1 Tunkkari maa- ja metsätalous peltoviljely Tunkkarin vedenottamon läheisyydessä peltoalue sijoittuu osittain muodostumisalueelle. Tunkkarin vedenottamo sijaitsee virtaukseen nähden peltoalueen yläpuolella. 2 3 6 Lannoitteiden ja torjuntaaineiden käytön seurauksena voi aiheutua mm. nitraattipitoisuuksien kohoamista ja torjuntaainejäämien esiintymistä pohjavedessä. 1 2 1 2 4 24 D 2 Tunkkari PIMA Klemolan Betoni Oy betonielementtitehdas Tehdas sijaitsee johtavaa hiekkaa. 2 3 6 Kohde on merkitty n tilan tietojärjestelmään. Mahdollisen pohjavesiriskin voi aiheuttaa esimerkiksi öljyvahinko tai likaisten hulevesien maahan imeytyminen. 2 2 2 2 16 96 D 3 Tunkkari öljysäiliöt lämmitysöljysäili öt Tunkkarin pohjavesialueelta kartoitettiin 22 öljysäiliötä. Öljysäiliöt sijoittuvat valtaosin muodostumisalueelle, jossa johtavaa hiekkaa ja soraa. 2 2 4 Lämmitysöljynä käytetään pääasiassa kevyttä polttoöljyä. Säiliöiden aiheuttama pohjavesiriski liittyy huonokuntoisiin säiliöihin ja putkistovaurioihin. Maanalaisten säiliöiden tihkuvuodot ovat vaikeasti havaittavissa. Merkittävä riskitekijä on myös säiliöiden mahdollinen ylitäyttö. 2 2 3 2 24 96 D 1(12)
4 Tunkkari maalämpö maalämpöjärjest elmät Tunkkarin pohjavesialueelta maalämpöjärjestelmiä kartoitettiin 23 kappaletta. Maalämpöjärjestelmät sijoittuvat pääasiassa muodostumisalueelle. 2 2 4 Maalämpökaivojen ja niiden rakentamisen mahdolliset pohjavesivaikutukset voidaan jakaa kaivon rakentamisen (porauksen) aiheuttamiin vaikutuksiin sekä käytönaikaisiin laadullisiin vaikutuksiin (lämmönsiirtonesteen vuoto). 1 1 2 2 4 16 D 5 Tunkkari muuntamot öljyjäähdytteiset muuntamot 6 Tunkkari jätevesi viemäriverkoston ulkopuoliset kiinteistöt Tunkkarin pohjavesialueella on 9 muuntamoa. Tunkkarin pohjavesialueelta kartoitettiin 5 kiinteistöä, jotka eivät ole liittyneet kunnalliseen jätevesiviemäriin tai jotka ovat viemäriverkoston ulkopuolella. Muuntamot sijoittuvat pääasiassa muodostumisalueelle. Kiinteistöt sijaitsevat johtavaa hiekkaa ja soraa. 2 2 4 Mahdollisen muuntamorikon seurauksena maahan valunut öljy aiheuttaa riskin laadulle. 2 2 4 Jätevesien johtaminen ojaan tai maahan imeytys voivat aiheuttaa vaikutuksia laatuun. Vaikutukset voivat ilmetä ravinne- ja kloridipitoisuuksien kohoamisena sekä bakteeripitoisuuksien kohoamisena. 1 2 1 2 4 16 D 1 2 2 2 8 32 D 7 Tunkkari PIMA Puusaaren ampumarata Alueella on harjoitettu kivääriammuntaa vuosina 1953-1970, kohde ei ole ollut virallinen ampumarata. Ampumarata sijaitsee johtavaa. 2 3 6 n tilan tietojärjestelmän mukaan kohteeseen ei liity selvitystarvetta. Alueella ei ole maastotarkastelun perusteella näkyvissä ampumarataa. Ilmeisesti rata on kaivettu pois soranoton yhteydessä. 1 2 1 1 2 12 D 2(12)
8 Pitkäkangas maa- ja metsätalous peltoviljely Pitkäkankaan pohjavesialue rajoittuu eteläreunaltaan laajoihin peltoalueisiin, jotka sijoittuvat osittain myös pohjavesialueelle. Pitkäkankaan pohjavesialueen muodostumisalueelle sijoittuu myös peltoalueita. 2 2 4 Lannoitteiden ja torjuntaaineiden käytön seurauksena voi aiheutua mm. nitraattipitoisuuksien kohoamista ja torjuntaainejäämien esiintymistä pohjavedessä. 2 2 2 2 16 64 D 9 Pitkäkangas teollisuus- ja yritystoiminta SEOjakelusasema polttoaineiden jakeluasema Jakeluasema sijaitsee johtavaa hiekkaa. Pitkäkankaan tutkittu vedenottopaikka sijaitsee virtaussuuntaan nähden noin 300 metrin päässä jakeluaseman alapuolella. 3 3 9 Jakeluasemalla on kolme 16,5 m3 polttoainesäiliötä (95, 98, diesel). 3 2 2 2 24 216 B 10 Pitkäkangas teollisuus- ja yritystoiminta Harmaakiven yritysalue Alueella toimii useita eri toimialojen pk-yrityksiä. Harmaakiven yritysalue sijoittuu pääosin muodostumisalueelle, jossa johtavaa hiekkaa. Pohjaveden virtaus suuntautuu länteen. 2 3 6 Harmaakiven alueelle sijoittuu lähinnä pienimuotoista yritystoimintaa, johon ei liity merkittävää vaarallisten aineiden käsittelyä tai varastointia. 2 2 3 2 24 144 C 11 Pitkäkangas tieliikenne ja tienpito vt 13 Äänekosken ja Kokkolan välinen valtatie 13 on tärkeä vaarallisten aineiden kuljetusreitti. Tien kunnossapitoluokka on Ib (osan talvea lumipintaisena). Tie kulkee harjun suuntaisesti muodostumisalueella. Tie sijaitsee virtaussuuntaan nähden Pitkäkankaan tutkitun vedenottopaikan yläpuolella noin 250 metrin päässä. 3 3 9 Riskiä pohjavedelle aiheuttavat tiesuolaus ja vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät onnettomuustilanteet. 3 2 2 2 24 216 B 3(12)
12 Pitkäkangas öljysäiliöt lämmitysöljysäili öt Pitkäkankaan pohjavesialueella sijaitsee noin 50 kartoitettua öljysäiliötä. Öljysäiliöt sijoittuvat valtaosin muodostumisalueelle, jossa johtavaa hiekkaa ja soraa. 2 3 6 Lämmitysöljynä käytetään pääasiassa kevyttä polttoöljyä. Säiliöiden aiheuttama pohjavesiriski liittyy huonokuntoisiin säiliöihin ja putkistovaurioihin. Maanalaisten säiliöiden tihkuvuodot ovat vaikeasti havaittavissa. Merkittävä riskitekijä on myös säiliöiden mahdollinen ylitäyttö. 2 2 3 2 24 144 C 13 Pitkäkangas maalämpö maalämpöjärjest elmät Pitkäkankaan pohjavesialueella sijaitsee 25 kartoitettua maalämpöjärjestelmää. Maalämpöjärjestelmät sijoittuvat muodostumisalueelle sekä pohjavesialueen reunavyöhykkeelle. 2 2 4 Maalämpökaivojen ja niiden rakentamisen mahdolliset pohjavesivaikutukset voidaan jakaa kaivon rakentamisen (porauksen) aiheuttamiin vaikutuksiin sekä käytönaikaisiin laadullisiin vaikutuksiin (lämmönsiirtonesteen vuoto). 1 1 2 2 4 16 D 14 Pitkäkangas muuntamot öljyjäähdytteiset muuntamot Pitkäkankaan pohjavesialueella on yhteensä 22 muuntamoa. Muuntamot sijoittuvat muodostumisalueelle sekä pohjavesialueen reunavyöhykkeelle. 2 2 4 Mahdollisen muuntamorikon seurauksena maahan valunut öljy aiheuttaa riskin laadulle. 1 2 1 2 4 16 D 15 Pitkäkangas jätevesi viemäriverkoston ulkopuoliset kiinteistöt Pitkäkankaan pohjavesialueelta kartoitettiin 14 kiinteistöä, jotka eivät ole liittyneet kunnalliseen jätevesiviemäriin tai jotka ovat viemäriverkoston ulkopuolella. Viemäriverkoston ulkopuoliset kiinteistöt sijoittuvat Pitkäkankaan alueelle sekä keskustaajaman alueelle Jyväskyläntien varteen. 2 2 4 Jätevesien johtaminen ojaan tai maahan imeytys voivat aiheuttaa vaikutuksia laatuun. Vaikutukset voivat ilmetä ravinne- ja kloridipitoisuuksien kohoamisena sekä bakteeripitoisuuksien kohoamisena. 1 2 2 2 8 32 D 4(12)
16 Pitkäkangas PIMA Metalliteollisuus Outokummun suljettu tehdas tuotti erilaisia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja putken osia. Toiminta päättyi vuonna 2010. Tehdas sijaitsee johtavaa hiekkaa. 2 3 6 Pohjavedestä on vuosien 2007-2010 aikana havaittu mm. mineraaliöljyä, kromia, molybdeeniä, nikkeliä, nitraattia, sinkkiä ja fluoria. Öljyjakeiden (C10-40) pitoisuus on ylittänyt asetetun raja-arvon 50 g/l. 3 3 2 2 36 216 B 18 Pitkäkangas PIMA Entinen Shell Kohteessa on toiminut polttoaineiden jakeluasema vuosina 1991-2005. Nykyisin jakeluaseman paikalla on katsastusasema. Kohde sijaitsee johtavaa hiekkaa ja soraa. 2 3 6 Jakeluaseman toiminnan päättymisen jälkeen polttoainesäiliöt on poistettu. Säiliöiden poiston yhteydessä ei otettu maaperänäytteitä. Säiliökaivanto todettiin aistinvaraisesti puhtaaksi. 2 2 3 2 24 144 C 19 Pitkäkangas PIMA Ent. Unionhuoltoasema H. Tikkakoski Ky Kohteessa on toiminut polttoaineiden jakeluasema vuosina 1959-1997. Toiminnan päättymisen jälkeen tehdyissä tutkimuksissa maaperän ja todettiin pilaantuneen öljyhiilivedyillä ja bensiinihiilivedyillä. Kohde sijaitsee johtavaa hiekkaa ja soraa. Pohjavedenpinta on noin 5 metrin syvyydellä maanpinnasta. 2 3 6 Kohteessa on tehty maaperän ja kunnostustoimenpiteitä vuosina 1998-1999. Kunnostustoimenpiteiden jälkeinen seuranta on lopetettu vuonna 2001. 2 1 1 1 2 12 D 20 Pitkäkangas PIMA KPO Veteli, entinen jakeluasema Kohteessa on toiminut polttoaineen jakelupiste. Kohde sijaitsee pohjavesialueen reunalla pohjavesialuerajan ulkopuolella. 1 2 2 n tilan tietojärjestelmän mukaan kohteessa on selvitystarve. 2 2 2 2 16 32 D 21 Pitkäkangas PIMA Entinen suojeluskunnan rata Kohteessa on harjoitettu kivääriammuntaa. Kohde sijaitsee johtavaa. 2 3 6 n tilan tietojärjestelmän mukaan kohteessa on selvitystarve. 1 2 1 1 2 12 D 5(12)
22 Pitkäkangas PIMA Entinen turkistarha Turkistarhan toiminta on päättynyt. Pohjavedenpinta esiintyy hieman yli 10 metrin syvyydessä. Pohjaveden virtaus suuntautuu länteen. 2 2 4 Kohteessa ei ole tehty maaperän tai pilaantuneisuustutkimuksia. 1 2 3 2 12 48 D 23 Hirvelänkangas tieliikenne ja tienpito vt 13 Äänekosken ja Kokkolan välinen valtatie 13 on tärkeä vaarallisten aineiden kuljetusreitti. Tien kunnossapitoluokka on Ib (osan talvea lumipintaisena). Tie kulkee harjun suuntaisesti muodostumisalueella ja sijoittuu Seppälän vedenottamon välittömään läheisyyteen. 3 3 9 Riskiä pohjavedelle aiheuttavat tiesuolaus ja vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät onnettomuustilanteet. 3 2 2 2 24 216 B 24 Hirvelänkangas maa- ja metsätalous peltoviljely, ojitukset Seppälän vedenottamon läheisyydessä maaperä peltoalueella on heikosti vettä läpäisevää ja vedenottamo sijaitsee virtaukseen nähden peltoalueen yläpuolella. 2 2 4 Harjun itä- ja kaakkoispuoleisilta suoalueilta saattaa tapahtua pintavesien imeytymistä harjumuodostumaan, mikä voi vaikuttaa laatuun (mm. humuspitoisuus). Lannoitteiden ja torjuntaaineiden käytön seurauksena voi aiheutua mm. nitraattipitoisuuksien kohoamista ja torjuntaainejäämien esiintymistä pohjavedessä. 2 2 2 2 16 64 D 25 Hirvelänkangas öljysäiliöt lämmitysöljysäili öt 26 Hirvelänkangas maalämpö maalämpöjärjest elmät Öljysäiliöitä ei Hirvelänkankaan pohjavesialueella kartoituksen perusteella ole. Maalämpöjärjestelmiä ei Hirvelänkankaan pohjavesialueella kartoituksen perusteella ole. - 1 1 1 1 1 1 1 1 1 D - 1 1 1 1 1 1 1 1 1 D 6(12)
27 Hirvelänkangas muuntamot öljyjäähdytteiset muuntamot Hirvelänkankaan pohjavesialueella on 2 muuntamoa (A osa-alue). Toinen muuntamo sijoittuu Lammasojan varten muodostumisalueelle ja toinen muuntamo pohjavesialueen reunavyöhykkeelle. 2 2 4 Mahdollisen muuntamorikon seurauksena maahan valunut öljy aiheuttaa riskin laadulle. 1 2 1 2 4 16 D 28 Hirvelänkangas jätevesi viemäriverkoston ulkopuoliset kiinteistöt Hirvelänkankaan pohjavesialueelta kartoitettiin 6 viemäriverkoston ulkopuolista kiinteistöä. Kiinteistöt sijoittuvat pohjavesialueen reunavyöhykkeelle pohjavesialueen reunavyöhykkeelle. 1 1 1 Jätevesien johtaminen ojaan tai 1 2 2 2 8 8 D maahan imeytys voivat aiheuttaa vaikutuksia laatuun. Vaikutukset voivat ilmetä ravinne- ja kloridipitoisuuksien kohoamisena sekä bakteeripitoisuuksien kohoamisena. 29 Hirvelänkangas ampumarata Sikaharjun ampumarata Vetelin Riistanhoitoyhdistyksen ampumaradalle on myönnetty vuonna 2006 ymp.lupa, jonka kesto on 10 vuotta. Rataa käytetään luotiasein tapahtuvaan harjoitus- ja kilpatoimintaan. Haulikkoammunta on lopetettu 1990-luvulla. Ampumarata sijaitsee muodostumisalueella ja osittain sen reunalla, jossa maaperä on vettä johtavaa. 2 3 6 LSU:n 2004 tutkimusten perusteella maaperä on pilaantunut haulikkoammunnasta johtuen. Arviolta vanhalla haulikkoradalla on pilaantunutta maata noin 4330 m3ktr. Pilaantuneen alueen laajuus on noin 8650 m2. 2 3 2 2 24 144 C 30 Hirvelänkangas PIMA Tielaitoksen varikko Kohteessa on ollut varikkotoimintaa vuodesta 1968 lähtien. Kohde sijaitsee johtavaa. Pohjaveden virtaus suuntautuu kohti Halsuanjokea. 2 3 6 n tilan tietojärjestelmän mukaan kohteen maaperässä on tutkimuksissa todettu kloridia 1100 mg/kg. 2 3 2 2 24 144 C 7(12)
31 Hirvelänkangas PIMA Entinen turkistarha Turkistarhan toiminta on päättynyt. Kohde sijaitsee muodostumisalueen reunalla, jossa maaperä on vettä johtavaa. Pohjavedenpinta esiintyy lähellä maanpintaa. Pohjaveden virtaus suuntautuu kohti Halsuanjokea. 2 3 6 Kohteessa ei ole tehty maaperän tai pilaantuneisuustutkimuksia. 1 2 3 2 12 72 D 32 Polsonharju maa-ainesotto Matti Aho, tilat Monttu 21:79 ja Metsäranta I RN:o 65:0 Maa-aineslupa on voimassa vuoteen 2015 saakka. Maaainesluvan mukainen kokonaisottomäärä on 150 000 m3. Maa-ainesottoalue sijaitsee Polsonharjun keskiosissa. Maaainesluvan mukainen alin ottamistaso on +96, joka ulottuu pinnan alapuolelle. 2 3 6 Suojaavan maannoskerroksen puuttuminen ja ohut suojakerros tai pinnan alapuolinen maa-ainesotto aiheuttavat muuttumisriskiä. Ottotoimintaan liittyvä mahdollinen polttoaineiden käsittely ja varastointi aiheuttaa riskin laadulle. 2 3 2 2 24 144 C 33 Polsonharju maa-ainesotto Marko Aho, tila Sillanpää 68:5 Maa-aineslupa on voimassa vuoteen 2016 saakka. Maaainesluvan mukainen kokonaisottomäärä on 15700 m3. Maa-ainesottoalue sijaitsee Polsonharjun kaakkoisreunalla. Ottamissyvyys vaihtelee 1,5 2,5 metrin välillä. 1 3 3 Suojaavan maannoskerroksen puuttuminen ja ohut suojakerros tai pinnan alapuolinen maa-ainesotto aiheuttavat muuttumisriskiä. Ottotoimintaan liittyvä mahdollinen polttoaineiden käsittely ja varastointi aiheuttaa riskin laadulle. 1 2 2 2 8 24 D 8(12)
34 Polsonharju maa-ainesotto Marko Aho, tilat Sillanpää RN:o 68:5/1 ja 68:1/1 Maa-ainesottolupa on voimassa vuoteen 2017 saakka. Luvan mukainen pinnan ylä- ja alapuolisen maa-ainesoton kokonaismäärä on yhteensä 52 440 m3. Maa-ainesottoalue sijaitsee Polsonharjun kaakkoisreunalla. Ottamissyvyys vaihtelee 6 9 metrin välillä. 1 3 3 Suojaavan maannoskerroksen puuttuminen ja ohut suojakerros tai pinnan alapuolinen maa-ainesotto aiheuttavat muuttumisriskiä. Ottotoimintaan liittyvä mahdollinen polttoaineiden käsittely ja varastointi aiheuttaa riskin laadulle. 1 2 2 2 8 24 D 35 Polsonharju maa-ainesotto Sorahuolto Marko Maa-ainesottolupa on Maa-ainesottoalue sijaitsee Aho Oy, tila voimassa vuoteen 2015 Polsonharjun keskiosassa. Sorakangas RN:o saakka. Maa-ainesluvan 21:78 mukainen kokonaisottomäärä on 35 000 m3. 2 3 6 Suojaavan maannoskerroksen puuttuminen ja ohut suojakerros tai pinnan alapuolinen maa-ainesotto aiheuttavat muuttumisriskiä. Ottotoimintaan liittyvä mahdollinen polttoaineiden käsittely ja varastointi aiheuttaa riskin laadulle. 1 2 2 2 8 48 D 9(12)
36 Polsonharju maa-ainesotto Sorahuolto Marko Maa-aineslupa on voimassa Maa-ainesottoalue sijaitsee Aho Oy, tilat Koskiranta RN:o 21:77M ja vuoteen 2024 saakka. Maaainesluvan mukainen kokonaisottomäärä on 33 850 pohjavesialueen keskiosassa. Sorakangas RN:o m3. 21:78 2 3 6 Suojaavan maannoskerroksen puuttuminen ja ohut suojakerros tai pinnan alapuolinen maa-ainesotto aiheuttavat muuttumisriskiä. Ottotoimintaan liittyvä mahdollinen polttoaineiden käsittely ja varastointi aiheuttaa riskin laadulle. 1 2 2 2 8 48 D 37 Polsonharju PIMA Entinen Veistosaha 38 Polsonharju PIMA Vanha maaainesottoalue Polsonharjun pohjoisreunalla sijaitsee entinen veistosaha. Kohde sijaitsee maaperä on vettä johtavaa hiekkaa ja soraa. Pohjavedenpinta esiintyy arviolta noin 10-15 metrin syvyydessä. Polsonharjun Kohde sijaitsee kaakkoisreunalla sijaitsevalla pohjavesialueen reunalla, jossa maa-ainesottoalueella on pinta esiintyy tiettävästi läjitetty lähellä maanpintaa. ampumaradalta peräisin olevia maa-aineksia. 2 2 4 Alueella ei ole tehty maaperän tai pilaantuneisuustutkimuksia. 2 2 2 2 16 64 D 1 2 2 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen maaaineskasoista v. 2005 ottamissa näytteissä esiintyi kohonneita lyijypitoisuuksia. Maaaineskasojen poisviennin jälkeen v. 2006 maa-ainesottoalueelta otetuissa näytteissä ei todettu kohonneita lyijyn tai muiden raskasmetallien pitoisuuksia. 1 2 1 1 2 4 D 10(12)
39 Polsonharju maa- ja metsätalous peltoviljely, ojitukset Pohjavesialueen pohjoisreuna rajoittuu suoalueeseen. Pohjavesialueen länsireunalla on peltoalue, joka sijaitsee virtaukseen nähden tutkitun vedenottopaikan alapuolella. 1 2 2 Harjun pohjoispuoleisella suoalueella saattaa tapahtua haitallista suovesien imeytymistä pohjavesimuodostumaan, mikäli ojitus ulotetaan liian syvälle vettä johtaviin kerroksiin. 2 2 2 2 16 32 D 44 Polsonharju PIMA Entinen suolavarasto Polsonharjun eteläreunalla on sijainnut Tielaitoksen suolavarasto. on alueella hiekkavaltaista ja pinta esiintyy lähellä maanpintaa. 2 3 6 Vuonna 1984 tehtyjen vedenhankintatutkimusten yhteydessä lähialueella todettiin pohjavedessä yli 100 mg/l kloridipitoisuuksia. Vuonna 2015 suojelusuunnitelman yhteydessä havaintoputkesta HP51 otetussa näytteessä kloridipitoisuus oli 20 mg/l. 2 2 2 1 8 48 D 40 Polsonharju tieliikenne ja tienpito vt 13 Äänekosken ja Kokkolan välinen valtatie 13 on tärkeä vaarallisten aineiden kuljetusreitti. Tien kunnossapitoluokka on Ib (osan talvea lumipintaisena). Valtatie 13 kulkee harjun suuntaisesti muodostumisalueella. Pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitseva tutkittu vedenottopaikka sijaitsee valtatien välittömässä läheisyydessä. 3 3 9 Riskiä pohjavedelle aiheuttavat tiesuolaus ja vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät onnettomuustilanteet. 3 2 2 2 24 216 B 41 Sulkaharju PIMA Sulkaharjun pylväskuorimo Sulkaharjun pohjavesialueen Kohde sijaitsee itäreunalla on toiminut 1970- pohjavesialueen itäreunalla. luvulla pylväskuorimo. n pintaosa on Alueella on harjoitettu hiekkavaltaista. pylväiden Pohjavedenpinta esiintyy noin sinistymäestokäsittelyä 5 metrin syvyydellä. muutaman kesänä. Nykyisin alueella sijaitsee pienlentokenttä. 1 3 3 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2004 tekemissä tutkimuksissa ei havaittu merkkejä maaperän tai pilaantuneisuudesta. 2 3 1 1 6 18 D 11(12)
42 Sulkaharju maa- ja metsätalous ojitukset Sulkaharjun pohjavesialue on suurelta osin metsätalousmaata. Kärmenevan suoalue on korkeammalla Sulkaharjun pinnankorkeustasoon nähden. 1 2 2 Sulkaharjun pohjoisreunalla tehtävät ojitukset tai muut maankaivutoimenpiteet voivat aiheuttaa riskin humuspitoisten suovesien imeytymisestä harjumuodostumaan. 2 2 2 2 16 32 D 43 Sulkaharju tieliikenne ja tienpito vt 13 Äänekosken ja Kokkolan välinen valtatie 13 on tärkeä vaarallisten aineiden kuljetusreitti. Tien kunnossapitoluokka on Ib (osan talvea lumipintaisena). Valtatie 13 sijoittuu pohjavesialueen pohjoisosassa pohjavesialueen reunalle ja pohjavesialueen eteläosassa muodostumisalueelle. 2 2 4 Riskiä pohjavedelle aiheuttavat tiesuolaus ja vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät onnettomuustilanteet. 3 2 2 2 24 96 D 12(12)