Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi

Samankaltaiset tiedostot
Vieraslajit ja niiden mahdollinen hyötykäyttö tapaus vesirutto!

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto Koillismaalla. Seppo Hellsten Vesirutto ja sen poistaminen vesistöstä

Erikoistutkija Satu Maaria Karjalainen, Suomen ympäristökeskus: Uposkasvibiomassan poisto ja hyötykäyttö

Uposkasvibiomassan poisto ja hyötykäyttö Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Toimintamalli vesiruton hyötykäytön edistämiseksi Vesiruton hyötykäyttö riesasta raaka-aineeksiko? Seminaari ja työpaja 21.3.

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

BioTar-hankkeen yleisesittely

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

HYDRO-POHJANMAA

Vesirutto Koillismaalla luvulla massalajiksi

Vesirutto Koillismaalla luvulla massalajiksi

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen

Rehuako vesirutosta?

VYYHTI II hanke

HUJA/pajukosteikkopuhdistus


Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

KEHITTÄMIS- HANKKEET

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Mitä Otvassa saavutettiin? Iijoki Foorumi, Kierikkikeskus,

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Hankkeen toteutusaika

Hankkeen toteutusaika

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

Maakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut

Kierrätystä, uusia tuotteita ja yhteistyötä kiertotalouden esimerkkejä CIRCWASTE-hankkeesta

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

ESISELVITYS ETSIVÄN NUORISOTYÖN JÄRJESTELMÄYHTEYKSISTÄ JA JATKOKEHITYKSESTÄ Loppuraportti

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Kierrätyslannoitteille laatujärjestelmä

Tiivistelmä maksatushakemukseen

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Hyvä paha kumppanuustilatutkimus tiedettä tilaolosuhteissa

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

Kitkajärvien riskikartta. Kuulumiset järvityöryhmän kokouksesta. Kitka-MuHa ohjausryhmä Teemu Ulvi, SYKE

VYYHTI II. Paikallisen kunnostajan karttapalvelu

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

KAHINA-hanke Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI)

Sisävesi LIFE IP -diat

Vesiruttotutkimuksista Kuusamossa. Anna Väisänen Kitka-Muha-hankkeen työryhmän kokous

Pienvesiasiat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella

Länsi-Uudenmaan Vesistökunnostusverkosto -hanke

Työn opinnollistamisen vertaisarviointi

VYYHTI II pähkinänkuoressa

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen

Koulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus. Osatyökykyisille tie työelämään - OTE

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon. Merja Korkiakoski

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Luken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi

Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP

Osaamista työvoimapoolista

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Avoimen datan ja APIen tuoreet kuulumiset Avointa kaupunkia rakentamassa Projektipäällikkö Tanja Lahti Helsingin kaupungin tietokeskus

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Transkriptio:

Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi (Elodea) Seppo Hellsten Ohjausryhmän kokous 1, Kuusamo

Projektin tausta 2 Satu Maaria Karjalainen

Projektin tausta Koillismaan järvissä kanadanvesiruttoa Kuusamossa useilla järvillä (37 kpl), Taivalkoskella 3 järvessä myös Etelä- ja Keski-Suomessa Vesirutto leviää herkästi ja aiheuttaa ongelmia vesistön käytölle ja eliöstölle Vesiruton poistaminen suhteellisen hankalaa ja kallista voisiko vesiruttomassaa hyödyntää? 3 Satu Maaria Karjalainen

Tavoitteet Löytää erilaisia vesiruton hyödyntämistapoja, joiden pohjalta voitaisiin muodostaa liiketoimintaa Selvitetään vesiruton kemiallinen koostumus eri rehevyys- ja mineraalitason vesistöissä käyttömahdollisuudet biokaasutuksessa, maanparannusaineena sekä jatkojalosteena esimerkiksi rehuna, ravintokäytössä ja kosmetiikkateollisuudessa Kartoitetaan yritysten kiinnostusta ja liiketoimintamahdollisuuksia vesiruton poistamiselle ja jatkokäytölle Koillismaalla ja/tai muualla Suomessa. Yhteistyö Naturpolis Oy:n Uusia liikeideoita ja työpaikkoja -projektin kanssa 4 Satu Maaria Karjalainen

Osatehtävä 1 Vesiruton biomassan kartoitus Ilmakuvista tietokoneella alueen järvissä Kaikuluotaamalla veneestä (3-6 järveä) Vesiruton koostumus eri rehevyys- ja mineraalitason vesistöissä Raskasmetallit Ravinteet Ravintoaineet Hivenaineet Osatehtävästä vastaavat SYKE ja Luke 5 Satu Maaria Karjalainen

Osatehtävä 2 Vesiruton käyttömahdollisuus biokaasutuksessa Tutkituista kasveista paras metaanintuottopotentiaali (Vitie 2009) Osatehtävän toteutukseen valitaan kilpailutuksella asiantuntijataho Osatehtävästä vastaa SYKE 6 Kuva: Etunimi Tuuli Sukunimi Myllymaa/Ympäristöhallinnon 20.6.2016 kuvapankki

Kuva Aarno Torvinen/Ympäristöhallinnon kuvapankki Osatehtävä 3 Selvitetään vesiruton käyttömahdollisuudet maanparannusaineena tuorenäytteestä sekä biokaasutuksen rejektistä biologiseen kasvitorjuntaan jatkojalosteena rehuksi, elintarvike- ja ravintolisäkäyttöön sekä kosmetiikkateollisuuteen hyödynnetään osatehtävä 1:ssä saatuja tuloksia vesiruton sisältämistä aineista. Osatehtävästä vastaa Luke 7 Etunimi Sukunimi 20.6.2016

Osatehtävä 4 Hankkeen tiedotus Tiedotussuunnitelma Hankkeesta ja sen tuloksista tiedottaminen www.syke.fi/hankkeet/elodea Kartoitetaan yritysten ja muiden tahojen kiinnostusta ja liiketoimintamahdollisuuksia vesiruton poistamisessa sekä aiemmissa osatehtävissä selvitettyjen tietojen pohjalta Koillismaalla/Suomessa Osatehtävästä vastaa SYKE 8

Hankkeen tuotokset Loppuraportti hankkeen tuloksista Toimintamalli vesiruton keräämisestä sen jatkokäyttöön Kirjallisuusselvitys vesirutosta ja sen ominaisuuksista 9

Hankkeen aikataulu ja rahoittajat Toteutusaika 1.5.2016 30.4.2017 Maastotyöt elokuussa 2016 Laboratorioanalyysit syksyllä 2016 Alustavat tulokset loppuvuodesta 2016 Tulosten julkaisu seminaarissa/työpajassa vuoden 2017 alkupuolella Loppuraportti huhtikuussa 2017 Rahoittajat Euroopan aluekehitysrahasto (Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin Elykeskus) Naturpolis Oy, Kuusamon Vesi- ja Energiaosuuskunta, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus 10

Kiitos!