Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n ja Kulttuuria kaikille-palvelun. Vuosikertomus 2018

Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n ja Kulttuuria kaikille-palvelun Vuosikertomus 2018

Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus 5 Varsinainen toiminta ja hankkeet 9 Varsinainen toiminta 9 Hanketoiminta 9 Tapahtumat ja seminaarit 19 Seminaarit 19 Koulutukset 21 Keskustelutilaisuudet 22 Festivaalit ja muut tapahtumat 23 Asiantuntijatoiminta 27 Konsultointi 27 Työryhmät ja yhteistyöverkostot 27 Saavutettavuuskartoitukset sekä -suunnitelmat 28 Kouluttaminen, esitelmät ja puheenvuorot 28 Kulttuuripoliittinen vaikuttaminen 29 Julkaisut ja artikkelit 31 Viestintä 33 Kulttuuria kaikille -verkkosivusto 33 Sähköpostilista 33 Sosiaalinen media 34 Verkkosivujen kävijätilastot 34 Medianäkyvyys 35 Kansainvälinen yhteistyö 37 Vierailut ulkomaille 37 Hallinto ja talous 41 Yhdistyksen hallitus 41 Henkilökunta 41 Talous 42 Oman toiminnan arviointi 42 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 42 Liite 1. Kulttuuria kaikille -palvelun julkaisut ja artikkelit 46 Liite 2. Henkilökunnan pitämät koulutukset, esitelmät ja puheenvuorot 47 Liite 3. Seminaariohjelmat 50

Kulttuuria kaikille -palvelun henkilökuntaa henkilökunnan virkistyspäiväretkellä Gallen-Kallelan Museolle. Vasemmalta Aura Linnapuomi, Mira Haataja, avustajakoira Lenni, Sari Salovaara, Outi Korhonen, Martina Marti, Marjo Rasinkangas ja Christine Langinauer. Kuva: Rita Paqvalén Toiminnanjohtajan katsaus Vuosi 2018 oli hyvin kiireinen ja tärkeä vuosi Suomessa kulttuuripoliittisesta näkökulmasta myös Kulttuuria kaikille -palvelun ja Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n toiminnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2016 kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistusta varten asettaman asiantuntijatyöryhmän ehdotus luovutettiin 17.1.2018 ja ehdotuksesta järjestettiin lausuntokierros keväällä. Syksyllä hallituksen esitys museolaiksi ja laiksi opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta käsiteltiin eduskunnassa ja käynnistettiin lakimuutosprosessia. Myös kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamishanke käynnistettiin vuoden alusta ja lakiehdotus lähetettiin toukokuussa lausuntokierrokselle ja käsiteltiin eduskunnassa lokakuussa. Tasavallan Presidentti vahvisti lain 8.2.2019. VOS-uudistus, museolakiuudistus ja uusi laki kuntien kulttuuritoiminnasta ovat kaikki merkityksellisiä kulttuuripoliittisia uudistuksia, joilla tulee olemaan pitkäaikaisia vaikutuksia taide- ja kulttuurikentällä. Siksi on tärkeää, että lakivalmistelua on tehty huolellisesti ja että uudistuksissa on myös huomioitu ja avattu yhdenvertaisuus-, saavutettavuus- ja moninaisuusnäkökulmia. Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry ja Kulttuuria kaikille -palvelu on aktiivisesti osallistunut muutostyöhön niin työpajatyöskentelyiden kuin lausuntokierrosten kautta. Lausunnoissamme ja palautteessamme olemme korostaneet esimerkiksi esteettömyysnäkökulmien ja saavutettavuusdirektiivin huomioimista verkkopalveluissa ja digitalisaatiossa, palveluiden saavutettavuuden tärkeyttä saatavuuden ohella, erilaisten väestöryhmien osallistamista suunnittelu- ja päätösprosesseihin sekä yhdenvertaisuuden toteutumista niin kokijan kuin tekijän näkökulmasta. On tärkeä että taide- ja kulttuurikenttää ja niitä koskevia lakeja uudistettaessa varmistetaan, että taide- ja kulttuuripalvelut ovat kaikille yhdenvertaisesti saavutettavia ja että palveluiden sisällöt sekä että kulttuuri- ja taidelaitoksissa työskentelevät kulttuurialan ammattilaiset ja taiteilijat heijastavat yhteiskunnan moninaisuutta. On myös tärkeä varmistaa, että taiteilijapolku on yhdenvertaisesti avoin kaikille taustasta, äidinkielestä tai toimintakyvystä riippumatta. Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n ylläpitämä Kulttuuria kaikille -palvelu on vuosien varrella vahvistanut omaa rooliaan kulttuuripoliittisena vaikuttajana ja vuosi 2018 on ollut merkittävä vuosi vaikuttamisen kannalta. Yllä mainittujen prosessien lisäksi palvelu on pyrkinyt tukemaan päättäjiä yhdenvertaisuuskysymyksissä. Kulttuuria kaikille -palvelu on muun muassa lausunut SDP:n kulttuuripoliittisesta ohjelmasta sekä, yhteistyössä Globe Art Pointin (GAP) ja teatteri Ursa Minorin kanssa, käynyt tapaamassa jäseniä eduskunnan sivistysvaliokunnasta ja eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmästä (VAMYT). Tavoitteena on ollut edistää kansanedustajien tietoisuutta yhdenvertaisuuskysymyksistä suomalaisella taide- ja kulttuurikentällä. Kesän ja syksyn eduskuntavierailujen seurauksena 5

suunniteltiin, yhteistyössä GAP:in, Ursa Minorin sekä eduskunnan VAMYT:in ja Arkadia-seuran kanssa, kaksi seminaaria yhdenvertaisuuteen liittyen. Seminaarit toteutuivat Pikkuparlamentissa alkuvuodesta 2019. Kulttuuria kaikille -palvelun hankkeiden kautta olemme myös aktiivisesti osallistuneet kulttuuripoliittiseen keskusteluun, niin kunnallisella, maakunnallisella, valtiollisella kuin Pohjoismaisella tasolla. Kaikukortti Kaikuu -hankkeen kautta olemme pyrkineet vaikuttamaan kunnallisella, maakunnallisella ja valtiollisella tasolla muun muassa siihen että kulttuuri- ja sotekenttää yhdistävät menetelmät ja mallit otettaisiin jatkossa huomioon sote- ja maakuntauudistuksessa, alueellisissa kulttuurihyvinvointisuunnitelmissa, Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmässä (TEAviisarissa), hyte-kertoimessa ja kulttuuriindikaattorityössä. Monikielisyys ja moninaisuus kulttuurikentän voimavarana -hankkeessa olemme edistäneet monikielisyyden huomioimista pohjoismaisessa kulttuuripolitiikassa esimerkiksi saamenkielisten ja kurdinkielisten kirjallisuuskenttää kuvaavien selvitysten sekä erityisesti selvityksissä esitettyjen toimenpideehdotusten kautta. Hankkeen kautta osallistuimme myös Pohjoismaisen neuvoston täysistuntoon Oslossa marraskuussa. Avaus. Toimijaksi suomalaisella kulttuurikentällä -hankkeessa olemme keränneet tietoa moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta taide- ja kulttuurikentällä. Tietoa olemme hyödyntäneet palvelun kulttuuripoliittisessa vaikuttamistyössä. Nyt keväällä 2019, eduskuntavaaleja edeltävänä aikana sekä uuden hallituksen muodostamisen yhteydessä, kulttuuripoliittinen vaikuttaminen on yhä ajankohtaisempi kysymys myös yhdistyksen sekä Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnassa. Olemme laatineet omat hallitusohjelmatavoitteemme koskien yhdenvertaista taiteilijapolkua moninaisuuden ja saavutettavuuden näkökulmista sekä Kaikukorttitoiminnasta. Tutustu hallitusohjelmatavoitteisiimme täältä: www.kulttuuriakaikille.fi/tietoa_meista/ vaikuttaminen Yhdenvertaisuus ja sen toteutumiseen vaikuttaminen oli tärkeä teema kaikessa toiminnassamme 2018, myös toimistomme omassa toiminnassa. Vuoden 2018 aikana Kulttuuria kaikille -palvelu aloitti ensimmäisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmansa laatimisen. Tavoitteena on ollut kartoittaa, miten yhdenvertaisuus toteutuu nykyisessä toiminnassa, luoda työkalu palvelun päivittäiseen toimintaan sekä tarjota kentän toimijoille esimerkki oman yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelman työstämiseen. Osana suunnitelman laatimista palvelu teki yhdenvertaisuuskyselyn, joka lähetettiin muun muassa jäsenjärjestöille, sidosryhmille ja hankekumppaneille. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa, miten yhdenvertaisuus toteutuu toiminnassa tällä hetkellä suhteessa käyttäjiin. Haluamme kiittää kaikkia yhdistysjäseniämme ja yhteistyötahojamme menneestä vuodessa, tästä on hyvä jatkaa! Helmikuu 2019 Rita Paqvalén Vierailulla eduskunnassa. Kuvassa Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtaja Rita Paqvalén sekä Globe Art Pointin toiminnanjohtaja Tomi Purovaara ja puheenjohtaja David Kozma. Kuva: David Kozma 6 7

Seminaariosallistujia saamelaisesta kirjallisuuskentästä käsittelevästä seminaarista Rovaniemellä 19.4.2018. Kuva: Rita Paqvalén Varsinainen toiminta ja hankkeet Varsinainen toiminta Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry on vuonna 2013 rekisteröity yhdistys, joka edistää taide- ja kulttuurialan saavutettavuutta sekä moninaisuuden huomioimista kulttuurikentällä. Yhdistyksen toiminta on valtakunnallista ja sen jäseninä on 16 taide- ja kulttuurialan yhdistystä ja kattojärjestöä 1. Yhdistyksen tavoitteena on, että kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet hakeutua taiteen tekijöiksi ja tuottajiksi ja että erilaiset yleisöt tulisivat huomioiduiksi taide- ja kulttuuripalvelujen suunnittelussa ja tarjonnassa. Yhdistyksen visiona on Suomi, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua moninaiseen kulttuurielämään. Tavoitteidensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää valtakunnallista Kulttuuria kaikille -palvelua. Kulttuuria kaikille -palvelu on valtakunnallinen toimija, joka osallistuu sekä kotimaisen että kansainvälisen tiedon kartuttamiseen, verkostojen rakentamiseen sekä saavutettavuuteen, yhdenvertaisuuteen ja moninaisuuteen liittyvien suunnitelmien laatimiseen. Kulttuuria kaikille -palvelun varsinaista toimintaa toteutetaan suurin osin opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadulla yleisavustuksella. Varsinaiseen toimintaan kuuluvat konsultoinnit ja neuvonta, luennot, julkaisujen ja ohjemateriaalien tuottaminen sekä koulutusten ja seminaarien järjestäminen yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa. Viestintä on myös tärkeä varsinaisen toiminnan muoto. Palvelu tarjoaa kentän toimijoiden käyttöön maksutta tietoa muun muassa verkkosivujensa kautta (www.kulttuuriakaikille.fi) ja ylläpitää sähköpostilistaa, jolla tiedotetaan taide- ja kulttuurikentän saavutettavuuteen ja moninaisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Varsinaisen toiminnan lisäksi osa Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnasta toteutetaan hankemuodossa. Hankkeet kustannetaan hankerahoituksella. Varsinaisen toiminnan ja hankkeiden tapahtumat ja tulokset vuonna 2018 on avattu luvuissa 4 8. Hanketoiminta Kulttuuripassin jatkohanke ja Kaikukortti kaikuu -hanke Kulttuuria kaikille -palvelun koordinoiman ja toteuttaman Kulttuuripassin jatkohankkeen (12/2014 5/2018) sekä Kulttuuripassin pilotointihankkeen (9/2014 12/2015) puitteissa kehitetty Kaikukortti-toiminta on viime vuosina noussut yhdeksi palvelun toiminnan kulmakiveksi. Marraskuussa 2017 alkoi kolmas Kaikukorttihanke, Kaikukortti kaikuu (11/2017 12/2019). 1 Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n jäsenet ovat vuonna 2018 Finland Festivals ry, Kansalaisopistojen liitto KoL, Luckan rf, Lukukeskus ry, Sirkuksen tiedotuskeskus, Suomen elokuvasäätiö, Suomen kansainvälisten taiteilijoiden keskus - International Artists Center Finland Association ry, Suomen kirjastoseura ry, Suomen kulttuuritalot ry, Suomen museoliitto ry, Suomen Sinfoniaorkesterit ry, Suomen Taiteilijaseura, Suomen Teatterit ry, Taiteen perusopetusliitto TPO, Teatterikeskus ry ja Teatterin tiedotuskeskus TINFO. 9

Runoilija Henriikka Tavilta tilattiin haiku toukokuun Kaikukortin väliaika kahvia ja pullaa -tilaisuuteen. Runoilija esitti haikun tilaisuudessa. Hankkeen tavoitteena on levittää Kaikukorttia uusille alueille, mallintaa Kaikukortin valtakunnallista tukipalvelua ja kehittää Kaikukortin rekisteröintiä ja tilastointia. Vuoden 2018 aikana Kaikukortti oli käytössä Espoossa ja Kainuussa ja sitä kokeiltiin Lappeenrannassa, Savonlinnassa, Karkkilassa ja Oulussa. Lisäksi usea uusi alue valmisteli kokeilua vuodelle 2019. Keväällä 2018 julkaistiin Kulttuuripassin jatkohankkeen lopputuotoksena Kaikille kulttuuria Kaikukortilla. Opas Kaikukortin kokeiluun ja käyttöönottoon (Haataja & Linnapuomi 2018). Kainuun Kaikukorttitoiminta Kainuun Kaikukorttitoiminta oli vuonna 2018 Kainuun soten sekä Kainuun kuntien kulttuurivastaavien yhteisesti koordinoimaa. Kulttuuria kaikille -palvelu tuki Kainuun Kaikukorttitoimintaa muun muassa keskustelemalla mahdollisista uusista kumppaneista, ohjaamalla viestintämateriaalien päivittämistä ja tukemalla uusien Kaikukortti-verkoston kumppanien perehdyttämistä. Syksyllä 2018 palvelu järjesti Kajaanissa paikallisen palautekokouksen Kainuun Kaikukortti-verkoston yhteyshenkilöille. Lisäksi palvelu tuki Kainuuta Kaikukortti-toiminnan jatkumisen varmistamiseksi vuodelle 2019. Päätös jatkamisesta varmistui syksyllä. Kulttuuria kaikille -palvelu julkaisi vuonna 2018 kaksi kyselyraporttia (kyselyt vuosilta 2016 ja 2017) Kainuun Kaikukortti-kokeilusta ja sen vaikutuksista ja merkityksistä Kaikukortin haltijoille sekä Kaikukortti-verkostossa mukana olevien kokeilukohteiden henkilökunnalle. Julkaisut ovat luettavissa osoitteessa www.kulttuuriakaikille. fi/palveluita_tarjolla_julkaisut_julkaisusarja. Kaikukorttia on jaettu Kainuussa vuonna 2018 alustavien tietojen mukaan 729 kpl (vuonna 2017 839 kpl ja vuonna 2016 670 kpl). Tarkemmat tilastot sekä Kaikukortin käytön tilastot vuodelta 2018 valmistuvat vuoden 2019 aikana. Espoon Kaikukortti-toiminta Kainuun lisäksi Kaikukortti-tiimi tuki Espoon kaupunkia Espoon Kaikukortti-toiminnan koordinoimisessa. Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikkö ja aikuisten sosiaalipalvelut ovat vastanneet yhdessä vuoden 2016 alusta lähtien Espoon Kaikukortti-toiminnasta. Vuonna 2018 Espoossa jaettiin alustavien tietojen mukaan noin 1450 Kaikukorttia ja korteilla tehtiin yhteensä noin 2800 hankintaa. (Lopulliset tilastot valmistuvat vuoden 2019 puolella.) Kulttuuria kaikille -palvelu osallistui Espoon Kaikukortti-verkoston palaute- ja yhteistyökokoukseen keväällä ja työsti Kaikukortin haltijoille sekä verkoston työntekijöille syksyllä 2016 toteutetun kyselytutkimuksen raporttia. Kyselyraportti valmistuu vuoden 2019 puolella. Lappeenrannan Kaikukortti-kokeilu Lappeenrannassa Kulttuuria kaikille -palvelu tuki Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomia, joka koordinoi Lappeenrannan Kaikukortti-kokeilun ajalla 1.6.2017 31.12.2018. Kulttuuria kaikille -palvelu keskusteli kesällä mahdollisuuksista laajentaa toimintaa koko Etelä-Karjalan alueelle ja oli mukana kokeilua koskevassa palautetyöpajassa syksyllä. Vuonna 2018 Lappeenrannassa jaettiin alustavien tietojen mukaan 451 Kaikukorttia ja korteilla tehtiin yhteensä 237 hankintaa. (Lopulliset tilastot varmistuvat vuoden 2019 puolella). Syksyllä palvelu tuki Socomia, jolta Lappeenrannan Kaikukortti-toiminnan paikallinen koordinointivastuu siirtyi vuodenvaihteessa Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille Eksotelle. Karkkilan Kaikukortti-kokeilu Karkkilassa Kulttuuria kaikille -palvelu tuki Karkkilan kaupunkia sekä perusturvakuntayhtymä Karviaista, jotka koordinoivat Karkkilan Kaikukortti-kokeilua ajalla 1.5. 31.12.2018. Palvelu osallistui kokeilun palautekokoukseen syksyllä. Kokeilun ensimmäisen viiden kuukauden aikana Karkkilassa jaettiin 121 Kaikukorttia ja korteilla tehtiin yhteensä 67 hankintaa. Lopulliset tilastot valmistuvat vuoden 2019 puolella. Syksyllä palvelu tuki kaupunkia ja Karviaista siirtymävaiheessa kokeilusta pysyvään toimintaan vuodelle 2019. Savonlinnan Kaikukortti-kokeilu Savonlinnassa Kulttuuria kaikille -palvelu tuki Savonlinnan kaupunkia sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymää Sosteria, jotka koordinoivat Savonlinnan Kaikukortti-kokeilua ajalla 1.2. 31.12.2018. Mukana koordinointitiimissä oli lisäksi Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Palvelu oli sairastapauksen vuoksi estynyt osallistumassa kokeilun palautekokoukseen syksyllä. Kokeilun aikana Savonlinnassa jaettiin 160 Kaikukorttia ja korteilla tehtiin yhteensä 198 hankintaa. Syksyllä palvelu tuki kaupunkia ja Sosteria siirtymävaiheessa kokeilusta pysyvään toimintaan vuodelle 2019. Kaikukortti-tiimi tapaamassa ruotsalaisia ja norjalaisia kollegoitaan Oslossa 28.-29.11.2018 Oulun Kaikukortti-kokeilu Kulttuuria kaikille -palvelu tuki Oulussa sote- ja kulttuuripuolta Kaikukortti-kokeilun käynnistämisessä. Kulttuuria kaikille -palvelu osallistui Oulussa paikalliseen suunnittelutyöpajaan alkukeväästä ja tuki Oulua kokeilun käytäntöön liittyvissä asioissa sekä tuotti valtakunnalliset Kaikukortti-toiminnan perehdytysmateriaalit ensimmäisenä Oulun käyttöön. Kaikukortti-kokeilu alkoi 25.6. ja kestää vuoden 2019 loppuun. Vuoden 2018 loppuun mennessä Oulussa oli jaettu noin puolen vuoden aikana alustavan tiedon mukaan 1000 Kaikukorttia. Kaikukorttia oli käytetty alustavan tiedon mukaan noin 1500 kertaa. Tarkemmat tilastot ovat saatavilla vuoden 2019 aikana. Kaikukortti-kokeilua valmistelevat alueet Kulttuuria kaikille -palvelu tuki vuoden aikana useita kuntia Kaikukortti-kokeilun valmistelussa vuodelle 2019 muun muassa osallistumalla kokeilujen suunnittelutyöpajoihin ja kouluttamalla kokeilujen koordinaattoreita. 10 11

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite sekä Kokkolan kaupunki ja alustavasti Keski-Pohjanmaan maakunnan muut kunnat (Kannus, Kaustinen, Toholampi, Veteli, Halsua, Lestijärvi sekä kokeiluun mukaan tuleva Kruunupyy) Kauniaisen kaupungin sote- ja kulttuuripuoli Kempeleen kunnan sote- ja kulttuuripuoli Lohjan kaupungin sote- ja kulttuuripuoli Kemin kaupungin sote- ja kulttuuripuoli Tornion kaupungin sote- ja kulttuuripuoli Lisäksi palvelu esitteli Kaikukortti-toimintaa Rovaniemellä ja Kauhavalla. Kauhava teki päätöksen Kaikukortti-kokeilusta vuodelle 2019, ja Rovaniemellä kulttuuripuoli päätti omalta osaltaan olevansa valmis kokeiluun vuonna 2019. Suomi 100 Sateenkaaren väreissä & Sateenkaarikuukausi Suomi 100 Sateenkaaren väreissä (5/2016 2/2018) oli kulttuuri-, taide- ja viestintähanke ja kuului Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan. Hankkeen tavoitteena oli tehdä näkyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa osana itsenäisen Suomen historiaa, kerätä uutta tietoa vähemmistöjen arjesta ja historiasta, sekä lähestyä taidetta ja kulttuuria queer-näkökulmista. Hanke toteutettiin toisaalta monikielisenä sekä esteettömänä verkkoportaalina, toisaalta tukemalla taide- ja kulttuuritoimijoita LHBTIQkysymyksissä sekä järjestämällä erilaisia tapahtumia ja taideprojekteja. Tämän lisäksi hanke toteutti muistelukeruun Minoritet i minoriteten yhteistyössä Svenska litteratursällskapet i Finlandin (SLS) kanssa. Hankkeen toteuttajat olivat valtakunnalliset organisaatiot Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry sekä ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö Seta ry. Hankkeen johtajana toimi Rita Paqvalén ja taiteellisena johtajana Katriina Rosavaara. Hankkeen pääyhteistyötahot olivat AV-arkki, Kansallisgalleria, Kansallisteatteri, SKS - Suomalainen kirjallisuusseura, SLS - Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska teatern, Työväen Arkisto, YLE Arkivet ja YLE Elävä arkisto. Hanke päättyi helmikuussa 2018 hankkeen päätösseminaariin ja päätösjuhlaan, jotka järjestettiin 2.2.2018 Ateneumin taidemuseossa ja Kansallisteatterin Lavaklubilla. Päätösseminaarissa esitettiin hankkeeseen liittyviä tuloksia ja sen yhteydessä julkaistiin runoilija Helena Sinervolta tilattu juhlaruno. Päätösseminaarin päätteeksi järjestettiin queer-opastuksia Ateneumissa, Helsingin kaupunginmuseossa, Kirpilän taidekodissa, Suomen kansallisteatterissa ja Svenska Teaternissa. Hankkeen arkistokenttään liittyvistä kysymyksistä julkaistiin kesällä 2018 raportti Minns du? Vårt queera kulturarv (toim. Paqvalén, 2018). Hankkeen innoittamana perustettiin verkosto LHBTIQ-historiasta kiinnostuneille arkistoja museoalan ammattilaisille ja tutkijoille. Verkoston ensimmäisessä kokouksessa syntyi idea suomalaisen sateenkaarihistoriakuukauden järjestämisestä syksyllä 2018. Suomen ensimmäistä Sateenkaarikuukautta koordinoi Kulttuuria kaikille -palvelu ja Seta ry ja se toteutettiin 20.10. 21.11.2018. (Lisää Sateenkaarikuukaudesta luvussa 4.4.) Monikielisyys ja moninaisuus kulttuurikentän voimavarana Kulttuuria kaikille -palvelun hanke Monikielisyys ja moninaisuus kulttuurikentän voimavarana työllistyminen ja kotoutuminen Pohjoismaissa kirjallisuuden avulla (2016 2018) oli osa kolmen ministeriön (STM, OKM, TEM) yhteistä kolmivuotista laajempaa kokonaisuutta Hyvinvoivien ihmisten innovatiivinen ja avoin Pohjola 2020 Mahdollisuuksien tasa-arvoa hyvinvoinnista, kulttuurista, koulutuksesta ja työstä. Hankkeen tavoitteena oli edistää kielellisen moninaisuuden sekä kielellisten oikeuksien toteutumista pohjoismaisella kulttuurikentällä kolmen kysymysten kautta: 1) ei-valtakielellä kirjoittavien kirjailijoiden työllistyminen kirjallisuuskentällä, 2) lukemisen edistäminen monikielisessä ympäristössä sekä 3) kulttuurien välinen vuorovaikutus monikielisyyden ja kirjallisuuden kautta. Vierailulla saamelaisessa kulttuurikeskuksessa (Samisk hus) Oslossa. Kuvassa vasemmalla kulttuurikeskuksen vapaaehtoinen työntekijä, keskellä koordinaattori Maria Fuglevaag Warsinska-Varsi ja oikealla Kulttuuria kaikille -palvelun hankekoordinaattori Helga West. Taustalla yksityiskohta taiteilija Anders Sunnan seinämaalauksesta. Kuva: Rita Paqvalén Hanke toteutettiin toisaalta järjestämällä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia monikielisyyteen ja ei-valtakielisiin kirjallisuuskenttiin liittyen, toisaalta teettämällä ja toimittamalla selvityksiä eri kielialueiden kirjallisuuskentistä pohjoismaissa. Hanke myös käynnisti ja ylläpiti pohjoismaista monikielisyyskuukautta Multilingual Month (21.2. 21.3.), jonka kautta hanke toi esiin pohjoismaisia organisaatioita, projekteja ja käytäntöjä sekä tuotti ja jakoi tilattujen ja omien blogikirjoitusten kautta tietoa monikielisyyskysymyksiin liittyen. Vuoden 2018 painopisteenä oli saamenkielistä ja kurdinkielistä kirjallisuuskenttää koskevien raporttien kirjoittaminen, toimittaminen, julkaiseminen ja jalkauttaminen. Hanke järjesti myös vuoden 2018 aikana neljä keskustelutilaisuutta, joiden teemoina oli saamenkielinen ja kurdinkielinen kirjallisuuskenttä Pohjoismaissa. Hankkeen puitteissa järjestettiin syksyllä 2018 hankkeen loppuseminaari In Other Wor(l)ds pohjoismaisia näkökulmia monikielisyyteen (Hanasaari 25.10.). Lisäksi hanke oli mukana järjestämässä Today s Literature, Tomorrow s Literary History: Do Immigrant Authors Transform Finnish Literature? -seminaaria (26.10.). Saamenkielistä kirjallisuuskenttää koskevia toimenpide-ehdotuksia jalkautettiin myös osallistumalla Pohjoismaisen neuvoston täysistuntoon Oslossa (30.10. 1.11.) sekä osallistumalla erilaisiin kirjallisuustapahtumiin ympäri Saamenmaata sekä Helsingissä, Oslossa ja Rovaniemellä. Lisäksi saamenkielistä kirjallisuuskenttää koskevaa raporttia ja siihen liittyviä toimenpide-ehdotuksia lähetettiin saamelaisille toimijoille sekä kirjallisuusalan toimijoille ympäri Pohjoismaita. Selvitykset Saamelaista kirjallisuuskenttää koskevan selvityksen A Writing Hand Reaches Further - Čálli giehta olla guhkás. Recommendations for the improvement of the Sámi literary field 12 13

Herman Nybyn ja Annamarika Tammisen esittämä arkistoperformanssi Ääniä arkistosta. Kuva: Rita Paqvalén

kirjoitti tutkija Johanna Domokos. Selvitys käsittelee saamelaisen kirjallisuuskentän nykytilannetta ja haasteita, ja se perustuu mm. Domokoksen tekemään kyselytutkimukseen ja henkilöhaastatteluihin. Julkaisu sisältää Domokoksen selvityksen lisäksi myös muiden tutkijoiden ja toimijoiden kirjoittamia artikkelia yksittäisten saamenkielten kirjallisuuskentästä sekä saamenkielisen kirjallisuuden kirjastokentästä. Artikkelit ovat kirjoittaneet saamenkielisen kirjallisuuden parissa työskentelevät tutkijat, kääntäjät, kirjailijat ja kirjastonhoitajat. Raportti julkaistiin ja painettiin englanniksi lokakuussa 2018, mutta raportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset käännettiin myös suomeksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja eteläsaameksi. Pohjois- ja inarinsaamenkieliset käännökset toimenpideehdotuksista taitettiin ja painettiin. Hanke tilasi kääntäjältä Husein Muhammedilta selvityksen pohjoismaisesta kurdinkielisestä kirjallisuuskentästä ja raportti My Language, My Homeland. Recommendations for the improvement of the Kurdish-Nordic Literary Field julkaistiin 14.12.2018. Raportti julkaistaan myös kurdinkielillä talvella 2019. Raportti perustuu Muhammedin tekemään kyselytutkimukseen ja henkilöhaastatteluihin. Kyselyn tavoitteena oli saada selville, millaista kurdinkielistä kirjallisuutta Pohjoismaissa kirjoitetaan, käännetään, julkaistaan tai levitetään sekä millaisissa olosuhteissa kurdinkieliset kirjailijat ja kirjallisuuden kääntäjät työskentelevät. Lisätietoja selvityksistä katso Liite 1. Monikielisyyskuukausi Monikielisyyden edistämiseksi kouluissa ja kulttuurikentällä hanke lanseerasi tammikuussa 2017 pohjoismaisen, vuosittain vietettävän monikielisyyskuukauden, Multilingual Month (21.2. 21.3.). Multilingual Month on jatkoa Suomessa vuodesta 2015 alkaen järjestetylle Satakielikuukaudelle, jonka yksi pääjärjestäjiä ja perustajajäseniä palvelu on ollut. Satakielikuukausi (21.2. 21.3.) on verkostomainen festivaali, joka juhlii kielellistä rikkautta ja tuo esiin monikielisyyden tuottamia asioita ja ilmiöitä. Hanke osallistui Suomen Satakielikuukauden koordinointiin ja tiedotukseen. Pohjoismaiselle moninaisuuskuukaudelle rakennettiin oma sivusto, johon koottiin hankkeen aikana tietoja monikielisyystyötä tekevistä pohjoismaisista organisaatioista sekä monikielisyyteen liittyvistä hankkeista, kirjastoista ja toimijoista. Sivusto sisältää myös blogin, jossa tarkastellaan pohjoismaista monikielisyyttä eri näkökulmista ja jonka kirjoittajat toimivat ympäri Pohjoismaita. Vuoden 2018 blogissa julkaistiin 15 tekstiä, joissa tarkastettiin monikielisyyttä ja saamelaisuutta Pohjoismaissa eri suunnista. www.multilingualmonth.org www.satakielikuukausi.org Avaus-hankkeet Kulttuuria kaikille -palvelun koordinoima ja yhdessä Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja Globe Art Point ry.: n kanssa toteuttama hanke Avaus. Toimijaksi suomalaisella taide- ja kulttuurikentällä käynnistettiin syksyllä 2017 ja se päättyy 2019. Hankkeen tavoitteena on edistää pysyviä toimintamalleja, jotka tukevat entistä paremmin ulkomaalaissyntyisten ja -taustaisten inkluusiota taide- ja kulttuurikentällä tekijöinä, toimijoina ja kokijoina. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää Kulttuuria kaikille -palvelulle luovia ja osallistavia koulutuspaketteja, joiden avulla voidaan tehdä näkyväksi inkluusion esteitä ja edistää sen toteutumista taide- ja kulttuurikentällä. Hanke koostuu erilaisista osa-alueista: job shadow-toiminnasta, kouluttamisesta, tutkimuksesta ja seminaarista. Kulttuuria kaikille -palvelu vastaa hankehallinnasta, kartoittamisesta ja kouluttamisesta, Cupore tutkimuksesta sekä Globe Art Point loppuseminaarista (5/2019). Hanketiimi toteutti 2018 myös kaksi tutustumismatkaa muihin pohjoismaihin. Matkojen avulla hanke tutustui pohjoismaisiin toimijoihin ja käytäntöihin moninaisuuden saralla. Kulttuuria kaikille -palvelu kartoitti 2018, miten tietyt suomalaiset taide- ja kulttuurilaitokset huomioivat kulttuurista moninaisuutta omassa toiminnassaan. Havainnointikohteet olivat Kansallismuseo, Kuopion kaupunginorkesteri, Taiteen edistämiskeskus ja Turun kaupunginteatteri. Havainnointien pohjalta ko. laitoksille tarjottiin heille räätälöity moninaisuuskoulutus. Havainnointia ja koulutusta toteutti hankkeeseen ja Kulttuuria kaikille -palveluun palkattu hanketyöntekijä Martina Marti. Cuporen toteuttama selvitys kulttuurikentän valmiudesta rekrytoida ulkomaalaissyntyisiä taiteilijoita tai kulttuurialan ammattilaisia käynnistyi keväällä 2018 ja loppukesästä aiheesta lähettiin kysely kaikille VOS-laitoksille. Tutkimus, joka julkaistaan elokuussa 2019, koostuu kahdesta kyselyselvityksestä ja haastatteluista, jotka toteutettiin yllämainituissa taide- ja kulttuurilaitoksissa. Globe Art Point:in hankkeelle järjestämässä seminaarista toukokuussa 2019 esitetään analyysejä havainnointityöskentelystä ja havainnointikohteille suunnatuista koulutuksista sekä alustavia tuloksia tutkimuksesta. Avaus-hanke sai lisärahoitusta Opetushallitukselta (50 000 ) jatkohankeelle Avaus 2.0 Toimijasta mentoriksi. Avaus 2.0 käynnistetään vuoden 2019 alussa ja sen tavoitteena on jalkauttaa Avaus-hankkeen tuloksia mm. kouluttamalla sekä ulkomaalaissyntyisiä että suomalaisia taiteen ja kulttuurialan ammattilaisia moninaisuusagenteiksi. Hankkeessa ovat mukana myös Avaus-hankkeen kumppanit Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore ja Globe Art Point ry. 16 17

Kansanedustaja Jani Toivola esittää yleisökysymyksen #StopHatredNow -tapahtumassa. Kuva: Outi Korhonen Tapahtumat ja seminaarit Palvelu järjesti vuoden 2018 aikana kahdeksan (8) seminaaria ja kuusi (6) keskustelu- ja muuta tilaisuutta sekä neljä (4) koulutusta. Tilaisuuksia järjestettiin Helsingin lisäksi Espoossa, Hyvinkäällä, Kuopiossa, Inarissa, Rovaniemessä, Tammisaaressa, Tukholmassa ja Turussa. Näiden lisäksi Kulttuuria kaikille -palvelu osallistui neljän (4) festivaalin tai tapahtumakokonaisuuden järjestämiseen. Seminaarit Kulttuuria kaikille -palvelu järjesti yhteistyössä Nätverket för tillgänglighet på teaternin ja Cefisto rf:in kanssa seminaarin Notera! Ett seminarium om vithetsnormen och vardagen på teaterfältet i Finland 29.1.2018 Turussa (Åbo svenska teater). Seminaarin painopisteenä oli, miten etniseen alkuperään perustuva normikriittinen ajattelu voidaan sisällyttää teatterityön käytäntöön ja taiteelliseen työhön. Seminaarin ohjelmaan kuului muun muassa inspiraatioluento, työpaja ja yleisö- ja paneelikeskustelu. Luennoitsijoina ja työpajan ohjaajina olivat muun muassa koreografi ja taiteellinen johtaja Sonya Lindfors, tanssija Julian Owusu, toimittaja Maryan Abdulkarim ja ohjaaja sekä saamelaisaktiivi Pauliina Feodoroff. Seminaariin osallistui noin 30 henkilöä. Suomi 100 Sateenkaaren väreissä -hanke päättyi Atenumin taidemuseossa järjestettyyn juhlaseminaariin 2.2.2018. Juhlaseminaarissa kuultiin (ja nähtiin) mm. Norjan queer-arkiston perustajan professori Tone Hellsund keynotepuhe, runoilija Helena Sinervon tilaisuuteen tilattu juhlaruno, AV-arkin kuratoima multimediasetti sekä lavataiteilijoiden Herman Nybyn ja Annamarika Tammisen arkistoperformanssi Ääniä arkistosta. Näiden lisäksi seminaariohjelma sisälsi kaksi paneelikeskustelua. Ensimmäisessä lhbtiquranuurtajat Eva Isaksson ja Olli Ståhlström muistelivat lhbtiq-liikkeen varhaisimpia vaiheita seniorityön koordinaattorin Touko Niinimäen johdolla. Toisessa kirjailija Maryan Abdulkarim johdatteli keskustelua kohti tulevaisuutta. Keskusteluun osallistui kansanedustaja Jani Toivola, vammaisaktivisti Jaana Tiiri, saamelaisaktivisti ja teatteriohjaaja Pauliina Feodoroff, Hesetan puheenjohtaja Hassen Hnini ja Setan puheenjohtaja Viima Lampinen. Seminaarin jälkeen oli mahdollista osallistua maksuttomille queer-opastuksille Ateneumin taidemuseossa, Helsingin kaupunginmuseossa, Svenska Teaternilla, Taidekoti Kirpilässä ja Kansallisteatterissa. Ilta päättyi Kansallisteatterin Lavaklubissa järjestettyyn juhlaan, jossa esiintyi yhtye Tero Hetero. Seminaariin ja iltatilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä. Kulttuuria kaikille -palvelu järjesti osana #StopHatredNow -festivaalia Inclusive Leadership -seminaarin 14.5.2018. Seminaarin aiheena oli yhdenvertainen johtajuus ja se oli tarkoitettu taide- ja kulttuurilaitosten henkilökunnalle, erityisesti johtajille. Puhujina osallistuivat Elina Anttila Kansallismuseosta, kulttuurituottaja ja kuraattori Ceyda Berk-Söderblom, Eeva Jäppinen Soukan kirjastosta Espoosta, Katariina Kummala Kuopion kaupunginorkesterista, Mika Myllyaho Kansallisteatterista sekä kapellimestari Jackie 19

Shin. Moderaattoreina toimivat Tellervo Kalleinen ja Martina Marti. Seminaariin osallistui noin 70 osallistujaa. Palvelu järjesti yhteistyössä 19.4.2018 Rovaniemen kaupunginkirjaston kanssa seminaarin Seminar about Sámi Literature, jossa Johanna Domoksen kirjoittaamaa selvitystä esiteltiin ja siinä esitettyjä toimenpiteitä kommentoitiin. Tilaisuudessa oli simultaanitulkkaus ja tilaisuuden kielet olivat englanti, pohjoissaame ja suomi. Outi Korhonen esitteli raporttia ja puheenvuoroja pitivät saamelaiset kirjailijat Anne Wuolab, Kerttu Vuolab ja Kirste Paltto, saamelaisen runouden tutkija Kaisa Ahvenjärvi sekä saamelaisen erikoiskirjaston kirjastohoitaja Irene Piippola. Seminaari liittyi Monikielisyys ja moninaisuus kulttuurikentän voimavarana -hankkeeseen. Loppukeskustelua moderoi saamelainen läänitaiteilija Milja Guttorm. Saamenkielisen kirjallisuuskenttää käsittelevä seminaari Rovaniemellä. Kuvassa kirjailija Kirste Paltto ja läänitaiteilija Milja Guttorm. Kuva: Rita Paqvalén Tilaisuuteen osallistui noin 50 henkilöä. Kulttuuria kaikille -palvelu osallistui asiantuntijatahona Tukholman Teknillisessä museossa ja viittomakielisessä teatterissa järjestettyyn The Forum of Equality in Culture Collect, Connect, Create -seminaariin (23.- 24.5.) suunnitteluun. Seminaari oli jatke Kulttuuria kaikille -palvelun vuonna 2016 järjestämään yhdenvertaisuusfoorumiin ja sen teemana oli yhdenvertaisuus, saavutettavuus ja uudet teknologiat erityisesti tiedemuseoiden ja esittävän taiteen kentällä. Seminaarin pääpainopiste oli työpajoissa ja Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtaja Rita Paqvalén toimi avauspuhujana. Seminaariin osallistui noin 40 henkilöä. Palvelu järjesti Kaikukortin väliaika -seminaarin 29.5. Vindängenissä Espoossa. Tilaisuudessa kuultiin kirjailija Mathias Rosenlundin tiestä kirjailijaksi ja paneelikeskustelussa aiheena olivat kulttuuri, kulttuuriset oikeudet, eriarvoisuus, köyhyys ja luovuus. Tilaisuuden taiteellisesta annista vastasivat haitaristi Joose Ojala sekä runoilija Henriikka Tavi. Tilaisuutta varten Henriikka Tavilta tilattiin Haiku Kaikukortille. In Other Wor(l)ds. Nordic Dimensions of Multilingualism oli päätösseminaari projektille Monikielisyys ja moninaisuus kulttuurikentän voimavarana. Hansaaressa 25.10. järjestetyssä seminaarissa kysyttiin mm. millaisia uusia taitoja ja käytäntöjä voimme oppia pohjoismaisilta naapureiltamme kielten moninaisuuden alueella. Seminaarissa kuultiin kielikohtaisia esittelyjä kurdin-, romanin-, saamen- ja somalinkielisestä kirjallisuuskentästä Pohjoismaissa ja keskusteltiin käytännöistä, jotka tukevat monikielisyyttä pohjoismaisissa yhteiskunnissa. Puheenvuorojen lisäksi järjestettiin työpajoja mm. monikieliseen kirjastotyöhön liittyvistä kysymyksistä, monikielisten työyhteisöjen toimivuutta edistävistä työkaluista, ja yksilöiden monikielisyyttä tukevan polun rakentumisesta vauvasta vanhuksiin. Puhujina oli monikielisyyden parissa toimivia henkilöitä Islannista, Saksasta, Norjasta, Ruotsista ja Saamenmaasta. Lisätietoja seminaarin ohjelmasta katso Liite 3. Seminaariin osallistui noin 70 henkilöä. Monikielisyys ja moninaisuus kulttuurikentän voimavarana -hanke oli SKS:ssä 26.10. järjestetyn Today s Literature, Tomorrow s Literary History: Do Immigrant Authors Transform Finnish Literature? -seminaarin osajärjestäjä. Seminaari keräsi yhteen Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia ja/tai -syntyisiä kirjailijoita sekä monikielisestä kirjallisuudesta kiinnostuneita tutkijoita ja kirjallisuuden ammattilaisia. Seminaarissa esiintyivät kääntäjä Hussein Muhammed, tutkijat Mehdi Ghasemi ja Olli Löytty, SKS:n pääjohtaja Tuomas Lehtonen ja kokoelmapäällikkö Katri Kivilaakso, kirjailijat Joop Wassenaar, Carina Chela, Tanya Tynjälä, Ye Yint Thet Zwe, Daniel Malpica, Zoila Forss, Kári Tulinius ja Sirpa Kähkönen sekä koordinaattori Kême Pellicer. Rita Paqvalén Kulttuuria kaikille -palvelusta piti lyhyen esitelmän ja toimi paneelivetäjänä. Seminaariin osallistui noin 40 henkilöä. Koulutukset Vuonna 2018 toteutettiin yhteistyössä Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn kanssa pilottikurssi saavutettavuuskartoittajien kouluttamiseksi. Tavoitteena oli kartoittamisen osaamisen lisääminen koko maassa. Koulutukseen kuului neljä lähiopetuspäivää Helsingissä 23.-25.4. ja 21.5.2018. Kurssiin kuuluneet harjoittelukartoitukset suoritettiin kolmessa kohteessa: Kaapelitoimistossa (Kaapelitehtaan kulttuurikeskuksen hallinnollinen keskus), Zodiak - Uuden tanssin keskuksessa ja Invalidiliiton koulutuspalvelut -yksikössä. Pilottikurssin suorittivat kaikki 15 mukaan otettua osallistujaa. Kulttuuria kaikille -palvelu toteutti ProArtibuksen henkilökunnalle Tammisaaressa 27.8.2018 koulutuksen, jonka teemana oli esteettömyyden kehittäminen näyttely-, residenssi- ja henkilöstötiloissa, saavutettava viestintä sekä osallisuuden sekä moninaisuuden lisääminen toiminnassa. Avaus-hankkeessa järjestettiin vuonna 2018 kolme koulutusta: ensimmäinen koulutus järjestettiin 22.10.2018 Kansallismuseossa, seuraavat 16. 17.11.2018 Kuopion kaupunginorkesterissa ja 21.11.2018 Turun kaupunginteatterissa. Koulutusten tavoitteena oli jakaa organisaatioissa toteutetun havainnoinnin palaute siitä, miten laitokset huomioivat kulttuurista moninaisuutta omassa toiminnassaan, avata moninaisuuden käsitettä sekä fasilitoida keskustelua siitä, miten laitokset voisivat paremmin edistää yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta kaikessa toiminnassaan. Koulutuksen yhteydessä laitosten henkilökunta sai heitä varten räätälöidyn moninaisuustietopaketin, joka kertoi havainnoinnin palautteen lisäksi moninaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Taiteen edistämiskeskuksen pyynnöstä ei järjestetty sen henkilökunnalle koulutusta; hankkeesta ja sen tuloksista tiedotetaan Taikelle toukokuussa 2019. Hyvinkään museopalveluille toteutettiin 28.11.2018 koulutus liittyen uudenlaisen museokonseptin ja museopalvelukokonaisuuden luomiseen. 20 21

Keskustelutilaisuus Queerit tunteet näyttämöllä ennen ja nyt Kansallisteatterin Lavaklubilla osana Sateenkaarihistoriakuukautta. Keskustelijoina kirjoittaja, ohjaaja Valto Kuuluvainen, näyttelijä Janne Puustinen, ohjaaja Heidi Räsänen sekä kansanedustaja ja näyttelijä Jani Toivola. Kuva: Rita Paqvalén Koulutus tuki saavutettavuuden ja moninaisuuden huomioimisen sisällyttämistä museotoiminnan sisäänrakennetuiksi lähtökohdiksi. Keskustelutilaisuudet Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin 26.4.2018 yhteistyössä Globe Art Pointin kanssa keskustelutilaisuus #MeToo:sta kohti yhdenvertaisia käytäntöjä kulttuurialalla. Tilaisuudessa keskusteltiin, miten voidaan yhdessä edistää kulttuurialaa, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia esimerkiksi sukupuolesta, taustasta, kielestä, toimintakyvystä ja etnisyydestä riippumatta. Keskustelemassa olivat kotimaan levityspäällikkö Harri Ahokas Elokuvasäätiöstä sekä Anu Ahola, Finnish Music Quarterlyn päätoimittaja ja Yhdenvertainen musiikkialan -työryhmän edustaja. Paneelikeskustelun vetäjänä toimii Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtaja Rita Paqvalén. Saamenkielisen kirjallisuuskenttää koskevan selvityksen Čálli giehta ollá guhkás A Writing Hand Reaches Further. Recommendations on the improvement of the Sámi literary field ensimmäinen esittelytilaisuus järjestettiin 18.4.2018 Pohjoismaisen kulttuuripisteen tiloissa. Tilaisuudessa Outi Kohonen esitteli Johanna Domokoksen kirjoittamaa ja toimittamaa selvitystä ja tutkija Irja Seurujärvi-Kari piti kommenttipuheenvuoron. Tilaisuuteen osallistui noin 20 hlöä. Valmista ja painettua selvitystä esiteltiin myös Saamelaiskäräjien kanssa yhdessä järjestetyssä tilaisuudessa Avoin keskustelutilaisuus saamelaiskirjallisuuden tilasta Saamelaiskäräjillä Inarissa 27.11.2018. Tilaisuudessa Rita Paqvalén esitteli hanketta ja hankekoordinaattori Helga West esitteli selvityksen toimenpide-ehdotuksia. Tilaisuuteen osallistui noin 25 henkilöä. Monikielisyys ja moninaisuus kulttuurikentän voimavarana -hanke järjesti yhteistyössä Suomen PEN:in kanssa saamelaista kirjallisuuskenttää käsittelevän keskustelun Helsingin kirjamessuilla 26.10.2018. Keskusteluun Kirjoittava käsi yltää kauas myös saameksi kirjoittavan? osallistui kirjallisuustutkija Johanna Domokos, runoilija Niillas Holmberg sekä Suomen Saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti. Keskustelua veti hankekoordinaattori Helga West. Kurdinkielisen kirjallisuuskenttää käsittelevän selvityksen My Language, My Homeland. Recommendations for the Improvement of the Kurdish-Nordic Literary Field julkaisutilaisuus järjestettiin 14.12.2018 Pohjoismaisen kulttuuripisteessä. Selvityksen kirjoittaja Husein Muhammed esitteli raporttia ja Rita Paqvalén moderoi keskustelua raportin tiimoilta. Tilaisuuteen osallistui noin 15 hlöä. Kulttuuria kaikille -palvelu järjesti yhteistyössä Kansallisteatterin kanssa keskustelutilaisuuden Queerit tunteet näyttämöllä ennen ja nyt 5.11.2018. Tilausuus oli osa Sateenkaarihistoriakuukauden ohjelmaa ja tilaisuudessa lähestyttiin suomalaista teatterihistoriaa ja nykypäivää queernäkökulmasta. Mukana keskustelemassa oli Tinfon johtaja Hanna Helavuori, kirjoittaja ja ohjaaja Valto Kuuluvainen, näyttelijä Janne Puustinen, teatteritieteen professori Tiina Rosenberg, ohjaaja Heidi Räsänen sekä kansanedustaja ja näyttelijä Jani Toivola. Kulttuuria kaikille -palvelu järjesti osana DiDafestivaalia 29.11. yhteistyössä Vantaan taidemuseo Artsin kanssa keskustelutilaisuuden Marginaalissa vai valtavirrassa mikä on vammaisen taiteentekijän paikka? Kutsuttuina keskustelijoina osallistui taiteilijoita ja kuraattoreita: Minna Haveri, Maarit Hedman, Jani Leinonen, Kimmo Tolvanen ja Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen. Yleisökeskustelu oli aktiivista. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Sari Salovaara. Kulttuuria kaikille -palvelun tapahtumavuoteen kuului myös kaikille yhteistyötahoille avoin Häädetään harmaus -juhla 13.11.2018. Festivaalit ja muut tapahtumat Monikielisyyden edistämiseksi kouluissa ja kulttuurikentällä Kulttuuria kaikille -palvelu on vuodesta 2015 ollut mukana järjestämässä verkostomaista festivaalia Satakielikuukausi (21.2. 21.3.), joka juhlii kielellistä rikkautta ja tuo esiin monikielisyyden tuottamia asioita ja ilmiöitä. Vuodesta 2017 Kulttuuria kaikille -palvelu on koordinoinut Satakielikuukauden pohjoismaista versiota Multilingual Month. Lue lisää näistä luvussa 2.2.3. Kulttuuria kaikille -palvelu oli 2018 toista kertaa mukana järjestämässä #StopHatredNow -tapahtumaa 14.-17.5.2018. Festivaalin teemana oli Muutos ja Valta ja sen järjestäjät olivat Kulttuuria kaikille -palvelun lisäksi UrbanApa, Kiasma, Ateneum, Kulttuurikeskus Caisa, Interkult, Globe Art Point, Goethe-Institut, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, Aalto-yliopisto VICCA, Zodiak, ArtsEqual, Kansallisteatterin Lavaklubi sekä Ruskeat Tytöt -media. Kulttuuria kaikille -palvelu ja Seta ry koordinoivat Suomen ensimmäistä Sateenkaarikuukautta 20.10. 20.11.2018. Sateenkaarihistoriakuukausi toteutettiin yhteistyössä muun muassa Aineen taidemuseon, Ateneumin taidemuseon, AV-arkin, Goethe-instituutin, Helsingin kaupunginmuseon, Kansallismuseon, Kansallisteatterin, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Svenska litteratursällskapetin, Työväenarkiston, Työväenmuseo Werstaan, Valokuvataiteen museon sekä Yle Elävä arkiston kanssa. Kulttuuria kaikille -palvelu ja Seta ylläpitivät Sateenkaarihistoriakuukauden tapahtumasivua ja Facebook -sivua, joilla viestiteltiin toisaalta omista ja yhteistyökumppaneiden järjestämistä tilaisuuksista, toisaalta sateenkaarihistoriaan liittyvistä uutisista ja tietojyvistä. Näiden ja muiden viestintäkanavien kautta kannustettiin kumppaneita ja yleisöä osallistumaan lhbtiqmuistojen sekä -historian keruuseen ja jakamiseen. Kulttuuria kaikille -palvelu järjesti myös kuukauden aikana keskustelutilaisuuden, Queerit tunteet, yhteistyössä Kansallismuseon sekä kansanedustajan Jani Toivosen kanssa. 22 23

Kulttuuria kaikille -palvelu oli mukana järjestämässä DiDa Disability Day Art & Action 2018 taidefestivaalia, joka rajoja rikkoen tarjosi monipuolisesti taidetta, keskusteluja ja työpajoja ympäri Helsinkiä marras-joulukuun vaihteessa. Osana festivaalia Kulttuuria kaikille -palvelu tuotti etenkin kansainvälisen vammaisten päivän päätapahtumaan 3.12. Helsingin kaupunginmuseolle ohjelmasisältöjä päivänpolttavien keskustelujen muodossa. Avoimessa ohjelmahaussa tapahtumalle tuli kymmeniä ehdotuksia taiteelliseksi sisällöksi ja festivaalin sateenvarjon alla omaa ohjelmaa tuottivat monet pääkaupunkiseudun kulttuuripalvelujen tuottajat kuten museot, galleriat ja teatterit. Uutena toimintamallina ohjelmaa tuotettiin myös hoivalaitoksiin. DiDa on vuosittain toistuva tapahtuma, joka nostaa esille vammaiset ihmiset aktiivisina kulttuurikentän toimijoina sekä kyseenalaistaa yhteiskunnan koulutuksellisia ja muita rakenteita, jotka luovat esteitä yhdenvertaisten oikeuksien toteutumiselle. Vuoden 2018 DiDa -verkostofestivaalin juliste. Kuva: Milja Haltsonen 24 25

Asiantuntijatoiminta Eduskuntarakennuksen portaat. Kuva: Rita Paqvalén Kulttuuria kaikille -palvelu on kulttuuritoimijoiden käytettävissä taiteen ja kulttuurin saavutettavuuteen ja moninaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Palvelu osallistuu kehittämistyöhön erilaisissa hankkeissa ja tukee kulttuurihallintoa alansa kysymyksissä. Palvelu jakaa tietoa hyvistä käytännöistä, tietomateriaaleista, kontakteista, yhteistyötahoista ja kouluttajista. Lisäksi palvelu neuvoo kartoitusten ja suunnitelmien tekemisessä, rahoitusmahdollisuuksissa ja opinnäytetöihin liittyvistä kysymyksissä. Kysymyksiä palvelulle tulee kulttuuripalvelujen tuottajilta, oppilaitoksilta, eri alojen opiskelijoilta, kansalaisjärjestöistä, kuntien ja valtion hallinnolta sekä myös yrityksistä ja toimittajilta. Osa kysymyksistä tulee kansainvälisiltä toimijoilta. Konsultointi Toiminnan laajentuessa yhteistyö- ja konsultaatiopyynnöt ovat lisääntyneet, ja Kulttuuria kaikille -palvelu on myös antanut lausuntoja esimerkiksi suunnitelmista, lakiehdotuksista sekä erilaisista ohjelmista. Luetellut konsultoinnit ovat osa Kulttuuria kaikille -palvelun yleishyödyllistä toimintaa eikä niistä peritä maksua. Vuonna 2018 Kulttuuria kaikille -palvelu tuki saavutettavuus- ja moninaisuuskysymyksissä erilaisia kulttuurialan toimijoita, esimerkiksi Luckan rf:ta, Runokuu-festivaalia, Koulukinoa, Turun kaupunginteatteria, Sagalundin museota, Sirkus Magentaa, Helsingin kaupunginmuseota, Hyvinkään museoita, LiveFIN:iä, Museovirastoa, Zodiak Uuden tanssin keskusta, Romanien kulttuuriperintö: arkistointi, arvostus ja tutkimus -hanketta ja Invalidiliittoa. Näiden lisäksi Kulttuuria kaikille antoi konsulttiapua opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Taiteen edistämiskeskus Taikelle vammaiskulttuuriin, saavutettavuuteen ja moninaisuuteen sekä niiden tunnistamiseen rahoitusrakenteissa liittyen. Työryhmät ja yhteistyöverkostot Kulttuuria kaikille -palvelun henkilökunta tekee aktiivisesti yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa ja on jäseninä monissa työryhmissä, ohjausryhmissä, verkostoissa ja neuvottelukunnissa. Kulttuuria kaikille -palvelu on myös Taideyliopiston koordinoiman monitieteisen ArtsEqual-tutkimushankkeen vuorovaikutuskumppani. Lisäksi palvelun henkilökunta on osallistunut vuoden 2018 aikana yhteen palkintoraatiin. Kulttuuria kaikille -palvelun henkilökunta on ollut vuonna 2018 jäseninä seuraavissa ohjausryhmissä, työryhmissä ja neuvottelukunnissa: Selkokeskuksen neuvottelukunta (Rita Paqvalén, varalla Sari Salovaara) Näkövammaisten Kulttuuripalvelun kulttuurin kuluttaja -toimikunta (Aura Linnapuomi, varalla Sari Salovaara) ESKEn Esteettömyyden yhteistyöfoorumi (Sari Salovaara) 27

Kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnallisen kehittämishankkeen ohjausryhmä (Aura Linnapuomi) Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaalija terveysministeriön asettaman terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmä Taiku2 (Aura Linnapuomi, varajäsen Mira Haataja) Saavutettavaa lastenkulttuuria SATA2 -hankkeen ohjausryhmä (Aura Linnapuomi) Safe Haven Helsinki -ohjausryhmä (Rita Paqvalén) Elokuvan saavutettavuusfoorumi (Aura Linnapuomi, varajäsen Mira Haataja) Tampereen kaupungin Kulttuuri ankkurina sosiaali- ja terveyspalveluissa hankkeen (2017 2018) ohjausryhmä (Mira Haataja) Vammaisuuden vaiettu historia -hankkeen (2017-2019) verkostotyöryhmä (Sari Salovaara) Aula-työkotisäätiön Vertaistaiteilija-hankkeen (2018-2020) ohjausryhmä (Sari Salovaara) Opetus- ja kulttuuriministeriön Maahanmuuttoasioita koskeva työryhmä (2018, Martina Marti) Referensgruppen för lättläst (Rita Paqvalén) Mira Haataja oli jäsenenä valtakunnallisessa Terveyttä Kulttuurista -verkostossa. Kulttuuria kaikille -palvelu on yhteistyökumppanina Tampereen yliopiston hankkeessa Vammaisuuden vaiettu historia. Identiteetti, osallisuus, yhteiskunta. Koneen säätiön vuosina 2017 2019 rahoittama hanke luo yhteistyötä tutkijoiden ja järjestökentän välille sekä lisää historiatietoisuutta ja yhteiskunnallista keskustelua vammaisuudesta. Sari Salovaara osallistui Kulttuuria kaikille -palvelun edustajana raatiin, joka valitsi vuoden 2018 Vimma-palkinnon saajaksi viittomakielisen näyttelijän, Silva Belghitin. Vimma-palkinto on 5000 euron suuruinen Kynnys ry:n ja Vammaisten Koulutuksen ja Työllisyyden Tuki ry:n palkinto yksilölle tai ryhmälle, taiteelliselle toiminnalle tai taidetapahtumalle, jossa vammaisuus ja toimintarajoitteisuus on tuotu yhteiskunnalliseen tietoisuuteen ja keskusteluun tavalla, joka on herättänyt laadullaan positiivista huomiota. Aura Linnapuomi ja Outi Korhonen osallistuivat Arts Equal -tutkimushankkeen julkaisun Saavutettavuus ja esteettömyys taiteen perusopetuksen lähtökohtana, Arts Equal policy brief 1/2018 kirjoittamiseen. Saavutettavuuskartoitukset sekä -suunnitelmat Saavutettavuuskartoitus auttaa kulttuuriorganisaatiota kehittämään toimintaansa ja tarjontaansa mahdollisimman hyvin yhdenvertaisuutta huomioivaksi. Kulttuuria kaikille -palvelu on lähes ainoana toimijana Suomessa tehnyt kartoituksia, jotka avaavat organisaation toiminnan saavutettavuutta laajemmin kuin rakennetun ympäristön osalta. Kartoituksen tilaajalle luovutettavassa raportissa tehdään kehittämisehdotuksia koskien strategista suunnittelua, viestintää, palveluja, toiminnan sisältöjä ja rakennettua ympäristöä. Rajallisen työajan puitteissa Kulttuuria kaikille -palvelu tekee korkeintaan kaksi kartoitusta tai suunnitelmaa vuodessa. Vuonna 2018 toteutettiin saavutettavuuskartoitus Tiedekeskus Heurekalle yhteistyössä Esteettömyyskeskus ESKEn kanssa. Lisäksi kommentoitiin saavutettavuuden toteuttamista Helsingin kaupunginmuseon uusiessa Aikakone-näyttelykonseptiaan. Taide- ja kulttuuriorganisaatiot voivat tilata Kulttuuria kaikille -palvelulta kartoitusten lisäksi myös saavutettavuussuunnitelman halutessaan kehittää palvelujaan mahdollisimman hyvin toimiviksi. Suunnitelma tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa ja siihen listataan ja aikataulutetaan saavutettavuuden edistämiseksi tehtävät toimet. Vuonna 2018 julkaistiin Kajaanin taidemuseon saavutettavuussuunnitelma, joka on luettavissa verkossa, www.issuu. com/kajaanintaidemuseo/docs/kajaanin_ taidemuseon_saavutettavuus Kouluttaminen, esitelmät ja puheenvuorot Kulttuuria kaikille -palvelun henkilökunta on toiminut luennoitsijoina, paneelikeskustelijoina tai työpajan ohjaajina noin 64:ssä muiden toimijoiden, palvelun itse tai yhteistyössä muiden kanssa järjestämissä tilaisuuksissa tai koulutuksissa. Palvelun henkilökunta on kouluttanut, luennoinut, ohjannut työpajoja ja moderoinut paneelikeskusteluita muun muassa monikielisyydestä ja monikielisestä kirjallisuuskentästä Pohjoismaissa, saamenkielisestä kirjallisuuskentästä, Kaikukorttitoiminnasta, saavutettavasta viestinnästä, yhdenvertaisuudesta ja saavutettavuudesta esittävässä taiteessa, museokentällä ja lastenkulttuurissa, normikriittisestä kirjastosta, queerteemoista teatterissa, yhdenvertaisesta taiteilijapolusta, yhdenvertaisesta taidekasvatuksesta, saavutettavuuskartoituksista ja kulttuurin roolista sosiaalisessa osallisuudessa. Lista henkilökunnan pitämistä koulutuksista, esitelmistä ja puheenvuoroista löytyy liitteestä 2. Kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry on aktiivinen toimija kulttuuripoliittisella kentällä. Kulttuuria kaikille -palvelu antoi 2018 lausunnon muun muassa kuntien kulttuuritoimintalakiin sekä esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistamiseen. Lisäksi palvelu, yhteistyössä Globe Art Pointin ja Ursa Minorin kanssa, kävi tapaamassa jäseniä eduskunnan sivistysvaliokunnasta ja eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmästä (VAMYT) tavoitteenaan edistää kansanedustajien tietoisuutta yhdenvertaisuuskysymyksistä suomalaisella taide- ja kulttuurikentällä. Palvelu on myös lausunut SDP:n kulttuuripoliittisesta ohjelmasta sekä yhteistyössä Seta ry:n kanssa keskustellut Eduskunnan hlbt-verkoston jäsenen kanssa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historian näkyvyyden tekemisen tärkeydestä. Kulttuuria kaikille -palvelu on myös pyrkinyt vaikuttamaan yhdenvertaisuuden toteutumiseen kulttuuripolitiikassa eri hankkeiden kautta sekä kotimaassa että muissa Pohjoismaissa. Kaikukortti kaikuu -hanke pyrki vaikuttamaan siihen, että kulttuuri- ja sotekenttää yhdistävät menetelmät ja mallit otettaisiin jatkossa huomioon sote- ja maakuntauudistuksessa, alueellisissa kulttuurihyvinvointisuunnitelmissa, Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmässä (TEAviisarissa), hyte-kertoimessa ja kulttuuriindikaattorityössä. Hanke mm. kommentoi vuonna 2019 toteutettavan Kulttuuri kunnan toiminnassa -kyselyn tiedonkeruulomakkeen luonnosta (osa TEAviisaria) ja tapasi aiheeseen liittyen asiantuntijoita esimerkiksi Kuntaliitosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Monikielisyys ja moninaisuus kulttuurikentän voimavarana -hanke pyrki tilaamien saamenkielisten ja kurdinkielisten selvitysten sekä erityisesti selvityksissä esitettyjen toimenpideehdotusten kautta edistämään monikielisyyden huomioimista pohjoismaisessa kulttuuripolitiikassa. Hanketyöntekijät kiersivät vuoden aikana Pohjoismaissa puhumassa monikielisyyden merkityksestä sekä osallistuivat Pohjoismaisen neuvoston täysistuntoon Oslossa (30.10. 1.11.), joka mahdollisti keskusteluita suoraan pohjoismaisten päättäjien kanssa. Saamenkielistä kirjallisuuskenttää koskevia toimenpideehdotuksia jalkautettiin lähettämällä raporttia ja toimenpide-ehdotuksia saamelaisille toimijoille sekä taidehallinnon sekä kirjallisuusalan toimijoille ympäri Pohjoismaita. 28 29

Muhammed, Husein, 2018. My Language, My Homeland. Recommendations for the Improvement of the Kurdish-Nordic Literary Field. Kulttuuria kaikille -palvelun julkaisu 2/2018. Julkaisut ja artikkelit Kulttuuria kaikille -palvelun omat julkaisut sekä henkilökunnan kirjoittamat artikkelit muiden julkaisuissa ovat tärkeä tapa tuoda valtakunnallista näkyvyyttä saavuttavuuteen ja moninaisuuteen liittyville sekä palvelun kannalta ajankohtaisille kysymyksille. Oppaiden, tarkistuslistojen ja muiden ohjemateriaalien julkaisemisella vahvistetaan myös saavutettavuuteen ja moninaisuuteen liittyvän tiedon saatavuutta valtakunnallisesti. Vuonna 2018 palvelu julkaisi omassa julkaisusarjassaan (ISSN 2341-913X) kuusi uutta julkaisua. Palvelun henkilökunta on myös kirjoittanut neljä artikkelia aikakausilehtiin ja muihin julkaisuihin. Kaikki palvelun vuoden 2018 julkaisut löytyvät liitteestä 1. 31

Viestintä Kaikukortti-opas on avuksi kun harkinnassa on kortin käyttöönotto. Kuvat: Mira Haataja / Aleksi Salokannel Keskeinen Kulttuuria kaikille -palvelun väline tiedon välittämisessä on verkkosivusto, www. kulttuuriakaikille.fi, sekä sähköpostilista, jolle voi rekisteröityä jäseneksi sivuston kautta. Sähköpostilistan jäsenet voivat lähettää listalle tiedotteita, kysymyksiä ja kutsuja. Palvelu viestii yhdistyksen jäsenille jäsentiedotteella 2 3 kuukauden välein. Lisäksi palvelu hyödyntää viestinnässään sosiaalista mediaa: Facebookia, YouTubea ja Twitteriä. Kulttuuria kaikille -palvelun verkkosivun lisäksi palvelu ylläpiti vuonna 2018 hankkeiden Suomi 100 Sateenkaaren väreissä (yhdessä Setan kanssa) ja Monikielisyys ja moninaisuus kulttuurikentän voimavarana työllistyminen ja kotoutuminen Pohjoismaissa kirjallisuuden avulla verkkosivuja. Palvelu hallinnoi myös pohjoismaisen monikielisyyskuukausi Multilingual Monthin blogialustaa. Yllämainituilla hankkeilla ja Kaikukortilla on myös omat Facebook-sivut. Kulttuuria kaikille -verkkosivusto Verkkosivustolle lisättiin uutta materiaalia ja sivuston tekstejä ja rakennetta päivitettiin. Myös Kaikukortista kertovaa kokonaisuutta päivitettiin sekä luotiin sinne omat alasivut Espoon, Kainuun ja Lappeenrannan Kaikukortin lisäksi Savonlinnan, Karkkilan ja Oulun Kaikukortille. Kulttuuria kaikille -palvelu jatkoi blogikirjoitusten julkaisemista verkkosivuillaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuuteen ja moninaisuuteen liittyen. Syksyn aikana blogi-osion nimi vaihtui Puheenvuoroksi. Yhteensä Kulttuuria kaikille -palvelun verkkosivuilla julkaistiin viisi (5) blogikirjoituksia vuoden 2018 aikana, joista kaksi oli suomenkielisiä ja kolme englanninkielisiä. Verkkosivuilla olevan blogin lisäksi Kulttuuria kaikille -palvelu on luonut Monikielisyys ja moninaisuus kulttuurikentän voimavarana -hankkeen koordinoimalle Multilingual Month -tapahtumalle oman blogin multilingualmonth. org/blog. Multilingual Month-blogissa julkaistiin vuoden 2018 aikana 15 blogitekstiä, joista kaksi suomeksi, kymmenen englanniksi, kaksi pohjoissaameksi ja yksi koltansaameksi. Lisäksi Suomi 100 Sateenkaaren väreissä -sivustolla oli oma bloginsa www.suomi100- sateenkaarenvareissa.fi/blogi, jossa julkaistiin kolme blogikirjoitusta vuoden 2018 aikana. Sähköpostilista Kulttuuria kaikille -palvelun sähköpostilistalla oli vuoden 2018 lopulla 400 jäsentä (vuonna 2017 listalla oli 349 jäsentä). Listalla uutisoidaan ajankohtaisista kulttuurikentän saavutettavuuteen, yhdenvertaisuuteen ja moninaisuuteen liittyvistä asioista. Listalla oli vuoden aikana liikennettä yhteensä 83 viestin verran. Kulttuuria kaikille -palvelun työntekijät lähettivät yhteensä 58 tiedotetta, kysymystä tai kommenttia listalle vuoden aikana. Suurin osa henkilökunnan lähettämistä viesteistä oli uutiskirjeitä, johon oli koottuna 4 6 uutista samaan viestiin. Uutiskirje lähetettiin listalle noin kerran viikossa. Muut listan jäsenet lähettivät yhteensä 25 tiedotetta, 33

kysymystä tai kommenttia listalle vuoden aikana. Suurin osa listan jäsenistä asuu Suomessa, kuitenkin osa muissa Pohjoismaissa sekä muualla Euroopassa. Sosiaalinen media Vuoden 2018 lopulla Kulttuuria kaikille -palvelun Facebook-sivulla oli 2105 tykkääjää (1900 tykkääjää vuonna 2017). Sivulle linkitettiin lähes joka arkipäivä useita uutisia ja muuta tietoa. Kulttuuria kaikille -palvelu on, omien Facebooksivujen lisäksi, luonut hankkeille erillisiä Facebook-sivuja. Kaikukortin Facebook-sivulla (www.facebook.com/kaikukortti) oli vuoden lopulla 682 tykkääjää. Multilingualism and Diversity as a Resource in the Cultural Field -hankkeen Facebook-sivulla (www.facebook. com/multilingualit) oli vuoden lopulla 233 tykkääjää. Suomi 100 Sateenkaaren väreissä -Facebook-sivua (www.facebook.com/ suomi100sateenkaarenvareissa) ylläpidettiin yhteistyössä Setan kanssa. Sivulla oli vuoden lopulla 1237 tykkääjää. Multilingual Month -Facebook-sivulla oli vuoden lopulla 367 tykkääjää ja Satakielikuukasi-Facebooksivulla 688 tykkääjää. Syyskuussa luotu Sateenkaarihistoriakuukausi-Facebook-sivu oli vuoden loppuun mennessä kerännyt 480 tykkääjä. Kulttuuria kaikille -palvelun suomalaisella viittomakielellä, suomenruotsalaisella viittomakielellä ja kansainvälisillä viittomilla tuotetut videot ovat katseltavissa YouTubessa. Osa tallenteista on palvelun omalla YouTube-tilillä, osa kuvaajien tileillä. Kaikukortin Facebook-sivulla oli vuoden 2018 aikana 58 julkaisua. Hyvä käytäntö -voiton julkaisu kattoi noin 3600 näyttökertaa. Kaikukortin väliaika -seminaarin julkaisut kattoivat yhteensä vajaa 4000 näyttökertaa. Oulun Kaikukortti-kokeilun alkaminen sai noin 2600 näyttökertaa. Aiemmin vain Kainuun soten suljetussa materiaalipankissa julkaistu Kaikukortti pähkinänkuoressa -video julkaistiin You Tubessa ja sitä oli katsottu vuoden loppuun mennessä 93 kertaa. Kulttuuria kaikille -palvelulla ei ole omaa Twitter-tiliä, mutta Kulttuuria kaikille -palvelu mainitaan keskusteluissa aihetunnisteella #kulttuuriakaikille. Kaikukortista käytiin vilkasta keskustelua aihetunnisteella #kaikukortti. Suomi 100 Sateenkaaren väreissä -hanketta nostettiin keskusteluun aihetunnisteilla #suomi100, #lhbtiq sekä #suomi100 ja #suomi100sateenkaarenvareissa. Sateenkaarihistoriakuukauden aihetunnisteina ovat #sateenkaarihistoriakuukausi #queerhistoriskmånad ja #queerhistorymonth. Vammaisten taiteentekijöiden tapahtuma DiDa Disability Day Art an Action käytti sosiaalisessa mediassa tunnistetta #DiDa ja #DiDaDaretobedifferent. Verkkosivujen kävijätilastot Vuoden 2018 aikana Kulttuuria kaikille -palvelun verkkosivuilla oli yhteensä 82 019 sivun katselua, käyttäjiä 28 019 ja istuntoja 37 901. Istuntoja oli keskimäärin 104 päivässä ja sivun katseluita 225 päivässä. Kulttuuria kaikille -palvelun blogin kaikkia tekstejä oli vuoden aikana luettu yhteensä noin 2000 kertaa. Sivuille oli löydetty pääasiassa Google-haun ja Facebookin kautta sekä tulemalla suoraan verkkosivuille osoitteella www.kulttuuriakaikille. fi. Viisi katselluinta sivua olivat järjestyksessä 1) etusivu, 2) Kaikukortti, 3) avustuksista ja niiden hauista kertova sivu, 4) Mitä on moninaisuus / Mitä on Saavutettavuus ja 5) Kulttuuria kaikille -palvelun uutissivusto. Sivujen suosituimpien hakusanojen joukossa olivat mm. kulttuuria kaikille, Kaikukortti ja moninaisuus. Noin 80 % sivuston käynneistä tuli Suomesta. Ylivoimaisesti suurin osa kävijöistä selasi sivuja suomenkielisellä selaimella ja seuraavaksi eniten englanninkielisellä selaimella ja kolmanneksi eniten ruotsinkielisellä selaimella. Noin 38 % Suomesta peräisin olevista istunnoista oli Helsingistä. Myös Tampere, Espoo, Turku, Vantaa, Oulu, Jyväskylä ja Lappeenranta olivat niiden kymmenen kaupungin joukossa, joista verkkosivuilla oli käyty eniten. Verkkosivuilla oli reilu 100 kävijäpiikkiä, jolloin istuntoja oli yli 300 päivässä. Suurimpiin kävijäpiikkeihin vaikuttivat esimerkiksi Kaikukortin väliaika -seminaari, palvelun suunnittelijan työnhakuilmoitus, Kaikukortin saama Espoon Vuoden Esteetön teko palkinto, #StopHatredNow -tapahtuma, Sateenkaarihistoriakuukausi, In Other Wor(l)ds -seminaari Hanasaaressa, DiDa Disability Day Art & Action, uutinen GAPin taidelaitos-kumppani-hausta, uutinen Outi Pieskin näyttelystä EMMAssa sekä Suomi 100 Sateenkaaren väreissä -hankkeen juhlaseminaari. Medianäkyvyys Kulttuuria kaikille -palvelu seuraa satunnaisesti varsinkin verkossa julkaistuja artikkeleita ja uutisia, joissa palvelu mainitaan. Kulttuuria kaikille -palvelu Palvelun toiminnanjohtajaa Rita Paqvaléniä haastateltiin Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnasta, taloudellisesta saavutettavuudesta ja monikielisyydestä Ny Tid -lehteen Kultur för alla: Gratis är inte alltid nog (18.9.2018) ja Ruotsin radion (Sveriges Radio) alaisuudessa toimivaan suomenkieliseen Sisuradioon (1.4.29018 ja 24.5.2018). RadioKiven mediatyöpajassa työskentelevä toimittaja Jari Nordström haastatteli (1.11.2018) Sari Salovaaraa Radiokiveen. Invalidiliiton IT-lehden sekä printti- että verkkoversioissa (7.6.2018) julkaistiin artikkeli saavutettavuuskartoittajien pilottikoulutuksesta, jonka Kulttuuria kaikille -palvelu toteutti yhdessä Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen ESKEn kanssa. Kaikukortti Kaikukortin Hyvä käytäntö -palkinto -voitosta julkaistiin artikkeli Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n lehdessä ja voitto uutisoitiin useassa mediassa, esimerkiksi Kainuun Sanomissa, ja monilla Facebook-sivuilla. Oulun Kaikukortti-kokeilun alkaminen kesäkuussa 2018 sai paljon mediahuomiota esimerkiksi Kalevassa, ylen tv-uutisissa, Ilta Sanomien verkkosivulla ja radio Pookissa. Savonlinnan Kaikukorttikokeilu uutisoitiin esimerkiksi Etelä-Savon kulttuurimakasiinissa. Kemin ja Lohjan tulevat Kaikukortti-kokeilut uutisoitiin myös mediassa, kuten myös Joensuussa tehty valtuustoaloite Kaikukortista. Monikielisyyshanke Johanna Domokoksen kirjoittama ja toimittama selvitys saamelaisesta kirjallisuuskentästä Pohjoismaissa kiinnosti laajasti saamenkielistä mediaa. Hankekoordinaattoria Helga Westiä haastateltiin pohjoissaamenkielellä Yle Sápmin uutisiin 29.11.2018: Beaktilis doaimmaiguin sámi girjjálašvuohta sáhtášii šaddat eamiálbmotgirjjálašvuođa mállen Norgga Sámedikki doarjja leamašan dehálaš ja haastattelun pohjalta Yle Sápmi kirjoitti myös artikkelin julkaisusta kolttasaameksi seuraavana päivänä 30.11.2018: Nuõrttsää mǩiõllsaž ǩeʹrjjlažvuõtt vuârdd õinn jiijjâs peeiʹvčuõv Tän ääiʹj meeʹst lij lååʹpp âânned, mainsted da ǩeeʹrjted säämas. Selvitystä esiteltiin myös Ruotsin radiossa, jossa saamelaista kirjailijaa Anne Wuolab:ia haastateltiin aiheeseen liittyen otsikolla 15 rekommendationer för att stärka det samiska skönlitteraturen, Sveriges radio, 16.11.2018. Sateenkaarihistoriakuukausi Vuonna 2018 käynnistetty Sateenkaarikuukausi nostettiin esiin erilaisissa verkkomedioissa kuten esim. QX ja Tutka.pro -verkkojulkaisuissa sekä Vaskinuoret-kirjastopalvelussa. DiDa Disability Day Art & Action -taidefestivaalin tapahtumista kerrottiin mm. Tukilinja-lehdessä ja vammaisyhteisöjen verkkojulkaisuissa. 34 35

Kulttuuria kaikille -palvelu osallistui Lontoossa Unlimited Symposiumiin. Ohjelman kuluessa taiteilija teki piirroksia keskustelijoista ja keskusteluaiheista. Kuva: Outi Salonlahti Kansainvälinen yhteistyö Kulttuuria kaikille -palvelu osallistuu kansainvälisiin verkostoihin ja yhteistyöhankkeisiin, joiden tavoitteena on taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden lisääminen. Vuorovaikutus erityisesti muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa toimivien saavutettavuusasiantuntijoiden kanssa on säännöllistä. Vuoden 2018 aikana pohjoismaista yhteistyötä toteutettiin erityisesti hankkeessa Monikielisyys ja moninaisuus kulttuurikentän voimavarana työllistyminen ja kotoutuminen Pohjoismaissa kirjallisuuden avulla. Hankkeessa tehtiin vuonna 2018 laajaa yhteistyötä pohjoismaisten kulttuuritoimijoiden kanssa Norjassa, Islannissa, Ruotsissa ja Tanskassa. Pohjoismaista yhteistyötä edistettiin myös Pohjoismaihin suuntautuvien kokous- ja opintomatkojen kautta. Kulttuuria kaikille -palvelu tiivisti vuonna 2018 yhteistyötä Iso-Britanniassa toimivien vammaisten oikeuksia taiteen kentällä ajavien organisaatioiden, kuten Shape Arts, Artsadmin ja DASH, kanssa. Göteborgin itsenäisen elämän keskus (GIL Göteborgskooperativet för Independent Living) osallistui Kulttuuria kaikille -palvelun kautta DiDa Disability Day Art & Action 3.12. päätapahtumaan tarjoamalla Aktivismi-keskustelun käyttöön yhden kampanjavideoistaan. Kulttuuria kaikille -palvelu käynnisti 2018 yhdessä Gentofte Centralbibliotek:in kanssa pohjoismaisen normikriittisen johtajuusverkoston. Gentoften kirjasto sai verkostolle rahoitusta Pohjoismaisesta kulttuuripisteestä ja toiminta käynnistyy 2019. Verkostoon kutsutaan mukaan kuusi taideja kulttuurikentällä vaikuttavaa johtajaa tai normikriittisestä johtajuudesta kiinnostunutta toimijaa Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Palvelu jatkoi yhteistyötä liettualaisen taidealan inkluusiota edistävän Socialiniai meno projektai -toimijan kanssa ja tuki heitä yhdenvertaisuuskysymyksissä. www.menasgerovei.lt/english.html Vierailut ulkomaille Monikielisyys ja moninaisuus kulttuurikentän voimavarana työllistyminen ja kotoutuminen Pohjoismaissa kirjallisuuden avulla -hanke vieraili vuoden 2018 aikana Oslossa mm. Stortinget :issä, NorLa :ssa ja Samisk Hus :issa, Multiling -tukimuslaitoksella sekä Karasjoen saamelaiskäräjillä tapaamassa pohjoismaisia vaikuttajia, tutkijoita ja asiantuntijoita ja puhumassa monikielisyydestä ja saamenkielistä kirjallisuuskentästä. Tämän lisäksi hanke osallistui myös monikielisyyttä käsittelevään työapajaan Håll språken levande!, Tukholmassa 20. 21.9.2018. Avaus-hanketiimi osallistui tammikuussa Nordic Cultural Policy Day -konferenssiin Vem får vara med? Nordisk kulturpolitisk dag om inkludering och integration Tukholmassa (29. 30.1.2018). Matkan aikana hanketiimi tutustui myös Rättviseförmedlingeniin (www. rattviseformedlingen.se). Syyskuussa hanketiimi matkusti Malmööhön ja Kööpenhaminaan sekä tutustui siellä seuraavien organisaatioiden ja 37

ryhmien toimintaan: Södra communityteater/ Malmö (www.sodracommunity.se), Teater InterAkt/ Malmö (www.teaterinterakt.se), Museum of Movements/ Malmö (www.whoareweproject. com/art-hubs/malmo-2), Immart/ Kööpenhamina (www.immigrant-art.com) sekä Center for Kunst & Interkultur, Kööpenhamina (www.cki.dk). Matkasta syntyi konkreettinen yhteistyöhanke Immartin, Globe Art Pointin, Cuporen ja Kulttuuria kaikille -palvelun välillä: Network for the Diversification of Nordic Arts and Culture (NEDNAC). Hanke sai rahoitusta Nordic Cultural Pointista ja toteutuu 2019. Kulttuuria kaikille -palvelu osallistui Taiteen edistämiskeskus Taiken matka-apurahalla Lontoossa 4. 5.9. Unlimited symposiumiin, ja tuotti symposiumiin ohjelmasisältöä puheenvuorojen, työpajafasilitoinnin ja kirjoitusten muodossa. Unlimited on vammaiskulttuurin alalla työskentelevien järjestöjen, Shape Arts ja ArtsAdmin, ylläpitämä ohjelma, jonka tehtävä on asiantuntijatahona välittää julkista rahoitusta vammaisille taitelijoille ja tuoda heitä osaksi taiteen valtavirtaa. Sari Salovaaraa ja Outi Salonlahtea haastateltiin British Councilin ylläpitämän Disability Arts Internationalin toimesta. Kaikukortin tukipalvelu haki ja sai rahoitusta pohjoismaista verkostotapaamista varten Pohjoismaisen ministerineuvoston Norjan puheenjohtajakaudelta. Kaikukortin tukipalvelu järjesti pohjoismaisen verkostotapaamisen Oslossa 28. 29.11.2018. Verkostokumppanit ja -organisaatiot olivat seuraavat: Ann Kristin Bekkevoll, Norja: Opplevelseskortet (www.opplevelseskortet.no), Theresia Jensen, Ruotsi: Kre-Hälsa Dalarna (www. ltdalarna.se/kultur-och-bildning/kultur-ochhalsa), Maria Nordmark, Ruotsi: Kulturkompis (www.kulturkompis.nu) sekä Lise Cathrine Pedersen, Norja: Kulturkortet Hedmark (www. kulturkorthedmark.no/hva-er-kulturkortet). Verkosto esitteli toisilleen omat mallinsa ja suunnitteli tulevaisuuden yhteistyötä sekä tutustui Biblo Toyenin kirjastoon ja Norjan EAPN:iin, Velferdsallianseniin. Vierailu Trampoline Housessa (Trampoline huset) Kööpenhaminassa. Trampoline House on matalan kynnyksen toimintakeskus turvapaikkahakijoille ja pakolaisille. Tilassa on myös Camp / Center for art on migration politics. Kuva: Rita Paqvalén 38 39

Hallinto ja talous Osallistava näyttely Gallen-Kallelan Museossa. Kuvassa Kulttuuria kaikille -palvelun työntekijät Martina Marti ja Outi Korhonen. Kuva: Rita Paqvalén Yhdistyksen hallitus Vuonna 2018 Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n puheenjohtajana toimi professori Tiina Rosenberg ja varapuheenjohtajana Juha Paaso (Suomen kulttuuritalot ry). Muut hallituksen jäsenet olivat Cecilia McCullen (Luckan rf, McCullen jäi pois syksyllä 2018), Hanna Helavuori (Teatterin tiedotuskeskus TINFO), Tomi Purovaara (Globe Art Pointi ry), Tuuli Rajavuori (Suomen museoliitto ry), Roger Renman (Kansalaisopistojen liitto KoL) ja Ulla Arkoma (Lukukeskus ry). Hallituksen varajäseninä toimi Sepideh Rahaa (Globe Art Point ry) ja Mika Hakala (Kansalaisopistojen liitto KoL). Nykyinen hallitus valittiin vuosikokouksessa 2018. Vanha ja uusi hallitus kokoustivat vuoden 2018 aikana neljä kertaa. Kokouksista yksi oli järjestäytymiskokous. Henkilökunta Vuonna 2018 Kulttuuria kaikille -palvelussa työskenteli 11 henkilöä: Hankekoordinaattori ja suunnittelija Mira Haataja (määräaikainen) IT-koordinaattori Laura Karvonen (määräaikainen, 29.5. 30.8.2018) Hankekoordinaattori Outi Korhonen (osa-aikainen ja määräaikainen) Suunnittelija Christine Langinauer (määräaikainen sijaisuus 16.4. alkaen) Saavutettavuusasiantuntija ja hankejohtaja Aura Linnapuomi IT-koordinaattori Seppo Mallenius (osa-aikainen ja määräaikainen, 20.11. alkaen) Moninaisuuskouluttaja Martina Marti (määräaikainen) Toiminnanjohtaja Rita Paqvalén Siivooja/toimistoavustaja Marjo Rasinkangas (osa-aikainen) Erityisasiantuntija Sari Salovaara (lyhennetty työaika) Hankekoordinaattori Helga West (osa-aikainen ja määräaikainen, 1.9. 30.11.2018) Kulttuuria kaikille -palvelu palkkasi lisäksi toimeksiantosopimuksella kaksi henkilöä tutkimustyöhön: Johanna Domokos (15.10.2017 15.3.2018) ja Husein Muhammed (1.3.2018 30.9.2018). Nardin Crisbi Ruotsin kulttuurineuvostosta (Statens kulturråd / Kulturrådet) työskenteli Kulttuuria kaikille -palvelussa Pohjoismaiden virkamiesvaihto -ohjelman kautta viisi viikkoa 6.8. 7.9.2018. Vaihdon avulla Kulttuurineuvoston ja Kulttuuria kaikille -palvelun välillä jaettiin tietoa ja kokemuksia saavutettavuudesta, moninaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta sekä organisaatioiden toiminnasta. Kulttuuria kaikille -palvelu ostaa tieto- ja taloushallintopalvelut ulkopuolisilta toimijoilta. Kirjanpitopalvelut on ostettu tilitoimisto AAM Tilitoimisto OY:ltä (Aira Mertjoki) ja tilintarkastuksesta vastasi Tiliextra Oy (Susanna 41

Ahola, HTM). Tietohallintopalveluista vastasi lokakuun loppuun saakka JI-Systems Oy (Jouni Idman) ja lokakuusta alkaen Fillarikonsultti (Timi Mäkinen). Kulttuuria kaikille -palvelun toimitilat sijaitsevat Kaapelitehtaalla Helsingissä. Talous Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuodesta 2003 alkaen ollut Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnan pääasiallinen rahoittaja. Vuonna 2018 ministeriön yleisavustus Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n varsinaiseen toimintaan oli 228 000 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuen lisäksi Kulttuuria kaikille -palvelu on rahoittanut varsinaista toimintaansa muilla hankeavustuksilla, maksullisilla asiantuntijapalveluilla sekä luentopalkkioilla. Yleisavustuksen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö tukee yhdistyksen toimintaa hankkeille myönnettyjen erityisavustusten kautta. Vuoden 2018 aikana Kulttuuria kaikille -palvelun hanketoimintaan käytettiin 252 861,03 euroa, joista 236 854,80 euroa oli opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus (hankkeille Kaikukortti Kaikuu, Avaus. Toimijaksi suomalaisella taide- ja kulttuurikentällä sekä Monikielisyys ja moninaisuus kulttuurikentän voimavarana). Oman toiminnan arviointi Kulttuuria kaikille -palvelu kerää palautetta kaikista omista seminaareistaan ja muista tilaisuuksistaan palautelomakkeen kautta. Tämän lisäksi palvelu pyytää aina palautetta tilaajalta Kulttuuria kaikille -palvelun tekemistä kartoituksista ja muista tilaustöistä. Kulttuuria kaikille -palvelu toteutti vuonna 2018 oman toiminnan ja palveluiden arvioinnoin osana Yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelman tekoprosessia (prosessi on avattu seuraavassa alaluvussa). Palvelu lähetti syksyllä yhdenvertaisuuskyselyn jäsenjärjestöille, sidosryhmille ja hankekumppaneille. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa, miten yhdenvertaisuus ja saavutettavuus toteutuvat palvelun toiminnassa sekä minkälaisia toiveita yhteistyökumppaneilla ja palvelun toiminnasta kiinnostuneilla on suhteessa toiminnan sisältöön ja toimintatapoihin. Yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelma Vuoden 2018 aikana Kulttuuria kaikille -palvelu aloitti ensimmäisen yhdenvertaisuussuunnitelmansa laatimisen. Tavoitteena on luoda työkalu palvelun päivittäiseen toimintaan sekä tarjota kentän toimijoille esimerkki oman yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman työstämiseen. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman tekoprosessi käynnistettiin kahdella henkilöstölle suunnatulla työpajalla (26.3. ja 16.4.), joita veti Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila. Työpajoissa käytiin läpi yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyviä lakeja ja arvioitiin Kulttuuria kaikille -palvelun nykyistä toimintaa ja mahdollisia kehittämiskohteita. Yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelman laatimista varten perustettiin työryhmä, jota veti suunnittelija Christine Langinauer. Muita työryhmän jäseniä ovat Martina Marti, Rita Paqvalén, Sari Salovaara ja hallituksen edustajana Sepideh Rahaa. Suunnitelman ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin palvelun nykytilanne ja miten yhdenvertaisuus toteutui nykyisessä toiminnassa. Osana suunnitelman laatimista palvelu teki yhdenvertaisuuskyselyn, joka lähetettiin muun muassa jäsenjärjestöille, sidosryhmille ja hankekumppaneille. Kyselyä levitettiin muun muassa Kulttuuria kaikille -palvelun sähköpostilistan ja Facebookin kautta. Kyselyn vastausaika oli 29.8. 7.9.2018 ja kyselyyn tuli yhteensä 60 vastausta suomeksi, neljä vastausta ruotsiksi ja kolme englanniksi. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa, miten yhdenvertaisuus toteutuu toiminnassa tällä hetkellä suhteessa käyttäjiin. Kysely toimi osaltaan yhdenvertaisuussuunnitelman pohjana. Yhdenvertaisuuden toteutumista palvelun sisäisessä toiminnassa käytiin läpi työnohjaaja Juha Kilpiän ohjaamassa työpajassa (19.11.), jossa kartoitettiin mahdollisia toimenpidealueita. Tämän jälkeen työryhmä teki toimenpide-ehdotuksia, joita koko henkilökunta käsitteli yhteisessä vetäytymisessä vuoden 2019 alussa (14.1.2019). Lopullinen yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelma esitellään hallitukselle hyväksyttäväksi keväällä 2019. Yhdistyksen hallitus vuonna 2018. Ylärivissä vasemmalta oikealla hallituksen puheenjohtaja Tiina Rosenberg, Hanna Helavuori Teatterin tiedotuskeskus TINFO, Tomi Purovaara Suomen kansainvälisten taiteilijoiden keskus - International Artists' Center Finland Association ry, varapuheenjohtaja Juha Paaso Suomen kulttuuritalot ry, Cecilia McCullen (toimivapaalla) Luckan rf, Roger Renman Kansalaisopistojen liitto KoL. Alarivissä vasemmalta oikealle Tuuli Rajavuori, Suomen museoliitto ry, Ulla Arkoma Lukukeskus ry ja varajäsen Sepideh Rahaa Globe Art Point ry. Kuvasta puuttuu varajäsen Mika Hakala Kansalaisopistojen liitto KoL. Kuva: Rita Paqvalén 42 43

Liite 1. Kulttuuria kaikille -palvelun julkaisut ja artikkelit Liite 2. Henkilökunnan pitämät koulutukset, esitelmät ja puheenvuorot A. Kulttuuria kaikille -palvelun julkaisusarja Domokos, Johanna, Čálli giehta ollá guhkás A Writing Hand Reaches Further. Recommendations on the improvement of the Sámi literary field. Publication series of Culture for All Service 5/2018. 1. painos. Haataja, Mira & Linnapuomi, Aura 2018. Kaikille kulttuuria Kaikukortilla Opas Kaikukortin kokeiluun ja käyttöönottoon. Kulttuuria kaikille -palvelun julkaisuja 1/2018. Haataja, Mira 2018. Kaikukortti-kysely Kainuussa Kaikukortin haltijoiden ja Kaikukorttikumppaneiden kokemuksia Kaikukortti-kokeilusta Kainuussa vuonna 2016 sekä kehittämisideoita. Kulttuuria kaikille -palvelun julkaisuja 2/2018. Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry. 1. painos. Haataja, Mira 2018. Kaikukortti-kysely 2 Kainuussa Kaikukortin haltijoiden ja Kaikukorttikumppaneiden kokemuksia Kaikukortti-kokeilusta Kainuussa vuonna 2017 sekä kehittämisideoita. Kulttuuria kaikille -palvelun julkaisuja 4/2018. Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry. 1. painos. Muhammed, Husein, My Language, My Homeland. Recommendations for the Improvement of the Kurdish-Nordic Literary Field. Publication series of Culture for All Service 6/2018. 1. painos. Paqvalén, Rita (red.) 2018. Minns du? Vårt queera kulturarv. Servicen Kultur för allas publikationer 3/2018. Servicen Kultur för alla/ För kultur på lika villkor r.f. 1. painos. Julkaisut ovat luettavissa osoitteessa www. kulttuuriakaikille.fi/palveluita_tarjolla_julkaisut_ julkaisusarja B. Kulttuuria kaikille -palvelun muut julkaisut Johanna Domokoksen Čálli giehta ollá guhkás A Writing Hand Reaches Further. Recommendations on the improvement of the Sámi literary field -raportissa esitetyt toimenpiteet on myös käännetty suomen ja ruotsin lisäksi inarin-, etelän- ja pohjoissaameksi ja ne on julkaistu Multilingual Month -verkkosivuilla. Pohjois- ja inarinsaamenkieliset versiot löytyvät myös painettuina esitteinä. Julkaisut ovat luettavissa osoitteessa www.multilingualmonth.org/publications C. Artikkelit muiden julkaisuissa Paqvalén, Rita, Normbrytande design för vem?, Ny Tid, 27.11.2018. www.nytid.fi/2018/11/ normbrytande-design-for-vem Paqvalén, Rita, Biblioteken och de språkliga minoriteterna, Ny Tid, 18.4.2018. www.nytid.fi/2018/04/biblioteken-och-desprakliga-minoriteterna Paqvalén, Rita. Ruotsinkielisen saavutettavuutta käsittelevän infovideon käsikirjoitus. Luckan r.f. Julkaistaan 2019. Paqvalén, Rita, Imagine, rethink and act! Towards the inclusive and norm creative museum, artikkeli liettulaisen taidealan toimijan Socialiniai meno projektai:n tulevassa julkaisussa. Julkaistaan 2019. Mira Haataja esiintyi seuraavissa tilaisuuksissa: Sosiaalialan asiantuntijapäivät 13.3.2018 Jyväskylässä. Kaikukortti Hyvä käytäntö -kilpailun finaalissa. Kaikukortti-kuulumisia Kainuusta ja muualta. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n Viestintäseminaari tiistaina 6.3.2018. Kaikukortti-esittely Kokkolan kulttuuritoimelle 4.6.2018 Kokkolassa. Kaikukortti-esittely Soitelle ja Keski-Pohjanmaan hyte-koordinaattoreille 5.6.2018 Kokkolassa. Kaikukortti-esittely Kainuun liiton alueellisen Kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatijalle Päivi Huuskolle 10.9.2018. Kaikukortti-esittely Kauniaisen kaupungille 2.10.2018. Kaikukortti-esittely Lohjan kaupungille 10.10.2018. Kaikukortti-esittely tulevan Kaikukortti-kokeilun kumppaneille työpajassa Kempeleessä 12.11.2018. Kaikukortti-esittely tulevan Kaikukortti-kokeilun kumppaneille työpajassa Lohjalla 16.11.2018. Outi Korhonen esiintyi seuraavissa tilaisuuksissa: Esitelmä saamelaisesta kirjallisuuskentästä ja tilaisuuden moderointi. Saamenkielistä kirjallisuuskenttää käsittelevän raportin esittelytilaisuus, Pohjoismainen kulttuuripiste, Helsinki 18.4.2018. Esitelmä saamelaisesta kirjallisuuskentästä ja työpajamoderointi. Seminaari saamenkielisen kirjallisuuden tilanteesta, Rovaniemen kaupunginkirjasto 19.4.2018. Esitelmä ja paneelikeskustelun sekä työpajan moderointi, seminaari IN OTHER WOR(L)DS. Nordic Dimensions of Multilingualism, Hanasaari, Espoo 25.10.2018. Martina Marti esiintyi seuraavissa tilaisuuksissa: Avaus-hanke-esittely, Taiteen edistämiskeskuksen taidetoimikuntien puheenjohtajien ja johtajan kokouksessa, 9.1.2018 Avaus-hanke-esittely, Taiteen edistämiskeskus, 19.2.2018 Avaus-hanke-esittely, Suomen Kansallismuseo, 6.3.2018 Moderointi, #StopHatredNow, Inclusive Leadership -seminaari, 14.5.2018 Moderointi, #StopHatredNow, The Future Will Be Different -seminaari, 15.5.2018 Moderointi, Globe Art Point, TEME: Equality, Democracy and Professionalism when will the new Finnish theatre happen? 10.8.2018 Avaus-hanke-esittely, Kuopion kaupunginorkesteri, 27.8.2018 Moderointi, Globe Art Point: Espoon taidesekene miten sujuu kulttuurinen monimuotoisuus? 25.9.2018 Moninaisuuskoulutus, Suomen Kansallismuseo, 22.10.2018 Moninaisuuskoulutus, Kuopion kaupunginorkesteri, 15.-16.11.2018 Moninaisuuskoulutus, Turun kaupunginorkesteri, 21.11.2018 Christine Langinauer esiintyi seuraavissa tilaisuuksissa: Teatterikorkeakoulun MAEP: Art and organising communities -luentopäivässä 4.5.2018 Koulutus, Utbildningsdag om tillgänglighet och mångfald, ProArtibus, Tammisaari 27.8.2018. 44 45

Aura Linnapuomi esiintyi seuraavissa tilaisuuksissa: Saavutettavuus esittävissä taiteissa. Sirkusinfon tuottajakahvit 30.1.2018. Sirkuksen tiedotuskeskus. Helsinki. Kulttuuria kaikille Kaikukortti Kainuussa. Yhdessä Paltamon sivistysjohtajan Hanna- Riikka Karjalaisen kanssa. Kulttuuripalvelujen saatavuus ja saavutettavuus näkökulmia kuntien kulttuuritoimintalain uudistamiseen 7.2.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Oulu. Kaikukortti. PRO SOS -uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa -hankkeen valtakunnallisen hanketiimin tapaaminen 22.2.2018. Skype. Kaikukortti. Hyvä käytäntö -kilpailun finaali. Sosiaalialan asiantuntijapäivät 13.3.2018. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. Jyväskylä. Kaikukortti valtakunnallisesti ideoita kortin kokeiluun. Pohjoisten kulttuuriasioista päättävien lautakuntien tapaaminen 20.4.2018. Rovaniemen kaupunki. Rovaniemi. Kouluttaja. Saavutettavuuskartoittajan peruskurssi. 23.4.-21.5.2018. Invalidiliitto ja Kulttuuria kaikille -palvelu. Helsinki. Kaikukortti - oikeus osallistua. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmä Taiku2:n kokous 22.5.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Miten huomioida saavutettavuutta viestinnässä? 6.9.2018. Saavutettava taideharrastus 2 -hankkeen pilottien tapaaminen. Skype. Loppuyhteenveto. Digitaalisten palveluiden saavutettavuus museoissa -koulutuspäivä 25.9.2018. Suomen museoliitto. Helsinki. Kaikukortti Kainuussa kulttuuri kuuluu kaikille. Kulttuurin ja kirjaston tulevaisuuspäivä 1.11.2018. Yhdessä Mikko Saaren kanssa. Kuntaliitto. Helsinki. Kohti saavutettavaa lastenkulttuuria. Salamatyöpaja saavutettavasta viestinnästä 20.11.2018. Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi. Sankareita ja liittolaisia Unelma yhdenvertaisista lastenkulttuuripalveluista. Espoo. Rita Paqvalén esiintyi seuraavissa tilaisuuksissa: Esitelmä, Om bibliotekens roll i en flerspråkig värld, seminaari Nationella minoriteter i fokus, Clarion Hotel Gillet, Uppsala 15.3.2018. Avauspuhe ja moderointi, seminaari Tillgänglig kultur men hur?, Luckan, Helsinki 19.3.2018. Moderointi, Seminaari saamenkielisen kirjallisuuden tilanteesta, Rovaniemen kaupunginkirjasto 19.4.2018. Moderointi, keskustelutilaisuus From #metoo towards equal practices on the cultural field, Globe Art Point, Helsinki 26.4. Avauspuhe ja työpajamoderointi, The Forum of Equality in Culture Collect, Connect, Create, Tekniska museet, Stockholm 23.5.2018. Koulutus, Utbildningsdag om tillgänglighet och mångfald, ProArtibus, Tammisaari 27.8.2018. Esitelmä queertoiminnasta taide- ja kulttuurikentällä, norjalainen opiskelijavierailu osana Hanasaaren vaihto-ohjelmaa, 4.10.2018. Koulutus, Wellbeing and Inclusion -kurssi, Laurea, Vantaa 11.10.2018. Esitelmä, opiskelijoille Aalto-yliopiston ViCCAmaisteriohjelmasta, KKP 12.10.2018. Esitelmä ja paneelikeskustelun sekä työpajan moderointi, seminaari IN OTHER WOR(L)DS. Nordic Dimensions of Multilingualism, Hanasaari, Espoo 25.10.2018. Lyhyt esitelmä ja paneelikeskustelun moderointi, seminaari Today s Literature, Tomorrow s Literary History: Do Immigrant Authors Transform Finnish Literature?, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 26.10.2018. Esittelypöytä, Pohjoismaiden neuvoston täysistunnon yhteydessä, Stortinget, Oslo 30.10 1.11.2018. Moderointi, keskustelutilaisuus Queerit tunteet näyttämöllä ennen ja nyt, Kansallisteatteri, Helsinki 5.11.2018. Moderointi ja paneelikeskustelun vetäminen, seminaari Romanien kulttuuriperintö, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 26.11.2018. Esitelmä ja keskustelun moderointi, Avoin keskustelutilaisuus saamelaiskirjallisuuden tilasta, Saamelaiskäräjät, Sajos, Inari 27.11.2018. Esitelmä, Pohjola 2020 -hankkeen lopputilaisuudessa Pohjola voi hyvin, Teatterimuseo, Helsinki 13.12.2018. Moderointi, kurdinkielisen kirjallisuuskentän käsittelevän selvityksen julkaisutilaisuus, Pohjoismainen kulttuuripiste, Helsinki 14.12.2018. Sari Salovaara esiintyi seuraavissa tilaisuuksissa: Kouluttaja. Saavutettavuuskartoittajan peruskurssi. 23.4.-21.5.2018. Invalidiliitto ja Kulttuuria kaikille -palvelu. Helsinki. Luennot ja keskustelu yhdessä Outi Salonlahden kanssa, Outside or in and why it matters, Unlimited Symposium, Lontoo 4.9.2018 Luento kirjastoille Kulttuuria kaikille: mitä on kulttuurin saavutettavuus? Kokkolan kaupunginkirjasto, Kokkola 2.10.2018 Luento Miten tehdä kaikille toimivaa ja moninaisuutta kunnioittavaa taidekasvatustyötä, Aalto-yliopisto, Helsinki 4.10.2018 Paneelin ja yleisökeskustelun moderointi, Vantaan taidemuseo Artsi, Marginaalissa vai valtavirrassa mikä on vammaisen taiteentekijän paikka? Vantaa 29.11.2018 Helga West esiintyi seuraavissa tilaisuuksissa: Esitelmä saamelaisselvityksen tuloksista, Avoin tilaisuus saamelaiskirjallisuuden tilasta -tapahtumassa, Saamelaiskäräjät, Inari 27.11. Esittelypöytä, Pohjoismaiden neuvoston täysistunnon yhteydessä, Stortinget, Oslo 30.10. 1.11. Paneelikeskustelu (moderointi), Čálli giehta ollá guhkás / Kirjoittava käsi yltää kauas keskustelua ja saamelaislyriikkaa, Helsingin kirjamessut 26.10. Työpajojen moderointi Multilingualism creating communities ja Digital platforms for learning languages, In Other Wor(l)ds -seminaarissa, Hanasaari 25.10. Esitelmä Miksi kirjoittaa se saameksi?, Ylpeästi vähemmistössä -seminaari, Hanasaari 28.9. Paneelikeskustelu (osallistuminen) Paneelikeskustelu äidinkielestä ja identiteetistä, Ylpeästi vähemmistössä -seminaari, Hanasaari 28.9. 46 47

Liite 3. Seminaariohjelmat Alla Kulttuuria kaikille -palvelun vuonna 2018 järjestämien seminaarien ohjelmat lyhennetyssä versiossa. Notera! Ett seminarium om vithetsnormen och vardagen på teaterfältet i Finland Åbo Svenska Teater 29.1.2018 Fokus för seminariet ligger på hur normkritiskt tänkande kring etnicitet kan inkluderas i det praktiska och konstnärliga teaterarbetet. Vilka kroppar är vi vana att se på scenen? Vilka historier berättas? Hur kan vi öka vår medvetenhet och bryta normerna kring representation inom teaterkonsten? Seminariet arrangeras på Åbo Svenska Teaters Studioscen måndagen 29.1.2018 klockan 9.00-17.00 och är den tredje fortbildningsdagen kring normkritiskt tänkande som Nätverket för tillgänglighet på teatern arrangerar tillsammans med Cefisto rf. Seminariet riktar sig till professionella scenkonstarbetare och konststuderande. Seminariet består av en inspirationsföreläsning, en verkstad samt publik- och paneldiskussion. Inbjudna föreläsare, verkstadsledare och talare är bl.a. koreografen och konstnärliga ledaren Sonya Lindfors, dansaren Julian Owusu, journalisten Maryan Abdulkarim och regissören och den samiska aktivisten Pauliina Feodoroff. Seminariespråken är svenska och engelska. Seminariet är avgiftsfritt. Program 9.00 Kaffe 9.15 Välkomstord 9.30 11.00 Föreläsning: Power and the stage I (språk engelska) Föreläsare Sonya Lindfors & Maryan Abdulkarim 11.00 12.00 Lunch (till självkostnadspris) 12.00 13.30 Workshop: Power and the stage II (språk engelska och svenska) Ledare Sonya Lindfors & Julian Owusu 13.30 14.00 Diskussion 14.00 14.30 Kaffe 14.30 15.15 Rundabordsdiskussioner (språk engelska och svenska) 15.15 15.30 Paus 15.30 16.45 Paneldiskussion: Mot ett inkluderande teaterfält (språk engelska och svenska) Moderator Maryan Abdulkarim, panelisterna Pauliina Fefodoroff, Maïmouna Jagne-Soreau och Jerry Wahlforss. 16.45 17.00 Avslutning Suomi 100 Sateenkaaren väreissä juhlaseminaari Ateneum 2.2.2018 Juhlaseminaarin tarkoituksena on katsoa sekä menneisyyteen, nykyisyyteen että tulevaisuuteen. Loppuseminaarissa kuullaan juhlaruno, arkistoista löytyviä LHBTIQ-ihmisten muistoja ja aineistoja, sateenkaariseniorien muisteluita ja muiden sateenkaariyhteisön sisäistä moninaisuutta edustavien puhujien puheenvuoroja. Juhlapuhuja on Norjan queer-arkiston perustaja Tone Hellsund Bergenin yliopistosta. Seminaaria toteutetaan Koneen Säätiön tuella ja yhteistyössä Ateneumin ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin kanssa. Queer-opastukset tarjoaa kukin järjestävä taho ja iltajuhlaa järjestetään yhteistyössä Kansallisteatterin kanssa. Seminaarissa on viittomakielinen tulkkaus ja tekstitulkkaus, iltajuhlassa viittomakielinen tulkkaus. Ohjelma 10:00 Ateneum aukeaa 10:15 10:30 Tervetulosanat (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi) 10:30 10:45 Arkiston äänet otteita sateenkaarihistoriasta (suomeksi, ruotsiksi) 10:45 11:45 Professor Tone Hellesund: The construction of the Norwegian queer archive. And: Can we trace sex among the sexual outlaws? Discussion afterwards. (englanniksi) 11:45 12:00 AV-arkki I 12:00 13:00 Lounas (omakustanteinen) 13:00 13:10 Tahdon-musiikkivideo 13:10 13:45 Muistelukortit, sateenkaariseniorit muistelevat (suomeksi): Eva Isaksson ja Olli Stålström. Moderaattorina toimii Setan seniorityön koordinaattori Touko Niinimäki. 13:45 14:00 AV-Arkki II 14:00 15:00 Paneelikeskustelu: Katse tulevaisuuteen (englanniksi): Viima Lampinen, Jaana Tiiri, Pauliina Feodoroff, Hassen Hnini ja Jani Toivola. Moderaattorina toimii Maryan Abdukarim. 15:00 15:15 Juhlaruno (suomeksi) 15:15 15:30 Juhlaseminaarin päätössanat 16:00 17:00 Queer-opastukset (25 hlöä/opastus) Ateneumin taidemuseo (Kaivokatu 2), opastus englanniksi Helsingin kaupunginmuseo (Aleksanterinkatu 16), opastus suomeksi Svenska Teatern (Norra esplanaden 2), opastus ruotsiksi Taidekoti Kirpilä (Pohjoinen Hesperiankatu 7), opastus suomeksi Kansallisteatteri (Läntinen Teatterikuja 1), opastus suomeksi 19:00 22:00 Ohjelma Lavaklubilla Yllätysohjelmaa! 48 49

Power and Change: Inclusive Leadership Kiasma, Helsinki 14.4.2018 Power and Change: Inclusive Leadership on kulttuuritoimijoille ja taideinstituutioille räätälöity seminaari, jonka tavoitteena on lähestyä instituutionalisia rakenteita ja johtajuutta normikriittisestä lähtökohdasta. Miten huomioida moninaisuutta rekrytoinnissa, kuratoinnissa ja strategisessa työskentelyssä? Miten rakentaa ja johtaa inklusiivista taidelaitosta monikielisessä, kulttuurisesti moninaisessa yhteiskunnassa? Seminaari on osa #StopHatredNow -tapahtumaa, joka on usean taideinstituution ja interkulttuurisen organisaation yhteistyönä toteuttama. Seminaaria järjestävät Avaus. Toimijaksi suomalaisella taide- ja kulttuurikentällä -hanke ja Suomen kulttuurikentän tasa-arvoistamiseksi -hanke yhteistyössä #StopHatredNow -tiimin kanssa. Avaus-hanke tukee ulkomaalaissyntyisten taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten työllistymistä suomalaisissa taide- ja kulttuurilaitoksissa. Suomen kulttuurikentän tasa-arvoistamiseksi -hanke on haastanut Helsingin taidekentän toimijoita luomaan itselleen strategiat yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi rakenteellisessa ja esitystoiminnassa. OHJELMA 11:30 12:00 Ilmoittautuminen & kahvi 12:00 12:30 Alkusanat sekä Avaus ja Suomen kulttuurikentän tasa-arvoistamiseksi -hankkeiden esittely (englanniksi) 12:30 14:00 Power, strategies and structures (englanniksi) Eeva Jäppinen: Espoo City Library as a multicultural working community Ceyda Berk-Söderblom: Deconstruction of power: Controlled chaos for change Paneelikeskustelussa puhuvat ylijohtaja Elina Anttila (Suomen Kansallismuseo), kulttuurituottaja ja kuraattori Ceyda Berk-Söderblom, kirjastopalvelupäällikkö Eeva Jäppinen (Espoon kaupunginkirjasto), ja toiminnanjohtaja Tomi Purovaara (Globe Art Point), keskustelun moderoi Tellervo Kalleinen. Tauko 14:30 16:00 Power, programming and curating (englanniksi) Jackie Shin: Creating an inclusive society by valuing the diversity Isabel Hölzl: Questions as a strategy Paneelikeskustelussa puhuvat johtaja Isabel Hölzl (Goethe-Institut), johtaja Katariina Kummala (Kuopion kaupunginorkesteri), pääjohtaja Mika Myllyaho (Kansallisteatteri) ja kapellimestari Jackie Shin, keskustelun moderoi Martina Marti. #StopHatredNow -tapahtuma tarjoaa tietoa ja työkaluja moninaisuudesta. Vuoden 2018 teemana on Valta ja muutos. Tapahtuman toteuttavat yhteistyössä Aalto-yliopiston taiteen laitos, ArtsEqual, Ateneum, Globe Art Point, Goethe- Institut, Interkult, Kansallisteatterin Lavaklubi, Kiasma, Kulttuuria kaikille -palvelu, Kulttuurikeskus Caisa, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, Ruskeat Tytöt, UrbanApa sekä Zodiak Uuden tanssin keskus. Seminar about Sámi Literature Rovaniemi 19.4.2018 How does the literary field in the various Sámi languages look like? Where and how is Sámi literature and other forms of word-based art published? Who are the contemporary creators in Sámi languages? What new and old forms has language as an art form discovered, from storytelling and yoik to video art, rap and pop? How could the Finnish and Nordic cultural organizations best support the vitality of Sami language and culture, and bring the Sámi culture more strongly into the common Nordic art and culture field? Researcher and translator of Sámi literature Johanna Domokos has done for Culture for All a report on the present situation, opportunities and challenges of Sámi literature, in cooperation with the various actors in the Sami language literature. The report is part of the project Multilingualism and Diversity as a Resource in the Cultural Field, a subproject of Norden 2020. The programme of the seminar includes also presentations and discussions with writers and other artists that work with word-related arts and a view of Sámi special library on the field. Based on the report and the seminar we will do proposals of actions to Nordic organizations to promote the the Sámi literature. The seminar will be realized as a collaboration of Culture for All service and Sámi Special Library in Finland. Arts Promotion Centre / Regional artist on City-Sámi culture also supports the event. The languages of the event are English, Northern Sámi, Swedish and Finnish. All the programme will not necessarily be translated to all the languages. Welcome to contribute to the discussion! PROGRAM 13:00 Opening words 13:10 Presentation of the report about Sámi literary field today coordinated and written by Johanna Domokos (Outi Korhonen and Rita Paqvalén) 13:40 Irene Piippola: The point of view of Sámi special libraries in promoting Sámi literature 13:55 Anne Wuolab: Comments on the report 14:10 Audience comments and discussion Break 14:45-15:15 15:15 Kirste Paltto: Poetry reading 15:30 Anne Wuolab: Writers school in Jokkmokk and other initiatives related to writing 15:45 Kerttu Vuolab: Writer s comment (in Northern Sámi) 16:00 Kaisa Ahvenjärvi: Contemporary Sámi poetry 16:15 Final discussion in separate tables / tables in Northern Sámi, English, and if needed, Finnish and Swedish 16:45 Wrapping up the discussion / Milja Guttorm 17:15 Informal reception with snacks and drinks 18:30 Screening of Inger-Mari Aikio s film Amoc vuosmuš (Amoc ensimmäinen) 50 51

The Forum of Equality in Culture Collect, Connect, Create Stockholm 23. 24.5.2018 The aim of the forum is to exchange ideas and experience on equality and accessibility through new creative technologies in the fields of Science Centers and the Performing Arts. How can we work to make a change? How can the cultural field be made more accessible from a moral, political and technical perspective? Who is the accessibility for? The programme includes inputs from experts, cases from the fields of science centers and the performing arts, idea development in advisory rings and a workshop on accessibility. On day one the work will be influenced by the interactive exhibition MegaMind at the National Museum of Science and Technology, while on day two the participants will be inspired by the work of Tyst Teater at Riksteatern, the National Touring Theatre of Sweden. There will be inputs by experts, case presentations and an accessibility workshop. We shall offer a method for idea development for your continuing work. We invite you to bring your own ideas for performances and exhibitions. Your idea is supported and its accessibility is developed further with your new colleagues trough so-called Advisory Rings. The aim is to bring together professionals from science centers and the performing arts field throughout the Nordic region. We welcome executives, content planners, creators, sign language theatre makers, media technicians, performance directors, artists with different physical and cognitive variations or who identify as disabled artists, science center and theatre educators as well as experts in technology and in accessibility. PROGRAM Day 1: The National Museum of Science and Technology 09:30 11:00 Registration and visit to the interactive exhibition MegaMind 11:00 12:00 Lunch 12.00 12.15 Welcoming remarks and introduction to the Forum of Equality in Culture Anki Hellberg-Sågfors, CEO, Arts Adventure, moderator Rita Paqvalén, Executive Director, Culture for All Service, Finland 12:15 13:15 Collect, Connect, Create in MegaMind Mariana Back, curator and Development Leader and Maria Olsson, Accessibility Manager, The National Museum of Science and Technology 13:15 14:45 Coffee break 14:45 16:30 Idea development in Advisory Ring Groups In Advisory Ring groups your idea is supported and encouraged by your new colleagues. The participants will reflect on three issues to ensure a good overall experience in each case: 1. How can our work be made more accessible with new technical solutions? 2. In what ways can interaction be enhanced? 3. How via the senses, the place, the time and the distance can we deepen the experience? 16:30 17:30 Time to change location 17:30 18:30 Exhibition at the Swedish Museum of Performing Arts - Inspiration, Accessibility and Equality 18:30 20:00 We sum up the day with a light meal and mingle Day 2: Riksteatern, the National Touring Theatre of Sweden 09:00 10:00 Introduction to Riksteatern and Accessibility in the Performing Arts The vision of Riksteatern: Performing arts that put thoughts and feelings in motion - for everyone everywhere Riksteatern produces, mediates, develops, tours and arranges performing arts throughout the country. 10:00 12:00 Workshop Tyst Teater at Riksteatern presents a new perspective on how to use visual effects to enhance accessibility. Artistic director Josette Bushell-Mingo invites the participants to a workshop on how to use performing art as a tool for accessibility and diversity. The workshop will be interpreted into Swedish Sign Language. Riksteatern s Tyst Teater is a pioneer in the production of groundbreaking dramatic art in Swedish Sign Language. They aim to push the boundaries while at the same time providing a fixed point for the sign-language audience. 12:00 13:00 Lunch 13:00 15:00 Sharing knowledge and pitching ideas from the Advisory Rings from day one 15:00 16:00 Final discussion and evaluation The Forum of Equality in Culture - Collect, Connect, Create is organized by Mega Mind at the Museum of Science and Technology (SE) and Silent Theatre at Riksteatern (SE) in collaboration with ArtsAdventure (FI), Culture for All Service (FI), the Swedish Museum of Performing Arts (SE), Begripsam (SE) and others. This forum is a spinoff from the Helsinki Forum of Equality in Culture: Accessibility 3.0 arranged in Helsinki in November 2016 by Culture for All Service (FI) in cooperation with organizations on the Finnish arts and accessibility field. This time we meet in Stockholm with the specific themes of equality, accessibility and technical solutions in the fields of Performing Arts and Science Centers. 52 53

Kaikukortin väliaika Vindängen, Espoo 29.5.2018 On tullut aika hengähtää ja katsoa mitä Kaikukortille kuuluu kolmen vuoden kokeilujen jälkeen. Tule kuulemaan Mathias Rosenlundin tietä kirjailijaksi ja nauttimaan haitari-virtuoosi Joose Ojalan musiikista! Ylläty kanssamme runoilija Henriikka Tavilta tilatun haikun äärellä! Ohjelmassa on luvassa myös tarinoita ja keskustelua kulttuurista, kulttuurisista oikeuksista, eriarvoisuudesta, köyhyydestä ja luovuudesta. Paneelikeskustelussa ovat muun muassa mukana Anne Burakoff EAPN-Fin:stä, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisesta verkostosta, kirjailija Mathias Rosenlund, kirjastotoimen johtaja Taina Hyvönen Kuhmosta sekä Kaikukortin haltija ja viestinviejä Johanna Lillback Espoosta. Ja kuten otsikkokin lupaa, tarjolla on kahvia ja pullaa! Tilaisuudessa julkaistaan opas Kaikukortin kokeiluun ja käyttöönottoon, ja kerrotaan myös lyhyesti uudesta Kaikukortti kaikuu -hankkeesta. Tilaisuus on maksuton ja tarkoitettu kaikille Kaikukortista kiinnostuneille, esimerkiksi Kaikukortin haltijoille, medialle, Kaikukorttiverkostokumppaneille, sote- ja kulttuurialan ammattilaisille, opiskelijoille ja tutkijoille, kuntapäättäjille sekä kulttuurin ja hyvinvoinnin parissa työskenteleville. OHJELMA 13:00 Alkusanat Aura Linnapuomi ja Mira Haataja, Kaikukortti kaikuu -hanke / Kulttuuria kaikille -palvelu Helena Sarjakoski, erityisasiantuntija, Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikkö Eva Monthen, kulttuurituottaja, Espoon kaupungin ruotsinkieliset sivistyspalvelut 13:15 Musiikkia: Haitaristi Joose Ojala 13:30 Mathias Rosenlund: tie kirjailijaksi 13:50 Yleisökysymyksiä ja keskustelua 14:00 Väliaika: kahvia ja pullaa! 14:30 Paneelikeskustelu Mukana mm. Anne Burakoff EAPN-Fin (Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto, kirjailija Mathias Rosenlund, kirjastotoimen johtaja Taina Hyvönen Kuhmosta sekä Kaikukortin haltija ja viestinviejä Johanna Lillback Espoosta. 15:15 Runoilija Henriikka Tavin haiku Kaikukortille 15:20 Oppaan julkistaminen: Kaikille kulttuuria Kaikukortilla - Opas Kaikukortin kokeiluun ja käyttöönottoon 15:30 Vapaata seurustelua 16:00 Tilaisuus päättyy In Other Wor(l)ds. Nordic Dimensions of Multilingualism Hansaari, Espoo 25.10.2018 In Other Wor(l)ds is the final seminar of the project Multilingualism and Diversity as a Resource in the Cultural Field, part of Norden 2020. How can we recognize the new Nordic resources that remain unknown due to different language barriers? What kind of new skills and policies can we learn from our Nordic neighbors in the field of lingual diversity? The content of the seminar includes languagespecific presentations of Nordic literary fields (Sámi, Kurdish, Romani and Somali languages) and discussions about policies and practices that support multilingualism in the Nordic societies. In the workshops, the participants can discuss in smaller groups e.g. questions related to multilingual library work, tools that facilitate the construction of multilingual work communities, the new needs for translation policies, the construction of a multilingual path from babies to the elderly. This seminar is part of the project Norden 2020: An Open and Innovative Nordic Region with Healthy People 2020 Equal Opportunities for Welfare, Culture, Education and Work. PROGRAM 9:30 10:00 Coffee 10:00 10:15 Kirsi-Marja Lehtelä: Welcoming words / Norden 2020 10:15 10:30 Rita Paqvalén: Multilingualism and Diversity as a Resource in the Cultural Field, short presentation of the project and its unit Multilingual Month 10:30 10:50 Sebastian Drude: Promoting multilingualism and language diversity / The Vigdís World Language Centre in Iceland 10:50 11:10 Sofiya Zahova: The position of Roma language in the Nordic Countries and the construction of a digital archive of Roma Literature 11:10 11:30 Johanna Domokos: Sámi literary field in the Nordic countries. Presentation of a report* and recommendations to improve the situation 11:30 12:00 Discussion among the speakers of the morning: Sebastian Drude, Sofiya Zahova, Johanna Domokos & Harald Gaski. Moderator: Rita Paqvalén 12:00 13:00 Lunch 13:00 13:20 Husein Muhammed: Presentation of the forthcoming report on Nordic-Kurdish literature 13:20 13:55 Discussion about the Kurdish and Somali literary fields. Focus on children, families and growth to multilingualism. Husein Muhammed, Newzad Hirori and Jama Abdulkadir. Moderator: Outi Korhonen 13:55 14:00 Instructions for the next workshops 14:00 14:30 Coffee 14:30 15:30 Workshop 1 (choose one) a) Multilingualism creating communities - Anna Váldis and Lara Hoffman: Ós Pressan, a multilingual platform for writers and other creatives in Iceland, and Laura Gazzotti and Andrea Botero: Kolibrí, a multilingual art festival for children and their families in Helsinki metropolitan region. Moderator: Helga West b) Playing with languages - Multilingualism in early education in Finland and Sweden. From the experiences to plans of future collaboration. Contributions from Botkyrka, Sweden (Andreas Ali Jonasson), early education in Helsinki (Risto Keskinen) and Somali language education in Finland (Jama Abdulkadir). Moderator: Outi Korhonen c) Nordic collaboration on multilingual e-books 54 55

and digital library services - Presentation of a Nordic collaboration hosted by National library of Norway (Marit Vestlie). Contributions to the discussion from Kurdiska biblioteket (Newzad Hirori) and Finland s Multilingual library (Riitta Hämäläinen, Eeva Pilviö, Kiamars Baghbani). Moderator: Rita Paqvalén 15:35 16:35 Workshop 2 (choose one) a) Digital platforms for learning languages - Katri Koivula and Niillas Holmberg tell about their awarded initiative Say it in Saami which leads to joint conversation about digital possibilities in learning languages. Moderator: Helga West b) Processes of edition and publishing in nondominant languages - Is there space and future for Nordic editorials in non-dominant languages? Abbas Shokri, Norway and Kiamars Baghbani, Finland. Moderator: Outi Korhonen c) Multilingualism in libraries and reading promotion for children, youth and families in multilingual contexts What can we learn from other Nordic libraries? Representatives from multilingual libraries from Finland and other Nordic countries. Marit Vestlie, Riitta Hämäläinen, Eeva Pilviö, Newzad Hirori. Moderator: Ylva Larsdotter 16:40 17:00 Concluding remarks 17:00 Drinks and snacks *The printed report: A writing hand reaches further Recommendations for the improvement of Sámi literary field about the situation of the Sámi literary field will be distributed for the seminar guests. Today s Literature, Tomorrow s Literary History: Do Immigrant Authors Transform Finnish Literature? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 26.10.2018 The seminar, which is a part of the project Toward More Inclusive Finnish Literature, aims to gather immigrant authors, residing in Finland, along with scholars, researchers and anyone engaged in literature produced by immigrant authors. The seminar provides the ground for all participants, especially immigrant authors, to not only engage in mind-provoking speeches, panels and discussions and exchange their own experience and expertise with regard to multilingualism, translation and publication but also enjoy listening to some poetry and prose readings by authors. In cooperation with SKS, PoDoCo Post Docs in Companies, Culture for All, Globe Art Point, Mutanttikieltä project (supported by Koneen säätiö), Suomen PEN and Sivuvalo. PROGRAM 10:15 Opening and poetry reading Mehdi Ghasemi and Carina Chela 10:30 11:00 The Finnish Literature Society (SKS), its Archives and the question of non-dominant languages Tuomas M. S. Lehtonen and Katri Kivilaakso 11:00 12:00 The project Toward a More Inclusive Finnish Literature, followed by comments and prose reading Mehdi Ghasemi and Joop Wassenaar 12:00 13:00 Lunch (at the attendees own cost) 13:15 14:00 Keynote: The Status of Language Diversity in Finnish Literary History Today Olli Löytty 14:00 14:30 Panel debate: Reflections on Multilingualism in Today s Finnish Literature and Culture Hussein Muhammed, Tanya Tynjälä and Sirpa Kähkönen. Moderator: Rita Paqvalén 14:00 15:15 Poetry reading with Ye Yint Thet Zwe Coffee break 15:15 16:00 Short Presentations: Praxis on the Lit ground Culture for All (Rita Paqvalén), Sivuvalo (Zoila Forss), Globe Art Point (Kemê Pellicer) & Mutanttikieltä (Daniel Malpica) 16:00 16:30 Open Discussion: How to Make Most of the Immigrant Authors Potentials in Finland? Moderator: Kari Tulinius 16:30 17:00 Screening: Interviews with writers (90th anniversary of the Finnish PEN) Final remarks: Daniel Malpica 17:00 Wine and snacks 56 57

Kannen kuvitus: Alexandra Burda Taitto: Leda Vaneva