Kaikille kulttuuria Oikeus osallistua kulttuurielämään maksutta Kaikukortilla

Transkriptio

1 Kaikille kulttuuria Oikeus osallistua kulttuurielämään maksutta Kaikukortilla Perehdytysmateriaali Kaikukorttitoiminnassa mukana oleville kulttuurikohteille vuonna 2018

2 Tavoitteet Taustaa Kenelle Kaikukortti on tarkoitettu? Mikä Kaikukortti? Kaikukortti-toiminnan periaatteita ja ohjeita Kaikukortin tukipalvelu Muuta Lisätietoja

3 Kulttuuri kuuluu kaikille! Kaikilla on oikeus käydä konserteissa, festivaaleilla ja teattereissa vaikka oma taloudellinen tilanne olisikin hyvin tiukka. Ratkaisuksi tähän on kehitetty Kaikukortti, jolla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kulttuuripalveluihin.

4 On ihanaa, kun nyt on voinut käydä kulttuuritapahtumissa ja on voinut viedä lapsetkin, kun ei minulla muuten ole mitenkään varaa ostaa koko porukalle lippuja. Kaikukortin haltija Espoossa v Minulle Kuhmon [Kamarimusiikin] käynti oli tämän kesän kohokohta. Se oli sielulle mannaa! Sanotaan, että ihminen ei elä pelkästään leivästä ja minä allekirjoitan sen täysin. - - Kun mieli on hyvä niin kehokin voi paremmin. Buranaa yms. ei ole mennyt läheskään niin paljon. Kaikukortin haltija Kainuussa v. 2016

5 Kaikukortin tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. Tavoitteena on edistää kulttuurin saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Kaikukortti luo uudenlaisia kumppanuuksia ja rakenteita kulttuuri- ja sotealan välille. Kaikukortti tukee kuntien ja maakuntien työtä hyvinvoinnin edistämiseksi.

6 Kaikukortti-toiminta on kaupungin kulttuurihyvinvointistrategian mukaista toimintaa, ja kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteen saattamista konkreettisesti. Kajaanin kaupungin sivistysjohtaja Mikko Saari Kaikukortti on Espoossa vakiintunut työvälineeksi, jossa yhdistyvät kulttuurin ja sotealan tavoitteet hyvinvoinnin edistämiseksi. Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikön eritysasiantuntija Helena Sarjakoski

7 Kulttuuripalvelujen käyttö ja taiteen tekeminen vaikuttavat tutkitusti ihmisten elämänlaatuun, terveyteen, hyvinvointiin ja osallisuuteen yhteiskunnassa. Kulttuuritoimijoille Kaikukortti voi olla keino tavoittaa uusia yleisöjä, lisätä toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta, nostaa esitysten ja kurssien täyttöastetta ja kasvattaa tunnettuutta. Sosiaali- ja terveysalan toimijoille Kaikukortti voi toimia osana sosiaalista kuntoutusta, jota edellytetään myös Sosiaalihuoltolaissa. Kortti voi olla keino tukea asiakasta ja tarjota hänelle mielekästä tekemistä vapaa-ajalla.

8 Tavoitteena edistää mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä varallisuudesta riippumatta. Kulttuurielämään osallistuminen on kaikkien ihmisten perusoikeus! Tavoitteena edistää sitä, että kulttuuripalvelujen käyttäminen ja taiteen tekemisen harrastaminen ei olisi kiinni siitä, että siihen ei ole taloudellisia mahdollisuuksia.

9 Taustalla Kaikukorttia pilotoitiin Espoossa vuonna 2015 ja Kainuun maakunnassa vuosina osana Kulttuuripassin pilotointi- ja jatkohankkeita (9/ /2017). Kortti on käytössä kummallakin alueella. Parhaillaan valtakunnallista Kaikukortti-toimintaa kehitetään Kaikukortti kaikuu -hankkeen (11/ /2019) kautta. Hankkeen tavoitteena on, että Kaikukortti-toiminta leviää asteittain pysyväksi toimintatavaksi koko Suomeen toiminnasta kiinnostuneille alueille. Hanke on Kulttuuria kaikille -palvelun koordinoima ja opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Kulttuuria kaikille -palvelun rahoittama.

10 Kenelle? Kaikukortti on tarkoitettu henkilöille, jotka käyttävät asiakkaana palveluita sellaiselta sosiaali- ja terveysalan toimijalta, joka on mukana Kaikukortti-toiminnassa, ja jotka ovat niin tiukassa taloudellisessa tilanteessa, etteivät voi siitä syystä käyttää kulttuuripalveluja.

11 Mikä Kaikukortti? Kaikukortti on kortti jolla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kaikkiin niihin kulttuuripalveluihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon. Kaikukortti käy ristiin eri Kaikukortti-alueiden välillä.

12 - on sosiaalisen kuntoutuksen työväline - on ei-rahallisen tuen muoto

13 Paikallisen Kaikukortti-verkoston kulttuurikohteet vuonna 2018: Paikallisen Kaikukortti-verkoston kulttuurikohteet luetellaan esimerkiksi alueen Kaikukortti-verkkosivulla, asiakkaan Kaikukortti-esitteessä ja paikallisissa työntekijän ohjeissa (Kaikukortti-käsikirja Kaikukortin jakajille). Tutustu muiden alueiden Kaikukortti-tarjontaan:

14 Paikallisen Kaikukortti-verkoston Kaikukorttia jakavat tahot vuonna 2018: Paikallisen Kaikukortti-verkoston Kaikukorttia jakavat tahot luetellaan esimerkiksi alueen Kaikukortti-verkkosivulla, asiakkaan Kaikukortti-esitteessä ja paikallisissa työntekijän ohjeissa (Kaikukortti-käsikirja Kaikukortin jakajille). Tutustu muiden alueiden Kaikukortti-tarjontaan:

15 Kaikukortti-toiminnan periaatteita ja ohjeita Kaikukortin toimintamalli Kaikukortin toimintamallissa kuvataan Kaikukortin valtakunnalliset toimintaperiaatteet. Kaikukortti-verkostoissa mukana olevat kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan organisaatiot sitoutuvat näiden periaatteiden noudattamiseen. Toimintamalli on päivitetty ja se on voimassa toistaiseksi.

16 Uutta 2018: Kortilla voi hankkia lippuja myös omille lapsenlapsille (aiemmin vain omille lapsille). Kortti käy ristiin eri Kaikukorttia käyttävien alueiden kesken (poikkeuksena Savonlinnan kokeilu v. 2018) Työntekijä voi hankkia yhteisön kortilla itsensä lisäksi lippuja myös mahdollisille alle 16-vuotiaille asiakkailleen.

17 Mikä on Kaikukortti? Numeroitu pahvinen kortti. Asiakkaalle maksuton. Kortin saamisen ikäraja: 16 v. Henkilökohtainen. Käyttökertoja ei ole rajattu. Pääsylipun ja kurssipaikan hinta: 0 euroa. Maksuttoman pääsylipun voi hankkia myös omille lapsille ja lapsenlapsille samaan tilaisuuteen (ei koske kurssipaikkoja). Voimassa 12 kk. - Jos Kaikukorttia vasta kokeillaan alueella, kortti on voimassa kokeiluajan.

18 Kuka saa Kaikukortin? 1/2 Kaikukortin voivat saada ainoastaan henkilöt, jotka käyttävät asiakkaana palveluita sellaiselta sosiaalija terveysalan toimijalta, joka on mukana Kaikukortti-toiminnassa. ovat niin tiukassa taloudellisessa tilanteessa, etteivät voi siitä syystä käyttää kulttuuripalveluja.

19 Kuka saa Kaikukortin? 2/2 Kaikukortin saaminen ei edellytä tietyn tulorajan alittamista. Olennaista on asiakkaan kokemus siitä, että oma taloudellinen tilanne on niin tiukka, ettei kulttuuripalveluja voi siitä syystä käyttää. Tiukka taloudellinen tilanne voi johtua moninaisista syistä, kuten esimerkiksi yksinhuoltajuudesta, pitkäaikaisesta työttömyydestä tai sairastamisesta, eläkkeen pienuudesta tai velkakierteestä. Kaikukortin saaminen ei edellytä asiakkaalta erillisiä todistuksia tuloista. Olennaista on että henkilö tunnistetaan Kaikukorttia jakavan paikan asiakkaaksi. Kaikki Kaikukorttia jakavat paikat eivät ylläpidä asiakasrekistereitä, joten asiakasrekisteriin kuuluminen ei ole ehdoton edellytys.

20 Miten Kaikukortti annetaan? Kaikukorttia jaetaan Kaikukortti-verkoston sosiaali- ja terveysalan kohteissa. Tavoitteena on, että korttia jakavan paikan kaikki asiakastyötä tekevät työntekijät kertovat Kaikukortista kaikille kortin kohderyhmään kuuluville asiakkailleen. Kortin saavilta henkilöitä kerätään taustatiedot (syntymävuosi, sukupuoli, äidinkieli, postinumero ja elämäntilanne) (Huom. ei nimeä). Kaikukortin lisäksi asiakkaalle annetaan Kaikukortin kulttuuritarjonnasta kertova paikallinen Kaikukortti-esite vuodelle Tavoitteena on, että Kaikukortin jakanut työntekijä kertoo asiakkaalle kortin käyttömahdollisuuksista kuten kulttuuritarjonnasta, joka on mukana Kaikukortti-toiminnassa.

21 Mikä on yhteisön Kaikukortti? Yhteisön Kaikukortti on kortti, jolla Kaikukorttia jakavan paikan työntekijä voi hankkia itselleen (ja alle 16-vuotiaille asiakkailleen) maksuttoman pääsylipun silloin kun hän järjestää omille asiakkailleen pienryhmäkäynnin tai osallistuu kahdestaan oman asiakkaansa kanssa. Tavoitteena tukea osallistumista ja osallisuutta. Myös Kaikukorttia jakavan paikan edustaja, esimerkiksi vapaaehtoinen tai opiskelija, voi käyttää yhteisön Kaikukorttia. Kortti on organisaatiokohtainen. Ryhmällä tai asiakkaalla pitää olla omat Kaikukortit. Huom. Yhteisön Kaikukorttia ei voi käyttää kurssipaikkojen hankintaan.

22 Mikä tarjonta on Kaikukortin piirissä? Kaikukortti-toiminnan perusarvona on yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet. Kaikukortin piirissä tulee olla koko kulttuuritoimijan oma tarjonta, johon myös muilla alennusryhmillä on pääsy. Kulttuuritoimija voi poikkeustilanteessa rajata oman tarjonnan saatavuutta Kaikukortilla esimerkiksi kiertuetoimintaan liittyvistä syistä. Suurimman osan omasta tarjonnasta tulee kuitenkin aina olla Kaikukortin piirissä. Mahdollisista rajauksista on viestittävä selkeästi asiakkaille. Elokuvapuolella ja joissakin opistoissa toistaiseksi rajatumpi tarjonta.

23 Lippujen hankkiminen Kaikukortilla Lähtökohtana on, että liput/kurssipaikat voi hankkia Kaikukortilla kaikkia käytössä olevia myyntikanavia pitkin Huom. Lippuja ei laiteta myyntiin verkkokauppaan. Kaikukortilla lipun hankkivaa eivät saa koskea katsomopaikkarajoitukset Jos lippuja/kurssipaikkoja myydään suoraan toimistolta/vastaavasta, lippujen/kurssipaikkojen tulee olla saatavilla suoraan myös Kaikukortilla. Jos lippuja myydään kaupallisen lipunvälitystoimiston kautta, lippujen tulee olla saatavilla lipunvälitystoimistosta myös Kaikukortilla. Huom. Asiakas vastaa palvelumaksusta, myös mahdollisen avustajan maksuttoman lipun osalta.

24 Lippujen hankkiminen Kaikukortilla Kulttuuritoimijalla on poikkeustilanteessa mahdollisuus rajata: pääsylippujen/ kurssipaikkojen varausmahdollisuus siten, että liput/kurssipaikat tulevat varaukseen ja lunastettaviksi vasta kuukautta ennen esitystä/kurssia. pääsylippujen lunastusmahdollisuus siten, että liput tulevat lunastukseen vasta esitysiltana esimerkiksi 30 min ennen esitystä.

25 Kaikukortti-hankintojen tilastointi 1/2 Pääsylippu- tai kurssipaikkahankinnan varauksen ja lunastuksen yhteydessä kortinhaltijalta kysytään kortin kirjain- ja numerosarja (esim. E1234 tai K0142). Huom. Asiakkailta ei kerätä mitään muita tietoja kuin kortin numero. Kaikukorttitoiminnassa otetaan se riski, että asiakkaaseen ei voi olla yhteydessä puhelimitse, jos esitys peruuntuu. Kaikukortin haltijoiden tiedot kuuluvat sosiaali- ja terveysalan asiakastietojen piiriin ja ovat siten arkaluonteisia. Kaikukortin haltijoista ei toistaiseksi muodosteta rekisteriä. Kaikukortti tulee olla mukana lippua varattaessa, lunastettaessa sekä tilaisuuteen osallistuttaessa. Tarvittaessa asiakasta voi myös pyytää todistamaan henkilöllisyyden.

26 Kaikukortti-hankintojen tilastointi 2/2 Asiakaspalvelija kirjaa kortin kirjain- ja numerosarjan (esim. E1234 tai K0142) sähköiseen lipunmyyntijärjestelmään tai vastaavaan (esim. aluksi paperiseen kaavakkeeseen). Kortin kirjain- ja numerosarjaan kytketään oikea lipputyyppi. a. Kaikukortti-lippu (kirjaa nro!) b. Kaikukortti-lippu lapselle (kirjaa nro!) Lipputyypin kirjaaminen on olennaista, jotta saadaan tietoa siitä, hankitaanko Kaikukorteilla lippuja myös lapsille. Jos työntekijä tai yhteisön edustaja käyttää yhteisön Kaikukorttia ja hankkii pääsyliput itselleen sekä pienryhmälle tai yksittäiselle asiakkaalle: a. Pienryhmän jäsenillä tai asiakkaalla on oltava omat Kaikukortit (jos he ovat yli 16- vuotiaita). b. Jokaisen Kaikukortin ja yhteisön Kaikukortin kirjain- ja numerosarja tulee kirjata ylös lippuhankinnan yhteydessä. Lisäksi kortit tulee olla mukana tilaisuuteen osallistuttaessa.

27 Lipunmyynnin ja kurssipaikkojen raportointi Kaikukorttiin liittyvät myyntiraportit toimitetaan oman alueen / kunnan Kaikukortti-verkoston vastuuhenkilölle sovitun aikataulun mukaisesti. Kaikukortin haltijoita koskevat tilastotiedot kootaan paikallisessa Kaikukorttikoordinaatiossa yhteen ja toimitetaan Kulttuuria kaikille -palvelulle. Kulttuuria kaikille -palvelu ylläpitää Kaikukortin käyttöön ja kortin käyttäjiin liittyviä valtakunnallisia tilastoja.

28 Oheisessa taulukossa on esimerkki myyntiraportista: Teatteri Hilla Kortin kirjain- ja numerosarja Lippu aikuiselle Lippu lapselle (alle 16 v.) Esityksen nimi Päivämäärä E Taikuri Matti K Kesäyön taika Yhteensä 2 4

29 Mahdollisuus asettaa yläraja 1/2 Kulttuuritoimijalla on mahdollisuus asettaa vähintään 5 prosentin yläraja Kaikukortin haltijoille per esitys/kurssipaikka. Tämä ei ole kiintiö. Kaikukortin haltijoiden tulee varata pääsyliput ja kurssipaikat yhtä ajoissa kuin muidenkin. Pieniin esityksiin on mahdollista asettaa yläraja 2 lippua/esitys. Pienellä esityksellä tarkoitetaan enintään 50 hengen katsomoa tai opistojen kursseja. Poikkeus koskien isoja festivaaleja, joihin myydään ainoastaan 1-3 päivän lippuja: mahdollisuus asettaa vähintään 20 yhden päivän lipun yläraja. Koskee festivaaleja, joihin voi hankkia ainoastaan päivälippuja ja jotka vetävät kerrallaan yli 1000 henkeä.

30 Mahdollisuus asettaa yläraja 2/2 Kannusta Kaikukortin piiriin! Omassa talossa vieraileville tuottajille voi ehdottaa Kaikukortin piirissä olemista. Vieraileva tuottaja voi halutessaan asettaa kahden paikan ylärajan per esitys.

31 Mahdollisuus rajauksiin Kulttuuritoimijalla on poikkeustilanteessa mahdollisuus rajata: pääsylippujen/ kurssipaikkojen varausmahdollisuus siten, että liput/kurssipaikat tulevat varaukseen ja lunastettaviksi vasta kuukautta ennen esitystä/kurssia. pääsylippujen lunastusmahdollisuus siten, että liput tulevat lunastukseen vasta esitysiltana esimerkiksi 30 min ennen esitystä.

32 Muuta huomioitavaa kulttuurikohteessa 1/2 Kaikukortti-verkostoon kuuluva kulttuurikohde sitoutuu siihen, että vammaisen henkilön avustajalle/tulkille/oppaalle on aina maksuton sisäänpääsy. Huom. Kaikukortin haltijan tulee huolehtia siitä että mahdolliselle avustajalle tai vastaavalle on hankittu oma paikkalippu. Lähtökohtana on, että Kaikukortti-asiakkaille tarjotaan maksuton narikka. Kaikukortilla hankittavaan lippuun voi esimerkiksi tulostua teksti Maksuton narikka, tai narikan voi saada Kaikukorttia näyttämällä.

33 Muuta huomioitavaa kulttuurikohteessa 2/2 Lähtökohtana on, että Kaikukortti-verkoston kulttuuritoimijalla on saavutettavuus- ja esteettömyystiedot verkkosivuilla ja muussa omassa viestinnässä. Tukea tietojen tuottamiseen saa esimerkiksi Kulttuuria kaikille -palvelusta ja oppaasta Entä saavutettavuus : tietopaketit_ja_oppaat_viestinta

34 Viestinnästä 1/2 Kaikkein tärkeintä on, että kerrotte mahdollisuudesta hankkia teille pääsylippuja tai kurssipaikkoja Kaikukortilla samoissa paikoissa, joissa muutenkin kerrotte hinnoistanne ja keinoista hankkia teille lippuja. Näin Kaikukortin haltijoiden on helppo saada tietoa siitä, mihin Kaikukortilla pääsee ja miten liput hankitaan. Tavoitteena on, että Kaikukortin käyttäminen olisi asiakkaan näkökulmasta helppoa ja selkeää Viestinnän yhdenmukaisuus ja selkeys tärkeää Kaikukortilla on oma materiaalipankki, josta löytyy Kaikukortin logo ja graafisia elementtejä (iso elementti, polka, punaiset nuolet) Lataa osoitteesta:

35 Viestinnästä 2/2 Kertokaa viestinnässänne, että olette Kaikukortin kulttuurikohde Kerrottehan siitä, että olette mukana Kaikukortti-verkostossa mahdollisimman monipuolisesti esimerkiksi verkkosivuillanne, uutiskirjeissänne, painetussa viestintämateriaalissa ja sosiaalisessa mediassa. Voitte halutessanne hyödyntää Kaikukortin valmista palvelukuvausta ja kopioida tekstin lähes sellaisenaan esimerkiksi verkkosivuillenne. Palvelukuvaus auttaa kertomaan siitä, että on mukana Kaikukortti-toiminnassa. Palvelukuvaus ja muita viestintäohjeita löytyy paikallisista työntekijöiden ohjeista (Kaikukortti-käsikirja kulttuurikohteille).

36 Yhteishenkilön nimeäminen ja henkilökunnan ohjeistus Kaikukortti-toimintaan Jokaisella Kaikukortti-toiminnassa mukana olevalla kulttuurialan organisaatiolla tulee olla nimetty Kaikukortti-yhteyshenkilö. Kaikukortti-toiminnassa mukana olevat kulttuurialan organisaatiot sitoutuvat ohjeistamaan oman henkilöstönsä Kaikukortti-toimintaan.

37 Kaikukortti-toiminnan paikalliset vastuuhenkilöt Kaikukortti-toiminnan paikallisesta koordinoinnista vastaavat tahot luetellaan paikallisella Kaikukortti-verkkosivulla ja asiakkaalle tarkoitetussa Kaikukortti-esitteessä sekä työntekijöiden ohjeissa ( Kaikukortti käsikirja kortin jakajille ja Kaikukortti-käsikirja kulttuurikohteille ). Yleensä paikallisessa työryhmässä tai työparina on mukana työntekijä tai työntekijöitä sekä kunnan/kaupungin kulttuuripuolelta että paikalliselta sote-puolelta.

38 Sitoumus Kaikukortti-toiminnasta paikallisesti Alueen Kaikukortti-vastuutahot tekevät Kaikukortti-kokeilun ajaksi sitoumuksen yksittäisten Kaikukortti-kumppaneiden kanssa. Kaikukortin valtakunnalliseen toimintamalliin sitoutuminen on ehto verkostossa mukana olemiselle. Sen jälkeen, kun Kaikukorttia on kokeiltu alueella, ei kunnan/kaupungin/alueen ja yksittäisten Kaikukorttikumppaneiden välisiä paikallisia sitoumuksia tarvitse enää tehdä. Kaikukortin valtakunnalliseen toimintamalliin sitoutuminen on kuitenkin edelleen ehto verkostossa mukana olemiselle. Käytännössä kumppanit sitoutuvat toimintamallin noudattamiseen esimerkiksi sillä, että niiden nimet on listattu paikalliseen Kaikukortti-esitteeseen ja paikalliselle Kaikukorttiverkkosivulle.

39 Kaikukortin tukipalvelu 1/2 Kaikukortilla on valtakunnallinen tukipalvelu.* Tukipalvelun roolina on valvoa Kaikukortin käyttöä valtakunnallisesti. Kaikukortti on rekisteröity tavaramerkki. Tukipalvelu auttaa uusia alueita kokeilemaan Kaikukorttia, ylläpitää Kaikukortin valtakunnallisia tilastoja ja tukee Kaikukorttia jo ylläpitäviä alueita. Tukipalvelu myös markkinoi Kaikukorttia uusille alueille, kehittää palautteen ja kokemusten perusteella Kaikukortin valtakunnallista toimintamallia ja tukee kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan välistä yhteistyötä ja -rakenteita. * Tukipalvelu toimii valtakunnallisen Kulttuuria kaikille -palvelun alaisuudessa ainakin Kaikukortti kaikuu -hankkeen ajan 11/ /2019. Tarkoitus on tämän jälkeen vakiinnuttaa tukipalvelun toiminta pysyväksi.

40 Kaikukortin tukipalvelu 2/2 Vastuu Kaikukortin kokeilemisen käytännön koordinoinnista ja Kaikukortin ylläpitämisestä alueella on aina paikallinen. Tukipalvelun roolina on antaa paikallisille vastuuhenkilöille koulutusta ja pääasiassa etätukea Kaikukortin kokeilemiseen liittyen sekä osallistua paikalliseen kehittämistyöhön kuten palautekokouksiin.

41 Sitoumus Kaikukortti-toiminnasta Kaikukortin tukipalvelun ja alueen kanssa Kaikukortin tukipalvelu tekee sitoumuksen Kaikukortti-toiminnan ylläpitämisestä alueen Kaikukortti-vastuutahojen kanssa. Kaikukortin valtakunnalliseen toimintamalliin sitoutuminen on ehto verkostossa mukana olemiselle.

42 Muuta: Kaikukortti-pop up Kaikukortti-pop up-kohde on Kaikukortti-verkostojen ulkopuolinen toimija, joka tarjoaa erikoisetuja Kaikukortin haltijoille yhteistyössä Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa. Kansallisgalleria tarjoaa kaikukorttilaisille maksuttoman sisäänpääsyn kaikkiin museoihinsa eli Ateneumin taidemuseoon, nykytaiteen museoon Kiasmaan sekä Sinebrychoffin taidemuseoon vuonna Lue lisää:

43 Muuta: Kaikukortti-toimintamalli on vuoden 2018 Hyvä käytäntö palkinnon voittaja Kaikukortti voitti Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Talentia ry:n vuoden 2018 Hyvä käytäntö -palkinnon. Tiedote:

44 Lisätietoja Kaikukortista: Aura Linnapuomi, Kaikukortti kaikuu -hankkeen hankejohtaja Kaikukortin tukipalvelu / Kulttuuria kaikille -palvelu aura.linnapuomi@cultureforall.fi puh Mira Haataja, Kaikukortti kaikuu -hankkeen hankekoordinaattori Kaikukortin tukipalvelu / Kulttuuria kaikille -palvelu mira.haataja@cultureforall.fi puh Laura Karvonen, Kaikukortti kaikuu -hankkeen it-koordinaattori Kaikukortin tukipalvelu / Kulttuuria kaikille -palvelu laura.karvonen@cultureforall.fi puh Lisätietoja Kaikukortista valtakunnallisesti:

45 #kaikukortti #kulttuuriakaikille Kaikukortti eri alueilla: Kaikukortti Espoossa: Kaikukortti Kainuussa: sote.kainuu.fi/kaikukortti Kaikukortti-kokeilu Lappeenrannassa: Kaikukortti-kokeilu Savonlinnassa: kaikukortti Kaikukortti-kokeilu Karkkilassa: Päivitetty

46 Lisätietoja Kulttuuria kaikille -palvelusta: Kulttuuria kaikille -palvelu edistää osallistumiselle avoimia ja monenlaisia yleisöjä ja tekijöitä huomioivia kulttuuripalveluja. Tarjoamme tietoa ja työkaluja kulttuuripalveluiden saavutettavuuden ja moninaisuuden edistämiseen alan työntekijöille. Kulttuuria kaikille -palvelua ylläpitää Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry, jonka jäseninä on kuusitoista kulttuurialan kattojärjestöä: Jäsenet 2018: Finland Festivals ry Globe Art Point ry Kansalaisopistojen liitto KoL Luckan rf Lukukeskus ry Sirkuksen tiedotuskeskus Suomen elokuvasäätiö Finland Association ry Suomen kirjastoseura ry Suomen kulttuuritalot ry Suomen museoliitto ry Suomen Sinfoniaorkesterit ry Suomen Taiteilijaseura Suomen Teatterit ry Taiteen perusopetusliitto TPO Teatterikeskus ry Teatterin tiedotuskeskus TINFO