Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Raportti 6.11.2014
Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset energiankulutukseen Vaikutukset päästöihin Vaikutukset energiankäyttäjiin Vaikutukset Suomen talouteen Vaikutukset kauppataseeseen Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen Tulosten tarkastelu 2
Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset energiankulutukseen Vaikutukset päästöihin Vaikutukset energiankäyttäjiin Vaikutukset Suomen talouteen Vaikutukset kauppataseeseen Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen Tulosten tarkastelu 3
Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Suomessa voidaan hyödyntää lämpöpumppuja nykyistä enemmän lämmöntuotannossa niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Tämän selvityksen tavoitteena on tuoda esiin taloudelliset ja ilmastolliset vaikutukset, joita syntyy, mikäli erilaisia lämpöpumppuja otetaan käyttöön selvityksessä määritetyn skenaarion mukaisesti. Skenaariot tuleville vuosille on laadittu Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry:n (SULPU) vision pohjalta. Selvityksessä tarkastellaan nykytilannetta sekä vuosia 2020 ja 2030. Selvityksessä on tarkasteltu olemassa olevaa rakennuskantaa ja sen lämmitystapamuutoksia. Uudisrakennusten osalta on esitetty ainoastaan arviot lämpöpumppujen lukumäärän kehityksestä, lämmöntuotannosta sekä pumppujen myynnistä syntyvästä liikevaihdosta. Tarkastelu kattaa neljä rakennustyyppiluokkaa, jotka on esitetty alla. Nämä kattavat noin 80 % Suomen rakennuskannasta pinta-alan suhteen määritettynä. Pientalot (ja loma-asunnot) Rivitalot Asuinkerrostalot Liike-, toimisto- ja varastorakennukset 4
Selvityksen tausta ja toteutus (2/2) Tarkasteltavat lämpöpumpputeknologiat ovat: Maalämpöpumput Ilma-ilmalämpöpumput Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput Tarkastelussa on oletettu, että korvattavia lämmitysmuotoja voidaan huoltotoimin käyttää koko tarkastelujakson ajan. Vaihtoehtoisia investointeja muihin lämmitysratkaisuihin kuin lämpöpumpputeknologioihin ei ole otettu huomioon laskennassa. Selvityksen lähtötietoina on käytetty julkisia lähteitä sekä toimialalta saatuja arvioita. Laskelmiin liittyvät lähtötiedot ja -oletukset sekä laskentaperiaatteet on dokumentoitu mahdollisimman läpinäkyvästi erillisessä liiteraportissa. 5
Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset energiankulutukseen Vaikutukset päästöihin Vaikutukset energiankäyttäjiin Vaikutukset Suomen talouteen Vaikutukset kauppataseeseen Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen Tulosten tarkastelu 6
Miljoonaa euroa Pumppujen lukumäärä Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Kuvissa on mukana olemassa oleva rakennuskanta ja vuosina 2015-2030 rakentuva kanta Olemassa olevien rakennusten osalta tarkastelu kattaa noin 80 % koko Suomen rakennuskannasta pinta-alan suhteen määriteltynä, mikäli loma-asuntoja ei oteta huomioon Pumppujen yhteenlasketut lämmöntuotot skaalattuna* koko rakennuskannalle: Bruttolämmöntuotto 2014: 6 TWh (nettosäästö 4 TWh) Bruttolämmöntuotto 2020: 12 TWh (nettosäästö 8 TWh)** Bruttolämmöntuotto 2030: 22 TWh (nettosäästö 15 TWh)** Pumppujen myynnin yhteenlasketut liikevaihdot skaalattuna* koko rakennuskannalle: Vuoteen 2020 mennessä: 4 mrd. Vuoteen 2030 mennessä: 12 mrd. Lukumäärän kehittyminen 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 2014 2020 2030 MLP ILP UVLP PILP 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Kumulatiivinen liikevaihto 0 2020 2030 MLP ILP UVLP PILP * Luvut sisältävät olemassa olevan rakennuskannan ja uudisrakennukset. Skaalaus on tehty olemassa olevalle rakennuskannalle olettaen, että tarkastelun ulkopuolelle jätetyt rakennukset vastaavat keskimäärin ominaisuuksiltaan tarkasteltua rakennuskantaa. ** Pumppujen lämmöntuottoja ei voida olemassa olevan rakennuskannan osalta summata suoraan yhteen, sillä näillä korvataan osittain samoja lämmitysmuotoja, jolloin saattaa syntyä päällekkäisiä investointeja ja pumput söisivät toistensa hyötyjä. Esitettyjä tuotantolukuja voidaan pitää tässä teoreettisina maksimiarvoina. 7
Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset energiankulutukseen Vaikutukset päästöihin Vaikutukset energiankäyttäjiin Vaikutukset Suomen talouteen Vaikutukset kauppataseeseen Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen Tulosten tarkastelu 8
Huomioita tuloksista Tulokset esitetään tässä kaikkien tarkasteltavien lämpöpumppujen summavaikutuksena vuodelle 2030 - esitettyä muutosta voidaan pitää teoreettisena maksimina Pumppujen vaikutuksia ei todellisuudessa voida olemassa olevan rakennuskannan osalta summata suoraan yhteen, sillä näillä korvataan osittain samoja lämmitysmuotoja, jolloin saattaa syntyä päällekkäisiä investointeja ja pumput söisivät toistensa hyötyjä Eri lämpöpumpputeknologioiden vaikutukset vuonna 2020 ja vuonna 2030 on esitetty erillisessä liiteraportissa Tarkastelu kattaa ainoastaan olemassa olevan rakennuskannan Mukana noin 80 % koko Suomen olemassa olevasta rakennuskannasta pinta-alan suhteen määriteltynä 9
TWh Vaikutukset energiankulutukseen vuonna 2030 60 50 Energiankulutus pienenee nykytilanteeseen verrattuna 40 noin 7 TWh 30 20 10 Sähkönkulutus lämmityksessä Primäärienergia (polttoaineet) Suurin osa muutoksesta aiheutuu polttoaineiden käytön vähenemisestä Sähkön kulutus vähenee hiukan 0-10 Kulutus Kulutus 2030, nykytilanteessa kaikki lämpöpumput mukana Nettovaikutus 10
MtCO2/v Vaikutukset päästöihin vuonna 2030 10 8 6 4 2 0-2 Sähkönkulutus Fossiiliset polttoaineet CO2-päästöt pienenevät nykytilanteeseen verrattuna noin 1,6 MtCO2/v Suomen päästökauppasektorin ulkopuolinen päästövähennystavoite vuoteen 2020 mennessä on 5,2 MtCO2 (vertailutasona vuoden 2005 päästöt) -4 Päästöt Päästöt 2030, nykytilanteessa kaikki lämpöpumput mukana Nettovaikutus 11
M /v Vaikutukset energiankäyttäjiin vuonna 2030 1 000 Energiankäyttäjien kulut 0-1 000-2 000-3 000-4 000 Tuet Investointi ja korot Arvonlisäverot Kunnossapitokulut Valmisteverot Polttoaineet, veroton Kaukolämpö, veroton pienenevät nykytilanteeseen verrattuna noin 280 M /v Eniten säästöjä syntyy polttoainekuluissa Suurin menoerä on investointi -5 000 Kulut nykytilanteessa Kulut 2030, kaikki lämpöpumput mukana Nettovaikutus Sähkö, veroton 12
M /v Vaikutukset valtion talouteen vuonna 2030 2 000 Valtion tulot pienenevät 1 500 nykytilanteeseen verrattuna noin 210 M /v 1 000 500 0 Tuet Arvonlisäverot Valmisteverot Pääomaverot Yhteisöverot Suurin vaikutus on valmisteverotulojen pienemisellä Myös kotitalousvähennykset ja energiatuki sekä arvonlisäverotulojen väheneminen heikentävät valtion taloutta -500 Tulot Tulot 2030, nykytilanteessa kaikki lämpöpumput mukana Nettovaikutus Tuloverot 13
M /v Vaikutukset kuntien talouteen vuonna 2030 60 50 Kuntien tulot kasvavat nykytilanteeseen verrattuna 40 noin 12 M /v 30 20 Yhteisöverot Tuloverot Vaikutus syntyy tuloverojen kasvusta Yhteisöverotulot pysyvät nykytasolla 10 0-10 Tulot Tulot 2030, nykytilanteessa kaikki lämpöpumput mukana Nettovaikutus 14
M /v Vaikutukset kauppataseeseen vuonna 2030 800 600 400 200 0-200 Teknologiatuonti Tuontipolttoaineet Tuontisähkö Kauppataseen alijäämä pienenee noin 180 M /v* Mikäli asennettavilla lämpöpumpuilla saavutettu sähköenergiansäästö vähentäisi täysmääräisesti tuontisähköä ja lisääntyvä sähkönkulutus taas katettaisi tuontisähköllä, pienenisi alijäämä yhteensä noin 190 M /v -400 Alijäämä Alijäämä 2030, Nettovaikutus nykytilanteessa kaikki lämpöpumput mukana * Laskennassa sähkönkulutuksen vähenemisen aiheuttama sähkön tuonnin väheneminen riippuu Suomessa kulutetun sähkön kotimaisuusasteesta (keskimääräinen kotimaisuusaste oli vuosina 2008-2012 noin 84 %). Tällöin mikäli sähkön tarve vähenee esim. 1 TWh, niin tuonti vähenee 1 TWh * (1-0,84) = 0,16 TWh. 15
Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen vuonna 2030 M /v 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000 Työllisyys nykytilanteessa Työllisyys 2030, kaikki lämpöpumput mukana Nettovaikutus Teknologiatoimittaja Polttoaineiden jakelu Huoltotoimet Työllisyys lisääntyy noin 2 700 htv/v Pumppujen asentaminen ja huoltotoimet lisäävät työpaikkoja Polttoaineiden jakelussa työllisyys vähenee hiukan Tarkastelussa ei ole otettu huomioon muiden lämmitysmuotojen mahdollisia korvausinvestointeja 16
Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset energiankulutukseen Vaikutukset päästöihin Vaikutukset energiankäyttäjiin Vaikutukset Suomen talouteen Vaikutukset kauppataseeseen Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen Tulosten tarkastelu 17
Tulosten tarkastelu Kaikki tarkastellut lämpöpumput synnyttävät muodostetussa skenaariossa ja tehdyillä lähtöoletuksilla käyttöikänsä aikana taloudellista hyötyä energiankäyttäjille nykytilanteeseen verrattuna Lämpöpumpuilla voidaan myös vähentää kasvihuonekaasupäästöjä rakennuskannassa Lämpöpumppuihin siirtyminen parantaa kotimaista työllisyyttä ja palkansaajille ohjautuvat rahavirrat kasvavat Valtion taloudelle keskeiset suorat vaikutukset ovat etenkin polttoaineiden valmisteverotulojen ja arvonlisäverotulojen vähentyminen sekä kotitalousvähennyksien ja energiatuen vähentämät verotulot Valtio pystyy verotuksellisilla ratkaisuilla kompensoimaan menetettyjä verotuloja Kunnat hyötyvät lämpöpumppujen lisääntymisestä etenkin kunnallisverotulojen kasvun kautta Kauppataseen kokonaisalijäämä pienenee, mikäli lämpöpumput lisääntyvät esitetyn skenaarion mukaisesti Alla olevassa taulukossa on esitetty eri lämpöpumpputeknologioiden käyttöönoton aiheuttamat muutokset nykytilanteeseen verrattuna vuonna 2030 Primäärienergian Energian Valtio ja Kauppataseen Kotimaan Muutos Sähkön nykytilanteeseen kulutus CO2-päästöt kulutus (ei käyttäjät kunnat alijäämä työllisyys verrattuna vuonna lämmityksessä sähköä) 2030 TWh TWh MtCO2/v M /v M /v M /v htv/v Maalämpö -4,7 0,0-1,1 +201-134 -144 +1 707 Ilma-ilma -0,5-0,7-0,2 +50-47 +9 +605 Ilma-vesi -1,3 +0,3-0,2 +21-14 -41 +338 Poistoilma -0,2 0,0 0,0 +6-4 -6 +67 18
Our Clients Make the World Safer and Cleaner. www.gaia.fi Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland Tel +358 9686 6620 Fax +358 9686 66210 FINLAND SWITZERLAND CHINA ETHIOPIA ARGENTINA