä prosessissa ulkoista hiililähdettä, mutta erittäin tehokas typenpoisto edellyttää merkittävää investointia erilliseen jälkikäsittelyyn. Ulkoinen hiilenlähde on teknis-taloudellisista syistä johtuen lähes aina fossiilista alkuperää. Hiililähteen kulutus jälkikäsittelyprosessissa on noin 3 kg poistettua typpikiloa kohden ja aktiivilieteprosessissa vielä suurempi. Metanolin hajoamisen seurauksena syntyy fossiilista alkuperää olevaa hiilidioksidia näin ollen noin 4 kg CO 2-eq poistettua typpikiloa kohden. Lisäksi jälkikäsittely lisää puhdistamon energiankulutusta. Metanolin annostelu lisää myös puhdistuksessa syntyvän lietteen määrää. Biologisen typenpoiston yhteydessä osa jäteveden typestä muuttuu typpioksiduuliksi, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Todennäköistä on, että typenpoiston tehostuessa typpioksiduulipäästöt kasvavat, mikä kasvattaa prosessin kasvihuonekaasupäästöjä noin 9 kg CO 2-eq poistettua typpikiloa kohden.

22 (64) Puhdistetun veden hygienisointi voidaan toteuttaa joko käyttämällä hapettavia kemikaaleja tai ultraviolettivalon avulla (UV). Kloorilla toteutetun kemiallisen hygienisoinnin haittapuolena ovat prosessissa syntyvät sivuotteet. Käytössä on myös muita hapettavia kemikaaleja, jotka eivät muodosta vastaavia kloorattuja sivutuotteita. UV-käsittelyssä käytetyt valolähteet on vaihdettava säännöllisesti, jotta riittävä desinfiointiteho voidaan ylläpitää. Vaihdetut lamput ovat vaarallista jätettä. Merkittävin ympäristönäkökohta UV-käsittelyssä on energiankulutus. Jäteveden desinfioinnin UVkäsittelyn energiakulutus on luokkaa 0,05 0,1 kwh/m 3, mikä on noin 12 25 % puhdistamon energian kokonaiskulutuksesta. Haitallisia aineita tulee jätevedenpuhdistamoille sekä teollisuudesta että kotitalouksista. Osa aineista hajoaa käsittelyssä tehokkaasti, osa pidättäytyy lietteeseen ja osa aineista kulkeutuu puhdistamon läpi lähes kokonaisuudessaan. Puhdistamon haitallisten aineiden poistoa voidaan tehostaa aktiivihiili- ja otsonikäsittelyn avulla, mutta täydellistä poistoa ei näilläkään menetelmillä saavuteta. Tehostetun haitallisten aineiden poiston on arvioitu lisäävän jätevedenpuhdistamon energiankulutusta 10 30 %. Lisäksi käytetty aktiivihiili muodostaa merkittävän, haitallisia aineita sisältävän jätevirran. Viemäriverkoston ylivuodot voivat johtua pumppaamoiden tai verkoston teknisistä vioista tai riittämättömästä kapasiteetista. Tekninen häiriö voi aiheutua myös ulkopuolisen toimijan aiheuttamana (verkostoon johdettu kiintoaine/jäte, sähkökaapeli- ja viemärivauriot, ilkivalta). Erityisesti kuivalla kaudella tapahtuneiden ylivuotojen torjunta on tärkeää. Huippuvirtaamatilanteissa vaikutukset vastaanottavassa vesistössä jäävät yleensä huomattavasti kuivan kauden vuotojen vaikutuksia lievemmiksi. Ylivirtaamakauden ylivuotojen torjunta edellyttää teknis-taloudellisesti ylimitoitettuja investointeja, eikä viemäriverkoston saneeraaminen välttämättä näy vuotovesien ja ylivirtaamakauden ylivuotojen vähenemisenä. Kapasiteetin niukkuudesta aiheutuvia ylivuotoja voidaan vähentää suurentamalla viemäröintijärjestelmää. Mikäli järjestelmä on kuitenkin mitoitettu huomattavan ylisuureksi normaalivirtaamiin nähden, järjestelmän huollettavuus ja energiatehokkuus kärsivät. Teknisiä häiriöitä voidaan välttää varavoiman sekä järjestelmien kahdentamisen avulla sekä automaatioon perustuvan seurannan kehittämisellä. Näihin tarvittavat investoinnit lisäävät sekä materiaalien että energiankulutusta myös valmistamisen ja rakentamisen aikana. Yleisesti puhdistustuloksen tehostamisella on ristikkäisvaikutuksena energiankulutuksen lisääntyminen ja sen haittavaikutukset sekä jätteiden määrän kasvu tai vaikeammin käsiteltävän jäte-erän syntyminen. Typenpoiston tehostamiseen liittyy myös selkeä suora kasvihuonekaasupäästö. Ravinteiden poistamisen tehostaminen vähentää rehevöitymistä. Jäteveden hygienisoinnilla, haitallisten aineiden poistamisella sekä ylivuotojen vähentämisellä on positiivinen terveysvaikutus. Haitallisten aineiden poistamisen tehostamisella ja ylivuotojen vähentämisellä voidaan myös vähentää vesis-

23 (64) Ympäristöriskit ja poikkeustilanteet tötoksisuutta. Ylivuodot ovat nykyisin kestoltaan lyhyitä ja määrältään niin pieniä, ettei niillä ole käytännön vaikutusta vesistöjen rehevyystasoon. Suomenojan jätevedenpuhdistamon ja jätevesihuollon ympäristö- ja terveysriskien arviointi on toteutettu Sanitation Safety Plan (SSP) periaatteiden mukaisesti vuoden 2013 aikana. Merkittävimmäksi riskiksi arvioinnissa nostettiin viemäröinnin ja osittain myös jätevedenpuhdistuksen riittämätön kapasiteetti äärimmäisten sääilmiöiden yhteydessä. Kriittisille riskeille on laadittu samassa yhteydessä toimenpideohjelma, jonka mukaisia hankkeita on viety ja viedään eteenpäin. SSP:n mukainen riskiarviointi tullaan riskienhallintasuunnitelman mukaan suorittamaan puhdistamolla jatkossa vuosittain. Myös esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista seurataan vuosittain. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle on laadittu TUKES:n vaaranarvioinnin selvitys ja räjähdyssuojausasiakirja, jota päivitetään tarvittaessa. Sen tarkoituksena on antaa yleiskuva vaaran arvioinnin tuloksista ja laitosta koskevista teknisistä ja organisatorisista suojaustoimenpiteistä. Lisäksi asiakirjassa esitetään räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu. Hakijalla on toimintajärjestelmä, mikä kattaa myös jätevedenpuhdistamotoiminnan. Toimintajärjestelmän keskeisin toimintaa ohjaava osa ovat toiminta- ja työohjeet. Ohjeistuksen painopiste on työturvallisuudessa, mutta toimintatavat suunnitellaan myös ympäristö huomioiden. Toimintatavat onnettomuus- ja hätätilanteissa on määritelty ja kirjattu puhdistamon sisäisessä pelastussuunnitelmassa. Suunnitelma sisältää kuvaukset organisaatiosta, turvallisuuteen liittyvistä järjestelmistä, toimenpideohjeita sekä onnettomuus- ja hätätilanteiden varautumistoimenpiteet. Puhdistamolle ja jätevedenpumppaamoille on varattu päivystyshenkilöstöä niin kone-, sähkö- kuin automaatio-ongelmien hoitoon. Jätevedenpumppaamoiden kaukokäyttöjärjestelmä tullaan uudistamaan ja yhdenmukaistamaan parhaillaan käynnissä olevassa, suunnitelman mukaan vuonna 2017 valmistuvassa hankkeessa. Kaukokäyttöjärjestelmän uusimisen jälkeen pumppaamoiden toimintaa voidaan valvoa reaaliaikaisesti, mikä nopeuttaa vikatilanteissa toimimista ja siten vähentää viemäriverkoston ylivuotoja. Puhdistamolla on kaasunilmaisimet kriittisissä kohteissa ja puhdistamolta löytyy alkusammutuskalustoa. Puhdistamotoiminnan kannalta kriittiset kohteet varustetaan paloilmoitinjärjestelmällä. Suomenojan puhdistamolla on varavoimaa puhdistamon automaatiojärjestelmän ja pumppaamoiden valvontajärjestelmän osalta noin 1,5 tunnin ajaksi. Koko puhdistamon osalta pysyvää varajärjestelmää ei ole.