1 / 8 Vauhdin hurmaa pienmuseoille Lyhyt opas Vauhdin hurmaa Sompiossa -hankkeen tulosten hyödyntämiseen muille pienmuseoille Kuva: Riikka ja Andreas Alarieston Lapinkuvat -säätiö Vauhtin hurmaa Sompijossa vuosisatan alussa eli kulttuuri saapuu maantietä pitkin
2 / 8 Vauhdin Hurmaa Sompiossa -hanke oli Lapin ELY-keskuksen rahoittama ja Sodankylän kunnan hallinnoima pienmuseoiden digitaalisen näyttelytekniikan pilottihanke 2017-2019. Hankkeessa luotiin Sodankylän kunnan hallinnoimille Sodankylän kotiseutumuseolle ja Museo-Galleria Alariestolle yhteinen digitaalinen esittelykonsepti, joka on muiden pienmuseoiden hyödynnettävissä osin tai kokonaan. Hankkeessa tutustuttiin laajasti saatavilla ja käytössä oleviin digitaalisiin ratkaisuihin ja valittiin pienmuseoille sopivimmat tämän hetken ratkaisut käyttöön. Tässä muistiossa esitellään lyhyesti tarkemmin, millaisiin ratkaisuihin hankkeessa päädyttiin ja miksi ja miten näitä ratkaisuja voi hyödyntää myös muilla pienmuseoilla. Tässä muistiossa ei mennä syvällisesti yksityiskohtiin, joten mikäli kaipaatte lisätietoa aiheesta tervetuloa tutustumaan katsomaan tehtyjä ratkaisuja käytössä Sodankylän kotiseutumuseolle sekä Museo-Galleria Alariestoon. Digitaalinen näyttelytekniikka ei ole enää uusi ilmiö, mutta sitä on hyvin vähän hyödynnetty pienmuseoiden toiminnassa. Yleisimmät syyt tähän ovat osaamisen ja rahoituksen puute, mutta myös uutuuden ja vaikeuden pelko näyttelevät selkeää osaa. Digitekniikka ei kuitenkaan enää nykyään ole vaikeaa tai erityisen kallista ottaa käyttöön ja nimenomaan pienillä museoilla se parantaa paljon näyttelyn ja palveluiden saavutettavuutta Vauhdin Hurmaa Sompiossa -hankkeen perusteiksi digitekniikoiden valintaan muodostuivat helppokäyttöisyys, saavutettavuuden helpottaminen, luotettavuus, helppohuoltoisuus ja kohtuullinen hintataso. Koska mukana oli kaksi jokseenkin erilaista pienmuseota, pyrittiin myös löytämään molempia hyödyttäviä ratkaisuja. Pyrkimyksenä oli, ettei tekniikka pyri korvaamaan museoiden jo olemassa olevia palveluja tai työntekijöitä, vaan antaa lisäarvoa ja helpottaa työtä. Tältä pohjalta lähdettiin valitsemaan tekniikat, joilla saatiin lisäarvoa niin Sodankylän kotiseutumuseon kuin Museo-Galleria Alariestonkin toimintaan. Mitä tekniikoita hankkeeseen valittiin: verkkosivut (wordpress-pohjaiset kunnan alaisuudessa toimivat verkkosivut) o Museo-Galleria Alarieston verkkosivut o Sodankylän Kotiseutumuseon verkkosivut o Vauhdin hurmaa Sompiossa -hankkeen verkkosivut o Näille lisättiin online-näyttelyn yksinkertaisen kuvakaruselli -toiminnon avulla 360-asteen kuvauksesta tehty html5-pohjainen virtuaaliesitys kotiseutumuseosta o useita esittely tapoja (näyttö, VR-lasit, netti) o Sodankylän kotiseutumuseon virtuaalikierros Lisätyn todellisuuden esittelysovellus museoiden yhteiseksi o toimii kävijöiden omilla älypuhelimilla/tableteilla o Sompio-sovellus Google Play -kaupassa o Sompio-sovellus AppStoressa
3 / 8 Verkkosivut Museoiden online-läsnäoloa parannettiin ja yhdenmukaistettiin luomalla niille uudet verkkosivut. Tässä päädyttiin käyttämään kunnan matkailutoimella jo käytössä olevaa Wordpress-pohjaista sivustoa. Wordpress-sivut ovat helppoja toteuttaa ja kunnalta löytyi jo osaaminen niiden päivitykseen ja ylläpitoon. Yhdistämällä museoiden sivut matkailun käytössä olevaan VisitSodankyla.fi - sivustoon niille saatiin helposti lisää näkyvyyttä ja valmiit ylläpitopalvelut. Sivustojen ei tarvitse olla monimutkaiset tai täynnä hienoja kikkoja ollakseen toimivat. Yksinkertaiset valmispalvelut tarjoavat usein helpoimman tien toteuttaa sivusto ilman ulkopuolisen asiantuntijan palkkaamista sivujen tekemiseen tai huoltoon. Sivut, joita kukaan ei osaa päivittää tai jotka voivat mennä rikki helposti, eivät ole kannattavia pienmuseoille, joilla osaamis- ja budjettirajoitteet ovat usein ilmeisiä. Siksi sivusto kannattaa toteuttaa niin että esimerkiksi aukioloaikojen ja perustietojen päivittäminen onnistuu museon omien työntekijöiden tai helposti saatavilla olevan avun turvin. Kunnan alaisuudessa tai yhteistyössä kunnan kanssa toimivien pienmuseoiden kannattaa lähes aina hyödyntää kunnan jo olemassa olevia sivustomahdollisuuksia ja ylläpitoa. Tällöin museon henkilökunnan tarvitsee keskittyä vain sisällön tuottamiseen sivuilla ja tekninen osaaminen hoituu osana jo olemassa olevia sopimuksia. Pienmuseot eivät saavuta merkittävästi hyötyä kokonaan omista ja omalla palvelimella olevista sivuista. Yhteistyökumppanin kautta tulevat kävijät ovat isompi etu kuin itsenäiseltä vaikuttaminen. Sivustoille ei myöskään kannata laittaa liikaa materiaalia. Tavoite on saada kävijä tulemaan itse museolle. Useimmille museoille riittää selkeä sivusto, jolta löytyvät sijainti, yhteystiedot, aukioloajat ja lyhyt ja selkeä esittely museon toiminnasta. Lisäarvoa voidaan tarjota, jos museo esimerkiksi on usein/kausittain kiinni tai muuten hankalasti vierailtava tai esim. liikuntarajoitteisille hankala vierailukohde. Koska Museo-Galleria Alariestolla oli jo hankkeen alussa online-näkyvyyden perusteet kunnossa, luotiin hieman lisäarvoa lisäämällä sivuille pienimuotoinen online-näyttely. Online-näyttely mahdollistaa Alarieston teoksiin tutustumisen ennen museovierailua ja tarjoaa pienimuotoisen taideelämyksen niille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty itse museolla vierailemaan. Näyttelyyn valittiin rajattu neljän teoksen sarja, jottei se korvaa itse fyysistä näyttelyä, vaan toimii ikään kuin näyteikkunana.
4 / 8 Kuva: Online näyttely Visit Sodankylän verkkosivuilta Näyttely toteutettiin kuvakaruselli-toiminnolla, joka kuului käytössä olevien Wordpress-sivujen perustoimintoihin ja voitiin ottaa käyttöön ilman ohjelmointiosaamista. Vastaavanlainen toiminto löytyy useimmista ilmaisista ja halvoista valmispalveluista, joilla tehdään yleensä yritysten ja blogien etusivuille vaihtuvia kuvia tai mainoksia. Nämä sivustokonseptit ovat useimpien pienmuseoiden tavoitettavissa minimaalisella investoinnilla. Käyttöönottoon riittää toimistotyössä vaadittava ITosaaminen. Vuosittaiset kulut ovat joitakin kymmeniä euroja lisenssimaksuja tai ilmaiset, valitusta palvelusta ja mahdollisista yhteistyötahoista riippuen. Useimmilla kunnilla ne kuuluvat voimassa olevien IT-sopimusten alle eivätkä näin ollen aiheuta lisäkuluja. 360-asteen kuvaus ja virtuaaliesitys 360-asteen kuvauksen hinnat ovat tulleet viimevuosina radikaalisti alas. Helpoimmat ja halvimmat laitteet ja ohjelmistot ovat jo kotikäyttäjänkin saatavilla muutaman sadan euron hintaan. Museon kannattaa kuitenkin sijoittaa mahdolliseen kuvaukseen hieman enemmän ja teettää se ammattilaisella, jotta saadaan sellaista jälkeä, jota voidaan esitellä yleisöllekin. Isohkon kotiseutumuseon tai vastaavan kuvaaminen virtuaalikierrosta varten maksaa 1 500-4 000 euroa riippuen siitä, kuinka läheltä kuvauksen toteuttaja on löydettävissä ja kuinka laajasta kuvauksesta loppujen lopuksi puhutaan. Hinnoissa voi kuitenkin olla melkoista heiluntaa, joten tarjous kannattaa pyytää monelta taholta. 360-asteen virtuaalikierrosta suunniteltaessa kannattaa myös pysyä selvillä termeistä. Virtuaalikierros voidaan toteuttaa monella tapaa tilat voidaan 360-asteen kuvata, ne voidaan 3D-kuvata tai ne voidaan 3D-mallintaa. Näiden toimenpiteiden tekniset nimet ja termit vaihtelevat toteuttajalta toiselle. Pienmuseon kannattaa yleensä unohtaa 3D-kuvaus ja -mallinnus, koska ne ovat teknisesti
5 / 8 vaativia ja kalliita prosesseja ja niiden lopputulos on usein raskas asiakkaan käyttämille älylaitteille. Ne eivät myöskään yleensä tuo halutussa määrin lisäarvoa suhteessa hintaan. 360-asteen kuvaus on siten paras tapa toteuttaa virtuaalikierros. Käytännössä 360-asteen kuvauksessa kuvaaja kuvaa huoneen/tilan keskeltä käsin yhdestä pisteestä joka suuntaan ja luo sitten ohjelmalla näistä kuvista pallomaisen yhtenäisen kuvan, jossa katselija ikään kuin seisoo kuvan keskellä ja voi katsoa kaikkiin suuntiin. Virtuaalikierros näistä kuvista tulee, kun niitä liitetään useita yhteen niin että katsoja voi siirtyä kuvasta toiseen ja siten kiertää museon. Tällainen esitys voidaan katsella VR-laseilla, näytöltä tai se voidaan ladata nettipalvelimelle niin, että sitä voi katsella kotona tietokoneen ruudulta. Vauhdin Hurmaa Sompiossa - hankkeessa tällainen kuvaus toteutettiin Sodankylän kotiseutumuseolla ja se otettiin käyttöön kaikilla kolmella tapaa. Kuva: Sodankylän kotiseutumuseon virtuaalikierros Virtuaalikierroksen edut ovat ilmeiset. Se mahdollistaa museon kiertämisen silloin, kun paikalle ei fyysisesti pääse. Sodankylän kotiseutumuseon tapauksessa museo on kiinni talvikaudella, jolloin asiakkaat voivat käydä Museo-Galleria Alariestolla katselemassa virtuaalikierroksen museosta tai tutustua museoon kotonaan verkkosivujen kautta. Lisäksi VR-lasit mahdollistavat kierroksen kuljettamisen esimerkiksi liikuntarajoitteisten henkilöiden katseltavaksi, messuille ja muihin esittelyihin ja tilaisuuksiin, kouluille jne. Lisäksi nettisivut mahdollistavat Sodankylän kotiseutuperintöön tutustumisen myös niille, jotka eivät voi matkustaa museokäynnille Lappiin saakka syystä tai toisesta.
6 / 8 Virtuaalikierros soveltuu parhaiten museoille, joiden näyttelyn perusta ovat tilat ja isot esineet tai kokonaisuudet. Tauluihin ja pieniin esineisiin jne. tutustuminen virtuaalikierroksella on hankalaa kuin myös tekstien lukeminen. On toki mahdollista tehdä kierroksesta applikaatio, joka tarjoaa mahdollisuuden myös esittelytekstien yms. helpompaan tarkasteluun, mutta tämä lisää hintaa tuhansilla euroilla ja ei yleensä ole pienmuseolle kannattavaa. Virtuaalikierros soveltuu parhaiten esim. kotiseutumuseoille tavaksi tarjota museoelämys liikuntarajoitteisille ja museoiden kiinniolokausilla. Kuva: Sodankylän kotiseutumuseon esineistöä Lisätyn todellisuuden esittelysovellus Lisätyn todellisuuden esittelysovellus oli Vauhdin hurmaa Sompiossa -hankkeen digiratkaisuista ehdottomasti modernein, kallein ja monimutkaisin. Kyseessä on siis kävijän omalle älylaitteelle ladattava Sompioappi eli sovellus, joka tarjoaa mahdollisuuden museoesittelyyn ja lisäksi myös lisätyn todellisuuden palveluja, jotka luovat elämyksiä museokäyntiin. Kuva: Sompio-esittelyapplikaatio
7 / 8 Osana hanketta haluttiin lisätä museoille digitekniikan avulla esimerkiksi mahdollisuus saada esittelykierroksen tiedot niillä kielillä, joita museolla ei ole muuten saatavilla. Tavoite oli myös mahdollistaa museoiden itsenäinen kiertäminen esittelyn kanssa, sillä molemmilla museoilla on vain pari työntekijää, jotka eivät millään ehdi muilta tehtäviltään museoita esittelemään kaikille kävijöille. Alun perin ajatuksena oli tehdä digitaalinen esittely museon omille tableteille, mutta tästä luovuttiin, koska tablettikoneiden hankinta ja huolto olisivat olleet kohtuuttoman kalliita ja lisäksi niiden ehjänä pysyminen ja päivittämisentarve huolettivat. Esittelyohjelman toteuttaminen kännykkä-appina mahdollistaa sen asentamisen helposti melkein kaikilla nykyisin mukana oleville älypuhelimille, jolloin museo ei tarvitse välttämättä omia laitteita. Lisäksi appi-pohjaisuus mahdollistaa lisätyn todellisuuden tuomaan lisäarvoa. Kuva: Sompio-sovellus Museo-Galleria Alariestossa ja Sodankylän kotiseutumuseolla Sompio-appi toteutettiin niin, että se käyttää laitteen omaa kameraa tunnistaakseen, missä tilassa tai minkä teoksen edessä käyttäjä kulloinkin on. Tunnistettuaan paikan appi tarjoaa käyttäjälle paikan/teoksen nimen ja lisätietoja teoksesta/paikasta. Sovellusta käynnistettäessä voidaan myös valita kieli, jolla sovelluksen halutaan palvelevan. Sodankylässä sovellus tarjoaa suomen ja englannin lisäksi saksan ja ranskan, joita puhuvia matkailijoita alueella liikkuu eniten. Lisäksi tietyissä kohteissa sovellus tarjoaa mahdollisuutta pienimuotoiseen pelaamiseen, porojen paimennusta ruudulla ja palapeli, jossa on koottava yksi Alarieston tauluista. Myös muuta lisättyä todellisuutta on saatavilla, kuten musiikkia, mahdollisuutta katsoa vaihtoehtoisia tauluja, jotka ovat museon varastossa tai vaikka kännykän kautta maisemaa katseltaessa metsästä ilmestyvän karhun. Nämä pienet lisät parantavat museon kiinnostavuutta ja viihtyvyyttä ja antavat kävijöille interaktiivista tekemistä, jolla voi tutustua paremmin museoon. Perinteiset esittelytekstit omaavassa sovelluksessa puhutaan 5 000-10 000 euron sijoituksesta ja lisätyn todellisuuden kanssa hinta nousee 10 000-30 000 euroon, sen mukaan, miten monimutkaisista ominaisuuksista on kyse ja käytetäänkö jo olemassa olevaa ohjelmapohjaa vai ohjelmoidaanko se varta vasten museota varten. Yhteen sovellukseen on kuitenkin mahdollista syöttää useamman museon tarvitsemat tiedot ja tunnistustavat, jolloin esimerkiksi kaikki yhden kunnan pienmuseot voivat hankkia yhden yhteisen esittelyapplikaation. 2-5 museon kesken isommankin applikaation hinta kohtuullistuu huomattavasti.
8 / 8 Lopuksi Näistä digitalisaation tekniikoista on mahdollista valita käyttöön ne, jotka parhaiten hyödyttävät kutakin pienmuseota. Verkkosivut ja online-näyttely ovat helposti kaikkien museoiden tavoitettavissa olevia ratkaisuja, ja ne kannattaisikin kaikkien laittaa kuntoon, sillä toimiva perusverkkosivu on tärkeä nykyaikana jo yksistään kävijöiden ohjaamiseen paikalle. Miltei kaikki potentiaaliset kävijät etsivät käyntikohteensa, niiden yhteystiedot ja aukioloajat nykyään netistä. 360-asteen virtuaalikierros on hyödyllinen etenkin kausimuseoille kiinnostuksen ylläpitoon ja palvelemiseen kiinniolokaudella. Lisäksi nämä tuovat museosisällöt liikuntarajoitteisten yms. saavutettaviksi. Esittelysovellus tai lisätyn todellisuuden esittelysovellus on puolestaan sitä tekniikkaa, mitä isotkin museot parhaillaan hankkivat. Se ei kuitenkaan ole pientenkään museoiden tavoittamattomissa, kun sovelluksen toiminnot mitoittaa oikean tarpeen mukaan ja/tai tekee yhteistyötä useamman museon kesken. Hankkeen ratkaisuista se tuo eniten uusia ja erilaisia elämyksiä ja palveluja museokävijöiden saataville.