NURMI- JÄRVEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13f
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon (tulo- ja lähtömuutto) ja 3) nettomaahanmuuttoon (maasta- ja maahanmuutto) Väestöennuste on toteutettu suhteellisiin muuttoalttiuksiin perustuvana laskelmana ja projektiona. Jokaisen yksivuotisikäryhmän kehitys projisoidaan seuraavalle vuodelle huomioiden kunkin ikäryhmän kuolleisuus ja muuttoliike. Näin syntyy dynaaminen ennuste, joka huomioi alueen ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutuksen luonnolliseen väestönlisäykseen sekä muuttoliikkeeseen. MDI:n ennusteen oletuksena on, että maan sisäisen muuttoliikkeen muuttajien suhteellinen alttius muuttaa pysyy vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2015-2017 koko tarkastelujakson ajan. MDI:n ennuste luo tarkan ja dynaamisen kuvan väestönkehityksestä, joka huomio alueittaisten ikärakenteiden vaihtelun vaikutukset väestönkehitykseen kaikilla tarkasteltavilla seuduilla. KUUMA-kuntien väliset erot muuttoliikkeen suuntautumisessa ja muuttoalttiuksissa on huomioitu jokaisen kunnan kohdalla. Kuntatason ennusteissa on myös huomioitu KUUMA-kuntien sisäinen muuttoliike suhteellisin muuttoalttiuksin, jotka nojaavat vastaaviin olettamiin kuin muun maan muuttoliike. Syntyvyyden oletuksena on, että ikäluokittaiset hedelmällisyysasteet pysyvät 15-30-vuotialla vuoden 2018 tasolla ja yli 30-vuotialla vuosien 2016-2018 tasolla. Hedelmällisyysasteet perustuvat KUUMA-kuntien syntyneiden määriin, jossa on huomioitu kunnittaiset erot alueen sisällä. Kuolleisuus perustuu KUUMA-kuntien väestön kuolemanvaaroihin vuosina 2010-2017 huomioiden 2010-luvulla tapahtuneet muutokset, alueelliset erityspiirteet kuntatasolla sekä odotettavissa olevan eliniän nousun vuosien 2018-2040 aikana. Nettosiirtolaisuuden oletuksena on, että maahan ja maastamuutto pysyy vuosien 2010-2018 tasolla, lukuun ottamatta vuotta 2016, johon heijastuu vuoden 2015 poikkeuksellinen maahanmuutto. HUOM! Ennusteen yhteydessä on hyvä huomioida, että ennuste ei kykene ennustamaan jokaisen yksittäisen vuoden väestönlisäystä (etenkin maan sisäisen muuttoliikkeen osalta, johon liittyy huomattavaa satunnaisvaihtelua) tarkasti, vaan kuvaa useamman vuoden ajanjakson aikana odotettavissa olevaa todennäköistä kehitystä. Tämä on huomionarvoista varsinkin Nurmijärven ja muiden KUUMA-kuntien osalta, jossa vuositason vaihtelut voitat olla erittäin suuria. Tarkemmat ennusteen olettamat löytyvät liitteistä.
Helsingin seutukunnan ja maakuntien väestöennuste 2017-2040
Helsingin seutukunnan ennuste 1900000 MDI ennuste TK2015 1850000 1833311 MDI:n ennusteen mukaan Helsingin seutukunta kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +296 385 asukkaalla +19,3 prosentilla 1800000 1750000 Ennusteen perusteella Helsingin seudulla asuu yhteensä 1 833 311 asukasta vuonna 2040. Helsingin seudun väestönkehitys on MDI:n ennusteessa selvästi vahvempaan kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. Helsingin seudulla asuu vuonna 2040 MDI:n ennusteen mukaan 43 154 henkilöä enemmän kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. 1700000 1650000 1600000 1550000 1500000 1450000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Maakuntien määrällinen ja suhteellinen väestönkehitys vuosina 2018-2040 6178 20,9
Työikäisten, lasten ja iäkkäiden väestönmuutos (%) maakunnittain 2018-2040 + 3 + 1 + 19 14,9 11,6 % 45,4
Maakuntien väestönkehityksen osatekijöiden vaikutus vuosina 2018-2040 Maakunta Luonnollinen väestönlisäys 2018-2040 Maan sisäinen muuttoliike 2018-2040 Nettosiirtolaisuus 2018-2040 Ahvenanmaa 71 2 339 3 768 Etelä-Karjala -20 466-3 952 9 779 Etelä-Pohjanmaa -17 186-10 547 7 484 Etelä-Savo -28 632-3 984 7 483 Kainuu -12 377-5 755 4 821 Kanta-Häme -20 456-3 107 8 813 Keski-Pohjanmaa -1 671-6 249 3 517 Keski-Suomi -19 347-1 425 10 665 Kymenlaakso -28 599-8 964 13 371 Lappi -19 414-9 784 11 986 Pirkanmaa -23 541 22 381 22 023 Pohjanmaa -6 354-22 049 20 080 Pohjois-Karjala -20 988-4 450 9 165 Pohjois-Pohjanmaa 3 347-31 053 17 746 Pohjois-Savo -24 599-2 643 10 068 Päijät-Häme -24 198 3 284 9 268 Satakunta -31 302-12 203 12 469 Uusimaa 57 982 82 204 152 437 Varsinais-Suomi -35 099 15 956 27 697
Keskeisimmät nostot maakuntien ennusteista 1. MDI:n ennusteen mukaan vain neljän maakunnan väkiluku kasvaa vuosien 2018-2040 aikana. Väkiluku kasvaa suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sekä maltillisesti Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän maakunnan väkiluku kasvaa yhteensä 328 000 asukkaalla. 2. Kaikissa muissa maakunnissa väkiluku laskee ennusteen mukaan vuosina 2018-2040. Seitsemässä maakunnassa väkiluku laskee yli 10 prosenttia, ja kahdessa näistä jopa yli 15 prosenttia. Supistuvissa 15 maakunnassa väkiluku laskee lähes 240 000 asukkaalla. 3. Työikäisen väestön määrä (15-64-vuotiaat) kasvaa vain Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla vuosien 2018-2040 aikana. Pirkanmaalla työikäisen väestön määrä kääntyy lasku-uralle 2030-luvulla. Työikäisen väestön määrä laskee kahdessa maakunnassa peräti neljänneksellä nykyiseen verrattuna. 4. Alle 15-vuotiaan väestön määrä kasvaa ennusteen mukaan vain Ahvenanmaalla, jossa lasten määrä kasvaa koko ajanjakson ajan. Kuudessa maakunnassa lasten määrä vähenee noin kolmanneksella (yli 30 %). 5. Eläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) määrä kasvaa kaikissa maakunnissa. Iäkkäiden määrä kasvaa määrällisesti ja suhteellisesti eniten niissä maakunnissa, joissa on tälläkin hetkellä vähän eläkeikäisiä, kuten Uudellamaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla. Iäkkäiden kasvu on maltillista niissä maakunnissa, jotka ovat aikaisemmin kokeneet vastaavan muutoksen, kuten Kainuussa. 6. Väestö vähenee useimmissa maakunnissa etenkin negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi (syntyneet-kuolleet). Luonnollinen väestönlisäys on positiivinen vain kolmessa maakunnassa vuosina 2018-2040. Lukuun ottamatta kolmea maakuntaa supistuvissa maakunnissa luonnollinen väestönlisäys oli merkittävin väkilukua vähentävä tekijä. 7. Nettosiirtolaisuus on positiivista kaikissa maakunnissa ennustejakson aikana. Joka toisessa maakunnassa nettosiirtolaisuus korvaa maan sisäisestä muuttoliikkeestä kärsityt muuttotappiot. 8. MDI:n ennusteen mukaan enemmän kuin joka kolmas (35 %) suomalainen asuu Uudellamaalla vuonna 2040 (nyt 30 %). Enemmän kuin joka toinen (55,8 %) asuu kasvukolmion alueella (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Kanta-Häme).
Nurmijärven väestöennuste 2018-2040
Nurmijärven ennuste 52000 51000 MDI:n ennuste TK2015 50000 MDI:n ennusteen mukaan Nurmijärven kunta kasvaa vuosien 2018-2040 aikana: +1 803 asukkaalla +4,2 prosentilla Ennusteen perusteella Nurmijärvellä asuu yhteensä 44 468 asukasta vuonna 2040. MDI:n ennusteen mukaan Nurmijärven kunnassa asuu 3 995 henkilöä vähemmän vuonna 2040 kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. 49000 48000 47000 46000 45000 44000 43000 42000 41000 40000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 44468
Nurmijärven vuotuinen väestönlisäys 600 Viereisessä kuviossa on kuvattu MDI:n 500 ennusteen perusteella Nurmijärven väestönlisäystä. 400 Nurmijärven väestönlisäys pysyy positiivisena koko ajanjakson ajan. Väestönkehityksen trendi on lähes koko ajanjakson nouseva. 300 MDI:n ennusteen mukaan Nurmijärven väkiluku kasvaa vuotta kohden keskimäärin 100 asukkaalla vuotta kohden ennusteajanjakson aikana. Nurmijärven väestö kasvaa vuotta kohden keskimäärin 0,2 prosentilla asukkaalla vuotta kohden vuosien 2018-2040 aikana. Etenkin syntyvyyden heikkeneminen laskee Nurmijärven vuotuista väestönlisäystä tarkastelujakson aikana. 200 100 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Toteutunut väestönlisäys 2024 2025 2026 2027 2028 Ennustettu väestönlisäys 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Väestönkehityksen osatekijät Nurmijärven väkilukua kasvattavat etenkin muuttovoitot KUUMA-kuntien ulkopuolelta, sekä nettosiirtolaisuus. Väestöä vähentävät taas suuret muuttotappiot muille kunnille. 4000 3500 Yhteensä 2019-2040 3384 Muuttovoitot KUUMA-kuntien ulkopuolelta selittävät 71 3000 prosenttia Nurmijärven ennustetusta väestönlisäyksestä tarkastelujakson aikana. Muuttovoitot muusta maasta ovat keskimäärin 154 henkilöä vuotta kohden. Muusta maasta saatujen muuttovoittojen merkitys kasvaa ajanjakson aikana. Nettosiirtolaisuus on toiseksi merkittävin Nurmijärven väestöä kasvattava tekijä, joskin nettosiirtolaisuuden vaikutus jää selvästi vähäisemmäksi kuin KUUMA-kuntien ulkopuolelta saadut muuttovoitot. Nettosiirtolaisuus selittää 21 prosenttia Nurmijärven väestönlisäyksestä. 2500 2000 1500 1000 500 0-500 378 978 Luonnollisen väestönlisäyksen merkitys jää vähäiseksi vuosien 2018-2040 aikana. Luonnollinen väestönlisäys selittää vain 8 prosenttia Nurmijärven kasvusta. Luonnollinen väestönlisäys kääntyy negatiiviseksi ajanjakson loppupuolella. -1000-1500 -2000-2500 MDI:n ennusteen mukaan Nurmijärvi tulee kärsimään muuttotappiota muille KUUMA-kunnille keskimäärin 134 henkilöä vuodessa. -3000-3500 Luonnollinen väestönlisäys -2937 Nettomuutto KUUMAkunnista Nettomuutto muualta maasta Nettosiirtolaisuus
Nurmijärven demografinen kehitys 550 500 450 Nurmijärvellä syntyi lähes 20 prosenttia vähemmän lapsia vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2010, huolimatta hedelmällisessä iässä olevien henkilöiden määrän kasvusta Nurmijärvellä. Syntyneiden määrät tulevat laskemaan maltillisesti Nurmijärvellä vuosien 2018-2040 aikana. Kuolleiden määrät tulevat kasvamaan erittäin voimakkaasti vuosien 2018-2040 aikana. Vuonna 2040 kuolleita on 69 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Nurmijärven luonnollinen väestönlisäys kääntyy negatiiviseksi 2030-luvun alkupuolella. Nurmijärven ikärakenteen kehitys 2018-2040: Alle 15-vuotiaat: -1 754 henkilöä (-19,7%) Työikäiset: -1 388 henkilöä (-5,2%) Yli 65-vuotiaat: +4 945henkilöä (+71,0%) 400 350 300 250 200 150 100 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Syntyneet toteutunut Kuolleet toteutunut Syntyneet Kuolleet Ikärakenne 2018 16 % 21 % Ikärakenne 2040 27 % 16 % 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Yli joka neljäs Nurmijärven asukas on yli 65-vuotais vuonna 2040. 63 % 57 % Alle 15 Työikäiset Yli 65 Alle 15 Työikäiset Yli 65
Huoltosuhteiden kehitys 80,0 70,0 Nurmijärven väestöllinen huoltosuhde (eityöikäinen väestö suhteessa työikäiseen väestöön) heikkenee merkittävästi vuosien 2017-2040 aikana. Yhteensä väestöllinen huoltosuhde heikkenee 27 prosentilla. Nurmijärven väestöllinen huoltosuhde heikkenee merkittävästi voimakkaammin kuin KUUMA-kuntien yhteinen väestöllinen huoltosuhde. 60,0 50,0 Vuonna 2040 Nurmijärvellä asuu 75 eityöikäistä sataa työikäistä kohden. 40,0 Nurmijärven vanhushuoltosuhde (yli 65 - vuotiaat suhteessa työikäisiin) heikkenee erittäin voimakkaasti ennustejakson aikana. Yhteensä huoltosuhde heikkenee 80 prosentilla. Vuonna 2040 Nurmijärven vanhushuoltosuhde on KUUMA-kuntien tasoa korkeampi. Nurmijärvellä asuu vuonna 2040 yhteensä 46,9 eläkeikäistä 100 työikäistä kohden. 30,0 20,0 2015 2016 2017 Väestöllinen huoltosuhde Vanhushuoltosuhde 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 KUUMA-kuntien väestöllinen huoltosuhde KUUMA-kuntien vanhushuoltosuhde
Yhteenveto ja johtopäätökset Nurmijärven ennusteesta Nurmijärven väestönkehitys on MDI:n ennusteen mukaan maltillista vuosien 2018-2040 aikana. Yhteensä Nurmijärven väkiluku kasvaa MDI:n ennusteen mukaan 1 800 asukkaalla, suhteellinen väestönmuutos on 4,2 prosenttia. MDI:n ennusteen mukaan Nurmijärvellä asuu n. 44 400 henkilöä vuonna 2018. Nurmijärven kasvu perustuu etenkin muuttovoittoihin KUUMA-kuntien ulkopuolelta, jotka selittävät 71 prosenttia Nurmijärven kasvusta. Luonnollinen väestönlisäys ja nettosiirtolaisuus selittävät lopun Nurmijärven kasvun. Sen sijaan väestöä vähentää muuttotappiot muille KUUMA-kunnille, jotka syövät lähes kokonaan muualta maasta saatujen muuttovoittojen hyödyt. Nurmijärven väestönkehitys jää MDI:n ennusteessa selvästi heikommaksi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. Nurmijärven vetovoimaisuus on jäänyt ennakoitua heikommaksi, jonka johdosta Nurmijärven saamat muuttovoitot maan sisäisestä muuttoliikkeestä jäävät MDI:n ennusteessa odotettuja heikommiksi. Tärkeämpi tekijä on kuitenkin syntyvyyden lasku, jonka johdosta Nurmijärven luonnollinen väestönlisäys on huomattavasti odotettua heikompaa. Nurmijärvellä syntyneiden määrät ovat laskeneet viidenneksellä vuosien 2010-2017 aikana. Syntyvyyden lasku on hieman maltillisempaa kuin KUUMA-kunnissa keskimäärin. Kuolleiden määrät ovat kasvaneet huomattavasti samaan aikaan, ja tulevat kasvamaan vielä huomattavammin vuosien 2018-2040 aikana. Tämän ajanjakson aikana kuolleiden määrät kasvavat jopa 69 prosentilla. Johtuen syntyvyyden laskusta, ylittävät Nurmijärvellä kuolleiden määrät syntyneiden määrät 2030-luvulla, jonka jälkeen Nurmijärven luonnollinen väestönlisäys kääntyy kasvavan negatiiviseksi. Nurmijärven ikärakenne muuttuu huomattavasti vuosien 2018-2040 aikana. MDI:n ennusteen mukaan sekä lasten, että työikäisten määrät tulevat vähenemään Nurmijärvellä tarkastelujakson aikana. MDI:n ennusteen mukaan Nurmijärvellä asuvien lasten määrä tulee vähenemään jopa viidenneksellä, ja työikäisen väestön määrä laskee hieman yli viidellä prosentilla (-1 388 henkilöä). Samaan aikaan yli 65-vuotiaan väestön määrä tulee kasvamaan jopa 70 prosentilla, joka tarkoittaa lähes 5 000 henkilön kasvua. Ikärakenteen muutos heijastuu voimakkaasti Nurmijärven huoltosuhteisiin, etenkin Nurmijärven vanhushuoltosuhde heikkenee erittäin voimakkaasti, ja ylittää selvästi KUUMA-kuntien keskimääräisen tason vuonna 2040. Tällöin yli joka neljäs Nurmijärveläinen on yli 65-vuotaias, ja sataa työllistä Nurmijärveläistä kohden on 47 eläkeikäistä henkilöä. Ikärakenteen muutos perustuu Nurmijärvellä väestön luonnolliseen vanhenemiseen sekä merkittäviin muuttovoittoihin yli 65-vuotiaista muuttajista. Ennusteen toteutumiseen vaikuttaa merkittävästi tuleva syntyvyys. Jos syntyvyyden taso kasvaa, kasvaa Nurmijärven väestö ennakoitua enemmän. Jos taas syntyvyys laskee entisestään, jää väestönkehitys ennakoitua heikommaksi. Lisäksi on huomioitava KUUMA-kuntiin liittyvät erityistekijät: vuosittaiset muuttoliikkeeseen liittyvät vaihtelut ovat suuria, riippuvat osin kaavoituksesta ja ovat hyvin riippuvaisia pääkaupunkiseudun kehityksestä. Tämän johdosta muuttoliikkeen vaikutus väestönkehitykseen voi olla ennakoitua merkittävästi suurempi tai heikompi. Nurmijärven osalta on hyvä huomioida, että vuoden 2018 suuria muuttovoittoja ei olla voitu huomioida muuttoalttiuslaskelmissa, johtuen vielä puutteellisista tilastoista muuttoliikkeen ikärakenteen ja tulo/lähtöalueen osalta. Jos vuoden 2018 huomattavat muuttovoitot olisi huomioitu, olisi Nurmijärven kasvu oletettavasti hieman vahvempaa.
Liitteet
Miten syntyvyys laskettiin Syntyvyys perustuu alueen 15-49 vuotiaiden naisten määrään, joka kerrotaan 5-vuotisikäryhmittäisillä (erikois)hedelmällisyysluvulla. Jokaiselle tarkasteltavalle alueelle on laskettu oma erikoishedelmällisyysluku, jolloin alueelliset erot syntyvyydessä tulevat huomioiduksi. KUUMA-kuntien syntyvyys perustuu alueella syntyneiden määriin, huomioiden alueelliset erot kuntien välillä. Ikäryhmän 15-30 vuotiaat kohdalla on käytetty vuoden 2018 alueellista (ennakko)hedelmällisyyslukua ja yli 30 vuotiaiden ikäluokissa kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa. Ikäluokittaisten hedelmällisyyslukujen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset selittävät merkittävästi eroja eri ennusteissa. Syntyvyys on laskenut voimakkaasti koko maassa 2010-luvun ajan.
Miten kuolleisuus laskettiin? Kuolleisuus on laskettu jokaiselle ikäluokalle perustuen vuosien 2010-2017 kuolemanvaaroihin yksivuotisikäryhmissä, jotka perustuvat alueellisiin 5-vuotisikäryhmiin suhteutettuna koko maan kuolleisuuden jakaumaan viisivuotisryhmän sisällä. KUUMA-kuntien kuolleisuus perustuu KUUMA-kuntien kuolleiden määriin. Koska alueiden välillä on huomattavia eroja, kaikki kuolemanvaarat on asetettu kertoimilla vastaamaan alueen edeltävien vuosien kuolleisuutta. Kertoimet perustuvat tarkasteltavan alueen kuolleiden määriin tai matalamman väestöpohjanalueella vastaavan kuolleisuuden alueen kuolleisuuteen. KUUMA-kuntien väliset erot kuolleisuudessa on huomioitu kuntatasolla. Kuolleisuudessa on huomioitu kuolleisuuden lasku vuosien 2010-2018 aikana. Kuolleisuuden laskelmissa huomioidaan odotettavissa oleva eliniän kasvu, joka on laskettu Tilastokeskuksen kuolemanvaarojen muutokseen perustuvasta aineistosta vuosina 2018-2040. Kasvava kuolleisuus väestön ikääntymisen johdosta on keskeinen väestönkehitykseen tulevaisuudessa vaikuttava tekijä.
Miten kuntien välinen muuttoliike laskettiin? MDI:n ennusteessa muuttoliikkeen kuntien välinen muuttoliike perustuu suhteellisiin muuttoalttiuksiin. Muuttoalttiudet perustuvat vuosien 2015-2017 muuttoliikkeeseen. Vuoden 2018 muuttoliike on huomioitu yleisellä tasolla, mutta tätä ei olla voitu viedä kunnittaiselle ikäryhmätasolla, johtuen vielä puutteellisista tilastoista. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden asukkaille on laskettu ikäluokittaiset ja sukupuolikohtaiset muuttoalttiudet suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. KUUMA-kunnat on yksi 48 muuttoalueesta. Muuttoalttiudet perustuvat 5- vuotisikäluokkiin, mutta muuttoaltteimmissa ikäluokissa (15-34 -vuotiaat) muuttoalttiudet perustuvat yksivuotisryhmiin. Alueen sisällä ja alueelle ulkopuolelta muuttaneet lasketaan käyttäen samalta ajanjaksolta laskettuja kertoimia, jotka määrittävät kunkin kunnan tulo- ja lähtömuuton alueen sisällä ja ulkopuolella. MDI:n ennuste huomio KUUMA-kuntien väliset erot muuttoalttiuksissa ja muuttojen suuntautumisessa niin muusta maasta tulevan muuttoliikkeen kuin alueen sisäisen muuttoliikkeen osalta. MDI:n ennusteen malli huomio ikäluokan koon vaikutuksen muuttajien määrään ja ikäluokan kehityksen vaikutuksen muuttajien määrään. Lisäksi ennuste huomio tulo- ja lähtömuuton kohdentumisen vaikutukset: jos tietty alue saa suurimman osan muuttovoitosta muutamalta alueelta, on tämän alueen muuttoliikkeen kehitys hyvin riippuvainen näiden muutaman alueen väestönkehityksestä. Muuttoalttiuksien sekä muuttoliikkeen ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
Miten nettosiirtolaisuus laskettiin? Tulevan kansainvälisen muuttoliikkeen oletetaan pysyvän volyymiltaan vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2010-2018. Vuosi 2018 on käytettävissä oleva ennakkotieto. Oletuksena on, että nettomaahanmuuton volyymi, ikä- ja sukupuolirakenne säilyy vastaavana koko ajanjakson ajan. Ennusteessa on huomioitu erikseen maahanmuutto sekä maastamuutto. Vuosi 2016 on jätetty kokonaan huomiotta Suomeen suuntautuneen epätavallisen voimakkaan maahanmuuton vuoksi vuonna 2015, joka näkyy vasta vuoden 2016 tilastoissa. Nettomaahanmuutto on laskettu 5-vuotisikäryhmiin jokaiselle ikäryhmälle sillä oletuksella, että siirtolaisuus jakautuu tasaisesti jokaiselle ikäluokalle 5-vuotisryhmän sisällä.
Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 1 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE MDI:N VÄESTÖENNUSTE SYNTYVYYS Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia hedelmällisyysalueita. Tätä pienemmät kunnat yhdistetään 35 000-70 000 asukkaan hedelmällisyysalueiksi hedelmällisyystasolta vastaavien kuntien kanssa. 14-50 -vuotiaille naisille on laskettu ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut viiden edeltävän vuoden ajalta. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. Yli 50 000 asukkaan alueet ovat oma hedelmällisyysalue. Tätä pienemät alueet yhdistetään osaksi laajempaa vastaavaa aluetta. 15-49 -vuotiaille naisille lasketaan viisivuotisryhmittäiset hedelmällisyysluvut joko viime vuoteen, tai kolmeen edeltävään vuoteen perustuen. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. KUOLLEISUUS Koko maahan on määritelty 20 kuolleisuusaluetta. Asukasluvultaan yli 175 000 asukkaan kunnat ovat omia kuolleisuusalueita. Pienemmät kunnat on yhdistetty 150 000-400 000 asukkaan kuolleisuusalueiksi. Kunnan kuolleisuusalue ei riipu maantieteellisestä sijainnista vaan vuosien 2008-2014 ikävakioidun kuolleisuuden perusteella. Kuolleisuus on laskettu viideltä edeltävältä vuodelta. Satunnaisvaihtelun vuoksi 0-17 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus on laskettu koko maan tasosta Kuolleisuus perustuu vuosien 2010-2018 kuolleisuuteen, jossa on huomioitu kuolleisuuden lasku tänä aikana. Kuolleisuusalueena toimii pääsääntöisesti ennustettava alue, jos alueen väestöpohja on riittävä. Väestöltään pienempien alueiden kohdalla on käytetty laajemman alueen kuolleisuutta satunnaisvaihtelun välttämiseksi, siten, että suurimman kuolleisuuden ryhmissä on käytetty alueen omia kuolleisuuslukuja. Alle 20 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus perustuu kuitenkin koko maan arvoihin satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Kuolleisuuden vähentyminen eliniän nousun myötä perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen kuolemanvaaran laskusta.
Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 2 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE Kunnat jaetaan 84 lähtömuuttokategoriaan 0 6- ja 16 44- vuotiaiden lähtömuuttoalttiuden perusteella vuosina 2010 2014. Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia lähtöalueita, pienemmät on yhdistetty suuremmiksi alueiksi perustuen alueen muuttoalttiuteen. Lisäksi koko maa on jaettu 15 suurmuutto-alueeseen. Suurmuuttoalueiden välisiä muuttoja väestöennusteessa lasketaan muuttotodennäköisyyksien avulla. Kunnille on laskettu tulomuutto-osuudet kussakin ikäja sukupuoliryhmässä a) omaan suurmuuttoalueeseen jääneistä muuttajista, b) muilta suurmuuttoalueilta tulevista muuttajista. Muutto-todennäköisyydet perustuvat viiteen edeltävään vuoteen. Muuttotodennäköisyysien oletetaan pysyvän samoina koko ajanjakson ajan. MDI:N VÄESTÖENNUSTE MDI:n väestöennusteessa muuttoliike perustuu ikäluokittaisiin suhteellisiin muuttoalttiuksiin keskimäärin vuosien 2015-2018 aikana. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden väestölle on laskettu ikäluokittainen muuttoalttius suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet on laskettu sekä ikäluokittain, että sukupuolittain. Muuttoalttiuksien oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Muuttoalttiudet määrittävät, kuinka moni kyseisen vuoden kustakin ikäluokasta muuttaa kullekin alueelle. NETTOMAAHAN- MUUTTO Koko maahan kohdistuvan nettomaahanmuuton oletetaan olevan 14 000 vuonna 2015 ja tämän jälkeen 17 000 henkilöä vuodessa. Maahanmuuton ikäjakauma ja sukupuoli vastaa vuosien 2010-2014 jakaumaa. Maahanmuutto jaetaan jokaiselle suurmuuttoalueelle perustuen maahanmuuton osuus-kertoimiin. Suuralueen muutto jaetaan kunnille perustuen tulomuuton osuuskertoimiin. Maahanmuutto perustuu ennustettavalle alueelle kohdistuvaan maahanmuuttoon ja seudulta lähtevään maastamuuttoon. Määrä lasketaan käyttämällä vuosien 2010-2018 keskiarvoa ilman vuotta 2016 kaupungistumisen skenaariossa. Maahanmuuton ja maastamuuton ikärakenne perustuu 5-vuotisryhmien muuton jakaumaan vuosien 2010-2018 aikana (maahanmuuton ja maastamuuton jakaumat ovat erilaisia). Maahanmuuton ja maastamuuton volyymin ja rakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
Ennusteen lähteet Kuolleisuuden lähteet: Tilastokeskus: kuolleet Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: väestöennusteen kuolleisuuskertoimet THL sotkanet: ikävakioitu kuolleisuus Syntyvyys lähteet: Tilastokeskus: Syntyvyys Tilastokeskus: Väestörakenne Maan sisäinen muuttoliike lähteet: Tilastokeskus: muuttoliike Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: Väestötilastopalvelu, muuttoliike ja väestönmuutokset Kansainvälinen muuttoliike: Tilastokeskus: muuttoliike
mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI