Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 68/2011/1 Dnro LSSAVI/439/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2011 ASIA HAKIJA Porsastuotantotoimintaa ja sen laajentamista koskeva ympäristölupa, Seinäjoki. Latvalan Maatila Oy Louhikonmäentie 46 60560 Halkosaari ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemus koskee porsastuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on hakemuksen mukaan nykyisin tuotannossa 791 emakkoa, yhteensä 254 siitossikaa ja 6 karjua sekä 330 vieroitettua porsasta (ikä 4-11 viikkoa). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi vieroitussikala 3 600 vieroitetulle porsaalle (ikä 4-11 viikkoa) noin 120 metrin etäisyydelle luoteeseen nykyisestä emakkosikalasta. Ympäristölupaa haetaan nykyisen tuotantomäärän lisäksi uudelle vieroitussikalatoiminnalle. Nykyinen emakkosikala sijaitsee Seinäjoen kaupungin Tuuralan kylässä tiloilla Louhikko RN:o 6:96, Kustaala RN:o 6:94, Saari RN:o 4:27, Vesala RN:o 6:95 ja Louhikko 2 RN:o 6:100. Uusi vieroitussikala rakennetaan Seinäjoen kaupungin Tuuralan kylään määräalalle tilalla Louhikko 2 RN:o 6:100. Nykyinen noin 1 500 m 3 :n lietesäiliö sijaitsee tilalla Saari RN:o 4:27. Nykyinen noin 1 565 m 3 :n etälietesäiliö sijaitsee tilalla Kitinoja RN:o 1:307 Ilmajoen kunnan Peuralan kylässä. Kaksi uutta noin 1 502 m 3 :n lietesäiliötä rakennetaan tilalle Liekomäki RN:o 6:44 Seinäjoen kaupungin Tuuralan kylässä. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 mukaan, koska kyseessä on vähintään 60 täysikasvuiselle emakolle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 2.11.2010. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Länsi-Suomen ympäristökeskus 30.1.2003 myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan enintään 230 emakolle porsaineen (porsaat alle 12 viikon ikäisiä) sekä enintään 600 siitossialle tai lihasialle. Päätöksen mukaan sikalassa on lisäksi tilat karjuille ja emakoiden sairaskarsinoille. Korkeimman hallinto-oikeuden 17.3.2006 antaman päätöksen mukaan sikalassa voidaan pitää enintään 300 emakkoa porsaineen, jossa porsaat ovat alle 12 viikon ikäisiä sekä enintään 880 siitossikaa tai lihasikaa, mikä vastaa 1 900 eläinyksikköä. Sikalassa pidettävien emakoiden, porsaiden, siitossikojen ja lihasikojen määrää voidaan muuttaa eläinyksikkömäärän puitteissa. Sikalassa on tämän lisäksi tilat karjuille ja emakoiden sairaskarsinoille. Päätöksen mukaan toiminnanharjoittajan tulee jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2010. Valvontaviranomaisen 25.2.2011 antaman lausunnon mukaan emakkosikalassa voidaan laajennuksen ja muutoksen myötä pitää KHO:n päätöksen nojalla tuotannossa 791 emakkoa, 254 siitossikaa ja 6 karjua sekä 330 vieroitettua porsasta (ikä 4-11 viikkoa). Lausunnon mukaan emakkosikalan eläinyksikkömäärä ei ylitä KHO:n 17.3.2006 antaman päätöksen mukaista eläinyksikkömäärää (1 900 ey). Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Emakkosikala ja rakennettava uusi vieroitussikala sijaitsevat Seinäjoen kaupungin Tuuralan kylässä noin 13 km:n etäisyydellä Seinäjoen kes-
ELÄINSUOJAN TOIMINTA 3 kustasta luoteeseen. Eläinsuojien lähiympäristö on pääasiassa metsäistä aluetta. Lähimmät kaksi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 230 metrin (vapaa-ajan asunto) ja noin 320 metrin etäisyydellä emakkosikalasta ja noin 380 metrin (vapaa-ajan asunto) ja noin 460 metrin etäisyydellä rakennettavasta vieroitussikalasta. Seuraavaksi lähimmät kaksi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat noin 540 metrin ja noin 800 metrin etäisyydellä emakkosikalasta ja noin 700 metrin ja 820 metrin etäisyydellä rakennettavasta vieroitussikalasta. Lähimmät kaksi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 450 metrin (vapaa-ajan asunto) ja noin 520 metrin etäisyydellä rakennettavista uusista lietesäiliöistä. Seuraavaksi lähimmät kaksi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat noin 690 metrin ja noin 700 metrin etäisyydellä rakennettavista uusista lietesäiliöistä. Noin 120 metrin etäisyydellä emakkosikalasta koilliseen sijaitsee Louhikon Sikako Oy:n lihasikala, jossa on tilat 3 000 lihasialle. Eläinsuojien sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Munkkilan vesijohto-osuuskunnan kaivo sijaitsee noin 3,5 km:n etäisyydellä ja lähin pohjavesialue, Kivistönmäen pohjavesialue, noin 3,7 km:n etäisyydellä. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan Munkkilan vesiosuuskunnalta. Eläintilat ja tuotanto Hakemus koskee porsastuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin mahdollista pitää voimassa olevan ympäristöluvan mukaan tuotannossa 791 emakkoa, 254 siitossikaa, 6 karjua ja 330 vieroitettua porsasta (ikä 4-11 viikkoa). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi vieroitussikala 3 600 vieroitetulle porsaalle (ikä 4-11 viikkoa, 8-25 kg) noin 120 metrin etäisyydelle luoteeseen nykyisestä emakkosikalasta. Peruskorjauksien ja muutoksien jälkeen emakkosikalassa on 226 porsituspaikkaa, 360 paikkaa tiineille emakoille, 157 paikkaa tiineytys- ja tiineytystarkkailuosastolla, 98 paikkaa tiineille ensikoille, 92 paikkaa eristys- ja sairasosastolla, 156 paikkaa uudistuseläinosastolla ja 330 paikkaa vieroitetuille porsaille (ikä 4-11 viikkoa). Emakkosikala toimii viikkokiertoperiaatteella, jolloin yhdessä porsitusryhmässä on noin 37 emakkoa. Eläinten ryhmäkiertoa varten on paikat yhdelle ylimääräiselle ryhmälle. Rakennettavaan vieroitussikalaan tulee tilat 3 600 vieroitetulle porsaalle (ikä 4-11 viikkoa, 8-25 kg) sekä tämän lisäksi sairaskarsinapaikat.
Lannan ja jätevesien varastointi 4 Emakkosikalan ja uuden vieroitussikalan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Emakkosikalan yhteydessä on noin 1 500 m 3 :n lietesäiliö, joka on katettu kupolikatolla. Noin 1 565 m 3 :n etälietesäiliö sijaitsee noin 4 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta kaakkoon. Tilalle Liekomäki RN:o 6:44 rakennetaan kaksi uutta noin 1 502 m 3 :n lietesäiliötä, jotka katetaan kelluvalla katteella. Rakennettavasta uudesta vieroitussikalasta lietteet johdetaan uusiin rakennettaviin lietesäiliöihin. Myös emakkosikalan joutilasosastojen (kaikki emakkopaikat, lukuun ottamatta porsitusta) lietteet tullaan jatkossa johtamaan rakennettaviin uusiin lietesäiliöihin. Nykyinen lietesäiliö ja rakennettavat lietesäiliöt täytetään alakautta. Emakkosikalan ja vieroitussikalan lietekuilut toimivat imulannanpoistolla. Emakkosikalan lietekuilut ovat noin 50-80 cm syviä ja eristämättömiä. Vieroitussikalaan tulee noin 60 cm syvät eristämättömät lietekuilut. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen kanssa (2 450 m 3 ) noin 8 519 m 3. Eläinsuojien pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Emakkosikalan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan sakokaivojen kautta ojaan ja uuden vieroitussikalan sosiaalitilojen jätevedet tullaan johtamaan umpisäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Varastot Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 441 ha, josta omaa peltoa noin 100 ha, vuokrapeltoa noin 155,22 ha ja sopimuspeltoa noin 185,78 ha. Hakemuksen mukaan pohjavesialueella ei sijaitse lannanlevityspeltoa. Lietteen levityksestä 70 % tapahtuu keväällä ja kesällä viikkojen 17-24 aikana ja 30 % syksyllä viikkojen 32-40 aikana. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 5 000 kg/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt, akut, loisteputket ja muovit toimitetaan kaupungin jäteasemalle. Tilalla on noin 9 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 600 litraa korjaamorakennuksessa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että eläinten kuljetuksia on kaksi kertaa viikossa, rehujen tuontia kolme kertaa viikossa ja lietteen kuljetuksia 3-5 viikkona vuodessa. Muu liikenne on satunnaista.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 5 Hakemuksen mukaan rakennettava sikala sijaitsee suojaisessa paikassa metsän keskellä. Asuinrakennuksia ei sijaitse vaikutusalueella. Lannan levitys sijoittuu selkeästi eri alueelle kuin sikalan sijainti. Lannan kuljetuskalusto on uutta ja tehokasta. Yleinen hygienia ja sen kontrollointi on korkeatasoista. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Hakemuksen mukaan emakkosikalan ja vieroitussikalan ruokinta on optimoitua ja tietokoneohjattua, ilmastointi on tietokoneohjattua ja ilmanpoisto tapahtuu katolle harjan lähelle. Emakkosikalassa on käytössä ilmastointijärjestelmä, jonka säätö tapahtuu ulkolämpötila-anturin ohjaamana. Emakkosikalassa on käytössä vesitoiminen ilman jäähdytys, joka vähentää pölyä ja hajuja poistoilmasta. Myös vieroitussikalaan tulee sprinkler-toiminen jäähdytysjärjestelmä. Emakkosikalan yhteydessä oleva noin 1 500 m 3 :n lietesäiliö on katettu kupolikatolla. Rakennettavat kaksi uutta noin 1 502 m 3 :n lietesäiliötä katetaan kelluvalla katteella. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Käytössä on varavoima sähkökatkosten varalle, ennakoiva huoltosuunnitelma, kulunvalvonta-, murto- ja palohälytin. Puhelinrobotti hoitaa häiriötilanteiden ilmoituksen edellä mainittujen osalta sekä ilmastoinnin, lämmityksen ja ruokinnan osalta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 7.3.2011 ja 14.3.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 21.3.-19.4.2011 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Seinäjoen kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Seinäjoen kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, lii-
6 kenne- ja ympäristökeskukselta on pyydetty lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltija toteaa lausunnossaan mm, että eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla ei ole voimassa olevaa kaavaa. Ylistaron yleiskaava 2020 ehdotuksessa eläinsuoja sijoittuu ME-alueelle, joka on kotieläintalouden suuryksikön aluetta. Kyseessä on olemassa olevan emakkosikalan muutos aikaisemman ympäristöluvan mukaisen eläinyksikkömäärän puitteissa sekä uuden porsaiden välikasvattamon rakentaminen. Välikasvattamo rakennetaan kiinteistölle 743-431-6-100 (Louhikko 2), joka on hakemuksen jättämisen aikoihin ollut määräala tilasta Välimaa RN:o 6:41. Uusi vieroitussikala rakennetaan poispäin lähimpien naapurien asuinrakennuksista, jotka sijaitsevat noin 400-490 metrin päässä rakennettavasta sikalasta. Lähimpien asuinrakennusten ja rakennettavan sikalan väliin jää nykyinen olemassa oleva emakkosikala. Etäisyys rakennettavista lietesäiliöistä lähimpiin naapureihin tulee olemaan noin 450-530 metriä. Laajentuminen tapahtuu siis naapurien kannalta edulliseen suuntaan. Vieroitussikalaan tulee hakemuksen mukaan 3 600 vieroitettua porsasta, mikä vastaa 1 400 eläinyksikköä. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (2010) mukaan etäisyysvaatimukset lähimpiin häiriintyviin kohteisiin täyttyvät, kun suotuisissa olosuhteissa etäisyysvaatimus on 300 m ja vaativissa olosuhteissa 400 m. Rakennettavan eläinsuojan sijoittamisen edellytyksiä tukee edellä mainittujen seikkojen lisäksi myös se, että alue on maatalousvaltaista aluetta ja siellä on jo ennestään eläinsuojia. Yleensä eläinsuojia koskevat valitukset liittyvät hajun lisäksi lannan kuljetukseen ja levitykseen. Hakijan ilmoittamien tietojen mukaan sikalan lähiympäristössä ei ole lannan levitykseen käytettäviä peltoja ja lisäksi lannan kuljetuskalusto on uutta ja tehokasta. Mainituista seikoista huolimatta lannan kuljetukset tulee suorittaa siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa lähimmille naapureille. Hakemuksessa on lisäksi esitetty arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta hajuhaittojen vähentämiseksi. Näitä ovat lietesäiliöiden kattaminen, ruokinnan optimointi, tietokoneohjattu ruokinta ja ilmastointi, ilmanvaihto katon harjan lähelle sekä vesitoiminen ilman jäähdytys, joka vähentää pölyä ja hajua poistoilmasta. Toimenpiteet hajuhaittojen vähentämiseksi ovat riittäviä, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta, kun annettavia lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntämistä toiminnan laajentamiselle puolletaan. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan mm, että lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee emakkosikalasta noin 240 metrin etäisyydellä etelässä, rakennettavasta vieroitussikalasta noin 380 metrin etäisyydellä etelässä ja rakennettavista lietesäiliöistä noin 450 metrin etäisyydellä etelä-lounaassa. Seuraavaksi lähimmät naapurin asuinra-
7 kennukset sijaitsevat emakkosikalasta 320 metrin, 545 metrin etäisyyksillä etelässä ja 800 metrin etäisyydellä pohjois-koillisessa, vieroitussikalasta 470 ja 700 metrin etäisyyksillä etelässä ja 810 metrin etäisyydellä koillisessa sekä rakennettavista lietesäiliöistä 530 ja 710 metrin etäisyyksillä etelä-lounaassa ja 690 metrin etäisyydellä pohjois-koillisessa. Noin 220 metrin etäisyydellä emakkosikalasta itään sijaitsee Louhikon Sikako Oy:n lihasikala, jossa on paikat 3 000 lihasialle. Emakkosikalan ja vieroitussikalan eläinyksikkömääräksi tulee yhteensä (2 689,4 + 260) 2 949,4 eläinyksikköä/ (1 863 + 1 440) 3 303 eläinyksikköä riippuen käytetäänkö eläinyksiköiden laskemisessa emakolle porsaineen tarkoitettua eläinyksikkökerrointa vai lasketaanko eläinyksiköt eri sikaloissa olevien eläinpaikkojen mukaan. Suositeltava vähimmäisetäisyys on ympäristöhallinnon ohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan suotuisissa olosuhteissa 3 303 eläinyksikön eläinsuojalta noin 380, normaaleissa olosuhteissa noin 395 ja vaativissa olosuhteissa noin 480 metriä. Vastaavat etäisyysvaatimukset 2 949,4 eläinyksikön eläinsuojalle ovat 370, 400 ja 470 metriä. Pelkän vieroitussikalan eläinmäärä vastaa 1 440 eläinyksikköä ja yksittäisenä eläinsuojana se täyttää suositeltavat etäisyysvaatimukset. Latvalan Maatila Oy:n emakkosikala on kuitenkin niin läheisellä etäisyydellä, että rakennettavan vieroitussikalan hajuhaittoja ei voida tarkkailla yksittäin. Myös lähistöllä olevan Louhikon Sikako Oy:n lihasikala lisää hajukuormitusta samalla alueella. Vieroitussikala rakennetaan lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin nähden suotuisaan suuntaan ja etäisyydet lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin ovat suuremmat kuin emakkosikalasta. Porsaiden välikasvattamolle tulisi kuitenkin ensisijaisesti pyrkiä löytämään rakennuspaikka kauempaa lähimpiä naapureiden asuinrakennuksia. Mikäli sikalalle myönnetään ympäristölupa hakemuksen mukaiselle paikalle, tulee sikalarakennuksen eteläpuolella oleva metsä määrätä ainakin osittain suojametsäksi. Latvalan Maatila Oy:n emakkosikalassa ja rakennettavassa vieroitussikalassa muodostuvan lietteen määrä on porsituspaikoilla noin 2170 m 3, joutilaiden emakoiden paikoilla noin 1 356 m 3, siitossioilla ja karjuilla yhteensä noin 520 m 3 ja vieroitetuilla porsailla yhteensä 3 930 m 3. Yhteensä sikaloissa muodostuvan lietelannan laskennallinen määrä on noin 7 976 m 3. Hakemuksen mukaan sikalan lietelannalle on varattu lietetilavuutta (ilman sadevesivaroja) lietesäiliöissä noin 5 567 m 3 ja lietekuiluissa noin 2 450 m 3, joten lietetilavuutta on sikaloiden toiminnalle hakemuksen mukaan riittävästi, yhteensä noin 8 017 m 3. Lannanlevitykseen tarvittava peltoala on mahdollisen laajennuksen jälkeen emakkosikalan ja vieroitussikalan lietelannan levittämiseen yhteensä noin 430 ha. Lisäksi saman omistajan nimissä toimivan Louhikon Sikako Oy:n lihasikalan lannan levittämiseen tarvittava peltoala on 273 ha, joten lannanlevittämisalaa näiden sikaloiden toimintaan tarvitaan yhteensä 703 ha. Louhikon Sikako Oy:n lannanlevitys- ja vuokrasopimuksista
8 suuri osa on vanhentunut eikä valvontaviranomaiselle ole toimitettu uusia sopimuksia. Lisäksi Latvalan Maatila Oy:n uudessa hakemuksessa on jonkin verran samoja vuokrasopimuksia kuin Louhikon Sikako Oy:n ympäristöluvan hakemuksessa. Hakijan tulee toimittaa valvontaviranomaiselle selvitys kaikista hallinnassaan olevista lannanlevityspelloista sekä lannanlevityssopimuksista, jotta lannanlevityspeltojen riittävyys voidaan varmistaa. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut 28.4.2011 päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta. Päätöksen mukaan Latvalan Maatilan porsastuotantotoiminnan laajentamishankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 4.5.2011 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija toteaa vastineessaan, että välikasvattamon sijoituspaikka on pyritty valitsemaan mahdollisimman järkevästi hankitun kiinteistön mahdollisuuksien mukaan, lähin asutus huomioon ottaen. Latvalan Maatila Oy sitoutuu jättämään suojametsää välikasvattamon eteläpuolelle. Louhikon Sikako Oy tarvitsee E-P:n ELY:n elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmän lausunnon mukaan lannanlevitysalaa 273 ha. Heikki Kuoppalan kanssa tehty lannanvastaanottosopimus (n. 239 ha) on voimassa vuoteen 2021 saakka (siirrettävissä kolmannelle osapuolelle). Louhikon Sikako Oy on myös jatkanut pellonvuokrasopimusta Juhani Perälän kanssa. Nämä sopimukset täyttävät edellä mainitun pintaalavaatimuksen. Näitä lohkoja ei ole esitetty Latvalan Maatila Oy:n ympäristölupahakemukseen. Lisäksi Louhikon Sikako Oy:llä on myös muita lannan vastaanottajia, joista yhtiö tekee selvityksen tarvittaessa. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Latvalan Maatila Oy:lle ympäristöluvan porsastuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Seinäjoen kaupungin Tuuralan kylään tiloille Louhikko RN:o 6:96, Kustaala RN:o 6:94, Saari RN:o 4:27, Vesala RN:o 6:95 ja Louhikko 2 RN:o 6:100 lupahakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen.
9 Ympäristölupa myönnetään siten, että emakkosikalassa voidaan pitää tuotannossa enintään 791 emakkoa, 254 siitossikaa, 6 karjua ja 330 vieroitettua porsasta (ikä 4-11 viikkoa) sekä vieroitussikalassa enintään 3 600 vieroitettua porsasta (ikä 4-11 viikkoa). Lupamääräykset 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet sekä muut eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 8 456 m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (2 450 m 3 ) ja lietteen pudotus-/pumppukaivojen tilavuus. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliöt ja mahdolliset lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle Liekomäki RN:o 6:44 tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti kaksi uutta noin 1 502 m 3 :n lietesäiliötä. Rakennettavien lietesäiliöiden lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Rakennettavasta vieroitussikalasta lietteet tulee johtaa rakennettaviin kahteen uuteen lietesäiliöön. Uudet lietesäiliöt tulee olla käyttövalmiina ennen uuden vieroitussikalan käyttöönottoa. Lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden mukaisesti. Rakennettavan vieroitussikalan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. umpisäiliöön. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään nykyisen emakkosikalan sosiaalitilojen WC-vedet asetuksen (209/2011) mukaisesti viimeistään 15.3.2016 mennessä johtamalla jätevedet esim. umpisäiliöön. Muodostuvat sakokaivo- ja umpisäiliölietteet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.
10 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta sekä muut eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 423,8 hehtaaria. Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Hakijan tulee toimittaa lannanlevityssuunnitelma vuosittain hyväksyttäväksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle vuosiraportin yhteydessä helmikuun loppuun mennessä. Suunnitelmassa tulee esittää levitysalojen sijainnissa tapahtuneet mahdolliset muutokset, levitystekniikka, levitysajankohdat, suojavyöhykkeet pohjavesien, vesistöjen ja talousvesikaivojen suojaamiseksi sekä toimenpiteet naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi. Suunnitelmaan on liitettävä myös kopiot uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan levityssopimuksista. Suunnitelma on laadittava siten, että 1) Lietteen peltolevityksessä noudatetaan maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä; 2) Lietteenlevitystä - ei suoriteta lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan eikä 15.10. - 15.4. välisenä aikana - lietettä levitetään syksyllä enintään 15.11. asti ja levitys aloitetaan keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole - lietettä ei levitetä nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen eikä sitä käytetä toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana - lietettä ei käytetä viisi metriä lähempänä vesistöä ja seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitystä ei tehdä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia, lietteen pintalevitystä ei suoriteta pelloilla, joiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 % 3) Talousvesikaivojen ympärille jätetään vähintään 30-100 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke;
11 4) Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei levitetä lietelantaa, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia lannan levityssuunnitelman sisällöstä ja siitä mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Emakkosikalan yhteydessä sijaitseva noin 1 500 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja pitää katettuna kiinteällä katteella. Rakennettavat uudet lietesäiliöt (2 x 1 502 m 3 ) tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvien katteiden pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa niiden pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Mahdolliset lietteen pudotus- /pumppukaivot tulee kattaa betonikannella. Emakkosikalan ja rakennettavan vieroitussikalan sisäilman lämpötila on pyrittävä kesäaikana (toukokuusta elokuuhun) pitämään alhaisena käyttämällä tarvittaessa sumukastelujärjestelmää. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Rakennettavan vieroitussikalan eteläpuolella, tilan Louhikko 2 RN:o 6:100 alueella, tulee säilyttää ja ylläpitää kaikissa tilanteissa riittävän tiheä, leveä ja korkea näköesteen antava suojapuustovyöhyke. Suojapuustoa tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksensa. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja
12 toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Ruhojen ja muun toiminnassa syntyvän eläinjätteen varastointi tulee tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 30.6.2012. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja niiden katteiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein.
13 Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen määrä (m 3 /vuosi) lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan vieroitussikalan ja uusien lietesäiliöiden käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pi-
14 laantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Mikäli kyseessä olisi uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava eläinsuoja, vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 3 600 vieroitetun porsaan (1 440 ey) kasvattamolta vähintään 330 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa vähintään 400 metrin etäisyyttä. Aluehallintovirasto katsoo, että uuden vieroitussikalan sijaintipaikalta suojaetäisyydet lähimpiin kahteen naapurin asuinrakennukseen (joista toinen on vapaa-ajanasunto), ovat riittävät. Uuden vieroitussikalan rakennuspaikka sijoittuu poispäin lähimpien naapureiden asuinja vapaa-ajanrakennuksista.
15 Tarkasteltaessa suojaetäisyyksiä kokonaisuutena emakkosikalan ja vieroitussikalan osalta (yhteensä noin 3 300 ey), tulisi vähimmäissuositusetäisyyden olla häiriintyvästä kohteesta vähintään 420 metriä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa vähintään 480 metriä, mikäli kyseessä olisi uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava eläinsuoja. Kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän, eläinsuojien ja lietesäiliöiden sijainnin naapureihin nähden sekä riittävät suojaetäisyydet uusien rakennettavien lietesäiliöiden sijaintipaikalta lähimpiin kahteen naapurin kiinteistöön nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ratkaisussa on otettu huomioon, että noin 120 metrin etäisyydellä emakkosikalasta koilliseen sijaitsee Louhikon Sikako Oy:n lihasikala. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta, nykyisen noin 1 500 m 3 :n lietesäiliön pitämisestä katettuna kiinteällä katteella, rakennettavien lietesäiliöiden (2 x 1 502 m 3 :n) kattamisesta kelluvalla katteella, mahdollisten lietteen pudotus-/pumppukaivojen kattamisesta betonikannella, emakkosikalan ja rakennettavan vieroitussikalan sisäilman viilentämisestä ainakin kesäaikana (toukokuusta elokuuhun) sumukastelujärjestelmällä sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Ilmatieteen laitoksen tuulensuuntatilastojen (v.1971-2000) mukaan Kauhavan lentokentän meteorologisella havaintopaikalla tehtyjen mittaustulosten mukaan tuulee vuotuisesta ajasta pohjoisesta keskimäärin 12 %, koillisesta keskimäärin 9 %, idästä keskimäärin 9 %, kaakosta keskimäärin 12 %, etelästä keskimäärin 18 %, lounaasta keskimäärin 17 %, lännestä keskimäärin 9 % ja luoteesta keskimäärin 9 %. Lähimmät naapurien asuin- ja vapaa-ajanrakennukset eivät sijaitse vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-
16 RMO-C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin 7 986m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös lietesäiliöiden sadevesivara (yhteensä noin 470 m 3 ), on lietteen varastointitilavuustarve noin 8 456 m 3. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Rakennettavan vieroitussikalan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. umpisäiliöön. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään nykyisen emakkosikalan sosiaalitilojen WC-vedet asetuksen (209/2011) mukaisesti viimeistään 15.3.2016 mennessä johtamalla jätevedet esim. umpisäiliöön. Muodostuvat sakokaivo- ja umpisäiliölietteet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,4 emakkopaikkaa (imettävä emakko porsaineen) kohden, vähintään yksi peltohehtaari 6 joutilasta emakkoa/siitossikaa kohden, vähintään yksi peltohehtaari 4,5 karjua kohden ja yksi peltohehtaari 30 vieroitettua porsasta (ikävaihe 5-15 viikkoa) kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Määräys lannan levityssuunnitelman toimittamisesta on tarpeen, koska lannan levityspellot sijaitsevat etäällä eläinsuojista. Lannan levityssuunnitelmalla varmistetaan, että lannan tuottaja huolehtii riittävässä määrin siitä, ettei lannan levittämisestä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. (määräys 2) Määräys lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta, pitämisestä katettuna kiinteällä katteella ja kattamisesta kelluvalla katteella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Myös mahdollisten lietteen pumppu-/pudotuskaivojen kattaminen betonikannella on tarpeen haju- ja
17 ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla ja kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolta. Käyttämällä kesäaikana sumukastelu-järjestelmää sikalarakennusten sisäilman viilentämiseen vähennetään ilmanvaihdon tarvetta ja hajuhaittaa. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys suojasuojapuustovyöhykkeen säilyttämisestä ja ylläpitämisestä on tarpeen näköesteellisistä syistä. Lisäksi kapeallakin suojapuustovyöhykkeellä voi olla jonkin verran vaikutusta hajupäästöjen leviämisen estämisessä. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja niiden katteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos
18 päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) Rakennettavan eläinsuojan ja lietesäiliöiden toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltijan ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnoissa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 2, 3 ja 7 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.8.2021 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2020 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 30.1.2003 päätöksen siihen Vaasan hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä 14.9.2004 (nro 04/0215/4) ja Korkeimman hallintooikeuden päätöksellä 17.3.2006 (nro 610) tehtyine muutoksineen.
19 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 6-8, 35 3. mom, 41-43, 45-46, 55-56, 100, 103 Ympäristönsuojeluasetus 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 3 480 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen
20 (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3 480 euroa. Asian käsittelystä peritään taulukon mukainen maksu, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Seinäjoen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa sekä Pohjankyrö-lehdessä. JAKELU Päätös MUUTOKSENHAKU Hakijalle Tiedoksi Seinäjoen kaupunginhallitus Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1) Valitusosoitus 2) Sijaintikartta 3) Asemapiirros
21 Heikki Pajala Reko Vuotila Maarit Vuorela Asian ovat ratkaisseet ympäristöylitarkastaja Heikki Pajala ja ympäristöneuvos Reko Vuotila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela.
22 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 20.7.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.