SUOMEN VIRALLINEN TILASTO III MAATALOUS MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUONNA 1926 HELSINKI, 1927 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO III MAATALOUS 23 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUONNA 926 HELSINKI, 927 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

Tekstiä: Sisällys: J o h d a n t o. P e l t o - j a n i i t t y a l a s e k ä n i i d e n k ä y t t ö. P in ta -a la... 5 P elto a la ja sen k ä y ttö... 5 V iljely k sessä o lev a k a sk i... 9 L u o n n o n n iity n ala ja sen k ä y t t ö... 9 L u o n n o n n n iitty ja p e lto a la... 0 Siv. K y l v ö, s a t o j a k u l u t u s. K y lv ö m ä ä r ä t... 0 S ä ä su h teet... K a sv illisu u d en k e h ity s... 5 S ato m ä ä rät... 8 S ato reh u y k sik k ö in ä... 20 Sadon raha-arvo... 22 K u lu tu s... 23 K o t i e l ä i m e t. K o tie lä in ten l u k u... 24 K o tie lä im e t v u o sin a 92 925... 20 K o tie lä im e t ja v ä k i l u k u... 27 K o tie lä im e t ja p e lto a la... 29 M e i j e r i l i i k e. M eijerien lu k u ja n iid en o m is t a j a t... 30 M eijerien k ä y ttö v o im a... 3 M eijerien tu o ta n to...... 32 M eijerien ty ö n te k ijä in ja ty ö p ä iv ie n lu k u... 35 M a a n v i l j e l y s t y ö v ä e n s a a n t i j a p a l k k a e h d o t. M a a n v iljely sty ö v ä en sa a n ti... 37 M a a n v iljely sty ö v ä en p a lk a t... 38 T r a d u c t i o n d e s e n - t ê t e s d e s t a b l e a u x... 47 Taululiitteitä: T a u lu liite N :o. P elto a la ja sa to v u o n n a 926: a) L ä ä n ittä in ja k ih la k u n n itta in... 2 b ) M aanviljelysseu rojen p iireissä... 0

Siv. T a u lu liite N :o 2. L u o n n o n n iitty ja n iitty h e in ä n sa to v u o n n a 926: a) L ä ä n ittä in ja kih lak u n n ittain :... 4 b ) M aanviljelysseu rojen p iireissä... 5 T a u lu liite N :o 3. K o tie lä im e t v u o n n a 926: a) L ä ä n ittä in ja k ih la k u n n itta in... 6 b ) M aanviljelysseurojen p iireissä... 20 T a u lu liite N :o 4. M eijerien lu k u, o m ista ja t, k ä y ttö v o im a ja tu o ta n to v u o n n a 926: a) L ä ä n ittä in ja k ih la k u n n itta in... 22 b ) M aanviljelysseu rojen piireissä... 24 T a u lu liite N :o 5. M eijerien h e n k ilö k u n ta v u o n n a 926: a) L ä ä n ittä in ja k ih la k u n n itta in... 26 b ) M aanviljelysseu rojen p iireissä... 30 T au lu liite N :o 6. M a a n v iljely sty ö v ä en p a lk a t v u o n n a 926: a) L ä ä n ittä in ja k ih la k u n n itta in... 32 b ) M aanviljelysseurojen p iireissä... 36

Johdanto. Vuoden 926 tilaston ensiaineiston keruuseen ja k ä y ttely y n nähden on m enettelytapa ollut sam allainen kuin lähinnä edellisinä vuosina, josta tarkem pi selonteko on annettu 92 vuoden vuosijulkaisussa, jonka tähden tässä vain viitattak oon siihen, m itä m ainitun julkaisun johdannossa on esitetty. E sillä olevassa julkaisussa on sopivissa kohdissa e site tty, paitsi läh in n ä edellisen v u o den oloja, m yöskin jälkikatsauksia vuosien 92 25 oloihin, joita on valaistu keskim ääräluvuin. E nsi kerran on tilastossa n y t o tettu lukuun m yöskin P etsa m on kihlakunta, josta ei ennen ole e site tty tieto ja. Pelto- ja niittyala sekä niiden käyttö. P inta-ala. V altakunnan m aalaiskuntain pinta-ala (ilm an vesistöjä) oli, tiluslajien m ukaan jaettuna, vuosina 925 ja 926 sekä keskim. vv. 92 25 seuraava, hehtaareissa: v. 926. v. 925. Lisäys ( - f - ) tai vähennys ( ) v. 925 26. % vv. 92 25 keskim. Muutokset verrattuina alaan v. 920, % + Li P eltoa.. 2,42,2 2,32,542 + 9,669 + 0.5 2,098,444 Luonn. n iitt. 527,840 53,652 3,82 0.7 543,7 6.3 M uuta alaa 3,693,049 30,65,906 +,04,43 + 3.4 30,637,30 + 0.02 Y hteensä 34,363,00 x)33,36,00 T,047,000 + 3. 33,279,456 + 0. 2 Peltoala ja sen käyttö. Peltoala jakaantui valtakunnassa eri läänien k esk en seuraavasti: Lisäy s (+) tai Muute ikset v. 926 v. 925 väheiinys ( ) vv. 92 25 verratl Tiina Lääni tai maakunta. Ha Ha V. < )25 26. % keskim. alaa: Q V. Ha 920., % U udenm aan... 259,659 259,29 + 368 + O.i 256,963 + 2.9 Turun ja Porin.. 452,830 448,408 + 4,422 +.0 44,732 + 2. 8 A hvenanm aan...,700,627 + 73 + 0.6,449 +.5 H äm een... 274,986 276,275,289 --- 0. 5 270,273 + 3.3 Viipurin... 27,05 268,285 + 2,820 + - 26,357 + 6.7 M ikkelin... 0,657 0,484 + 73 + 0.2 09,927 + 3.8 K uopion... 57,656 57,220 + 436 + 0.3 54,097 + 7.9 V aasan... 45,320 449,722 +,598 + 0.4 445,707 + 2. 6 Oulun... 52,298 5,230 +,068 + 0.7 46,939 + 9.o Y h teensä 2,42,2 2,32,542 + 9,669 + 0.5 2,098,444 + 4.i V altakunnassa oli peltoala niinm uodoin v. 926 lisääntynyt 9,669 ha:lla, m ikä vastaa 0.5 % vuoden 925 peltoalasta. Suhteellisesti suurin oli peltoalan lisäys Viipurin ja Turun-Porin lääneissä, l. i ja l.o %, ja sitä lähinnä Oulun (0.7 %) läänissä ja A hvenanm aalla (0.6 %). H äm een läänissä peltoala väheni 0. 5 %:lla.!) P etsa m o n k ih la k u n ta tu llu t lisää.

6 Eri läänien m aalaiskuntien p inta-alasta oli pellon osuus v. 926: U u d en m aan läänissä 22.8 %, Turun ja Porin läänissä 20.9 %, A hvenanm aalla 8.2 %, H äm een läänissä 5.8 %, Viipurin läänissä 8.7 %, M ikkelin läänissä 6.7 %, K uopion läänissä 4.4 %, V aasan läänissä.8 % ja Oulun läänissä O.9 %. V astaava prosenttiluku valtakunnalle oli, jos P etsam on alue otetaan lukuun, 6. 2. P eltoala valtakunnassa jakautui k äyttönsä m ukaan koko m aassa seuraa- valla tavalla, hehtaaria: v. 926. 0' /O v. 925. % Lisäys (+ ) tai vähennys ( ) vv. 925 26 % Peltoala vv. 92 25 keskim. % Muutokset VV. 92 25 verrattuina alaan v. 920, % Syysvehnä... 9,346 0.4 9,06 0.4 + 240 _p 2.6 8,652 0.4 + 60. Kevätvehnä... 6,376 0.3 6,2 0.3 + 65 + 2.7 5,832 0.3 + 74.2 Ruis... 228,753 0.7 234,256.0 5,503 2.3 234,006.2 + 0.5 O hra... 0, 2 5. 09,90 5. + 2 0 2 + 0.2 0,558 5.3 4.7 Kaura... 44,75 2 0.6 434,004 20.4 + 7,7 +.7 428,256 20.4 + 8.4 Sekuli... 0,63 0.5 0,3 0.5 + 32 + 0.3 0,062 0.5 + 8.5 Herne, papu ja v irn a...,806 0.6,709 0.5 + 97 + 0.8,685 0.5 +.4 Yht. viljakasv. 87,73 38.2 85,327 38.2 + 2,404 + 0.3 809,05 38.6 + 4.9 Peruna... 69,255 3.2 67,492 3.2 +,763 + 2.6 67,47 3.2 5.3 Rehunauris... 6,930 0.8 6,4 0.8 + 59 + 3.2 4,535 0.7 + 73.4 Muut juurikasvit.. 4,673 0.2 4,585 0.2 + 88 +.9 4,663 0.2 + 26.0 Yht. perunalla ja juurikasveilla 90,858 4.2 88,488 4.2 + 2,370 + 2.7 86,669 4. + 4.o Vihantarehu... 5,92 0.7 5,323 0.7 + 589 + 3.8 4,86 0.7 + 6. Heinää siemeneksi 8,28 0.9 8,890 0.9 609 3.2 7,935 0.8 4-49. Heinää rehuksi.. 855,66 39.9 849,092 39.8 + 6,074 + 0.7 824,285 39.3 +.7 Laitumena... 22,092 5.7 22,38 5.7 289 0.2 2,536 5.8 + 20.3 Yht. vihantareh. ja heinällä,0,45 47.2,005,686 47. + 5,765 + 0.6 977,942 46.6 + 5.2 Pellava ja hamppu 5,464 0.3 5,452 0.3 + 2 + 0.2 5,974 0.3. 7.7 Täyskesanto... 202,93 9.5 204,009 9.6,078 0.5 203,655 9.7 + 0.8 Muu peltoala... 3,776 0.6 3,580 0.6 + 96.4 5,53 0.7 3.6 Yht. peltoa 2,42,2 0 0. o 2,32,542 0 0. o + 9,669 +0.5 2,098,444 0 0. o + 4. Valtakunnan peltoalasta oli niinm uodoin korsi- y. m. viljakasvien hallussa v. 926 kaikkiaan 38.2 %, perunan ja juurikasvien hallussa 4.2 %, heinäkasvien ja vihantarehun hallussa 47.2 %, pellavan ja ham pun hallussa 0.3 %, täyskesantona 9.5 % ja m uuna peltoalana 0.6 %. K okonaisuudessaan oli viljakasvien ala lisääntynyt 2,404 ha:lla eli 0.3 %:lla. R ukiin ala väh en tyi 5,503 hadla eli 2.3 %; rukiin huonon talvehtim isen tähden tä y ty i m onin paikoin rikkoa laihoja ja kylvää pellot kevätviljalle. Ohran ala lisään tyi 202 hadla ja kauran ala lisään tyi 7,7 hadla; vehnänalassa oli lisäystä 405 ha eli 2.e %. Perunan ja juurikasvien yhteinen ala lisään tyi 2.7 %:lla, perunan ala sekä suhteellisesti että absoluuttisesti huom attavasti. H einällä y. m. sekä laitum ena oleva koko ala oli lisä ä n ty n y t 0.6 %:lla. P ellavaa ja ham ppua k asvava ala oli

7 lisään tyn yt 0.2 %:lla, m utta täyskesannon ala vähen tyn yt 0.5 %:lla ja»muu peltoala» lisääntynyt.4 %:lla. L äänittäin jakautui peltoala käyttönsä m ukaan v. 926 seuraavalla tavalla, ha: Valtakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen Ahvenanmaan maakunta. Turun ja Porin Uudenmaan Syysvehnä... 3,86 4,68 207 78 389 3 u 75 3 9,346 Kevätvehnä... 87 2,282 539 40,702 577 205 07 7 6,376 R u is... 2,293 44,02,259 29,530 34,098 20,642 20.656 38,708 5,546 228,753 Ohra... 5,975 6,904 47 0,837 0,666 4,408 2,006 25,922 23,247 0,2 Kaura... 59,500 5,593 2,73 64,847 60,040 27,522 28,72 68,349 4,430 44,75 Sekuli... 2,09,926 49,47,85 594,248,437 458 0,63 Herne, papu ja v ir n a... 3,52 4,337 66,765,256 353 45 540 92,806 Yht. viljakasveja 98,942 89,744 4,640 09,047 09,336 54,09 62,992 35,38 53,783 87,73 P eruna... 9,652,877 54 7,073 9,520 5,533 8,429,44 5,53 69,255 R ehunäuris...,727 2.63 4 2,27,684 940.576 5,29 975 6,930 Muut juurikasvit...,68,386 27 29 629 7.3 35 578 206 4,673 Yht. perunaa ja juurikasv. 2,547 5,894 682 9,49,833 6,546 0,320 6,85 6,694 90,858 Vihantarehu... 3,58,969 7,660 2,50,63,238 2,722 962 5,92 Heinällä siemeneksi... 2,704 4.592 68 2,274,948 349 50 4,752 993 8,28 Heinällä rehuksi... 05,286 50,48 5,02 0,408 0,93 29,358 63,43 206,297 74,052 855,66 Nurmilaidun... 2,367 40,365 55,875 4,467 742 856 46,06 5,304 22,092 Yht. vihantarehua ja heinää 23,938 97,344 5,26 26,27 9,478 32,062 66,008 259,832 8,3,0,45 Pellava ja hamppu...,060,204 23 636 79 84 368,04 57 5,464 Täyskesanto... 2,80 45,980,084 28,742 28,054 6,856 6,86 34,73 8,876 202,93 Muu p e lto a la...,362 2,664 0 853,63 900,52 3,745,477 3,776 Koko peltoala 259,659 452,830,700 274,986 27,05 0,657 57,656 45,320 52,298 2,42,2 Edellä esitety t peltoalat olivat asianom aisten läänien ja valtakunnan p eltoalasta prosentiksi lask ettu in a seuraavat: Valtakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen Ahvenanmaan maakunta. Turun ja Porin Uudenmaan Syysvehnä....2.0.8 0.3 0. (O.o) (0.0) (0.0) (0.0) 0.4 K evätvehnä... 0.3 0.5 4.6 0. 0.6 0.5 0. (0.0) (0.0) 0.3 R u i s... 9.4 9.7 0.7 0.7 2.6 8.7 3. 8.6 0.2 0.7 O h ra... 2.3 3.7.3 3.9 3.9 4.0 7.6 5.8 5.3 5. K aura... 22.9 25.5 8.6 23.6 22.2 24.9 8.2 5.2 9.5 20.6 Sekuli... 0.8 0.4.3 0.4 0.4 0.5 0.8 0.3 0.3 0.5 Herne, papu ja v ir n a....2.0.4 0.6 0.5 0.3 0. 0. 0. 0.6 Y hteensä viljakasveja 38. 4.8 39.7 39.6 40.3 48.9 39.9 30.0 35.4 38.2 P e r u n a... 3.7 2.6 4.4 2.6 3.5 5.0 5.4 2.5 3.6 3.2 R e h u n a u r is... 0.7 0.6.2 0.8 0.6 0.8.0 t. l 0.6 0.8 Muut juurikasvit... 0.4 0.3 0.2 0. 0.2 0. 0.2 o.i 0. 0.2 Y hteensä perunaa ja juurikasveja 4.8 3.5 5.8 3.5 4.3 5.9 6.6 3.7 4.3 4.2 Vihantarehu....4 0.5 0. 0.6 0.8.5 0.8 0.6 0.6 0.7 H einällä siemeneksi....0.0.4 0.8 0.7 0.3 0.3. 0.7 0.9 H einällä reh u k si... 40.6 33.2 42.9 40.2 40.9 26.5 40.2 46.7 48.6 39.9 Nurmilaidun... 4.8 8.9 0.5 4.3.7 0.7 0.6 0.2 3.5 5.7 Yhteensä vihantarehua ja heinää 47.8 43.6 44.9 45.9 44. 29.0 4.9 57.6 53.4 47.2 Pellava ja h a m p p u... Täyskesanto... Muu pe Itoaa... 0.4 8.4 0.5 0.3 0.2 0.6 0.2 9.3 0. 0.2 0.5 0.3 0.3 0.4 0.6 0.2 5.2 0.8 0.2 0.7 0.7 0.2 7.7 0.8 0. 5.8.0 0.3 9.5 0.6! Koko peltoala 00.o 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.o 00.O 00.0^

8 M itä eri kasvien viljelykseen tulee, oli v. 926?;eÄM<röviljelyksen ala 5,722' ha eli 0.7 % koko peltoalasta. V ehnästä oli 4/ 0 (40.6 %) kevätvehnää, jota viljeltiin syysvehnään verraten enim m in valtakunnan itä- ja keskiosissa sekä A hvenanm aalla. Syysveh n ää viljellään etupäässä E telä- ja L ounais-suom essa. R u kiin yhteenlaskettu peltoala oli 228,753 ha eli 0.7 % valtakunnan peltoalasta. R uispellon osuus koko pellosta on suhteellisesti suurin M ikkelin läänissä (8.7 %) ja sitä lähinnä K uopion läänissä (3. i %); suhteellisesti pienin se on V aasan (8.6 %) ja U udenm aan (9.4 %) lääneissä. Ohraa kasvava ala valtakunnassa oli 0,2 ha eli 5. l % koko peltoalasta. Maan pohjois- ja keskiosissa sen viljelys on tu n tu vasti yleisem pi kuin m uissa osissa. Sr hteellisesti suurin osa ohrapellosta oli Oulun läänissä (5.3 %); sitä seurasivat ohrapellon laajuuden puolesta K uopion (7.6 %) ja V aasan (5.8 %) läänit. Suhteellisesti pienin oli ohrapellon osuus A hvenanm aalla (.3 %) ja. U udenm aan läänissä (2.3 %). K au ran viljelyksessä oli 44,75 ha, joka vastasi 20.6 % koko p eltoalasta. Suurin oli kaurapellon osuus T urun-porin (25.5 %) ja M ikkelin (24.9 %) lä ä neissä, joita lähinnä seurasi H äm een lääni (23.6 %); pienin oli kaurapelto Oulun (9.5 %) ja V aasan (5.2 %) lääneissä. Sekulia k asvava ala oli yhteensä 0,63 ha, m ikä vastasi 0.5 % m aan koko peltoalasta. Sekulia viljeltiin enim m in A hvenanm aalla (.3 %) sekä U udenm aan (0.8 % )jak uopion(0.8 %) lääneissä, vähim m in Oulun (0.3 % )jav aasan (0.3 ^ l ä ä neissä. Sekulista oli 4,884 ha korsiviljasekulia ja 5,279 ha korsi-pallcovilj ase kulia. Hernettä ja papua sekä virnaa viljellään enim m in lounaisosassa m aata, ja oli niiden viljelysala A hvenanm aalla.4 %, U udenm aan läänissä.2 % ja Turun- Porin läänissä.0 % näiden läänien koko peltoalasta. K oko m aassa oli herneen ja pavun sekä virnan viljelyksessä,806 ha eli 0.6 % koko p eltoalasta. Perunan viljelyk sen suhteellisen laajuuden puolesta, jonka koko ala v a lta kunnassa oli 69,255 ha eli 3.2 % koko p eltoalasta, oli ensi sijalla K uopion lään i 5.4 %:lla ja M ikkelin lääni 5.0 %:lla; n iitä seurasi lähinnä A hvenanm aan m aakunta 4.4 %:lla. P ienin oli puheenalainen peltoala V aasan (2.5 %), Turun ja Porin (2.6 %) sekä H äm een (2.6 %) lääneissä. R ehunaurista, jonka koko viljelysa la oli 6,930 ha eli 0.8 % koko p elto alasta, viljeltiin suhteellisesti enim m in A hvenanm aalla (.2 %) ja sitä lähinnä Vaasan ( l. i %) ja K uopion (l.o %) lääneissä. M uita juurikasveja, joiden yhteenlaskettu ala oli 4,673 ha eli 0.2 % koko peltoalasta, viljeltiin enim m in U udenm aan läänissä (0.4 % ). Vihantarehun ala oli m aassa yhteensä 5,92 ha eli 0.7 %. Suurin oli sen viljelysala U udenm aan (.4 %) ja M ikkelin (.5 %) lääneissä ja sitä lähinnä K uopion ja Viipurin lääneissä, 0.8 %.

9 H einänsiem entä korjattiin 8,28 ha:n suuruiselta alalta, joka vastasi 0.9 % m aan peltoalasta. Suhteellisesti laajin sen ala oli A hvenanm aan m aakunnassa (.4 %), ja sitä lähinnä V aasan ( l. i /), U udenm aan (l.o %) ja Turun- Porin (l.o %) lääneissä. Rehuksi korjatun peltoheinän yhteen lask ettu ala tek i 855,66 ha, vastaten 39.9 % peltoalasta. Suhteellisesti suurin oli m ainittu ala Oulun läänissä, teh d en 48.6 % täm än läänin koko alasta. L ähinnä sitä seu rasi Vaasan lääni 45.7 %:lla; pienin oli rehusatoala M ikkelin läänissä, 26.5 %, ja Turun-Porin läänissä, 33.2 %. N urm ilaitum en ala, joka nousi koko m aassa 22,092 ha:iin eli 5.7 %:iin, oli suhteellisesti suurin V aasan ( 0.2 %) ja Turun- Porin (8.9 %) lääneissä sekä pienin Ahvenanm aalla (0.5 %) ja K uopion läänissä (0.6 %). L ähellä näitä oli M ikkelin lääni 0.7 %:lla. R ehusatoala ja nurm i - laidun yhteenlaskettuina olivat 45.6 % valtakunnan peltoalasta, ja eri lääneissä oli vastaava suhdeluku seuraava: U udenm aan läänissä 45.4 %, Turun-Porin läänissä 42. i %, A hvenanm aalla 43.4 %, H äm een läänissä 44.5 %, Viipurin läänissä 42.6 %, M ikkelin läänissä 27.2 %, K uopion läänissä 40. 8 %, V aasan läänissä 55.9 % ja Oulun läänissä 52. i %. P ellavan ja ham pun viljelyksessä oleva ala oli kaikkiaan 5,464 ha eli 0.3 % ja oli sen suhteellinen osuus suurin U udenm aan läänissä, n im ittäin 0.4 %; pienin se oli Oulun läänissä 0. l %. Täyskesannon ala tek i yhteensä 202,93 ha, m ikä vastasi 9.5 % m aan koko peltoalasta. Suhteellisesti su m in se oli M ikkelin läänissä, 5.2 %, jossa Tukiinkin ala oli suhteellisesti laajin (8.7 %). V errattain pieni oli kesannon ala Oulun läänissä, 5.8 %, jossa rukiin ala oli 0.2 %. V iljelyksessä oleva kaski. E d ellä m ainitun p eltoalan (2,42,2 ha) lisäksi oli v. 926 viljelyksessä 2,773 ha kaskea, josta,776 ha rukiilla, 309 ha ohralla, 406 ha kam alla ja 282 ha m uilla viljelyskasveilla. Läänien m ukaan jakaantui v ilje lty kaski sem aa valla tavalla, ha: Rukiilla. Ohralla. Kauralla. Muulla. Yhteensä. U udenm aan läänissä... T m u n ja Porin läänissä... i i 2 A hvenanm aalla... H äm een läänissä... ---- V iipm in»... 634 59 8 57 968 M ikkelin»... 424 3 75 630 K uopion»... 672 96 97 93,058 V aasan»... 24 9 7 25 65 Oulun»... 2 4 8 7 50 K oko m aa,776 309 406 282 2,773 Luonnonniityn ala ja sen käyttö. L uonnonniityn ala sekä se osa siitä, jolta satoa korjattiin v. 926, oli valtakunnassa ja eri lääneissä niinkuin osoittaa seuraava taulukko, johon on otettu vastaavat tied ot m yöskin vuodelta 925 ja v iisivu otisjak solta 92 25. M aataloiis v. 926. 2

0 Lääni tai maakunta. i Luonnoniniityn koko ala, V. 925. V. 926. Vv. 92 25 keskim. ' Siitä korjattua alaa,!! Korjattu ala %:na koko alasta. Luonnonniityn koko ala, Siitä korjattua alaa, Korjattu ala %:na koko alasta. Luonnonniityn koko ala, Siitä korjattua alaa, Korjattu ala %:na koko alasta. Uudenmaan... 9,39 2,67 66.2 8.795 3,02 69.2 9,740;,820 59.9 Turun ja Porin.. 29,560 9,893 67.3 29,737 9,783 66.5 30,98! 9,033 6.6 Ahvenanmaan.. 2,498 2,340 93.7 2,466 2,389 96.9 2,750; 2,39 84.3 Hämeen... 8,938,848 62.6 8,398,786 64. 20,252 4,338 70.8 Viipurin... 59,338 53,288 89.8 58.46 52,598 90.0 62.25 54,024 8 6.8 Mikkelin... 39,347.33,464 85.0 38.926 33.556 86.2 40,686!.36,84 88.9 Kuopion... 82,632 75.583 9.5 82,593 75,47 9.3 85,535; 76,43 89.0 Vaasan... 5,347 36,868 7.8 50,894 36,278 7.3 53,2; 38,53 72.5 Oulun... 228,853 99,24 87. 227,65 99,358 87.6 228,467: 99,542 87.3 Yhteensä 53,652 445,96 8.3.7 527,840 444.77 84. 54.3,7 45,96 83. L uonnonniitty väh en tyi v:sta 925 vuoteen 926 3,82 hailia eli 0.7 %:lla, tehden viim eksim ainittuna vuonna 527,840 Täm ä ala jakaantui eri läänien kesken prosentittain seuraavasti: Oulun läänin osalle tu li 43. l %, K uopion läänille 5.6 %, V iipurin läänille. l %, V aasan läänille 9.6 %, M ikkelin läänille 7.4 %, Turun ja Porin läänille 5.6 %, H äm een läänille 3.5 % ja U udenm aan läänille 3.6 % sekä A hvenanm aalle 0.5 %. K oko n iittyalasta korjattiin v. 926 heinää ainoastaan 444,77 hailta, m ikä v astasi 84. % koko alasta. K orjatun alan suhde koko n iitty a la a n oli m elkoisesti erisuuri eri lääneissä, vaihdellen suhde 64. i %:sta (Häm een lääni) 96. g %:iin (A hvenanm aan m aakunta). Luonnonniitty ja peltoala su h tau tu ivat v. 926 eri lääneissä toisiinsa siten, että 00 peltohehtaaria vastasi seuraava ala luonnonniittyä: Turun ja Porin lään issä 6.6 ha, H äm een läänissä 6.7 ha, U udenm aanläänissä 7.2 ha, Vaasan läänissä.3 ha, Viipurin läänissä 2.5 ha, A hvenanm aalla 2. ha, M ikkelin läänissä 35.2 ha, K uopion läänissä 52.4 ha ja Oulun läänissä 49.5 K oko m aassa oli vastaava n iittyala 24.6 Kylvö, sato ja kulutus. K ylvöm äärät. K ylvöm ääriä laskettaissa on k ä y tetty edellisissä vuosikertom uksissa esitetty jä keskikylvöm ääriä, joten kokonaiskylvöm äärät koko m aalle oliv a t v. 926 ja v v. 92 25 keskim äärin seuraavat: Kylvömäärä ha:lle kg. 54 Kokonaiskylvömäärä, desitonnia, v. 926 4,393 Kokonaiskylvömäärä, vv. 92 25 keskim., desitonnia. 3,324 S yysvehnän... K evätvehnän... 85,796 0,789 R ukiin... 4 i) 322,542 329,72 Ohran *... 98 28,022 28,905 ) S y ys- ja k evätrukiille y h teisesti.

Kylvömäärä ha:lle kg. Kokonaiskylvömäärä, desitonnia, v. 926. Kokonaiskylvömäärä, vv. 92 25 keskim., desitonnia. K auran...... 93 85,468 826,535 Sekulin...... 23 2,647 2,433 H erneen, pavun ja virnan...... 79 2,33 20,96 Perunan......,637,33,704,04,490 R e h u n a u r iin...... 4 677 58 Ennenkuin tehdään selkoa 926 vuoden satotuloksista, esitettäköön niihin vaik u ttaneista sääsu h teista seuraavaa: T am m ikuu. K uun aikana va llitsi suurim m aksi osaksi p ou tainen pakkassää, m utta sen loppupuolella tu li m atalan paineen vallitessa runsaita lum isateita koko m aassa. L äm pötilan keskiarvo oli yleensä 2 6 norm aalia alhaisem pi, ja kuukausi oli kaikkialla vähäsateinen, sade tu li m elkein yksinom aan lum ena. L u m en syvyys oli enim m äkseen 3 6 dm, lounaassa pienem pi, m utta itärajalla ja Petsam on sisäosissa sekä kuun lopussa m yös K arjalan kannaksen sisäosissa, läntisellä U udellam aalla ja paikotellen sisäm aassa ja E telä-pohjanm aalla 7 9 dm. H elm ikuu. L äm pötila oli koko m aassa norm aalia alhaisem pi, poikkeuksen ollessa yleensä alle 2, m utta A hvenanm aalla 3. L ukuunottam atta m aan pohjoisia ja lounaisia osia oli kuukausi vähäsateinen. K uun lopussa oli yleisiä vesi- ja räntäsateita, sam oin 5 8 p. yleisesti lounaassa ja paikotellen K eski- Suom essa, m utta m uutoin tu li sade lum ena. Lum en sy v y y s oli yleensä 4 8 dm, m u tta itärajalla L aatokan pohjoispuolella ja K arjalan K annaksen sisä osissa 8 dm. M aaliskuu. L äm pötila oli yleensä 0.5 a.5 norm aalia korkeam pi,l apissa 3 4. K uun kuluessa ei ollut erikoisen ankaria pakkassäitä. M aan lou n aisosia lukuunottam atta oli kuukausi runsassateinen, m utta poikkeus norm aalista oli vähäinen. E nsim äisten 0 päivän aikana oli lounaassa ja paikotellen K eskija Pohjois-Suom essa ja kuun lopussa paikotellen lounaassa vesi- ja räntäsateita, m u tta m uutoin tu li sade lum ena. L um ensyvyys oli yleensä o 8, lounaassa 3 4 dm, m u tta m onin paikoin itärajalla yli m. K uun 5 p. oli lu m en syvyys Oulun läänissä yleensä ta vallista pienem pi, m uualla m aassa n. 0 5 cm su u rem pi kuin norm aali. H uhtikuu. K evääntulo alkoi kuun puolivälissä; kuun loppupuolella oli yleisesti yökylm iä, m utta päivällä auringon paistaessa verrattain läm m intä. K uun keskiläm pö oli lounaassa, Tam pereella ja Inarissa m elkein norm aali, m uualla noin a.5 sitä alhaisem pi. Oulun ja Viipurin lääneissä oli kuukausi runsassateinen, V aasan ja K uopion lääneissä m elkein norm aali, m utta m uualla m aassa vähäsateinen; kuun alkupuolella sade tu li enim m äkseen lum ena, jälk i m äisellä puoliskolla m elkein yksinom aan veten ä ta i räntänä. L um ensyvyys väh en i niin, e ttä kuun 5 p. oli lounaisessa saaristossa ainoastaan rippeitä

2 lu m esta ja lounaisella rannikollakin lu m en sy v y y s oli 4 dm; m uualla sen sijaan silloin ei huom attu san ottavia m uutoksia, m utta kuun jälkim äisellä p u o liskolla lum i suli kaikkialla h uom attavasti. E nnen kuun loppua aukeat m aat kävivät lum ettom iksi lounaassa ja läntisellä rantaseudulla K eski-pohjanm aalle saakka pohjoisessa sekä p aikotellen K eski-suom essa; m aan itärajalla ja p oh joisessa oli silloin kuitenkin vielä yleensä 2 6 dm lunta. Jäitten läh tö joissa tapahtui eteläisellä, lounaisella ja läntisellä rannikkoseudulla kuun viim eisinä päivinä. Toukokuu. K uun alussa ilm a kylm eni nopeasti, ollen 4 ja 5 p:nä pakkasasteita koko maassa; 7 0 p:nä satoi m onin paikoin ensin lunta ja vähitellen vettä; 7 20 p:nä läm pötila kohosi E telä- ja K eski-suom essa sekä 20 ja 2 p:nä Pohjois-Suom essa. M yöhem m in sattu i sateita K aakkois-suom essa, m utta sen jälkeen ilm a kylm eni ja Pohjois-Suom essa sattu i joitakin lum isateita, m utta kuun lopulla läm pötila alkoi nousta sateiden vallitessa koko m aassa. L äm pötila oli kuukauden aikana E telä-suom essa m iltei norm aali, K eski-suom essa hiem an alle ja Pohjois-Suom essa jonkun verran y li norm aalin. K orkein läm pötila, Turussa 20 p:nä, oli 26, ja alin eteläosassa m aata, K uopiossa 5 p. vastaisena yönä, 8. H alloja sattu i kuukauden jälkipuoliskolla K eski-suom essa 26 28 p:n vastaisina öinä sekä m uutam in paikoin E telä-suom essa 26 p:nä vastaisen a yönä. K uukausi oli runsassateinen; kuun alussa satoi etelärannikolla runsaasti ja pohjoisessa paikotellen lunta. Paikallisia lum i- ja räntäsateita sattu i vielä 6 9 ja 24 28 p:nä, m utta m uutoin tu li sade vetenä. L um i katosi aukeilta m ailta kuun alussa K eski-suom en lum isim m issa seuduissa ja kuun puolivälissä pohjoisessa. M etsät kävivät lum ettom iksi lounaassa kuun ensim äisen 0- päiväiskauden aikana, K eski-suom essa 5 20 p:nä ja pohjoisessa yleensä kuun lopussa. Jäitten läh tö järvistä tap ah tu i lounaassa 0 p:nä, K eski-suom essa 5 20 p:nä ja pohjoisessa kuun lopussa ta i v a sta kesäkuussa. K esäkuu. K uun ensi päivinä oli sää epävakainen ja verraten läm m in ja 8 p. m uuttui se poutaiseksi ja jäähtyi. Tuli halloja, aluksi pohjoiseen, m yöhem m in itä- ja keskusosiin; 0 3 p:nä nousi läm pötila ja oli poutaista, m utta 6 p. kylm ät pohjoistuulet jääh d yttivät säätä koko m aassa, jolloin tuli sateita aluksi idässä ja m yöhem m in useina päivinä pohjoisosissa m aata. L u n ta satoi 8 ja 9 p:nä pohjoisessa K ajaanin seuduille saakka ja halloja oli varsinkin pohjoisessa. K uun 22 24 p:nä oli taas sateita eri osissa m aata, jonka jälkeen seurasi pärin päivän pouta ja läm pim äm pää; 26 p. oli ukkosta ja sateita eri paikoin. L äm pötila oli etelässä ja idässä 2 norm aalia korkeam pi, Pohjanm aan tasangolla ja K eski-suom essa suunnilleen tavallinen. H alloja oli 0 2 päiviä vastaisin a öinä Pohjois-, Itä- ja K eski-suom essa ja paikotellen eteläm pänäkin, 3 p:ää v a sten paikotellen lännessä ja etelässä sekä 8 2 p:iä v a ste n etu päässä P o h jois-suom essa. H allat tek ivät vahinkoa m onin paikoin alavilla m ailla perunantaim ille ja viljelyskasvien oraille. Pohjoisessa ja suuressa osassa Itä-Sucm ea oli sadem äärä suurem pi kuin tavallisesti, m utta m unalla oli kuukausi liian kuiva; 6 20 p:nä oli suuressa osassa Oulun lääniä ja paikotellen K uopion läänissä lum i- taik k a räntäsateita.

3 H einäkuu. L äm pötila oli L ounais-suom essa noin asteen verran ja K aak kois- ja L änsi-suom essa sekä Oulun läänin länsiosissa hiem an norm aalia korkeam pi. K eski-suom essa, Oulun lään in itäosassa ja Inarissa oli sen sijaan hiukan norm aalia kylm em pää. Läm pim in päivä oli 3 p., nousten m aan keskiläm pö silloin 20 asteeseen; keskim äärin kylm intä, n. 4, oli 6 ja 7 p:nä. K orkein läm pötila oli enim m äkseen 26 29. paikotellen sisäm aassa ja Inarissa kuitenkin 24 25. Se saavu tettiin enim m äkseen 2 4, Pohjois-Suom essa 24 29 p:nä. A lhaisin läm pötila ilm assa oli yleensä 4, Sodankylässä kuitenkin 0, ja n äm ät arvot saavutettiin yleensä kuukauden toisella ja kolm annella viikolla. H alloja sa ttu i useina öinä, kaikki Oulun läänissä ja V aasan lään in pohjoisosissa. Y leensä hallat olivat heikkoja ja vah in goittivat paikallisesti alavilla m ailla perunaa. K ovem p i halla oli II p:ää vastaan, jolloin Sodankylässä perun a n lisäksi turm eltui paikotellen ohra, sam oin U tsjoella. K uukausi oli vähäsa tein en ja p itk iä poutajaksoja oli yleisesti. Elokuu. L äm pötilan keskiarvo oli koko m aassa 0.5 ä 2 norm aalia korkeam pi, ollen suhteellisesti läm pim intä Pohjois-Suom essa. H alloja oli useina öinä, ankarim m at öillä 20 ja 30 p. vasten, jolloin m onin paikoin v a h in g o ittu i v a t kokonaan peruna ja osittain viljatkin. Sadem äärän puolesta kuukausi o li m aan länsiosissa m elkein norm aali, m utta idässä ja pohjoisessa vähäsateinen ja koko m aan keskiarvo oli norm aalia pienem pi. Syyskuun keskiläm pötila oli norm aali p aitsi K eski-suom essa, jossa se oli s itä vähän alhaisem pi, ja pohjoisessa, jossa se taas oli jonkun verran sitä korkeam pi. H alloja ta v a ttiin öinä: 4 p:ää vasten Pohjois- ja Itä-Suom essa, 8 p:ää v asten K uopion läänin pohjois-osissa, 0 p:ää vasten Itä-Suom essa ja m yöhem m in m onina öinä. K uun alkupuolella sattu n eet hallat k esk eyttivät m onin paikoin perunankasvun ja osittain vah in goittivat m yöhästyneitä vihantia kevätviljoja. K uukausi oli vähäsateinen; kuun puolivälissä sa ttu i siellä tä ä llä m aan poh joisia keskiosissa rän täsateita, m u tta m uutoin tu li sade vetenä. Lokakuun keskiläm pötila oli yleensä 3 norm aalia alem pi. K ylm in tä oli kuukauden lopussa ja lask i läm pötila silloin E telä- ja K eski-suom essa 9 ä 4, Oulusta pohjoiseen päin 7 ä 24 asteeseen. K uukauden sadem äärä oli pohjoisessa vähän pienem pi, etelässä ja K eski-suom essa suurem pi ku in norm aalitapauksissa. K uun 4 p:stä alkaen tu li sade Pohjois-Suom essa m elkein yk sinom aan lum ena, K eski-suom essa 5 p:stä ja E telä- ja L ounais-suom essa 7 20 p:stä alkaen. K uun jälkim äisen puoliskon aikana m aa oli yleensä lum en peittäm änä. Lum en sy v y y s, joka kuun lopulla nousi yleensä 3 dm :iin, oli suurin m aan keski- ja eteläosissa ja pienin lännessä ja pohjoisessa. K uun loppupuolella jä ä ty iv ä t pienet, pohjoisem pana m yöskin keskikokoiset vesistöt. M arraskuulla oli keskim ääräinen läm pötila E telä-suom essa ä 3, pohjoisem pana yleensä 0 ä 2 ja Lapissa 5, ollen yleensä n. 2 norm aalia läm pim äm pää. K uukausi oli pohjoisessa runsas-, m uualla m aassa väh äsateinen.

4 Lokakuussa tu llu t lum i jäi p ysyväisek si vain paikotellen m aan pohjoisosissa. M uualla se suli kuun 0:nteen päivään m ennessä; 8 p. tu li m aan sisäosiin uusi lum ipeite, m ikä kuitenkin pian suli, ja m aa p eitty i uudelleen lum ella kuun lopussa, jolloin m yös uusi jäätym iskausi alkoi. Joulukuun läm pötila oli 3 norm aalia alem pi, ollen suhteellisesti kylm intä keski- ja itäosissa. K uukausi oli kaikkialla vähäsateinen, sade tu li en im m äkseen lum ena. L um ensyvyys oli rannikoilla yleensä alle dm, lounaassa oli m aa suuren osan kuuta jokseenkin ta i aivan lum eton. M uualla m aassa oli lum en sy v y y s yleensä 3 dm ja kuun lopussa itäisessä rajaseudussa yli 3 dm. Vuoden 926 sääsuhteista annetaan M eteorologisen keskuslaitoksen kuukausijulkaisujen perusteella alem pana seuraavat yleisk atsau k set. Ilm a n läm pötila C elsius en asteissa huhti syysku u lla 926 ja 886 95. Paikkakunta. Huhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. Heinäkuu. Elokuu. Syj skuu. 926. 3886-395. 926. K u u kau d en keskiarvo. 886 395. 926. 886 935. J 926. 886 935. 926. 886-95. 926. 886 95. Maarianhamina... 2.2.7 6.7 6.9 3.0 2., 7.3 5.6 5.6 4.2 0.3 0.2 Turku... 2.4 2.6 9.4 9. 6.7 4.6 8.5 7. 5.7 4.9 0.3 0.2 H elsinki... 2. 2.2 8.4 8.8 5.0 4.4! 7.8 7.0 5.7 5.2 0.3 0.4 Viipuri....2.9 9.3 9.0 6.0 4.6, 7.8 7.4 5.5 5.0 9.9 9.8 T a m p e r e... 2. 2.2 8.7 9.0 5.6 4.6 8.4 7.0 5.5 4.5 9.7 9.7 Sortavala... 0..4 8.0 8.2 5.0 3.7! 7.3 6.6 4.9 4.3 9.4 9.0 Jyväskylä... 0.6.4 7.4 8.2 4.5 3.7! 6.4 6. 4.4 3.4 8. 8.3 Kuopio... 0,2 0.9 6.2 7.4 3.8 3.6 5.5 6.4 4.0 3.5 7.6 8. S Vaasa... 0. 0.9 6.6 6.7 2.6 2.5! 6.5 5.5 4.7.3.6 9.0 9.2 K aiaani....0 0.0 6.5 6.2 3.6 2.5 5.3 5.3 4. 2.4 7.2 7.2 Oulu... 0.9 0. 6.8 6.0 3.0 2.4 6.2 5.7 5. 3.2 8.6 7.9 Sodankylä... 3.3 2.2 4 5 4.3.2 0.7 4.4 3.8 2.4 0.9 5.5 5.3 Inari... 3.5 3.4 3. 2.9 8.7 9.2 2.6 2.8 0.8 0.5 6.4 5.6 A lin läm pötila huhti syysku u lla 926. i Paikkakunta. Huhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. Heinäkuu. Elokuu. Syysinm. Päivä. c Päivä. c Päivä. c Päivä. c Päivä. c Päivä. C Maarianhamina 7 6 4 2 9 0 6 6 30 5 9 0 Turku... 7 0 5 2 9 3 8 7 27 0 0 ' Helsinki... 7 0 5 2 9 4 7 0 30 7 5 3 ; Viipuri... 8 4 4 6 2 6 6 3 4 29 0 : T am pere... 4 0 6 3 8 8 6 30 9 20 3! Sortavala... 9 8 5 6 0 3 8 7 30 6 4 Jyväskylä... 8 7 5 4 8 5 6 0 20 Kuopio... 7-6 5 8 0 2 8 7.30 7 8 2 Vaasa... 5 4 8 4 2 9 30 7 28 2 Kajaani... 8 20 5 4 20 0 8 4 30 4 4 2 Oulu... 7 7 5 3 8 0 8 6 30 3 27 2 Sodankylä... 7 29 4 9 0 2 0 30 4 7 Inari... 8 27 4 9 0 8 5 9 0 28 3

5 Sadem äärä m m :ssä huhti syyskuulla, 926 ja 886 95 Paikkakunta. H uhtikuu. Toukokuu. K esäkuu. H einäkuu. Elokuu. Syyskuu. Koko m äärä v. 926. N orm aalim äärä vv. 886 95. i Koko m äärä v. 926. Normaali määräi : vv. 886-95. Koko m äärä v. 926. N orm aalim äärä : vv. 886 95., Koko m äärä v. 926. i N orm aalim äärä vv. 886 95. Koko m äärä v. 926. N orm aalim äärä vv. 886 95. Koko m äärä v. 926. N orm aalim äärä vv. 886 95. H u h tik u u - Syyskuu. Koko m äärä v. 926. N orm aalim äärä vv. 886 95. i Poikkeus v. 926 vuosien 886 95 normaalimäärästä %. Maarianhamina.... 22 29 38 37 25 35 4 58 46 74 54 5 99 284 70 Turku... 23 35 54 38 49 44 76 6 6 96 74 37 60 335 37 + 0 6 Huittinen... 9 3 24 4 23 49 32 73 75 80 29 54 2 0 2 328 62 Lavia... 3 34 54 45 5 46 56 69 7 8 26 6 253 33o 75 H a n k o... 8 37 73 39 35 29 2 0 58 0 2 72 40 55 288 290 99 Vihti... 24 34 76 45 36 50 3 72 96 85 33 70 296 356-83 Helsinki... 30 39 93 45 32 48 27 63 73 83 3 7 286 349 82 Loviisa... 28 3 8 4 3 4 42 56 64 82 43 65 289 36 9 V irolahti... 45 3 94 43 28 52 23 62 72 82 49 72 3 342 9 Lappeenranta... 4 30 78 43 22 6 5 6 6 48 78 50 69 244 347 70 Viipuri... 4 34 03 38 38 56 20 62 38 85 5 6 8 29 343 85 Sortavala... 39 3 6 38 33 49 8 62 34 6 8 43 64 228 32 73 F o rssa... 7 28 48 42 23 56 33 72 0 2 78 5 70 238?? Hattula... 8 24 49 40 32 52 47 70 96 77 24 6 266 324 82 T am pere... 24 32 40 43 9 62 38 74 57 76 34 60 2 2 347 6 Mäntyharju... 26 29 76 37 27 62 4 8 6 68 57 55 26 332 79 Vaasa... 37 35 53 44 V 49 8 8 63 6 6 73 32 65? 329 Jyväskylä... 8 3 42 4 64 60 28 69 73 77 44 62 369 340 + 0 9 Tohmajärvi... 28 33 99 37 62 5 32 62 46 76 53 66 320 325 98 Viitasaari... 29 2 2 52 34 30 48 77 62 52 67 48 56 288 289 00, Kuopio... 40 3 40 42 65 55 60 69 60 74 50 6 35 332 95 Iisalm i... 39 24 25 34 59 53 96 8 35 93 37 6 8 29 353 82 Oulu... 29 30 37 36 48 44 25 64 78 75 4 57 258 306 84: Utajäivi... 46 30 34 35 59 55 43 76 56 77 6 6 6 304 334 9 Kajaani... 44 3 24 38 99 57 43 8 6 50 87 46 65 306 364 84 Sodankylä... 26 25 2 0 36 77 48 9 79 73 7 48 50 263 309 85 Inari... 24 26 2 36 82 5 3 87 58 73 22 5 2 324 65; K asvillisuuden kehityksestä m ainittakoon M aataloushallitukselle aikana saapuneiden vuod en tu loilm oitu sten perusteella seuraavaa: kesän S yysviljat. A ikainen lum entulo syksyllä ja lum irikas kylm ä talvi, joka tu on tuostaankin k esk eytyi suojailm an kautta vesi- ja räntäsateiden vallitessa, m atkaansai sen, että m aa m onella paikkakunnalla ei p äässyt kunnolleen routaantum aan, ennenkuin lum ipeite, joka joulukuun lopusta 925 oli paksum pi kuin tavallisesti, tuli pysyväiseksi. N äin oli asianlaita etenkin m aan etelä- ja lounaisosissa, jota vastoin ta lv i m uissa osissa valtak u n taa yleisesti tu li säännöllisten ilm asuhteiden vallitessa. Seurauksena oli, että ta lv i m aan eteläosissa oli harvinaisen tuhoisa syysrukiille, jonka oraita laajalti esiin ty n y t lum ihom e k u o letti talven ja kevään aikana. M yöhäisen kevään tullen oli pakko rikkoa rukiin kylvöjä laajoilla aloilla ja kylvää pellot kevätviljoille. Täm än kautta ruispellon ala väheni m aan eteläosassa, U udenm aan, Turun ja Porin, A hvenanm aan, H äm een ja Viipurin lääneissä, lähes 5,600 h a lla, kun taas esim. ohranala lisään ty i sam oissa lääneissä 670 ha: a ja kauran ala noin 3,800 h a lla. M onelta paikka

6 kunnalta ilm oitettiin, että jalostetu t ruislaadut k estivät talven huonom m in kuin m aatiaislaadut. K esäkuun toisella viikolla alkanut kuiva sää ed isti syysviljain kasvutilaa, parantaen satotoiveita m elkolailla. K esäkuun toisella viikolla k ä y n y t halla hiem an vik u u tti rukiin orasta. R uis alkoi heilim öidä m aan e telä osissa juhannuksen aikaan, pohjoisosissa vasta kesäkuun loppu- ta i heinäkuun alkupäivinä, ja loppui etelässä viim em ainitun kuun alussa sekä pohjoisem pana kuukauden puolivälissä. Sää oli heilim öim iselle yleen sä erittäin suotuisa; ainoastaan Oulun läänissä yleisem m in sekä V aasan ja K uopion lääneissä harvoilla paikkakunnilla oli heilim öim isen aikana osittain sateisia ilm oja ja kylm iä tuulia, jotk a sitä p itk ittivät. R ukiinkorjuu alotettiin E telä-suom essa yleensä elokuun en si päivinä, kolm essa pohjoisim m assa läänissä noin viikkoa m yöhem m in. R ukiista saatiin keskinkertainen sato, eteläm m issä lääneissä huonom pi kuin pohjoisissa, joista viim eksim ainituista V aasan lääni sai keskinkertaista parem m an ja Oulun lääni m elkein y h tä h yvän sadon. V ehnästä, jota lum ihom e ta l vella ja keväällä ei ollut haitannut sam assa m äärässä kuin ruista, saa tiin n iin ikään keskinkertaista parem pi sato, joka U udenm aan ja Turun-Porin lääneissä läh en teli keskinkertaista parem paa. S yysk ylvöt suoritettiin jokseenkin yleisesti elokuun puolivälistä kuukauden loppuviikolle. A luksi h aittasi oraan nousua paikotellen kuivuus, m utta m yöhem m in tu lleet sateet sitä tu n tu v a sti ed istivät, niin e ttä oras m yöhäsyksy llä oli sangen lupaava. K evätviljat. K evään m yöhästym isen ja toukokuulla sattuneiden liian runsaiden sateiden sekä, varsinkin Pohjanm aalla, tu lvien tähden v iivästyi kevätk ylvöjen teko noin puolitoista ta i kaksi viikkoa. Ohran kylvöön ryh d yttiin yleisesti toukokuun viim eisen kym m enpäiväisjakson alussa sekä K uopion, Vaasan, M ikkelin ja Viipurin lääneissä v asta kuukauden loppupäivinä, ja k ylvö p ä ä tty i yleensä kesäkuun alkupäivinä, m ainituissa lääneissä kuitenkin vasta sam an kuun ensim äisen viik on lopussa ta i seuraavan viik on alussa. A h venanm aalla su o ritettiin ohrankylvö tavallisu u d en m ukaan aikaisem m in, jo to u k o kuun p u olivälistä sen neljännelle viikolle. V errattain harvoissa paikoissa k esäkuun alkupuolella k äynyt halla vahingoitti ohranoraita. H einäkuulla ja m yöhem m inkin vallinneet poutajaksot h aittasivat kasvullisuutta suuresti, enim m in A hvenanm aalla; sangen yleisesti ohra tuleentui liian aikaiseen ja jy v ä tuli pientä, sen sijaan eivät hallat sitä vahingoittaneet, eivätk ä liioin taudit eikä tuhohyönteiset. Ohranleikkuuseen ryh d yttiin yleisesti elokuun kolm annella viikolla; korjuuta h aittasivat varsinkin keski- ja pohjoisosissa m aata sateet tu n tu v a sti, eteläosissa sitä vastoin korjuusäät olivat erittäin suotuisat. tu li koko m aassa keskinkertainen, neljässä pohjoisim m assa sekä H äm een lä ä n issä keskinkertaista parem pi. K auran kasvua h a itta siv a t yleen sä sam at sääsu h teet kuin ohraakin; elo kuun puolivälistä sattu n eet sateet kuitenkin huom attavasti vaik u ttivat kasvia, n iin että olkisato tu li m elko runsaam paa kuin keskikesällä oli arvioitu. Elokuun lopulla ja syyskuussa käyneet hallat tu o ttiv a t vahinkoa paikoin vielä vihantana

7 olevalle kauralle, m utta suurim m alta osalta vilja jo oli n iitetty. Kaura, sam oin kuin ohrakin, säästyi taudeilta. K auranniitto alotettiin elokuun loppuviikolla, eteläosassa m aata sen kolm annella viikolla, ja lo p etettiin syysk u u n ensim m äisellä tai, pohjoisem pana, toisella viikolla. Maan keski- ja pohjoisosissa liiat sateet useilla paikkakunnilla p itk ittiv ä t korjuuaikaa. oli keskinkertainen, ollen V aasan, K uopion, M ikkelin ja H äm een lääneissä keskinkertaista parem pi. Sekavilja ja p alkokasvit a n to iv at niinikään keskinkertaisen sadon. Peruna ja juurikasvit. Perunanpano alotettiin toukokuun loppupäivinä ta i kesäkuun alussa, kestäen paikotellen aina kesäkuun puolivälin tienoille. Perunaa, joka oli hyvällä kasvualulla kesäkuussa, rasitti kuivuus heinäkuun ja elokuun ajalla suuresti, niin että taim et paikotellen n ä iv etty iv ä t. Syyskuun su otuisat ilm at m elko lailla paransivat sato-odotuksia eikä edellisenä vuonna yleistä perunaruttoa ta v a ttu kuin ani harvoilla paikkakunnilla, eikä perunaa m uukaan ta u ti vaivannut, m utta loppukesällä esiin tyneet hallat vik u u ttivat varsia useissa kunnissa, paikoin jopa pahastikin. Perunannostoon ryh dyttiin m aan eteläosissa syysk u u n p u olivälin tien oissa ja korjuusäät olivat m itä parhaim m at; toisin paikoin kuitenkin liiat sateet olivat esteenä korjuulle. oli sekä paljoudeltaan että yleensä laadultaankin sangen h y v ä sekä suurem pi kuin m aassa koskaan ennen on saatu. ttehunauriista ja m uista juurikasveista saatu sato oli niinikään ty y d y ttä v ä. H einä. Nurm iheinä varttui jo alkukesästä jokseenkin reheväksi; Oulun läänissä m aassa kauan p y sy n y t routa hid astu tti ruohonkasvua niittym ailla. V anhoilla ja vanhanpu oleisilla nurm illa n iitty m a to te k i vahinkoa, m u tta m elkoista tuntuvam pi oli sen luonnonniityille tekem ä tuho, erittäinkin kolm essa pohjoisim m assa läänissä. M yöskin kuivuudesta heinä kärsi huom attavasti. H einäntekoon ryh d yttiin etelä- ja lounais-suom essa heinäkuun 5 8 p:n tienoissa, itä- ja keski-suom essa lö p:n paikkeilla ja kolm essa pohjoisim m assa läänissä v asta 4 5 p:nä. K aikkialla oli sää heinänkorjuun aikana erinom ainen ja heinänlaatu oh erittäin h yvä. oli keskinkertaista parem pi. Y leisesti k atsoen on san ottava, e ttä 926 vuoden sato oli, varsinkin perunaan nähden, erittäin hyvä, lukuun ottam atta ruista, jonka tulo oli heikonpuolinen. M inkälainen eri viljelyskasvien kasvutila oli eri ajankohtina kasvukauden kuluessa n äkyy seuraavista luvuista, jotk a ilm oittavat sadon suhteellisen arvon x) ja jotk a perustuvat M aataloushallitukselle kesän aikana saapuneihin tiedonantoihin: x) V u o d en tu lo to iv eitten ilm o itta m isessa on k ä y te tty n n m eroasteik k oa, jo ssa 8 ta r k o itta a erittä in h y v ä ä, 7 h y v ä ä, 6 k esk in k ertaista parem paa, 5 k esk in k ertaista, 4 k e sk in kerta ista h u onom p aa ja 3 h u onoa v u o d en tu lo a sek ä 2 m elk ein k a to a ja katoa. M aatalous v. 926. 3

i 8 Vehnä. Ruis. Ohra. Kesäk. 5 P- 4.7 4.3 5.8 5.8 5.7 5.7 5.6 5.2 6. 5.2 Heinäk.»» 5. 4.7 5. 4.9 5.0 5. 5.2 4. 4.9 3.9 Elok.»» 5. 4.7 5.3 5. 5. 5.2 5. 4.2 5.o 3.8 Syysk.»» 5.4 5.0 5. 5 5.4 5.2 5.3 5.8 5.o 5. 3.9»»» 925.. 6. 6.o 5.5 6. 5.8 5.5 5.6 5.4 6. 4.6 Kaura. Peruna. Sekavilja. Palkokasvit. Juurikasvit. Kylvöheinä. Niittyheinä. m äärät. Eri viljelyskasveista saadut satom äärät olivat v. 926, lään ittäin esitetty in ä, seuraavat, desitonneissa: Uudenmaan Turun ja Porin Ahvenanmaan maakunta. Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Valtakunta v. 926. l Valtakunta v. 925. Syysvehnä... 47,05 83,68 4,233,383 5,675 95 0,377 34 53,739 54.379 K evätvehnä,558 34,03 0,435,992 26,9 9,086 2,73,697 93 97,706 98,564 Ruis... 276,769 597,228 7,097 365,654 44,375 249,097 293,855 559,646 25,75 3,024,896 3,475,752' Ohra... 84,036 26,648 2,395 43,942 37,49 63,850 65,274 385,432 362,003,560,999,408,020 Kaura... 845,279,537,045 33,573 840.694 828,62 38,54 403,995 924,933 95,424 5,927,259 6,865,585 Sekuli... 28,835 27,09 2,7 5,703 5,907 7,625 6,859 9,554 7,34 40,753 43,303 Herne, papu ja v ir n a... 44,057 60,228 2,948 22,06 4,790 4,208,45 6,980,409 58,4 58,799 Peruna...,066,200.370,304 58,082 905,43,8,950 770,340,56,853,357,37 706,804 8,50,083 7,23,377 Rehunauris 452,333 70,037 22,00 562,754 37,708 275,033 385,378,45,205 64,367 4,088,825 3,972,859 Muut juurikasvit 236,052 268,404 3,889 54,44 96,740 5,505 37,448 65,486 23,803 80,768 80,256 Vihantarehu... 34,537 63,83 68 55,9 68,068 50,642 42,836 96,486 35,457 548,368 536,782 Heinänsiemen.. 7,82 3,642 486 6,343 5,533,099,374 4,76 2,662 53,082 54,88 Peltoheinä 3,75,65 4,374,333 92,003 2,89,379 3,208,744 823,909,907,357 5.235,69,729,586 23,538,545 24,457,08 Niittyheinä... 40,049 22,6 29,600 29,756 73,8 38,698,008,56 350,042,678,36 4,643,39 4,876,524 Pellava ja hamppu... 3,023 3,499 59,798 2,357 626,84 2,456 342 5,344 6,040 m äärät olivat viisivuotisjaksolla seuraavat, dt: 92 25 vuotuisin keskim äärin U udenm aan Turun ja Porin Ahvenanmaan m aakunta. Hämeen Viipurin Mikkelin K uopion V aasan Oulun V altakunta. Syysvehnä... 38,659 66,043 3,292,34 4,63 267 36 8 33 24,988 Kevätvehnä... 9,800 29,994 5,909,96 9,354 6,223,826,039 08 76.69 Ruis... 334,09 607,523 8,926 394,75 408,230 257,757 240,677 447,523 65,3 2,874,57.3 Ohra... 7,49 27,39 2,30 29,599 2,36 55,068 25,62 294,403 25,87,258,837 Kaura... 80,80,378,658 30,836 738,830 663,57 302,947 284,623 682,579 9,63 5,0,963 Sekuli... 28,564 26,645,82 6,36 5,49 6,683 2,970 4,895 4,853 28,058 Herne, papu j v ir n a... 38,245 50,34 2,705 7,770 3,374 4,57,77 5,675 674 35,045 Peruna... 842,474 988,475 60,794 68,288 809,202 58,437 675,64 927,983 494,236 5,935,530 Rehunauris... 433,320 479,99 28,030 397,432 270,905 84,75 29,297 789,053 24,28 2,998,997 Muut juurikasvi 9,359 69,745 3,995 52,492 73,953 3,650 30,039 64,429 2,955 62,67 Vihantarehu 04,097 5,750 694 50,264 56,826 44,95 33,978 74,89 3,22 447,934 Heinänsiemen. 6,722 0,568 366 5,462 4.80 950,298,64,962 43,743 Peltoheinä... 2,807,546 3,800,888 60,7 2,782,645 3,080,069 788,837,696,72 4,760,306,63,677 2,490,257 Niittyheinä... 27,95 234,287 36,70 67,30 875,985 432,658,260,897 479,029 2,274,58 5,888,03 Pellava ja hamp Pu... 2,339 3,548 7 2,069 2,69 776,044 2,335 342 4,693

9 V iljelysalaan verrattuna oli sato hehtaarilta v. 926 seuraava, kiloja: Valtakunta V. 9 2 5. V altakunta v. 926. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin j Hämeen Ahvenanmaan maakunta. Turun ja Porin Uudenmaan Syysvehnä...,477,788 2,045,457.459,500,000,836,33,645,695 Kevätvehnä...,45.490,936,423,535,575,323.586,329,532,587 R u is...,39,357,358,238,25,207,423,446,660,322,484 Ohra...,406,282,629,328,288,449,377,487,557,48,28 Kaura...,42,330,545,296,379,56,407,353,354,344,352 Sekuli...,428,403,42,369,342,284,35,36,558,385,45 Herne, papu ja vim a,398,389,776,252,78,92 976,293,532,339,356 Peruna...,046,537,300 2,80,754 3,923 3,725 2.78 2,82 2,288 0,74 Rehunauris... 26,92 26,987 5.60 26,458 22,073 29,259 24,453 22,328 6,858 24,5 24,209 Muut juurikasvit.. 20.20 9,365 4,404 8,708 5,380 2,240,888,330,555 7,57 7,672 Vihantarehu... 3,757 3,24 3,635 3,368 3,66 3,40 3,460 3,545 3,686 3,446 3,503 Heinänsiemen.... 266 297 289 279 284 35 274 3 268 290 29 Peltoheinä... 3,06 2,908 3,824 2,69 2,893 2,806 3,008 2,538 2,336 2,753 2,880 N iittyheinä...,076,072,239,0,356,37,337 965 842,045,095 Pellava ja hamppu.. 285 29 257 283 298 340 322 236 28 28 294 V iisivuotisjaksolla 92 25 olivat vastaavat satom äärät keskim äärin v u o tta k oh ti taas seuraavat, kg: V altakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen Ahvenanm aan m aakunta. Turun ja Porin Uudenm aan Syysvehnä...,383,533,560,308,27,6 907,248,00,445 Kevätvehnä...,27,408,377,6,262,270 93,039 83,306 R u is...,336,323,346.287,204,27,56,09,03,228 Ohra...,260,233,275,242,38,209,034,078,02,39 K a u r a...,342,252,59,86,63,04 996,07 895,70 Sekuli...,455,326,64,282,245,254,40,25,009,273 Herne, papu ja virna,25,24,582 976,02,44 904 960 709,56 Peruna... 8,960 8,764,449 8,805 8,844 9,937 8,47 8,395 8,950 8,797 Rehunauris... 25,565 2,602 9,739 24,670 8,530 24,373 2,54 7,896 4,084 20.633 Muut juurikasvit.. 7,768 2,938 6,646 3,494,360 3,929 0,923 9,958 6,88 3,38 Vihantarehu... 3,63 3,039 3,470 3,294 3,273 3,342 3,73 2,978 3,0 3,58 Heinänsiemen.... 257 250 286 24 284 286 243 222 25 244 Peltoheinä... 2,753 2,640 3,270 2,605 2,886 2,766 2,805 2,380 2,277 2,607. N iittyheinä...,076,23,560,67,62,96,656,244,40,303 Pellava ja hamppu.. 252 25 245 263 253 294 243 26 86 246 E delläesitetyn sadon lisäksi saatiin viljellyistä kaskista v. 926 seuraavat satom äärät, desitonnia: Ruista. 9 Ohraa. Kauraa, 8 Turun ja Porin läänissä... Viipurin»... 5,579 782 872 Mikkelin»... 4,36 227,72 K uopion»... 5,645,958 632 Vaasan»... 26 92 59 Oulun»... 89 43 80 Y hteensä 5,954 3,202 3,363

20 rehuylcsikköinä. Jos yleiskatsauksen, helpottam iseksi tahtoo lausua koko sadon yhteissum m ana, voidaan eri kasvilajeista saadut satom äärät m uuntaa sam anarvoisiksi yksiköiksi, m itkä m ahdollisim m an tarkkaan ilm oittavat eri kasvien fysioloogisen ravintoarvon, joka on tod ettu n iitä rehuaineina käytettäissä. A llaolevassa taulukossa on pellosta saatu sato m uunnettu rehuyksiköiksi; laskelm asta on kuitenkin jä te tty pois perunavarsisato, koska se vain poikkeustapauksissa otetaan talteen, sam oin pellava-, ham ppu- ja heinänsiem ensato, sy y stä että niiden käyttötarkoitus on toinen kuin m uiden viljelyskasvien; niinikään on jä te tty arvioim atta se rehum äärä, joka vastaa laitum eksi käytetyn nurm en heinänsaantia sekä nurm ista ja lu on n on n iityiltä saatua äpäresatoa, koska tila sto ei anna siitä m itään selv ity stä. M uuntam isessa on 926 v:n sadolle k ä y te tty seuraavia suhdelukuja: vehnälle, rukiille, herneelle, pavulle sekä virnalle l.o, ohralle ja sekulille l. i, kauralle.2, perunalle 5.o, rehunauriille 2.5, m uille juurikasveille 7.5, peltoheinälle ja vihantarehulle 2.5, n iittyheinälle 3.0, rehunauriin naateille 2 0.o, m uitten juurikasvien naateille 3.0, vehnän ja rukiin oljille 5.0, kauran oljille 4.0 sekä ohran 3.7, sekaviljan 4.o, herneen ja virnan oljille 3.5 x). E dellä m ainitut näkökohdat huom ioon otta en ovat sadot v:lta 926, rehuyksiköiksi m uunnettuina, seuraavat,,000 yksiköin. L isäksi ilm o itetaan vastaavat m äärät v:lta 925 ja vuotuiset keskim äärät ajanjaksolta 92 25. V ehnä... R uis... Ohra... K aura... Sekavilja... Herne, papu ja virna Y hteensä viljakasvit v. 926. /0 v. 925. % 25,45 0.9 25,294 0.9 302,490. 347,575 2.5 4,909 5.2 28,002 4.6 493,938 8.2 488,799 7.6 2,796 0.5 3,028 0.5 5,84 0.6 5,880 0.6 992,092 36.5,08,578 36.7 Keskirr). vuotta 0/ 20,5 287,457 4,440 47,664,642 3,504 864,822 0.8.8 4.7 7.2 0.5 0.6 35.6 P e r u n a... 70,202 6.2 44,628 5.2 8,7 4.9 Rehunauris... 32,7.2 3,783. 23,992.0 M uut juurikasvit.. 0,690 0.4 0,803 0.4 8,68 0.3 Y h t. peruna ja juurik. 23,603 7.8 87,24 6.7 50,87 6.2 P eltoheinä... 94,542 34.6 978,28 35.2 859,60 35.4 Vihantarehu... 2,935 0.8 2,47 0.8 7,97 0.7 S yy sviljan oljet... 27,46 4.7 45,205 5.2 5,297 4.8 K evätk orsiviljan oljet 258,25 9.5 25,950 9. 223,609 9.2 P alkokasvien oljet.. 4,58 0.2 4,537 0.2 3,556 0. Y h t.peltohein. ja oljet,353,266 49.8,40,444 50.5,29,989 50.2 x) O lkisadon suuruus on la sk e ttu siten, e ttä k orjattu jy v ä sa to, kiloin ilm o itettu n a, on k errottu v eh n ä ssä ja rukiissa 2:a, ohrassa ja p a lk o k a sv eissa l:llä, sek a v ilja ssa.3:a ja k a u rassa.4:llä. Juurik a sv ien n a a ttisa to ta a s on la sk e ttu siten, e ttä ju u rik asvisato kiloissa, on kerrottu reh unau riissa 0. isillä ja m u issa ju u rik a sv eissa 0.25:llä.

2 v. 926. % v. 925. 0/ /O Keskim. vuotta kohti vv. 92 25. R ehunauriin n aatit. 3,067 0. 2,980 O.i 2,250 O.i M uiden juurik. n aatit,542 0.,558 0.,78 O.i Y hteensä n aatit 4,609 0.2 4,538 0.2 3,428 0.2 o/ /O pellosta... 2,563,570 94.3 2,6,774 94. 2,239,0 92.2 N iittyh ein ä... 54,77 5.7 62,55 5.9 89,649 7.8 K oko sato 2,78,34 00. o 2,774,325 00.o 2,428,759 00. Q N iinkuin taulukosta ilm enee, oli 926 vuoden sato, rehuyksiköissä arvioitu n a, 2.o % pienem pi kuin sato vu od elta 925 ja.9 suurem pi kuin v u o tu i nen sato viisivuotisjaksolla 92 25. K oko sadosta on viljasato v v. 926 ja 925 ollut 36.5 36.7 %, peruna- ja juurikasvisato 7. s 6.7 % ja naattisato 0.2 %, sekä vihantarehu-, peltoheinä- ja olkisato 49.8 50.5 %; niittyheinäsato on ollut 5.7 5.9 %., rehuyksiköiksi m uunnettuna, esitetään seuraavassa taulukossa lään ittäin. R ehuyksiköitä 926 (,000 y k sik ö in ) läänittäin: Oulun Vaasan K uopion Mikkelin Viipurin Hämeen A hvenanmaan m aak unta. Turun ja Porin TJ udenmaan Syysvehnä... Kevätvehnä... R u is... O hra... Kaura... Sekuli... Herne, papu ja v irn a... 4,705,56 27,677 7,640 70,440 2,62 4,406 8,368 3,40 59,723 9,695 28,087 2,456 6,023 423,044,70 28 2,798 92 295,38 99 36,565 3,086 70,058,428 2,2 0 568 2,62 4,437 2,493 69,03,446,479 20 909 24,90 5,805 26,53 693 42 n 27 29,386 5,024 33,666,533 4 38 70 55,965 35,039 77,078,778 698 3 9 25,7 32,909 6,285 649 4 Yht. viljakasveja 8,645 227,753 6,680 24,684 29,048 59,27 80,032 70,866 75,3 P eruna... 2,324 27,406,62 8,08 22,379 5,407 23.37 27,43 4,36 R ehunauris... 3,69 5,680 76 4,502 2,974 2,2 0 0 3,083 9,62,35 Muut juurik... 3,47 3,579 52 726,290 207 499 873 37 Yht, perunaa ja juurik. 28,090 36,665,390 23,336 26,643 7,84 26,79 37,78 5,768 Peltoheinä... 27,025 74,974 7,680 5,655 28,350 32,956 76,294 209,425 69,83 Vihantarehu... 5,382 2,553 25 2,236 2,723 2,026,73 3,859,48 Syysviljan o lj e t... 2,953 27,236 853 5,08 6,802 9,972,759 22,44 0,049 Kevätkorsivilj.»... 33,255 6,889,726 33,904 34,262 3,472 9,264 43,493 6,860 Palkokasvien»...,259,72 84 632 423 2 0 40 99 40 Yht. peltoheinää, vihantarehua ja o lk ia... 79,874 268,373 0,368 67,508 82,560 58,546 09,070 279,47 97,550 Rehunauriin naatit... 339 533 7 422 279 206 289 859 23 Muiden juurik.»... 454 56 7 05 86 30 72 26 46 Yht. naatteja 793,049 24 527 465 236 36 985 69 Koko sato p ellosta... 327,402 533,840 8.462 36,055 338,76 35,867 26,82 488,446 88,600 N iittyhein ä... 4,668 7 072 987 4,325 23,773 2,723 33,67,6 6 8 55,938 kokonaisuudessaan 332,070 540,92 9,449 320,380 362,489 48,590 249,799 500,4 244,538

22 Sadon raha-arvo. Sadon raha-arvon laskem isessa on arviointi viljalajeihin nähden perustettu virallisiin verohintoihin: vehnän hinta oli m aassa 20 m k hklta eli 2 m k 80 p:iä kilolta, rukiin 65 (2:40 kg), ohran 27 (2:2) ja kauran 70 (:50 kg). Muille m aataloustuotteille on pantu seuraavat hinnat kg:lta: sekaviljalle :90, herneille ja pavuille 3:40, perunalle 0:65, rehunauriille 0:25, m uille juurikasveille 0:65, vihantarehulle ja peltoheinälle 0:60, niittyheinälle 0:45, syysviljan oljille 0:2, kevätviljan oljille: vehnässä 0:20 ja ohrassa ja kaurassa 0:30 sekä palkokasveissa 0:30, juurikasvien naateille 0:05 ä 0:0, heinänsiem enelle 20: sekä pellavalle ja ham pulle 4:. Täten m enetellen on 926 vuoden sadon arvo valtakunnassa saatu 4,962,35 tuh. m arkan suuruiseksi. K oko valtakunnassa ja eri lääneissä oli sadon arvo, tuhansin m arkoin, v. 926 ja keskim äärin koko valtakunnassa v v. 92 25:. Uudenm aan Turunja Porin Hämeen A hvenanmaan m aakunta. Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun! Valta-! k u n ta % v. 926. Valtakunta vv. 92 25 keskim. % V e h n ä... R u is... Ohra... Kaura... Sekavilja... Herne, papu ja virna Yhteensä viljakasvit Peruna... Rehunauris... Muut juurikasvit.. Yht.peruna ja juurik. Vihantarehu... Peltoheinä... N iittyhein ä... Syysviljan oljet Kevätkorsiviljan» Palkokasvien» Yht. vihantarehu, heinä ja oljet... Rehunauriin naatit.. Muiden juurikasvien naatit... Yhteensä naatit Heinänsiemen... Kehruukasvit 6,4 66,425 7,86 26,792 5,479 4,979 32,954 43,335 45,929 230.557 5,34 20,478 247,902 478,387 69.303,308 5,343 95,954 89,070 7,75 7,446 24,267 8,072 3.829 90,537 262,460 6,302 9,547 7,77 6,342 39,60 73,470,322,807 253,64 367,455 339 590 929 4,364,209 533 67,204 27,284,400 4,07 4,03 508 5.036 402,0 0 2 3,745 87,757 30,56 26,04 2,984 7,56 8,902 99,450 29,33 24,224 3,022 5,029 2,599 59,783 3,536 47,723,449,43 5,58 258,622 269,760 26,52 3,775 550 253 4,578 37,520,332 52,982 8 8 58,852 4,069 3,539 76,460 3,355 73,483 5,839 9,049 40,39 663 72,732 9,293 6,288 88,33 4,084 92,525 32,093 0,08 40,57 444 5,47 232,708 279,798 7 0 27 972 24 422 36 558 2,6 8 6 79 279 242 52,066 943 50,072 6,876,008 57,956 3,039 49,434 7,77 5,983 5,938 26 790 86 70,525 34,35 35,038 8,7 60,599 38,740 3,203 3,75 48 2,373 70,636 36,75 75,95 9,635 2,434 87,264 2,570 4,44 45,383 7,056 22,69 43 88,24 28,630 4,257 2, 0 5,789 34,37 5.752 3,465 5,24 209 36 60,282 76,745 29,34.355 479 70,405 725,975 330,932 889,089 26,743 53,768 68,2 2,096,92 45,942 4,09,547 5,598 2,27 03,775 75.56 6,029 9,350 42 553.55 0 2,2 2 52,5 707,49 32,902,42,32 208,94 76,288 305,72 4,744 9,697 92,84 400,593 206,839 2,040,359 206 39 245 2,98 250 289 93 382 2,748 474 859 64,023 29.522 982 23 59 82 5,324 37 3,067 2,004 5,07 06,64 6,38.4 4.7 6.7 7.9 0.5. 63,900 733,94 276,63 772,748 24,774 45,50 42.3,97,26. 2.. 4.3 394,656 80,87 37,36 52,609 0.7 24,02 28.5,43,70 4.2 28,33.5 66,836 6. 257,974 0. 4,020 4.,74,325 0.06 0.04 0. 2. 0, 2,368,470 3,838 87,486 4,405 Kaikki yhteensä 63,972 993,997 36,230 58,753 650,40 278,867 453,688 94,936 432,29 4,962,35 00.0 4,239,789 00.O E dellisenä vuonna oli eri viljelysk asvien sadon raha-arvo seuraava,,000 mk: Vuonna 925. Ruis... Ohra... Kaura... Sekavilja... Herne, papu ja v ir n a... Yhteensä viljakasv. Peruna... Rehunauris... Muut juurikasvit... 70,824 834,80 295,684 879,838 27,228 53,992 2,6,746 542,353 99,32 52,667 %.4 6.4 5.8 7.3 0.5. 42.5 0.7 2.0.0 V ihantarehu... P eltoheinä... Niittyheinä... Syysviljan oljet... Kevätkorsivilj.»... Palkokasvien»... Yht. vihantarehu, heinä ja oljet Rehunauriin naatit... Muiden juurikasvien»... Yhteensä naatit Heinänsiemen... Kehruukasvit... Valtakunta. Valtakunta. 32,207,467,42 29,444 87.23 298,28 4,764 2,09,087.2,980 2,026 5,006 09.762 6,46 o/ /o 0.6 28.8 4.4.7 5.9 o.i 4.5 0.06 0.04 Yht. peruna ja juurikasvit 694,34 3.7 Kaikki yhteensä 5,086,358 loo.o 0. 2. 0..5 7.3 6.5 8.2 0.6. 45.2 9.3.9 0.9 2. 0.5 27.0 5..6 6. o. i 40.4 0.05 0.03 0. 2. 0.

23 Vuonna 925 tek i siis sadon arvo 5,086,358 tu h atta markkaa ja on seuraavan vuoden satoarvo 2.4 % sitä pienem pi. Vuoden 924 sato oli arvoltaan 4,555,032 tu h atta markkaa ja vuosien 92 925 sato keskim äärin 4,239,789 tu h atta markkaa. K ulutus. V iljan kulutukseen nähden tilasto osoittaa, e ttä v. 926 vehnän ja rukiin kulutus huom attavasti väheni, johtuen siitä, että näiden viljatavarain m aahan tu onti oli m elko pienem pi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Verrattuna ajanjaksoon 92 25 nousi kulutus, m itä vehnään tulee, m elkein täm än jakson keskim äärään; vehnänkulutus v. 926 oli kuitenkin 2 % pienem pi henkeä kohti kuin esim. vuosina 90 93 keskim., jolloin kulutus oli henkeä kohti 55.7 kg. R ukiinkulutus oli n. 35 % pienem pi kuin v v. 90 3, jolloin se tek i 84.6 kg. S itävastoin ohran ja kauran kulutus oli v. 926 suurem pi k u in viim ek si m ainittuina vuosina, johtuen runsaasta sadosta v. 926. Vuosina 90 3 oli n im ittä in ohran kulutusm äärä henkeä k oh ti 29.2 kg ja kauran 98.9 kg. Vuonna 926 tu otiin m aahan vehnää 33.5 m ilj. kg eli hiem an vähem m än kuin viisivuotiskautena 92 25, jolloin tu o tiin keskim äärin vuodessa 37.9 m ilj. kg, ja h uom attavasti vähem m än kuin vuonna 925, jolloin tu onti oli 72.5 m ilj. kg. K otim aisen vehnän osuus kulutuksesta oli v. 926 6.l %, oltuaan edellisenä vuonna 3.o %, ja kutakin asukasta koh ti tu li ensiksi m ain ittu n a vuonna 43.9 kg. R ukiin tu on ti, joka oli vv. 92 25 48.9 m ilj. kg vuotuiskeskim äärin ja v. 925 76.0 milj. kg, tek i v. 926 vain 54.3 m ilj. kg. K otim aisen rukiin osuus koko kulutuksesta oli 7.3 %, oltuaan v. 925 70.9 % ja vv. 92 25 7.3 %. K unkin asukkaan osalle tu li ku lu tu k sesta v. 926 9.2 kg, oltuaan v. 925 39.0 kg ja v v. 92 25 keskim äärin 6.3 kg. Ohran tu onti oli v. 926.9 m ilj. kg, oltuaan v. 925 2.8 m ilj. kg ja vv. 92 25 3.0 m ilj. kg vuosittain. K ulutuksesta tuli henkeä kohti 38.3 kg v. 926, 34.5 kg v. 925 ja 30.6 kg keskim äärin vuodessa vuosina 92 925. M itä kauraan tulee, oli tu on ti v. 926 2.o m ilj. kg ollen v. 925 34.6 milj. kg ja vv. 92 25 27.5 m ilj. kg keskim äärin vuodessa. V ienti oli v. 926 vain 0.o4 m ilj. kg oltuaan v. 925 0.2 m ilj. kg ja v v. 92 25.8 m ilj. kg keskim äärin vuodessa. K ulutuksesta tu li henkeä kohti v. 926 48.5 kg, v. 925 52.3 kg ja keskim äärin vuodessa vuosina 92 925 28. kg. Perunoiden tu onti oli v. 926 3.4 m ilj. kg, v. 925 7.3 m ilj. kg ja vu o sin a 92 925 vuotuiskeskim äärin 6.8 m ilj. kg. V ienti oli m itätön v. 926. H enkeä kohti kulutettiin m ainittuna vuonna 2. kg, m ikä oli suurem pi kuin kulutus edellisenä vuonna (78.6 kg), ja suurem pi kuin keskim ääräinen kulutus vu osina 92 925 (44.2 kg). M itä edellä on ly h y esti esitetty, käy ilm i seuraa vasta taulukosta, jossa on o tettu huom ioon vehnän, rukiin, ohran ja kauran sekä perunan sato-, tuonti- ja vientim äärät ynnä k ylvöön ja viin an p olttoon k ä y te tty paljous v iisiv u o tisjaksolla 92 925 sekä vuosina 926 ja 925, kaikki näm ä m äärät kiloissa ilm oitettu in a.) ) V ilja on ilm o ite ttu seu raavissa ta u lu k o issa jauha m a tto m a n a ; ja u h ettu a v ilja a jauh a m a tto m a k si m u u n n etta essa on 00 k g v e h n iä p a n tu v a sta a m a a n 65 k g v eh n ä ja u h o ja ta i -ryynejä, 00 k g ru k iita 95 k g ruisjauhoja, 00 k g ohria 60 k g ohraryynejä ta i -jauhoja sek ä 00 k g kau roja 50 k g k au ra ryynejä ta i -jauhoja. Seuraavissa ta u lu k o issa on hl v e h n iä p a n tu = 7 6 kg, hl ru k iita = 70 kg, h l ohria = 60 kg, h l k au roja = 48 k g ja hl peru n oita = 66 kg.

24 V. 926.... 25,44,500 T u o n ti... 33,54.990 Kylvö... 2,68,844 Viinanvalm istus... Vehnä. Ruis. Ohra. K aura. Peruna. 302,489,600 54,299,234 32,254,73 Vienti... 77 256,89 Yhteensä kulutusta varten... 56,040,569 424,278,472 Kulutus henkeä kohti... 43.9 9.2 V. 925. S a t o... 25,294,300 72,534,22 2,55,359 T u o n ti... Kylvö... Viinanvalm istus... Vienti... Yhteensä kulutusta v a r te n... Kulutus henkeä kohti... 308 95,276,845 55.4 Vuosina 92 925. (Keskimäärin vuodessa.)... 20,5,765 Tuonti... Kylvö... Viinanvalm istus... Vienti... Yhteensä kulutusta varten... Kulutus henkeä kohti... 37,897,74 2,4,322 32 55,602,052 44.9 347,575,200 75,966,344 33,030,096 75,404 490,336,044 39.0 287,457,268 48,858,329 32,972,4 33,28 23,449 402,996,906 8.3 56,099,900,904,387 2,802,76 36,202, 38.3 40,802,000 2,770,550 2,762,80 3,500 2,806,870 34.5 25,883,697 3,03,695 2,890,444 882,333 4,720 06,9,895 30.6 592,725,900 20,976,34 85,46,775 38,758 528,56,50 48.5 586,558,500 34,594,42 83,762,772 243,642 537,46,228 52.3 50,96,270 27,53,275 82,653,447 220,773,82,478 444,03,847 28. 85,008,300 3,404,859 3,370,435 280 75,042,444 2. 723,37,700 7,27,605 0,484,404 3,500 629,92,40 78.6 593,553,035 6,772,365 0,449,045 92,32 499,784,034 44.2 Kotieläimet. K otieläinten luku. K otieläim et, joista annetaan tiedot kihlakunnittain ja m aanviljelysseuroittani taululiitteessä N:o 3, jakautuivat syyskuun p:nä 920 lään ittäin sekä v v. 92 25 keskim äärin koko m aassa seuraavalla tavalla: Sonneja (yli 2 v. )... L eh m iä... Nuoria sonneja ( 2 v.) Hiehoja (yli lv.)... Vasikoita (alle lv.) Uudenmaan Turun ja Porin Hämeen lään. Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Ahvenanm. maakunta Oulun Valtakunta w. 92 Valtakunta v. 926. 25 keskimäärin. Oriita (yli 3 v. )... 757 944 4 033 943 493 240 633 2 208 0 292 0 442 Ruunia (yli 3 v. )... 5,83 23,452,553 8,67 22,096 8,634,7 27,09 4,272 42,4 37,870 Tammoja (yli 3 v. ) 8,708 3,47,383 23,226 28,336 3,002 20,407 30,880 5,20 82,479 8,493 Nuoria hevosia ( 3 v.) 3,820 6,605 285 5,405 6,22 3,479 6,62 7,749 2,835 42,56 45,07 Varsoja (alle l v. ) 2,04 3,336 24 2,93 2 3,794 2,06 3,002 3,64,603 22,525 24,259 Yhteensä hevosia 40,482 66,754 3,386 5,267 6,390 27,74 4,982 70,985 36,038 399,998 399,35 Lampaita (yli lv.)..»> (alle lv.).. Yhteensä lampaita 3,007 2,779 4,633 24,453 9,024 54,386 8,545 3,962 207,876 9,243 40,427 54,00 62,839 64,874 262 3,096 774 2,95 4,926 2,767 39,990 5,434 25,04 3,24,496 72,520 4,986 29,248 39,92,694 0,677 4,385 5,839 8,228 3,353 62,054 7,442 20,827 38,82 2,397 29,783 6,64 33,028 45,230 3,28 53,9 6,623 24,650 29,888 22,56,29,894 50,6 25,708 280,560 22,6,268,024 5,077 27,357 288,46 Yht. nautaeläimiä 72,896 35,58 2,253 204,473 247,442 4,823 232,497 307,079 27,498,860,479,847,035 Vuohia (yli l v.)... Karjuja (yli 6 k k.) Siitosemakkoja(yli 6 kk.) Lihotussikoja (yli 6 kk.) Nuoria sikoja (3 6 kk.) Porsaita (alle 3 kk.)... Yhteensä sikoja Poroja (yli lv.)... Kanoja (yli 6 ltk.)... Muu siipikarja (yli 6 kk.) Mehilä isyhteiskuntia.. 72,93 227,73 6 79 6,00 4,88 9,484 7,857 48,888 76,86,46 2,028 5,904 59 6,505 4,86 29,39 7,55 68,827 329,09 2,332 6,275 8,003 7,852 33,325 6,466 85,073 206,749 29,39 923.02,000,964,63 25,374 75,802 54,577 67,283 77,672 95,395 490,685 524,843 29,66 97,226 209,27 6,043 52,356 284,42 224,74,43,697,525,807 2 46 83,248 856 725 3,058 8,533 292 52,743 647 6,505 7,077 4,457 5,87 44,557 65,07,77 2,430 42 525 7,234 25,55 24,778 7,30 75,002 7,778,363,066 625 824 4,745 23,7 3,996,867 54,549 89,538 622 27 22,24 4,626 4,52,679 3,783 45,48 70,78 804 78,869 682 3,892,965 6,586 9,443 42,568 94,846 894,3 74 285 793,599,922 3,007 7,606 67,439 4,906 46 0,076 5,560 40,493 23,992 33,077 87,44 390,536 67,439,258,306 9,046 3.079,685 5,596 39,869 7,922 29,290 85,067 377,744 59,964,37,299 9,708 2,797

25 Eri eläinryhm issä oli nuorten eläinten prosenttisuhde asianom aisen ryh m än eläinten koko lukuun seuraava: Lääni tai maakunta. Nuoria hevosia ja varsoja. Nuoria nautoja ja vasikoita. Lampaan vuonia. Nuoria sikoja ja porsaita. U udenm aan..... 4.4 2 7.8 2 5.4 5 5.9 ' Turun ja P o r i n... 4.9 32.9 28.5 6 8. A hvenanm aan.... 2. 37. 3 8.3 5.7 H äm een.... 6.3 3 0.2 2 6. 4 5.6 Viipurin.... 6.3 2 9.7 3 6.2 5 6. l M ik k e lin....... 20.2 27. 4 7.0 4 7.4 K u o p io n....... 2.8 28.9 4 4.2 5 6.0 V aasan.... 6.o 2 7.6 2 7.3 6. O u lu n.... 2.3 2 8. 4 2.5 6 4.8 V altakunt a 6.3 2 9.4 3 4.7 56.5 Nuoren karjan suhteellinen lukuisuus oli sam assa eläinryhm ässä niin m uodoin hyvin erilainen eri osissa m aata. N iin esim. vaihteli nuorten hevosten ja varsojen luku 2. %:sta (Ahvenanm aa) 2.8 %:iin (K uopion lääni), nuorten nautaeläinten ja vasikoiden luku 27. l %:sta (Mikkelin lääni) 37. l %:iin (A hvenanm aa), lam paanvuonien luku 25.4 %:sta (U udenm aanlääni) 47. o %:iin (Mikkelin lääni) sekä nuorten sikojen ja porsaiden luku 45.6 %:sta (H äm een lääni) 68. l %:iin (Turun ja Porin lääni). T äyskasvuisten naaraseläinten ja nuorim m assa ikäryhm ässä olevain elukkain suhde oh seuraava: 00 ti iysikäistä vastasi i: Varsoja. Vasikoita. Porsaita. U udenm aan lä ä n is s ä... 0. 8 5.6 30.7 Turun ja Porin läänissä... 0. 6 26.0 269.8 A hvenanm aan m aakunnassa... 9.o 37.6 396.2 H äm een läänissä... 2. 6 22.3 90.3 Viipurin»... 3.4 22.7 239.3 M ikkelin»... 6.2 7.9 250. K uopion»... 4.7 24.0 297.9 Vaasan»....7 2 0. 6 242.6 Oulun»... 0. 6 9.5 379.2 V altakunnassa 2.3 2.7 25.9 Oriiden ja tam m ojen sekä sonnien ja lehm ien suhteellista lukuisuutta eri lääneissä kuvastavat seuraavat lu vut, jotka osoittavat tam m ojen lukua 00 oritta kohti ja lehm ien lukua 00 sonnia kohti: U udenm aan läänissä... Turun ja Porin läänissä... A hvenanm aan m aakunnassa... H äm een läänissä... 00 oritta vastasi: 2,47 tam m aa,66» 3,373» 2,248 )> 00 sonnia vastasi: 4,050 lehm ää 5,247» 4,998» 5,059» M a a ta lo u s v. 926. 4

26 00 oritta vastasi: 00 sonnia vastasi: Viipurin läänissä...... 3,005 tam m aa,532 lehm ää M ikkelin»...... 2,637» 6,002» K uopion»......,646»> 4,833» Vaasan»......,89» 9,69» Oulun»...... 685» 4,758» V altakunnassa,773 tam m aa 5,83 lehm ää L uvut osoittavat siis, että oriita p id ettiin suhteellisesti enim m in Oulun läänissä ja vähim m in A hvenanm aalla sekä sonneja enim m in U udenm aan lä ä nissä ja vähim m in Viipurin läänissä. K otieläim et vuosina 92 26. Verrattaessa toisiinsa kotieläinten lukua m aassa vuosilta 925 ja 926 sekä v:lta 920 ja viisivuotisjaksolta 92 25 huom ataan niiden eri ryhm issä tap ah tu n een seuraavat m uutokset: Lisäys (+ ) tai vähennys ( ) Lisäys (+ ) ta i vähennys ( ) vv. 925 26. vv. 92 25. Luku.. o Luku. O/ /O Oriita Cyli 3 v. )... + 8 + 0. 2 --- 255 2.4 R uunia (yli 3 v. )... + 835 + 0. 6 + 8,269 + 6.4 Tam m oja (yli 3 v. )... -,290 --- 0.7 + 8,908 + 5.2 Nuoria hevosia ( 3 v. )...,334 3.o 2,372 5.0 Varsoja (alle l v. )... + 05 -f- 0.5 60 0. 2 Y h teen sä hevosia,666 0.4 + 4,490 + 3.8 Sonneja (yli 2 v.)... + 4 + 0. 2 +,783 + 8.8 L ehm iä... 3,598 0.3 + 94,038 + 8.o Nuoria sonneja ( 2 v. )... 3 (O.o) 4,603 --- 8.3 H iehoja (yli lv.)... + 67 + 0. 3,735 ---.7 V asikoita (alle lv.)... 6,72 2.3 64,84 8.3 Y h teen sä nautaeläim iä 0,24 0.5 + 22,669 +.2 L am paita (yli lv.)... 30,02 3. 36,698 3.5» (alle lv.)... 7,375.5 4,090 2.2 Y h teen sä lam paita 37,387 2.6 77,788 0.4 V uohia (yli lv.)... 69 5.9,04 8.o K arjuja (yli 6 k k. )... + 43 + 0. 8 88 3.3 Siitosem akkoja (yli 6 kk.)... +,044 + 2.6 + 3,6 + 8.5 L ihotussikoja (yli 6 kk.)... + 2,294 +.9 + 8,70 + 8.2 Nuoria sikoja (3 6 k k.)... + 5,078 + 4.o 2,282 ---.7 Porsaita (alle 3 kk.)... + 3,694 + 4.4-4,74 --- 4.7 Y h teen sä sikoja + 2,53 + 3.2 + 4,02 +. Poroja (yli lv.)... + 6,00 + 9.8 + 7,55 + 3.5 K anoja (yli 6 k k. )... + 9,48 +.6 + 257,884 + 29.3 M uuta siipikarjaa (yli 6 kk.) 346 3.7 767 7.3 M eh ilä isy h teisk u n tia... 62 --- 0.5 +,569 + 4.0

27 H evosten koko luku on vähen tyn yt 0.4 % vuoteen 925 verrattuna; ruunien luku on lisääntynyt 0.6 % ja tam m ojen luku vähen tyn yt 0.7 %, ja nuorten hevosten 3. o %. Varsojen luku on lisään tyn yt 0.5 %. N autakarjassa, jonka koko luku on vähen tyn yt 0.5 %, on kaikkien m uiden ryhm ien, paitsi sonnien ja hiehojen luku väh en tyn yt. Lam paiden koko luku on väh en tyn yt, 2.6 %; vähennystä on tapahtunut sekä aikuisten että vuonien luvussa. Vuohien ryhm ässä on tap ah tu n u t väh en n ystä 5.9 %. Sikojen kokonaisluku on lisään ty n y t 3.2 %; lisäystä on havaittavissa kaikissa ryhm issä. M itä m uihin kotieläinryhm iin tulee, ovat ne, m uuta siipikarjaa lu k u u n ottam atta, lisään tyn eet. N autayksiköiksi m uunnettuina tek ivät kotieläim et eri lääneissä ja koko m aassa seu raavat määrät: K otieläim et nautayksiköissä 926. Lääni tai maakunta Hevoset. nautaeläimet. Lampaat. Vuohet. Siat. Porot. Yhteensä nautayksiköitä. Luku. % Luku. % Luku. % Luku. O' /O Luku. O/ /O Luku. % Luku. % Uudenmaan... 74,22 3.2 44,085 60.7 7,957 3.4 4 (O.o),084 4.7 237,262 9.5 Turun ja P o r in 2,898 29.7 250,75 60.9 24,40 5.9 738 0.2 3,669 3.3 -- 40,890 6,5 Ahvenanmaan... 6,302 24.2 6,074 6.8 2,948.3 2 <0.o) 695 2.7 -- 26,02,0 Hämeen... 92,730 33. 65,805 59. 0,568 3.8 28 0. 0,975 3.9 -- 280,296.3 Viipurin... 0,868 3.7 200.93 57.5 2,403 6. 53 (0.0) 6,543 4.7 -- 349,798 4. Mikkelin... 48,792 25.6 8,040 6.8,094 5.8 78 (0.0) 2,884 6.8 -- 90,888 7.7 Kuopion... 73,298 25.5 89,247 65.9 4,839 5.2 26 (0.0) 9,768 3.4 -- 287,78.5 Vaasan... 28,800 30.5 253,322 60.0 30,698 7.3 234 0. 9,064 2.. -- 422,8 7.0 Oulun... 66,838 23.6 79,445 63.3 22,27 7.8 22 (O.o),463 0.5 3,488 4.8 283,383.4 Valtakunta 723,648 29.,57,24 6.0 46,044 5.9,385 (O.o) 86,45 3.5 3,488 0.5 2,487,834 loo.o V. 925 725,804 29.,522,285 6.0 50,257 6.0,47 (0.0) 83,865 3.4 2,288 0.5 2,495,970 00.0 K eskim ääräluvut vv:lta 92 25 ovat taas seuraavat: Lääni tai maakunta. Hevoset. Nautaeläimet. Lampaat. Vuohet. Siat. Porot. Yhteensä nautayksiköitä. Luku. % Luku. O/ /o Luku. O/ /O Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Uudenmaan... 73,087 3,3 4,287 60.5 8,626 3.7 4 (O.o) 0.653 4.5 233,667 9.5 Turun ja P o r in 20,825 29.9 242,587 60. 26,580 6.6 769 0.2 3,07 3.2 403,868 6.4 Ahvenanmaan... 6,070 24,5 4,770 59.7 3,63 2.8 2 (0.0) 733 3.0 24,738.0 Hämeen... 9,39 32.9 62,093 58.4 3,378 4.8 27 (0.0) 0,77 3.9 277,544.2 Viipurin... 09,703 3,7 98,3 57.3 2 2,0 0 2 6.4 56 (0.0) 5,895 4.6... 345,787 4.0 M ikkelin... 49,690 25.8 8,389 6.5,928 6.2 80 (0.0) 2,439 6.5 92,526 7.8 K uop ion... 73,463 25.5 88,86 65.8 5,480 5.3 28 (0.0) 9,875 3.4 287,707.7 Vaasan... 26.827 30.2 250,804 59.7 34,4 8. 273 0. 8,247.9 420,265 7.0 Oulun... 66,008 23.4 79,552 63.8 22,652 8.0 2 2 (O.o),434 0.5,993 4.3 28,66.4 Valtakunta 76,82 29.0,496,474 60.6 57,923 6.4,46 0. 83,00 3.4,993 0.5 2,467,763 00.O K otieläim et ja väkiluku. Seuraavassa esity k sessä, jossa teh d ään v erta i luja toiselta puolen kotieläinten ja toiselta puolen väkiluvun ja peltoalan välillä, on k otieläin ten luku kussakin lajiryhm ässä m uunnettu täysi-ik äisiä eläim iä vas-

28 ta a v a k si.) T äten on saatu seuraavat täysi-ik äisten eläinten lu vu t eri lääneissä ja valtakunnassa vuonna 926: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Vuohia. Sikoja. Poroja. U udenm aan... 37,06 44,085 63,658 6 33,253 Turun ja Porin.. 60,949 250,75 95,276 5,904 4,005 A hvenanm aan... 3,5 6,074 23,585 2 2,086 H äm een... 46,365 65,805 84,539,743 32,925 Viipurin... 55,434 200,93 7,226 42 49,630 M ikkelin... 24,396 8,040 88,754 625 38,65 K uopion... 36,649 89,247 8,75 22 29,304 V aasan... 64,400 253,322 245,585,869 27,93 O u lu n... 33,49 79,445 77,06 74 4,390 67,439 V altakunta 36,824,57,24,68,354,076 258,437 67,439 V. 925 362,902,522,285,202,054,767 25,594 6,438 K otieläim et täysikäisiksi m uunnettuina olivat keskim. vv. 92-9 2 5 : Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Vuohia. Sikoja. Poroja. U udenm aan... 36,543 4,287 69,006 7 3,960 Turun ja Porin.. 60,43 242,586 22,642 6,47 39,322 --- A hvenanm aan... 3,035 4,77 25,300 2 2,99 --- H äm een... 45,570 62,093 07,028,738 32,5 --- Viipurin... 54,85 98,3 76,09 450 47,684 --- M ikkelin... 24,845 8,389 95,49 639 37,38 ---- K uopion... 36,732 88,86 23,840 226 29,625 ---- V aasan... 63,43 250,804 272,93 2,80 24,74 --- Oulun... 33,004 79,552 8,29 76 4,300 59,964 V altakunta 358,406,496,474,263,386,685 249,300 59,964 E dellä olevien lukujen perusteella saadaan vuoden 926 täyskasvuisia eläim iä 00 m aaseu tu väestön henkeä kohti: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Vuohia. Sikoja. Poroja. U udenm aan... 5.3 59.4 26.2 (O.o) 3.7 Turun ja Porin... 4.5 59.3 46.3.4 9.7 A hvenanm aan... 2.3 62.6 9.9 (O.o) 8. _ H äm een... 4.9 53.3 27.2 0.6 0.6 --- V iip u r in... 0.7 38.7 32.9 0. 9.5 ---- M ikkelin... 2.3 59.5 44.7 0.3 9.5 ---- K uopion... 0.7 55.4 34.8 0. 8.6 ---- Vaasan... 2.3 48.5 47.0 0.4 5.2 Oulun... 9. 49. 48.4 (O.o).2 8.4 V altakunta V. 925 2.3 2.4 5.4 52.0 39.6 4. 0.4 0.4 8.8 8.6 2.3 2. x) M u u n tam isessa on p a n tu tä y sik ä in en h ev o n en v a sta a m a a n 2 n u o rta h e v o sta ta i 4 varsaa, tä y sik ä in en n a u ta elä in 2 n u o rta n a u ta a ta i 4 v a sik k a a, tä y sik ä in en la m m a s 2 n u o rta la m m a sta ja tä y sik ä in en sik a 2 n u o rta sik aa ta i 4 porsasta.

29 M aaseutuväestöön verraten, oli niinm uodoin aikuisia hevosia enim m än U udenm aan (5.3) sekä H äm een (4.9) lääneissä; vähim m in n iitä oli Oulun läänissä (9.i). K eskim äärin tuli valtakunnassa 00 m aaseudun henkeä kohti 2.3 hevosta. N autaeläinten vastaava suhdeluku oli valtakunnalle 5.4 ja oli se suurin A hvenanm aalla (62.e) ja M ikkelin läänissä (59.5) sekä pienin V iipurin läänille (38.7). L am paita p id ettiin suh teellisesti enim m in A h venanm aalla (9.9) ja Oulun läänissä (48.4) sekä vähim m in H äm een (27.2) ja U udenm aan (26.2) lääneissä. V uohien suhteellinen luku oli suurin Turun ja Porin läänissä (.4). Sikojen suhteellisen lukuisuuden puolesta oli ensi sijalla M ikkelin lään i (9.5) ja viim eisellä Oulun lääni (.2). Poroja p id ettiin y k sin om aan Oulun läänissä, jolle puheenalainen keskiluku oli 8.4. K otieläim et ja peltoala. Täysikäisiksi m uunnettuja elukoita oh lääneissä ja valtak u n n assa v. 926 00 peltohehtaariin verraten seuraavat määrät: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Sikoja. U udenm aan... 4.3 55.5 24.5 2.8 Turun ia P o r i n... 3.5 55.2 43. 9. A hvenanm aan... 26.9 37.4 20.6 7.8 H äm een... 6.9 60.3 30.7 2.o Viipurin... 20.4 7 4.i 63.2 8.3 M ikkelin... 22.0 06.7 80.2 34.9 K uopion... 23.2 20.o 75.3 8.6 V aasan... 4.3 56. i 54.4 6.o Oulun... 2.9 7.8 6.2 2.9 V altakunta 6.9 70.8 54.5 2. V. 925 7.0 7.4 56.4.8 K otieläim iä oli peltoalaan verrattuna v v. 92 25 keskim äärin vuodessa: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Sikoja. U udenm aan... 4.2 55.o 26.9 2.4 Turun ja Porin... 3.7 54.9 48. 8.9 A hvenanm aan... 26.5 29.0 22.0 9.2 H äm een... 6.9 60. o 39.6.9 Viipurin... 2.0 75.8 67.3 8.2 M ik k e lin... 22.6 07.7 86.8 33.9 K u o p io n... 23.8 22.6 80.4 9.2 V aasan... 4.2 56.3 6.2 5.6 Oulun... 22.5 22.2 23.3 2.9 V altakunta 7. 7.3 60.2.9 P eltoalaan verraten pid ettiin siis v. 926 hevosia enim m in, A hvenanm aata lukuunottam atta, K uopion läänissä (23.2), jota lähinnä seurasivat M ikkelin (22.o) ja Oulun (2.9) läänit; pienin oli hevosten suhteellinen luku Turun ja Porin (3.5) sekä V aasan ja U udenm aan (4.3) lääneissä, keskim äärä valtakunnalle oli 6.9. N autaeläim iä oli su h teellisesti enim m in niinikään A hvenanm aalla

30 (37.4) ja sitä lähinnä K uopion (20. o) ja Oulun (7.8) lääneissä sekä vähim m in Turun ja Porin (55.2) ja U udenm aan (55.5) lääneissä; keskim äärän tehdessä valtakunnalle 70.8. Suhteellisesti enim m in lam p aita oli A hvenanm aalla (20.6) ja Oulun läänissä (6.2) sekä vähim m in U udenm aan (24.5) ja H äm een (30.7) lääneissä. K eskim äärä m aalle oli 54.5. Sikojen luku oli suhteellisesti suurin M ikkelin läänissä (34.9) ja K uopion läänissä (8.6) sekä V iipurin lä ä nissä (I 8.3) ja pienin Oulun (2.9) ja V aasan (6.0) lääneissä. K eskim äärä koko m aalle oli 2.. Meijeriliike. Meijerien luku ja niiden omistajat. T ilasto vuodelta 926 k äsittää y h teensä 595 m eijeriä, jotka jakautuivat om istajiensa m ukaan lään ittäin sillä tavalla kuin seuraava yhdistelm ä osoittaa; viereen, on ilm oitettu m eijerien keskim. luku v v. 92 25: Yksityisiä henkilöitä. Osak eyhtiöitä. Lääni tai maakunta. ILuku. % I,uku. '/O Osuuskuntia. Luku. % Yhteensä. Luku. % Meijerien luku vv. 92 25 keskim. U udenm aan... 9 34.5 0 8.2 26 47.3 55 0 0. o 50 Turun ja Porin... 7 3.9 n 9,o 94 77. 2 2 0 0.o 09 A hvenanm aan... 7.7 2 92.3 3 0 0. o 2 H äm een... 2 2 0.o 6 0.o 42 70.o 60 0 0. o 48 Viipurin... 2 3.8 6.3 45 84.9 53 0 0.o 40 M ikkelin... 6 20.7 23 79.3 29 0 0. o 25 K uopion... 4 6.3. 6 58 9 2.i 63 0 0.o 6 6 V aasan... 7 5.2 5 3.7 2 2 9. 34 0 0.o 09 O u lu n... 3 4.5 5 7.6 58 87.9 6 6 0 0. o 65 V altakunta 7.9 44 7.4 480 80.7 595 0 0. o 524 V. 925 75 3. 45 7.8 455 79. 575 0 0. o Vv. 92 25 keskim. 7 3.5 44 8.4 409 78. 524 0 0. o R unsaasti 4/5 kaikista m eijereistä oli v. 926 osuuskuntien omia, kun yk sityisillä oli n iitä noin / 8 ja osakeyhtiöillä noin /4. Y k sityisiä m eijereitä oli enim m in U udenm aan läänissä, jossa niiden luku oli 34.5 % läänin koko meijeriluvusta. O sakeyhtiöiden om istam ia m eijereitä oli suhteellisesti enim m in U udenm aan (8.2 %) ja Viipurin (.3 %) lääneissä. O suusm eijereitä oli, A hvenanm aata lukuunottam atta, suhteellisesti enim m in K uopion läänissä, jossa näitä m eijereitä oli enem m än kuin 9/0 läänin kaikista m eijereistä. Suhteellisesti pienin oh osuusm eijerien luku U udenm aan läänissä, jonka koko m eijeriluvusta ne tek ivät 47.3 % eli jonkun verran enem m än kuin y k sity iset m eijerit. Jos m eijerien lukua verrataan eri läänien väkilukuun v:lta 926,*) saadaan yh tä m eijeriä kohti seuraava henkilöluku: A hvenanm aalla 2,095, Turun ja Porin läänissä 4,28, V aasan läänissä 4,270, K uopion läänissä 5,92, Oulun läänissä 6,25, H äm een läänissä 6,33, M ikkelin läänissä 7,243, U udenm aan x) V äkiluku jouluk uu n p:nä.

3 läänissä 8,706 ja Viipurin läänissä,292. Lehm älukuun verrattuna taas tuli kutakin m eijeriä kohti v. 926: A hvenanm aalla,007 lehm ää, V aasan läänissä,640, Turun ja Porin läänissä,704, U udenm aan läänissä 2,24, Oulun läänissä 2,320, H äm een läänissä 2,333, K uopion läänissä 2,572, Viipurin läänissä 3,255 ja M ikkelin läänissä 3,506 lehm ää; keskiluku koko m aassa oli 2,7 lehm ää yh tä m eijeriä kohti. M eijerien käyttövoim a. Jos m eijerit ryh m itetään om istajiensa ja k ä y ttö voim an m ukaan, saadaan seuraava taulukko: Yhteensä. Muu yhdistetty voima. Höyry- ja sähkövoima. Vesi- ja höyryvoima. Käsi-ja höyryvoima. Käsi- ja hevosvoima. Öljymoottori. Sähkövoima. Höyryvoima. Vesivoima. Hevosvoima- Käsivoima. Yksityismeijerit... n 2 37 3 2 6 7 Osakeyhtiömeijerit.... 5 2 i 8 9 3 4 2 44 Osuusmeijerit... 55 8 3 326 32 i 9 2 34 480 Kaikki meijerit.... 7 22 4 38 54 i 4 2 44 2 595 70 Yksityismeijerit... 5.5 2.8 52. 8.3 2.8 8.5 00.O Osakeyhtiömeijerit....4 4.5 2.3 40.9 20.5 6.8 9. 4.5 lo O.o Osuusmeijerit....5 3.7 0.6 67.9 6.7 0.2.9 0.4 7. 00.O Kaikki meijerit....9 3.7 0.7 64.0 9. 0.2 2.4 _ 0.3 7.4 0.3 00.0 T avallisin käyttövoim a m eijereissä on siis höyry, joka ta v a ttiin v. 926 38 m eijerissä, m ikä tekee 64. o % näiden, koko luvusta. Sitä lähinnä tavallisin oli käsivoim a, 7 m eijerissä (.9 %), ja sitä lähinnä tavallisin sähkövoim a, 54 m eijerissä (9. %). Sitä paitsi oli 44 m eijeriä (7.4 %), joissa sähkön ohella k äytettiin höyryvoim aa. M eijereitä, joissa käyttövoim ana oli kaksi eri voim a- lajia, oli kaikkiaan 62 (0.4 %). Eri om istajaryhm issä oli höyryvoim a su h teellisesti lukuisam m in edustettuna osuusm eijereissä kuin m uissa, kun taas sähkövoim a oh su h teellisesti yleisin osakeyhtiöm eijereissä. V iim eksi m ainitussa ryh m ässä oh niinikään hevosvoim a suhteellisesti yleisin, kun taas käsivoim a oh yleisin yksityism eijereissä. Lopuksi esitettäköön taulukko, jossa m eijerit ovat k äyttövoim ansa m ukaan ryh m itettyin ä läänittäin: Lääni tai maakunta. Käsivoima. Hevosvoima. Vesivoima. Höyryvoima. Sähkövoima. Muu tai yhdistettu voima. Yhteensä. Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. O'. o Uudenmaan... i.8.8 23 4.8 8 32.8 2 2.8 55 loo.o Turun ja P o r in 4 3.3 94 77.0 5 4. 9 5.6 22 00.0 Ahvenanmaan... 7.7 2 92.3 3 00.0 Hämeen....7.7.7 43 7.7 0 6.6 4 6.6 60 00.0 Viipurin... 27 50.9 6.3 9 7.0 8 5. 3 5.7 53 loo.o Mikkelin... 2 6.9 3 0.3 2 72.4 2 6.9 3.5 29 00.0 Kuopion... 4 6.3 8 2.7.6 43 68.3 3 4.8 4 6.3 63 loo.o Vaasan... 7 2.7 2.5 2.5 97 72.4 4 3.0 2 8.9 34 00.0 Oulun... 4 2.2.5 39 59. 4 6. 8 2. 66 00.0 Valtakunta 7.9 22 3.7 4 0.7 38 64.0 54 9. 63 0.6 595 00.0 V. 925 72 2.5 24 4.2 5 0.9 35 6.0 50 8.7 73 2.7 575 loo.o V v. 92 25 keskim... 72 3.7 28 5.3 5.0 32 6.2 35 6.7 63 2. 524 00.O

32 K äsivoim aa k äyttäviä m eijereitä oli suhteellisesti enim m in Viipurin läänissä, jossa 50.9 % läänin kaikista m eijereistä k ä y tti tä tä voim aa; hevosvoim aa k äyttäviä oli suhteellisesti enim m in K uopion (2.7 %) ja Viipurin (.3 %) lääneissä, höyryvoim alla käypiä enim m in A hvenanm aalla (92.3 %) ja sähkövoim alla käypiä enim m in U udenm aan läänissä (32.8 %). M eijerien tuotanto. T uotannostaan on 582 m eijeriä antan u t tietoja. N ä i den m eijerien om istajat sekä tu otan n on laa tu k äy ilm i seuraavasta: Yksityismeijereitä. Luku. % Osakeyhtiömeijereitä. Luku. % Osuusmeijereitä. Luku. % Yhteensä. Luku. % Voim eijereitä... 32 7. 24 5.3 394 87.6 450 loo.o 398 Juustom eijereitä.. 7 63.0 3. 7 25.9 27 loo.o 25 Voi- jajuustom eijer. 20 9. 4 3.3 7 67.6 05 loo.o 96 Vv. 92 25 keskim. Y h teensä 69.9 4 7.0 472 8. 582 loo.o 59 V v. 92 25 keskim. 7 3.7 43 8.3 405 78,o 59 loo.o Voim eijereistä olivat useim m at osuusm eijerien hallussa, juustom eijerit taas olivat enim m in y k sityisten om istam ia. Osuuskunnilla oli yhteensä 7 varsinaista juustom eijeriä sekä niiden lisäksi 7 sellaista meijeriä, joissa valm istettiin sekä voita että juustoa. Juustom eijereitä oli kaiken kaikkiaan m aassa 27 ja voi- ja juustom eijereitä 05. L ä ä n i t t ä i n j a k a u t u i v a t m e i j e r i t t u o t a n t o l a j i n p u o l e s t a iseuraavasti: Voimeijereitä. Luku. % Juustomeijereitä. Luku. % Voi- ja juustomeijereitä. Luku. % Yhteensä. Luku. % Lääni tai maakunta. U udenm aan 4 8.2 6 32.6 29 59.2 49 00.o Turun ja 'P o r in 86 70.5 4 3.3 32 26.2 22 00. o A hvenanm aan. 84.6 7.7 7.7 3 00.o H ä m e e n... 35 62.5 2. 3.6 9 33.9 56 00. o V i i p u r i n... 47 90.4.9 4 7.7 52 00. o M ik k e lin... 8 66.7 2 7.4 7 25.9 27 00. o K u o p io n... 60 95.2 3 4.8 63 00. o V a a s a n............. 26 94.o 0.8 7 5.2 34 00. o Oulun... 63 95.5 --- 3 4.5 66 00. o V altakunta 450 77.3 27 4.6 05 8. 582 loo.o V. 925 435 76.6 35 6.2 98 7.2 568 00. o V v. 92 25 keskim äärin 398 76.7 25 4.8 96 8.5 59 lo O.o Meijerien vointuotannon määrä nousi v. 926 20,06,890 kilogram m aan. K auppatilasto osoittaa m aasta viedyn v. 926 3,2,888 kg voita, jotenka siis v ien ti oli 65.9 % m eijerivointuotannosta. T äm än lisäk si va lm istettiin m ain ittuna vuonna 70,07 kg heravoita, jota m äärää v astasi v. 925 88,704 kg; v v. 92 25 valm istettiin heravoita 98,824 kg keskim äärin vuodessa. E nsiksi m ainittu voim äärä jakaantui eri lääneille ja erilaatuisten meijeriryhm ien kesken sillä tavalla kuin seuraava yhdistelm ä osoittaa; täm än ohella on ilm o itettu voin tu otan to v. 925 ja v v. 92 25 keskim äärin.

38 Lääni tai maakunta. Yksityiset meijerit. Osakeyhtiömeijerit. Osuusmeijerit. Yhteensä v. 926. V. 925. Vv. 924-25 keskimäärin. Kg. % Kg. % Kg. % Kg. % Kg. % Kg. % Uudenmaan... Turun ja Porin.. Ahvenanmaan.. 68,672 72,3 9.0 40,344 20.0 367,0 5.6 40.8 75,432 6,785,60 407,487 3.8 36. 2. 924,448 7,224,85 407,487 4.6 36.0 2.0 795,449 5,983,253 363,79 4.5 33. 2.0 589,074 4,76,320 27,774 4.5 3.9 2. Hämeen... 63,803 45.4 00,409. 2,288,229 2.2 2,552,44 2.7 2,065,0.5,346,502 0.3 Viipurin... 500 0. 60,522 7.8 87,573 4.6,032,595 5.2,007,088 5.6 578,934 4.4 Mikkelin... 4,20 3.9 656,22 3.5 670,34 3.3 527,972 3.0 422,379 3.2 Kuopion... 7,470 2. 4,46.6,898,246 0.,99,862 9.6 2,8,844.8,666,389 2.7 Vaasan... 28,686 7.9 84,342 9.4 3,870,77 20.6 3,983,745 9,9 3,634,886 20.3 2,89,74 22.0 Oulun... 5,60.6 33,59 3.7,307,036 7.0,346,56 6.7,409,7 7.9,66,094 8.9 Valtakunta 360,965 00.0 900,383 00.0 8,800,542 00.0 20,06,890 00.0 7,904,889 00.0 3,08,640 00.0 V. 925 323,908 858,645 6,722,336 Vv. 92 25 keskim... 284,629 _ 623,587 _ 2,200,424 _ M itä eri lääneihin tulee, oh valm istuksen kokonaism äärä suurin Turun ja Porin läänissä, nim. 7,224,85 kg eli 36.0 % koko m aan valm istusm äärästä; sitä lähinnä olivat V aasan (9.9 %), H äm een ja K uopion (2.7 ja 9.6 %) läänit. P ienin oli valm istusm äärä A hvenanm aalla, vain 407,487 kg eli 2.o %. V errattom asti suurin osa vointuotannosta tu li osuusm eijerien osalle: niiden osuus koko voin tu otan n osta oli n im ittä in 93.7 %, kun osakeyhtiöm eijerien tu o ta n to oli 4.5 % ja yksityism eijerien.8 %. Jos lasketaan vointuotannon keskim ääräinen suuruus yhtä m eijeriä kohti, saadaan täm ä keskim äärin olemaan: V. 926. Vv. 92 25. keskim. Y ksityism eijereille... 6,942 kg 5,047 kg O sakeyhtiöm eijereille... 23,694» 5,52» Osuusmeijereille... 40,43» 30,70» K aikille m eijereille... 36,48» 26,536» K oko valtakunnassa valm istettiin yhtä henkilöä kohti 5.6 kg m eijerivoita, sek ä eri lääneissä seuraavat määrät: U udenm aan läänissä.9 kg, Turun ja Porin läänissä 4.o kg, A hvenanm aalla 5.o kg, H äm een läänissä 6.7 kg, V iipurin lä ä nissä.7 kg, M ikkelin läänissä 3.2 kg, K uopion läänissä 5.2 kg, V aasan läänissä 7.0 kg ja Oulun läänissä 3.3 kg. Lopuksi esitettäköön taulukko, josta käy ilm i m eijerien luku, jaettuna voin tu otan toon nähden eri suuruusryhm iin, sekä vointuotannon määrä kussakin suuruusryhm ässä. Meijerien luku. Valmistusmäärä, kilogrammaa. Tuotantoryhmä. v. 926. % V. 926. 0/ /O Vv. 92 25 keskim. % A lle,000 k g.. 7 3. 0,202 O.i 0,62 0.,000 5,000» 8 4.6 232,073. 283,370 2.2 5,000 0,000» 84 5. 62,998 3. 574,02 4.4 0,000 5,000» 68 2.2 83,03 4. 75,280 5.4 5,000 25,000» 7 2.8,38,068 6.9,35,337 0.3 25,000 50,000» 98 7.7 3,569,097 7.8 3,24,263 24.5 50,000 75,000» 60 0.8 3,76,860 8.5 2,942,79 22.4 75,000 00,000» 28 5.0 2,432,637 2.,509,320.5 00,000 200,000» 4 7.4 5,228,630 26.,72,257 3. 200.000 ja yli 7.3 2,047,222 0.2 795,380 6. M aatalou s v. 9%6. Y hteensä 555 loo.o 20,06,890 loo.o 3,08,640 0 0.0

34 M aidonkulutus vointuotannossa on lask ettu k yselykaavakkeihin an n ettu jen vastau sten nojalla, jotka ilm aisevat kuinka paljon m aitoa on k ä y tetty keskim äärin yhteen kiloon voita. M issä tietoja tässä kohden on puuttunut, on k atsottu yh teen voikiloon m enevän 2 4.o kg m aitoa. N äin m enetellen saadaan m aidonkulutus olem aan kiloissa: Y ksityism eij er... O sakeyht. meijer... O suusm eijereissä.. Maidonkul utus V. li 26, kg. Maidonkulutus vv. 92 25 ceskim,, kg. Koko kulutus, Y htä voi* kiloa kohti. Yhtä meijeriä kohti. Koko kulutus :'l a voik:iloa kohti. Yhtä meijeriä kohti. 8,75,44 2,420,030 440,875,705 24. 23.8 23.5 67,599 563,685 948,20 6,979,445 5,5,465 290,303,206 24.5 24.3 23.8 23,749 376,902 730,506 Y hteensä 47,00,879 23.5 848,668 32,434,6 23.8 632,458 E ri lääneissä oliv a t m aidonkulutusm äärät sem m oisinaan sekä yh tä v o i kiloa ja yh tä m eijeriä koh ti seuraavat: * Maidonkulutus v. li26, kg. Maidonkulutus vv. 92 25keskim., kg. Lääni tai maakunta. Koko kulutus. Yhtä voikiloa kohtii. Yhtä meijeriä kohti. Koko kulutus. Yhtä voikuoa kohti. Yhtä meije riä kohti. U udenm aan... 22,203,390 24.0 672,830 4,45,046 24.0 439,287 Turun ja Porin.. 67,270,27 23.2,47,543 98,889,637 23.7 934,685 A hvenanm aan... 9,584,579 23.5 798,75 6,44,779 23.6 605,68 H äm een... 59,357,745 23.3,099,28 3,742,980 23.6 684,6 Viipurin... 24,294,765 23.5 476,368 3,536,058 23.4 343,555 M ikkelin... 5,754,086 23.5 630,63 9,849,326 23.3 455,987 K uopion... 45,369,480 23.6 720,50 39,368,75 23.6 600,25 Vaasan... 95,474,924 24.0 77,857 70,807,58 24.5 659,285 Oulun... 3,70,783 23.5 480,330 27,680,957 23.7 425,86 V altakunta 47,00,879 23.5 848,668 32,434,6 23.8 632,458 V. 925 423,06,39 23.6 793,820 Y hteen voikiloon k ä y tetty m aitom äärä oli siis osuusm eijereissä pienem pi kuin m uissa m eijeriryhm issä sekä Turun ja Porin ja H äm een lääneissä pienem pi kuin m uissa osissa m aata. M eijereitä, joissa valm istettiin juustoa v. 926 oli kaikkiaan 32 ja niissä valm istetun juuston kokonaism äärä oli 5,288,090 kg. Juuston vienti m aasta oli m ainittuna vuonna 2,886,534 kg eli 54.6% m eijeri-juuston tuotannosta. L ään ittäin esitettv n ä o li iuuston valm istuksen m ääräerim eiierirvhm issäseuraava: Lääni tai maakunta. Yksityiset meijerit. Kg. /o Osakeyhtiömeijerit. Kg. % Osuusmeijerit. Kg. o Yhteensä v. 926. Kg. Yhteensä v. 925. Kg. 0/ /O Vv. 92 25 keskimäärin. Kg. % '! Uudenmaan... 696,64 63.0 295,780 52.4,099,744 30.4 2,09,688 39.6 2,07,02 38.0,508,348 38.5 Turun ja Porin.. 72,938 5.7 245,662 43.5,338,537 37.0,757,37 33.2,754,333 32.2,88,762 30.3 Ahvenanmaan.. 7,000 0.6 ' 348 (O.o) 7,348 0. 7,33 0. 7,90 0.2 Hämeen... 96,7 8.7 22,52 3.9 246,29 6.8 364,64 6.9 42,009 7.7 280,36 7.2 Viipurin... 36,250 3.3,000 0.2 233,65 6.5 270,90 5. 297,696 5.5 58,558 4.0 Mikkelin... 27,793 2.5 57,502 4.4 85,295 3.5 98,405 3.6 53,68 3.9 Kuopion.... 06,92 2.9 06,92 2.0 95,953.8 60,006.5 Vaasan... 68,604 6.2 247,59 6.8 35,763 6.0 395,429 7.3 369,996 9.4 Oulun... 89,52 5.2 89,52 3.6 208,839 3.8 95,557 5.0 Valtakunta,04,920 00.O 564,594 0Ö.0 3,68,576 5,288,090 5,450,097 00.0 3.923.34 00.0 V. 925,252,245 473,082 3,724,770 Vv. 92 26 keskim... 888,422 393,262 2,64,450 -- o öo O ÖO

35 Suurin oli juuston valm istus v. 926 U udenm aan läänissä, jonka tu otan to tek i 39.6 % m aan koko juustontuotannosta. Lähinnä sitä tu liv a t Turun ja Porin (33.2 %) sekä H äm een ja V aasan (6.9 ja 6.0 %) läänit. Eri m eijeriryhm issä valm istivat osuusm eijerit suurim m an juustom äärän, nim. 68.4 % koko ju u stontuotannosta; vastaavat suhdeluvut olivat yksityism eijereille 20.9 ja osakeyhtiöm eijereille 0. 7. M e i j e r i e n l u k u, j a e t t u i n a j u u s t o n t u o t a n t o o n n ä h d e n e r i s u u r u u s r v h m i i n, s e k ä j u u s t o n v a l m i s t u k s e n m ä ä r ä k u s s a k i n r y h m ä s s ä k ä y i l m i s e u r a a v a s t a t a u l u k o s t a : Meijerien luku. Valmistiusmäärä, kilogrammaa. Tuotantoryhmä. v. 926. o/ /O V. 926. % Vv. 92 25 keskim. % A lle,000 kg.. 3 2.3,293 (O.o),495 (O.o),000 5,000».. 8 6. 22,33 0.4 32,274 0.8 5,000 0,000».. 3 9.8 96,456.9 90,567 2.3 0,0 0 0 5,000».. 6 4.5 74,3.4 50,69 3.8 5,000-25,000 9 4.4 37,424 7.o 407,659 0.4 2 5,0 0 0 50,000».. 45 34.,644,880 3.,328,77 33.9 5 0,0 0 0 75,000».. 7 2.9,025,738 9.4 885,45 22.6 75,000 00,000».. 5.4,285,46 24.3 480,922 2.3 00,000 200,000».. 6 4.5 766,574 4.5 446,749.4 200,000 ja yli.. 99,67 2.5 Y hteensä 32 00.0 5,288,090 00. o 3,923,34 00. o M eijerien työntekijäin ja työpäivien luku. M eijerien työn tek ijäin koko luku oli huhtikuun p:nä 926 2,43, joista m iespuolisia 988 ja naispuolisia,443. L äänittäin jakaantuivat työntek ijät seuraavasti: Vv. 92 25 keskim. Lääni tai maakunta. Miehiä. Naisia. Yhteensä. 0/ Yhteensä. % U udenm aan... 248 99 347 4.3 295 5. Turun ja Porin... 230 335 565 23.3 458 23.5 A hvenanm aan... 9 23 32.3 27.4 H äm een... 90 78 268.0 200 0.3 Viipurin... 56 20 76 7.2 25 6.4 M i k k e l i n... 42 74 6 4.8 8 4.2 K u o p i o n... 87 56 243 lo.o 22 0.9 V aasan... 40 37 457 8.8 356 8.3 Oulun... 86 4 ' 227 9.3 93 9.9 V altakunta 988,443 2,43 00.0,947 loo.o V. 925 98,340 2,32 V v. 92 25 keskim. 836,,947 T yön tek ijöistä oli m iespuolisia 40.6 % ja naispuolisia 59.4 %. ik än sä puolesta, ia.ka.a.ntnivat tvöntekiiät, senraavalla tavalla,- Vv. 92-25 i keskimäärin. Luku. % luku. % Alle 5 v..... 7 0.3 5 0.3 5 8 v... 40.6 39 2.0 Yli 8 v... 2,384 98.,903 97.7

36 Niinkuin näkyy, käytetään alaikäisiä ja nuoria henkilöitä m eijeriliikkeessä perin rajoitetussa määrässä; edellisiä oli v ain 0.3 ja jälkim äisiä.6 % m eijereissä ty ö sk en televien koko luvusta. Jos verrataan työntekijäinsä lukum äärästä tietoja antaneita m eijereitä sam ojen m eijerien työntek ijäin lukuun, saadaan yhtä m eijeriä kohti seuraava ty ön tek ijäin luku: U udenm aan lä ä n is s ä... Turun ja Porin lä ä n is s ä... A hvenanm aan m aakunnassa... H äm een lä ä n is s ä... Viipurin»... 6.4 4.7 2.5 4.5 3.3 M ikkelin läänissä... K uopion»... V aasan»... Oulun»... V altakunnassa 4.0 3.9 3.4 3.5 4. T yöpäivien luvusta on 595 m eijeriä antanut tietoja. N äiden päivien luku oli kaikkiaan 67,900 ja jakaantui se eri m eijeriryhm ien k esk en seuraavasti: Koko luku. % Keskim. yhtä meijeriä kohti. Vv.! 2 25 keskimäärin. Yhtä meijeriä Koko luku. % kohti. Y ksityism eijereissä... 2,749 2.9 306 20,266 4.i 287 O sakeyhtiöm eijereissä 4,029 8.4 39 3,80 9.2 298 O suusm eijereissä... 32,22 78.7 275 09,834 76.7 269 K aikissa m eijereissä 67,900 00. o 282 43,280 00. o 274 Eri lääneissä oli työpäivien luku sekä kokonaisenaan että yhtä m eijeriä k oh ti seuraava: Lääni tai Työpäiv. Työpäiv. luku. Lääni tai Työpäiv. Työpäiv.luku maakunta. koko luku. %. meij. kohti. maakunta. koko luku. % il meij. kohti. U udenmu d e n maan a a n.. 9,00.4 347 Kuopion u... 2,998 7.7 206 Turun ja Porin 39,706 23.7 325 Vaasan a a s a n... 34,40 20.5 257 A hvenanm aan. 3,672 2.2 282 O u lu n... 8,648 l.l l. i 283 H ä m e e n... 8,850.2 34 V altakunta 67,900 00.o o 282 V iip u r in... 3,087 7.8 247 V. 925 62,82 283 M ikkelin... 7,429 4.4 256 V oita ja juustoa yhteensä valm istettiin keskim äärin yhtä työp äivää kohti, kilogram m oissa: Vv. 92 25 keskimäärin. Y ksityism eijereissä... 67 58 O sakeyhtiöm eijereissä... 04 77 Osuusm eijereissä... 70 35 K aikissa m eijereissä 5 9

37 E r i l ä ä n e i s s ä o l i v a t v a s t a a v a t v a l m i s t u s m ä ä r ä t s e u r a a v a t, k g : Vv. 92- V. 926. keskim. -25 Vv. 92 25 V. 926. keskim. U udenm aan läänissä.. 58 26 M ikkelin läänissä... 5 98 Turun ja Porin lään issä. 226 54 K u o p i o n»... 56 40 A h v e n a n m a a n m a a k u n n. 3 93 V a a s a n»... 25 H ä m e e n l ä ä n i s s ä... 55 4 Oulun»... 82 79 Viipurin»... 00 75 Valtakunnassa V. 925 5 43 9 Maataloustyöväen saanti ja palkkaehdot M aataloustyöväen saanti. T yöväensaantiin nähden on p id etty silm ällä sitä, onko täm ä ollu t h yvä, riittä v ä ta i niukka vai onko ty ö v ä e stä ollut puute. T ä m än m ukaan ry h m itty iv ä t eri läänien kunnat siten kuin seuraava p rosen ttilukuja esittä v ä taulukko osoittaa. K u n tien suhteellinen luku, joissa ty ö v ä e n saan ti oli v. 926. Lääni tai maakunta. Hyvä. Biittävä. Niukka. Puutteellinen. Osaksi riittävä, osaksi niukka. U udenm aan... 7.9 89.5 2.6 -------- Turun ja P o r in... 9.2 79.8 0. -------- 0.9 A h v e n a n m a a n... 80. o 20. o - H äm een... 8.9 9. Viipurin... 6.9 86.2 6.9 -------- M ikkelin... 4.3 82. 3.6 K uopion... 3.6 79.6 6. 8 -------- V aasan... 5.7 74.7 9.6 ---- Oulun... 20.6 76.7 2.7 ---- V altakunta 0.2 8.3 8.3 ---- 0.2 V. 925 4.6 73.0.6 --- 0.8 T yöväensaantisuhteita vuosina 92-25 valaisevat seuraavat kaksi yhdistelm ää, joista edellinen osoittaa työväensaantim ahdollisuutta eri läänien kunnissa absoluuttisin keskim äärin ilm oitettu n a ja jälkim äinen sam oja seikkoja prosenttiluvuin.

38 Lääni tai maakunta. Niiden kuntien keskimääräinen luku, joissa maanviljelystyöväen saanti oli vv. 92 25: H yvä. Riittävä. Niukka. Työväestä puute. Ositt. riittävä. ositt. niukka, Yhteensä. Uudenmaan... 2 25 7 35 Turun ja Porin... 5 78 7 (0.4) 0 Ahvenanmaan... (0.2) 4 8 3 Hämeen... 3 39 6 49 Viipurin... 3 34 3 (0.4) (0.4) 50 Mikkelin... 9 6 (0.2) 26 Kuopion... 4 27 4 (0.2) 35 V aasan... 6 49 25 8 Oulun... 7 45 2 66 Yhteensä Uudenmaan... Turun ja Porin... Ahvenanmaan... Hämeen... Viipurin... Mikkelin... Kuopion... V aasan... Oulun... Valtakunta 3 5.7 5.0 (0.0) 6. 6.0 3.9.4 7.4 0.6 6.8 320 7.4 77.2 30.8 79.6 68.0 73. 77.2 60.5 68.2 70.2 98 % 20.0 6.8 6.5 2.3 26.0 23.0.4 30.9 8.2 2.5 4 -.0 7.7 (0.0).2.5 0.9 3 2.9 (0.0) 2.0 (0.0) (0.0) (0.0).5 0.6 456 00.0 00.0 00.0 00. o 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 loo.o M aataloustyöväen palkat. M itä en sinnä m iesten ja n aisten ja lk a p ä ivä töistä suoritettuihin palkkoihin tulee, olivat näm ä keskim äärin eri lääneissä ja valtakunnassa v. 926 sekä valtakunnassa v. 925 ja vv. 92 25 keskim äärin seuraa vat: Kesällä Talvella Miehen. Naisen. Miehen. Naisen. Lääni tai m aakunta. Talon Omassa Talon Omassa Talon Omassa Talon Omassa 5fm jc f i fm f. lm 3/mf. ym. S!mf. yu* yuä. S mf. 7W. Uudenmaan... 23.32.36 37 2 39 20 6 7 58 29 8 9 62 6 92 Turun ja Porin... 2 09.3.3 06 2 69 2 5 6 26 03 9 42 6 93 Ahvenanmaan... 25 38.36 67 4 38 24 38 7 92 27 78 0 3 9 38 Hämeen... 8 96.3 6 67 9 60 4 4 25 07 8 9 6 7 Viipurin... 24 67.37 26 3 8 22 6 7 27 38 8 72 6 54 Mikkelin... 2 2 34 04 2 68 22 08 3 39 25 30 7 4 6 32 Kuopion... 23 07.34 40 2 37 2 29 3 93 24 88 7 60 5 43 I Vaasan 24 0 35 98 4 68 23 48 6 52 27 46 9 20 6 7b : Oulun... 32 2 46 8 6 96 27 4 8 36 32 3 9 26 8 3 j Valtakunta Valtakunti 23 82 35 97 3 66 22 5 5 9 27 7 8 99 6 78 V. 92 925 2.3 66 35 26 3 43 2 83 5 42 26 54 8 69 6 25 Vv..92 25keskim. 23 78 36 07 3 57 22 8 5 69 27 9 8 68 6 38

89 K eskim äärin olivat siis palkat kaikissa palkkausryhm issä v. 926 suurem m a t kuin lähinnä edellisenä vuonna. L isäys kesäpaikoissa oli talon ruuassa olevalle m iehelle 0.7 % ja naiselle.7 % sekä om aruokaiselle m iehelle 2.0 %, ja om aruokaiselle naiselle.5 %. T alvipalkkojen lisäys taas oli talon rullassa olevalle m iehelle 3.2 % ja naiselle 3.5 %, sekä om assa ruuassa olevalle m iehelle 2.4 % ja naiselle 3.3 %. Jos vuoden 926 palkkoja verrataan vuonna 94 m aksettuihin ja viim eksi m ainitun vuoden palkkam äärät pannaan = 00, saadaan ylem pänä m ainitut 926 ja 925 vuoden palkat sekä vuosien 92 25 keskipalkat eri lääneissä ja palkkausryhm issä olem aan seuraavat: Lääni tai maakunta. Talon Kesällä. Talvella. Miehen. Naisen. Miehen. Naisen. Omassa Talon Omassa Taion Omassa Talon Omassa Uudenmaan....08,048,033 983,72,8,73,07 Turun ja Porin....6,32,43,23,263,205,308,92 Ahvenanmaan... 93 955 972,05,073,056,33,82 Hämeen...,42,3,44,07,334,2,29,55 Viipurin...,05,032 952 945,08,46,05.027 Mikkelin...,92,58,42,056,25,77,76,26 Kuopion...,25,0,04,039,352,226,30,26 Vaasan...,60.35,096,082,27,99,260,63 Oulun...,9,50,034,040,340,23,25,30 Valtakunta,08,00,067,050,243,8,232,26 V. 925,095,078,049,035,205,54,90,09 Vv. 92 25 keskim.,0,03,060,05,226,82,89,099 K oko valtakunnassa olivat niinm uodoin palk at v. 926 0 & 2 kertaa suurem m at 94 vuoden palkkoihin verrattuina; m uutam issa lääneissä olivat talon ruuassa olevain työm iesten talvip alk at jopa yli 3 kertaa suurem m at kuin v. 94. H evospäivätöistä su oritetut palkat n ä k yvät seuraavasta: Kesällä. T a l v e l l a. Lääni tai m aakunta. Talon Omassa Talon Oma ruuas ssa sa. ; Smf. ph. 3/mf. m Z fm f. ph sv im Uudenmaan... 46 72 72 43 40 65 54 Turun ja Porin... 46 49 67 72 38 63 59 38, Ahvenanmaan... 54 7 80 63 40 83 64 38 Hämeen... 44 36 69 8 39 26 63 2 Viipurin... 50 35 73 32 42 74 66 47i Mikkelin... 38 27 56 93 33 52 57 82' Kuopion... 48 08 7 38 37 75 62 93' Vaasan... 47 7 69 56 40 75 62 8 (hilun... 62 95 94 57 45 78 75 8! Valtakunta 49 06 72 56 40 2 63, 96 V. 925 49 49 72 67 4 44 64 20. Vv. 92 25 keskim. 50 08 74 32 43 8 66 22

40 Jos vertaa toisiinsa koko m aahan kohdistuvia palkkam ääriä vuosilta 925 ja 926, huom aa niiden vähentyneen kaikissa luokissa. N iinpä oli vähennys talon ruuassa olevalle ajom iehelle kesällä 0.9 % ja talvella 3.o % sekä om a- ruokaiselle ajom iehelle kesällä 0.2 % ja ta lv ella 0.4 %. Jos ne palkkam äärät h evospäivätöistä, jotka m ak settiin vuonna 94 pannaan = 00, olivat vastaavat m äärät vuonna 926 sekä v. 925 ja v v. 92 25 keskim äärin seuraa van suuruiset: Kesällä. Talvella. Lääni tai maakunta. Talon Omassa Talon Omassa Uudenmaan...,059,099,06,32 Turun ja Porin...,20,70,8,58 Ahvenanmaan...,079,34,03,35 Hämeen...,92,23,254,232 Viipurin...,049,023.058,039 Mikkelin... 98 990,064,05 Kuopion...,205,24,202,6 Vaasan...,0,20,85.74 Oulun...,225,200,89,7 Valtakunta,23,25,49,40 V. 925,32,27,84,44 Vv. 92 25 keskim.,46,52.252,80 K esäpaikoissa oli siis lisäys vuoteen 94 verrattuna koko m aahan nähden keskim äärin lähes % -kertainen, m utta erinäisissä lääneissä osittain lähes 2-kertainen ta i sitä enem m än. L opuksi esitettäköön vuosipalkalla olevien työntekijäin palkkam äärät, sekä ta lo n ruuassa e ttä om assa ruuassa olevien. N äm ät oliv a t eri lääneissä ja v a lta k unnassa seuraavat: Miehen. Naisen. Lääni tai maakunta. Talon Omassa Talon Omassa Suomen markkaa. Uudenmaan... 5,OHO 8,453 3,054 5,423 Turun ja P o r in... 4,425 7,695 3,23 5,595 Ahvenanmaan... 4,286 7,980 2,687 5,40 H äm een... 4,048 7,695 2,838 5,369 V iipurin... 3,723 8,09,974 4,655 Mikkelin... 3,409 6,767 2,029 4,454 Kuopion... 3,624 7,045 2,000 4,58 Vaasan... 3,699 6,986 2,335 4,73 Oulun... 4,69 7,957 2,250 j 4,967 Valtakunta 4,054 7,628 2,59 5,073 V. 925 4,022 7,469 2,450 4,98 Vv. 92 25 keskim. 3,987 7,585 2,359 4,829

4 K u ten näkyy, lisääntyivät puheenaolevat palkat v. 926 edelliseen vuoteen verraten kaikissa ryhm issä. L isäys oli m iehen palkassa 0.8 % talon ruuassa olevalle ja 2.i % om assa ruuassa olevalle, sekä naisen palkassa talon ruuassa olevalle 2.8 % ja om assa ruuassa olevalle naiselle 3.2 %. Jos k ysym yk sessä olevat palkkam äärät vu od elta 94 pannaan v a sta a m aan 00, oliv a t ne vuonna 926, v. 925 ja v v. 92 25 keskim äärin seu raa van suuruiset: Lääni tai maakunta. Talon Miehen. Omassa Talon Naisen. Omassa Uudenmaan...,382,2,3,047 Turun ja P o r in....45,306,569,37 Ahvenanmaan...,8,248,292,275 H äm een...,358,237,534,29 V iipurin...,60,228,29,84 Mikkelin...,267,87,380,72 Kuopion...,308,25,307,238 Vaasan...,254,207,297,78 O ulun...,98,9,60,74 Valtakunta,295,29,354,225 V. 925,285,93,37,88 Vv. 92 25 keskim.,274,2 2,268,66 P alkollisten vuosipalkoissa on lisäys vuoden 94 jälkeen ollut m elkoinen, v. 926 useim m iten 2-kertainen tai sitäkin suurem pi, m uutam issa tapauksissa yli 5-kertainenkin. M aatalous v. 926. 6

! 42 48 Seuraavassa kuudessa taulukossa esitetään erinäisiä e d e ]%o s Ice teit uj a m aatalouden puolia m aanviljely sseuroittain. N :o. Peltoalat asianom aisten m aanviljelysseurojen koko pelto-alasta, prosentiksi laskettuina, v. 926. Lapin. Perä- Pohjolan. Kajaanin. Oulun läänin. Keskisuomen. Keskipohjanmaan.! Pohjanmaan Ruotsalainen. Etelä- Pohjanmaan. Pohjois- Karjalan. Kuopion. Mikkelin läänin. Itä- Karjalan. Viipurin läänin. Läntisen Viipurin läänin. Itä-Hämeen. Hämeen- Satakunnan. Hämeen läänin. Satakunnan. Lounais- Suomen. Suomen Talousseura. Uudenmaan läänin. Uudenmaan ja Hämeen läänien. j Syysvehnä....7 0.9.7.5 0.4 0.3 0.4 0. 0.4 0. 0. (O.o). (0.0) (O.o ) (0.0) (0.0) (0.0) (0.0) (0.0) Kevätvehnä... 0.3 0.3 2.8 0.6 0. (0.0) (0.0) 0..3 0.6 0.2 0.6 0. 0.2 (O.o) 0. (0.0) (O.o) (0.0) (O.o) Ruis... 8.7 9.9 9.3 8.5.4 9.4.2 4.9.0 2.5 3.8 8.9 2.2 4.6 9.5 9.6 6.4 8.3 0.5 0.3 7. 2.0 O hra... 2.0 2.5.5 2.7 5.3 3.6 4.2 4.0 2.6 4.0 4.6 4. 8.5 6. 4.9 5.9 7.0 9.4 3.3 3.8 28.4 5.2 Kaura... 23.6 22.2 23.8 25.6 25.4 22.9 22.8 26.7 22.9 22.7 20.5 24. 9.6 6.0 5.7 8.7 2.5 3.0 9.9 8.0 3.7 0.8 Sekuli... 0.9 0.7 0.6 0.6 0.2 0.5 0.4 0.3 0.2 0 3 0 6 0 3 Herne, papu ja virna....3..8.2 0.5 0.7 0.7 0.5 0.4 0.6 0.3 ; 0.2 0.. 0. 0. 0.3 (O.o) (Oio) 0. OM Yhteensä viljakasveja 38.5 37.6 4.5 40.7 43.3 37.4 39.7 46.6 38.8 4.0 39.9 48.6 4.2 38.0 30.4 35.4 26.2 d l. 2 34. 32.7 39.5 54.0 P eruna... 5.0 2.6 3.3 2.4 2.9 2.0 2.9 3.6 2.6 3.6 3.9 5.4 5.8 4.5 2.3 3.5 2.3 2.7 3. 5.8 4.6 3.8 Rehunauris... 0.5 0.7 0.7 0.5 0.7 0.6 0.9.0 0.6 0.7 0.5 0.9. 0.8.4 0.8 0.8 0.8 0.5.2 0.3 0.7 Muut juurikasvit... 0.5 0.4 0.5 0.4 0.2 ' 0. 0. 0. 0.3 0.2 0.2 i (0.0) 0.2. 0.3 0.2 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. Yhteensä perunaa ja juurikasveja 6.0 3.7 4.5 3.3 3.8 2.7 3.9 4.7 3.5 4.5 4.6 6.3 7. 5.6 3.9 4.4 3.2 3.0 3.7 7. 5.0 4.6 ' Vihantarehu... tarehu....3.4 0.4 0.4 0.5 0.5.0 0.7 0.7.0 0.3.5 0.7 0.9 0.6 0.5 0.6 0.6 0.4.0.5 2.9 Heinällä siemeneksi....0..2 0.9.2 0.8 0.7 0.9. 0.7 0.6 0.3 0.3 0.3.3 0.5 0.9. 0.6 0.2 0.2 Heinällä rehuksi... 42.2 39. 38.5 33.5 32.4 4 4.3 38.0 30.7 39.8 4.7 40.0 26.6 39. 42. 40.5 44.8 56.4 48.4 50.3 47.2 50.7.37.2 Nurmilaidun... 3.3 6.4 4.0 9.8 8.2 4.5 5.3 2. 5.9 0.9 0.6 0.5 0.4 0.8 3. 4.4 7.4 8.5 4. 0.6 0.7 0.8 Yhteensä vihantarehua ja heinää 47.8 48.0 44. 44.6 42.3 50. 45.0 34.4 47.5 44.3 4.5 28.9 40.5 44. 55.5 50.2 65.3 58.6 55.4 49.0 53. 40.9 Pellava ja hamppu... 0.2 0.6 0.2 0.3 0.2 0.2 0.2 0.3 0.2 0.3 0.4 0.2 0.2 0.3 0.3 (0.0) 0. 0. 0. 0.2 Tävskesanto... 7.2 9.4 9.4 0.5 9.8 9.5 0.6 3.5 9.8 9.3 2.9 5.2 0.5 0.9 8.9 9.7 4.3 5.9 5.6 9.5 2. 0.4 Muu peltoala... 0.3 0.7 0.3 0.6 00.0 00.O 00.O 00.O 00.6 0.6 0. 0.6 0.5 0.2 0.6 0.7 0.8 0.5..0 0.3 0.9 0.6..5 0.3 0. Koko peltoala 00.O loo.o 00.0 00.0 00.0 loo.o loo.o 00.0 00.0 00.0 00.0 00.6 loo.o loo.o 00.6 00.0 00.6 N :o 2. m äärät ha,:lta, kiloissa,v. 926 m aanviljely sseuroittain. Kasvilaji. Uudenmaan ja Hämeen läänien. Uudenmaan läänin. Suomen Talousseura. Lounais- Suomen. Satakunnan. Hämeen läänin. Hämeen Satakunnan. Itä-Hämeen., Läntisen I Viipurin läänin. Viipurin läänin. Itä-Karjalan. Mikkelin läänin. Kuopion. Pohjois- Karjalan. Etelä- Pohjanmaan. Keski- Suomen. Pohjanmaan Ruotsalainen. Keskipohjanmaan. Oulun läänin. Kajaanin. Perä-Pohjolan. L apin. Syysvehnä...,386,66,753,849,622,493,380,62,336,527,625,502,000,904,396,583 408,950,0 0 0 Kevätvehnä...,329,482,822,48,558,487,39,430,435.633,303,588,252.399,647,494,938,852,85,400 _ Ruis...,07,62,23,368,380,209,33,44,74 3 0,40.252,458,373,464,292,460,60,632,504;,827,538 O h ra...,438,372,440,303,265,345,275,382,296,328,22,455,422 i;2 7 i,454,432,5.37,444,52,395,894,669 Kaura...,587,278,584,296,34,278,248,296,520,442,33,78:,482,255,36,404,404 l,26f ;,398.48,454,033 j Sekuli...,473,37,472,436,264,44,36,447,565 i 324,3,30,526,39,344,457,253,204,599,67,683 Herne, papu ja virna...,329,440.606,422,204,280,6,245,373,70.042,290 937,039 ^>9,344 983,39,605 900 _ P eru n a...,58 9,962 2,33,675,224 3,52 2,62 2,85 9,82 2 539 38 4 435' 4,222 9,667,526 2,769 3,009,094 2,78 4,945 3,78 6,72 Rehunauris... 26,25 25,469 20,720 24,60 29,332 24,309 27,962 28,82 8,66 99 03 94 509 98 249 96 095 90 845 9 58 8 839 36 900 8 82 4,675 9 940 2,99 8,763 Muut juurikasvit... 20,264 9,532 8,760 20,305 6,80 9,68 5,590 22,648,857 j - V, 8 7 7 888 3 85 0 977 9 973 9,44 0,844 9,65 2,99 0,393 3,004 9,900 Vihantarehu... 3,320 4,095 3,336 3,083 3,38 3,26 3,48 3,59 3,269 3 0 3 408 3 74 3 500 3 405 3,279 3,694-3 984 3 406 3,799 3.332 4,330 3,42 Heinänsiemen... 278 252 282 287 30 269 252 32 323 9 74 265 ' 34 263 292 308 282 348 *283 246 34 304 Peltoheinä... 3,079 2,932 3,323 2,939 2,852 2,453 2,589 3,09 2,842 9,863 2 99 2 838' 2 93 3 54 2 654 2 93 2.629 2,2c 2,83 2,746 2,968 2,487 j N iittyheinä...,034,099,266,066,059,092,06,042,25' 35Q 4 IO l l5 8 297 393 85,00,043 76^ 729 850,048 857' I Pellava ja hamppu... 256 29 240 297 285 277 235 328 262;; 305 30 34 33 332 235 308 222 24 20 274

Syysvehnä... Kevätvehnä... R u is... Ohra... Kaura... Sekuli... Herne, papu ja v irn a... Yht. viljakasveja Peruna... Rehunauris... Muut juurikasvit... Yht. perunaa ja juurilt Uudenmaan ja Hämeen läänien. 2,86 536,723 3,84 38,043,432 2 068 59,802 4,004,256,743 7,003 Peltoheinä... Vihantarehu... 63,253 2,8 Syysviljan o lje t... 5,86 Kevätkorsivilj.»... 7,65 Palkokasvien»... 59 Yht. peltoheinää, vihantarehua ja o lk ia... 89,429 Uudenmaan läänin. 2,03 634 6,793 4,555 34,645,292 2,400 62,332 7,655 2,463,453 N:o 3. Suomen Talousseura.,069,873 3,798 698,435 309,046 20,228 2,93 46 448,57 3,795 67,75 8,580 3.322 28 7,522,947 6,62 5,869 686 299 95,326 Rehunauriin naatit 7 23 Muiden juurik.» 25 20 Yht. naatteja 368 44 Koko sato pellosta... 69,670 N iittyheinä... 2,359 2,68 N:o 4. Yhteensä "/o 68.96 6.2 26,93 39 65 04 5,040,340 72,35 6.3 52,380.9 44 45 Lounais- Suomen. 6,4 2.95 27,44 7,569 65,587,869 4.95 5,267 3,25 2,460 2,436 8,47 93,507,080 3,540 3,343,99 40,669 23 35 582 274,665 2,343 277,008 0. rehuyksiköissä v. 926 (,000 yksiköin), maanviljelysseuroittain. Satakunnan.,372 405 30,330,693 54,584 493,4 99,99 2,476 3,00 77 6,248 7,300,302 2,68 26,739 38 2,340 282 UI 393 228,972 4,389 233,36 8.5 Hämeen läänin. 668 85 5,984 6,244 34,307 808,9 59,287 7,659,546 39 9,524 6,049 822 6,66 6,588 34 I Hämeen Satakunnan. 40 37,66 3,879 8,755 337 656 35,690 5,509,499 206 7,24 3,55,27 4,80 9,65 87 Itä-Hämeen. j I 77 57 3,865 4,39 23,534 38 509 42,599 7,82,897 37 9,396 30,935 748 5,577,29 45 Läntisen Viipurin läänin. 234 862 5,886,40 3,206 47 250 2,986 2,93 400 96 2,789 20,57 48 2,449 6,360 72 Täysikäisiksi muunnetut kotieläimet v. 926, maanviljelysseuroittain. Viipurin läänin. Itä-Karjalan. Mikkelin läänin. 85,46 46,444 48,696 29,870 j 05,002 47,688 45,453 66,5 42,559 44,662 39,752 45 46 40 30 78 46 38 28 9 70 224 66 54,463 89,58 00,95 54.7,70,73 2,642,250 56,73 90,69 5.7 3.3 03,557 3.8 55.96 2. Kuopion. Pohjois- Karjalan. Etelä- Pohjanmaan. Keski- Suomen. 29 5 3 u 8 7 3 2 i,557 93 829 3 40 7 85 0 6 3 4 2,67 3,934 20,00 7,523,863 34,87 8,665 9,66 6,340 7,63 2,737,858 66 7,434 3,658 4,629 0,85 4,73 5,987 5,34 0,076 5,84 8,984 3,085 6,977,657; 4,82 3,995 9,975 23,75 9,95 42,293 5,222 5,03 6,493,936,743 630 5,030 269 658 949 584 50 749 30 254 385 50 69 ;,005 224 275 84 57 432 239 22 9 24 3 74,674 32,388 46,379 53,300 26,732 93,598 30,308 35,078 8,953 49,047 7,722 9,535,738 3,830 6,356 3,65 6,32 6,825 2,927 6,28 6,273 2,825 8,44 3,073,800 09,806 768,760 2,26 822 5,45 859 2,548 550 659 325 6 24; 706 388 9 228 27 570 9 8 45 236 35 29 3; : 6,342 7,52 5,06 8,80 7,98 8,948 7,78 8,902 3,420 9,039 3,433,890 36!?3,228 34,55 25,472 44.875 3,49 06,05 27,378 6,003 20,287 45,32 9,5 8,583 789 j i,990 35,565,005 708,985 554,073 375 622 225 360 83 S 8,734 5,69 8,005 7,04 4,745 3,722 3,469 3,852 2,536 7,046,095 744 26; ; 20,763 7,39 0,332 3,593 5,67 22,726 8,283 9,423 4,557 0,796,705 2,364 499; ; 287 64 79 24 6 24 68 6 5 35 Pohjanmaan Ruotsalainen. Oulun läänin. Kajaanin. Keskipohjanmaan. Perä- Pohjolan. Lapin. i 75,357 27,760 63,8 2,77 2,05,397 69 72 65 22 77 5 80 239 5 62 3 6 2 02 56 3 33 39 82 20 2 7 34 5 4 27 28 78 245 6 593 08 25 58 96 36 0 2 ; 96,289 87,76 07 026 38,857 77,325 257,80 77,346 9,588 50,9 2,993 23,368 23,486 3,273 i 4,278 8,245,523 8,877 4,740,48 3,54 5,223 2,880 24,03 8,54 8,4 4,443 i 2U,5b7 95,96 8,549 57,734 92,065 258.949 80,887 24,8 53,07 46,096 3,522 4,600 7,76 7.7 3.5 4.3 5.8 3.4 9.5 3.0 4.6.9 5..2.5 0.3 N :o 5. T ä y sik ä isik si m uunnettu jen kotieläinten lu k u 00 peltohehtaaria kohti v. 926, m aanviljely sseuroittain. Maanviljelysseura. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. V u o h ia. Sikoja. Poroja. Maanviljelysseura. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Sikoja. Uudenmaan ja Hämeen... 7,33 69,220 26,350 76 3,856 Uudenmaan... 20,952 80,029 40,283 40 20,927 Suomen Talousseura... 6,978 33,594 37,852 44 4,292 Lounais-Suomen... 29,039 20,549 73,560 836 2.94 Satakunnan... 28,303 3,230 07,935 5,036 6,988 Hämeen... 9,95 73,880 27,778 382 4,849 Hämeen-Satakunnan... 4,064 50,222 32,940,66 7,39 ItärHämeen... 7,757 66,303 44,05 332 9,509 Läntisen Viipurin... 7,059 26,77 20,82 24 6,903 Viipurin... 32,020 5,827 98,07 347 30,289 Itä-Karjalan... 6,355 58,927 52,298 50 2,438 Mikkelin... 8,989 93,440 68,524 488 29,899 Kuopion... 20,995 0,55 60,209 74 2,334 Pohjois-Kar jalan... 5,654 78,732 58,506 38 7,970 Etelä-Pohjanmaan... 29,64 09,555 07,2 58 2,483 Keski-Suomen... 3,560 50,065 4,682,768 9,703 Pohjanmaan Ruotsalainen... 6,784 7,747 70,603 27 4,436 Keski-Pohjanmaan... 6,435 32,650 38,04 27 850 2 Oulun... 8,442 02,292 97,440 72 3,55 9,244 K ajaanin... 5,53 27,368 32,649 67 80 695 Perä-Pohjolan... 6,408 3,084 27,348 22 42 34,77 Lapin...,396 8,006 7,77 2 3 22,78 Uudenmaan ja Hämeen lään ien... 4.2 56.9 2.7.4 j Uudenmaan läänin... 54.6 27.5 4.3 Suomen Talousseura... 9.2 92.4 04.2.8 Lounais-Suomen... 2.2 50.8 3.0 9.2 Satakunnan... 4.7 58.8 56.0 8.8 Hämeen läänin... 4.2 52.6 9.8 0.6 Hämeen-Satakunnan... - 7.8 63.4 4.6 9.2 Itä-Hämeen... 2.8 8.3 54.0 23.9 Läntisen Viipurin läänin... 5.5 57.5 45.7 5.2 Viipurin läänin... 20.9 75.5 63.9 9.7 Itä-Karjalan... 22.7 8.7 72.5 7.2! Mikkelin läänin... 22.5 0.6 8. 35.4 I Kuopion... 2.3 6.2 2.7 Pohjois-Karjalan... 33.0 98.8 3.5 Etelä-Pohjanmaan... 44.4 43.4 5. Keski-Suomen... ; 9.5 7.8 59.8 3.9 Pohjanmaan Ruotsalainen... : 6.3 69.8 68.7 4.3 Keski-Pohjanmaan... 3.6 69.0 8 0.4.8 Oulun läänin... 7.9 99.2 94.5 3. I Kajaanin... 29.2 55. 85.0 4.5 Perä-Pohjolan... 45.0 28. 9.9.0 Lapin... ] 65.5 375.7 362. 0.6

46 N :o 6. K otieläim et nau tayksiköiksi m uunnettuina, m aanviljelysseuroitlain v. 926. Maanviljelysseura. Hevoset. Nautaeläimet. Lampaat. Vuohet. Siat. Porot. Yhteensä nautayksiköitä. Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. O-' /O Luku. % Luku. Nautayksiköitä 00 peltohehtaaria kohti. Uudenmaan jahämeenl. 34,026 3.0 69,220 6.9 3,294 3.0 9 (0.0) 4.68 4.,767 00.O 9.9 Uudenmaan... 4,904 3.3> 80,029 59.7 5,035 3.8 0 (0.0) 6,976 5.2 33,949 00.0 9.4 Suomen Talousseura.. 3,956 26.0 33,594 62.5 4,732 8.8 6 (O.o),43 2.7 53,79 loo.o 47. s Lounais-Suomen... 58,078 29.8 20,549 6.7 9,95 4.7 05 0. 7,34 3.7 95,24 00.0 82.3 Satakunnan... 56,606 29.9 3.230 59.7 3,492 7. 629 0.3 5,663 3.0 89,620 loo.o 98,4 : Hämeen... 39,902 32,6 73,880 60.4 3,472 2.9 48 (0.0) 4,949 4. 22,25 00.O 87.0; Hämeen-Satakunnan.. 28,28 33. 50,222 59. 4,8 4.9 46 (0.0) 2,440 2 9 -- 85,054 loo.o 07.4 Itä-Hämeen... 35,54 3.2 66,303 58.2 5,506 4.8 4 0. 6,503 5.7 3,867 loo.o 39.7 Läntisen Viipurin... 4,8 3.2 26,77 57.9 2,603 5.8 3 (O.o) 2,30 5. 45.202 00.0 99.3; Viipurin... 64,040 3.7 5,827 57.3 2,263 6.0 44 (0.0) 0,096 5.0 202,270 00.0 3.8! Itä-K arjalan... 32,70 32.0 58,927 57.6 6,537 6.4 6 (0.0) 4,46 4 o 02,326 loo.o 4.8 Mikkelin... 37,978 25.3 93,440 62.3 8,566 5.7 6 (0.0) 9,967 6.7 50,02 00.O 77.6 Kuopion... 4,990 25. 0,55 66. 7,526 4.5 9 (0.0) 7, 4.3 67,5 loo.o 69.8- Pohjois-Kar ja la n... 3,308 26. 78,732 65.6 7,33 6. 7 (0.0) 2,657 2.2 20,027 00.O 202.7j Etelä-Pohjanmaan 59,282 3,8 09,555 58.8 3,390 7.2 7 (0.0) 4,6 2.2 86,395 loo.o 75.6! Keski-Suomen... 27,20 3.6 50,065 58.3 5,20 6. 22 0.2 3,234 3.8 85,850 loo.o 23.2; Pohjanmaan Ruotsalain. 33,568 29.0 7,747 62. 8,826 7.6 4 (0.0),479.3 5,624 loo.o 2.4; Keski-Pohianmaan 2,870 25.4 32,650 64.6 4,755 9.4 3 (0.0) 283 0.6 50,56 00.0 06.8! Oulun...... 36,884 23.9 02,292 66.3 2,80 7.9 9 (O.o),052 0.7,849.2 54,266 00.0 49.6; Kajaanin... 0,306 24.5 27,368 64.9 4,08 9.7 9 (0.0) 267 0.6 39 0.3 42,70 00.O 239.0 Perä-Pohjolan... 2,86 23.6 3,084 57.2 3,48 6.3 3 (0.0) 47 0. 6,944 2.8 54,32 loo.o 38.2 Lapin... 2,792 7. 8,006 49. 965 5.9 4 (0:o) 4,556 27.9 6.323 loo.o 766.0 H elsin g issä, M aataloushallituksessa lokakuulla 926.

Traduction des en-têtes des tableaux. Tabl. N : o. E m p lo i des cham ps cultivés et récoltes en 926. a) P ar d ép artem en ts e t arrondissem ents. b ) P ar sociétés d écon om ie rurale. Col. : D ép a rtem en ts e t arron dissem ents. Col. 2 3: F ro m en t d hiver. Col. 2: H e c ta res. Col. 3: Q u in ta u x. Col. 4 5: F ro m en t d été. Col. 6 7: Seigle. Col. 8 9: Orge. Col. 0 : A voin e. Col. 2 3. G rains m éla n g és (céréales). Col. 4 5: G rains m éla n g és (céréales e t lég u m in eu ses). Col. 6 7 : P ois, fè v e s e t v esces. Col. 8 9: G raines d es gram in ées fourragères. Col. 2 22: F o in d es ch a m p s c u ltiv és. Col. 23: H erb es p o u r p â tu rage. Col. 24 25: À fourrage vert. Col. 26 27: T u m ep s. Col. 28 29: A u tres tu b er cules. Col. 30 3: P o m m es d e terre. Col. 32 33: L in e t chanvre. Col. 34: A u tres cultu res. Col. 35: Jach ère com p lète. Col. 36: A u tre superficie. Col. 37: T o tal d es cham ps. Tabl. N :o 2. P ra irie s naturelles et récolte de fo in en 926. a) P ar d ép a rtem en ts e t arron dissem ents. h ) P ar sociétés d écon om ie rurale. Col. 2. T o ta l d es prairies n a tu relles. Col. 3: P rairies n a tu relles em p lo y ées p ou r récolte de fo in. Col. 4: R écolte, en qu in tau x. Tabl. N :o 3. B étail en 926. a) Par d ép artem en ts et arrondissem ents. b) Par so ciétés d économ ie rurale. Col. 2: É ta lo n s (au-d essus de 3 ans). Col. 3: H o n g res (au-d essus de 3 ans). Col. 4: J u m e n ts (au-d essu s de 3 ans). Col. 5: J eu n es c h e v a u x (de à 3 ans). Col. 6: P o u la in s (aud esso u s de an). Col. 7: T o ta l des c h evau x. Col. 8: T a u reaux (au-d essus d e 2 ans). Col. 9: V aches. Col. 0: J eu n es ta u r e a u x (de à 2 ans). Col. : G énisses (au-d essu s de an). Col. 2: V eau x (au-d essous d e an). Col. 3: T o ta l d es b ê te s à corne. Col. 4: M outons (au-d essus d e an). Col. 5: A g n ea u x (au -d essous d e an). Col. 6: T o ta l d es m o u to n s. Col. 7: C hèvres (au-d essus d e an). Col. 8: V errats (au-d essus de 6 m o is). Col. 9: T ruies (au-d essus d e 6 m ois). Col. 20: Porcs gras (au-d essus de 6 m ois). Col. 2: J eu n es porcs (de 3 à 6 m ois). Col. 22: P orcelets (a u -d essous d e 3 m ois). Col. 23: T o ta l d es porcs. Col. 2 4: R en n es (au-d essu s de an). Col. 25: P o u les (au-d essus de 6 m o is). Col. 26: A u tres v o la illes (au dessus de 6 m ois). Col. 27: R u ch es d abeille. Tabl. N : o 4. L aiteries: nombre, possesseurs, force m otrice et produ ction en 926. a) Par d ép a rtem en ts e t arrondissem ents. b ) P ar so ciétés d écon om ie rurale. Col. 2: N o m b re de laiteries. Col. 3: P articu liers, qui am élioren t le la it d e sa propre vacherie. Col. 4: P articu liers ou so ciétés p a r action s, q u i a ch èten t le la it. Col. 5: S o ciétés coopéra tiv es. Col. 6: F orce m otrice à bras. Col. 7: D e c h eval. Col. 8: H y d rauliq u e. Col. 9: V ap eu r ou autre. Col. 0: P rod u ction de beurre. Col. : P ro d u ctio n de from age. Col. 2: L a q u an tité de la it à kilogram m e de beurre. Col. 3: Jou rs de tra v a il des laiteries. Tabl. N : o 5. E m p lo yés de laiteries en 926. a) Par d ép artem en ts et arrondissem ents. b) P ar sociétés d écon om ie rurale. Col. 2 7: H o m m es. Col. 8 3: F em m es. Col. 4 9: T ota l. Col. 2 3: A u- d essou s de 5 ans. Col. 2 : L année précéd an te, m oy en n e. Col. 3: L e avril c e tte année. Col. 4 5: D e 5 à 8 ans. Col. 6 7: A u -dessu s de 8 ans. Tabl. N :o 6. S alaires d ouvriers agricoles en 926. a) Par d ép artem en ts et arrondissem ents. b ) Par sociétés d écon om ie rurale. Col. 2 5: Salaire ann uel. Col. 2 3: P our u n h om m e. Col. 2: A v ec gage en natu re. Col. 3: San s gages en natu re. Col. 4 5: P our u n e fem m e. Col. 6 3: Salaire d u n e journée. Col. 6 9: E n été. Col. 0 3: E n hiver. Col. 4 7: Salaire d u n e corvée de ch eval.

TAULULIITTEITÄ. TABELLBILAGOR. TABLEAUX. M aatalous Lanthushâllning 926.

T aululiite ) Tabellbilaga f N:o. Peltoala ja sato vuonna 926. a) Läänittäin ja kihlakunnittain.! Lääni ja kihlakunta. 2 3 Syysvehnä. Höstvete. desiton. Kevätvehnä. Värvete. ] desiton. s j Ruis. Käg. desiton. Akerareal och skörd ár 926. a) Läns- och häradsvis.! Ohra. i Korn. desiton. Kaura. ; Havre. desiton. Korsiviljasekuli. Blandsäd. (Sträsäd.) desiton. Korsipalkoviljasekuli. Blandsäd (Sträoch trindsäd). desiton. Herne, papu ja virna. Ärter, bönor och vicker. desiton. Heinänsiemen. Höfrö. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 desiton. - Uudenmaan lääni Nylands Iän... 3,86 47,05 87,558! 24,293 276,769 5,975 84,036 59500 845 279 53 7,228,488 2,607 3,52 44,057 2,704 7,82 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad.. 696 9,798 08,548; 3,7 43,53 830 2,69 7,866 7,464 27 362 487 6,235 409 5,222 252 767 2 3 Lohjan kk. Lojo h d... 707,53 299 4,36, 4,555 48,953,4 5,53 3,379 204,328 26 345 334 4,764 507 7,535 800 2,29 3 4 Helsingin kk. Helsinge hd...,02 3,820 236 3,36, 8,477 9,06 2,235 33,570 9,457 277,907 25 3,02 255 4,475,322 8,035,059 2,820 4 5 Pernajan kk. Pemä hd... 762 2,280 74 2,333 8,090 93,647,769 22,36 8,798 245,580 263 3,49 42 6,33 94 3,265 593,466 5 6 Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs I ä n... 4,68 83,68 2,282 34,03 44,02 597.228 i 6,904 26,648 5,593,537,045 939,558 987 5,46 4,337 60,228 4,592 3,642 6 7 Vehmaan kihlak. Vehmo härad... 330 4,842 362 5,239 2,58 30,705 923 2,33 8,425 9,742 3 43 9 304 444 5,755 229 75 7 8 Mynämäen kk. Virmo hd... 365 6,320 96 2,948 2,020 27,948 626 7,79 5,24 69,835 229 2,465 59 2,099 447 5,70 93 507 8 9 Piikkiön kk. Pikis hd... 73 3,42 387 6,705 2,86 32,040 625 9,86 8,398 20,99 3 397 234 4,776 540 7,765 28 636 9 0 Halikon kk. Halikko hd... 835 6,44 293 5,53.6,334 88,32,402 9,68 8,477 273,46 44,896 45 2,04 967 6,357 583 2,24 in Ulvilan kk. Ulvsby hd... 205 2,956 85 2,940 6,392 86,676! 3,725 49,02 5,689 22,842 9,42 37 438 75 2,333 448,402 li 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd... 29 463 29 463 6,496 83,798 i 3,22 35,90 9,879 0 5 5 68 38 445 33,59 364 968 2 3 Tyrvään kk. Tyrvis h d... 272 4,433 4 52 3,734 52,35,407 7,559 8,4 0,749 29,53 7 878 325 3,640,042 3,26 3 4 Loimaan kk. Loimijoki h d... 909 5,354 62 848 8,04 7,7 3,0 39,520 22,863 302,20 87,32 77,000 469 5,532 608,807 4 5 Maskun kk. Masku h d...,023 9,478 764 9,305 5,607 78.28.,883 25,082 8,624 27,90 20 2,604 207 3,507 837,67 844 2,32 5 6 Ahvenanmaan m aakunta Älands landskap... 207 4,233 539 0,435,259 7,097 47 2 395 2,73 33,573 8 230 3,887 66 2,948 68 486 6 7 Hämeen lääni Tavastehus Iän... 78 383 40,992 29.530 365,654 0,837 43,942 64847 840,694 455 6,578 692 9,25,765 2206 2.274 6,343 7 8 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad.... 43 642 6 76 3.52 47,553,279 6,256 6,523 80,298 2 79 65 700 8 2,30 4 374 8 9 Pirkkalan kk. Birkala hd... 97 2,734 7 233 4,087 52,967,648 2,968 9,24 9,966 68 857 28,298 284 3,92 340 782 9 20 Tammelan kk. Tammela hd... 392 5,692 40 582 7,360 82,064 2,876 36,036 8,768 223,902 52 602 20 2,488 57 6,88 654,799 29 2 Hauhon kk. Hauho hd... 47 86 5 232 5,075 68,52 2,03 29,772,876 68,639 296 4,549 62,68 34 4,475 384,044 2 22 Jämsän kk. Jämsä h d... 58 744 8 83 4.528 55,53,7,454 7,75 82,49 7 8 58 739 23 2,893 267 836 22 23 Hollolan kk. Hollola hd... 44 70 54 786 4,968 59,027,904 28,456,29 65,398 20 30 78 2,732 202 2,598 488,508 23 24 Viipurin lääni Viborgs Iän... 389 5,675,702 26,9 34,098 44,375 0,666 37,49 60,040 828,62 357 4,755 828,52,256 4,790,948 5,533 24 25 Rannan kihlak. Stranda härad... 4 226 36 5,447 4,75 42,25 995 3,880 7,706 30,462 6 59 225,843 252 2,623 409,035 25 26 Kymin kk. Kymmene h d... 75 2,338 577 8,24 4,445 55,44 720 0,7 9,486 57,758 6 92 00,568 257 3,722 505,73 26 27 Lappeen kk. Lappvesi h d... 4 53 59 866 5,268 52,829 2,578 27,705 7,455 87,454 5 59 0 46 52,679 34 267 27 28 Jääsken kk. Jääskis hd... 29 50 65 2,739 3,980 46,845,203 7,949 8,228 9,635 26 46 28 502 26,978 72 609 28 29 Äyräpään kk. Ayräpää h d... 30 348 264 4,390 3,530 38,94,05 5,45 7,578 99,272 57 2,266 29 45 68 709 62 370 29 30 Käkisalmen kk. Keksholms h d... 93,473 78 3,236 4,376 60,480!,72 7,726 7,379 02,579 27 353 376 5,88 24 2,32 226 633 30 3 Kurkijoen kk. Kronoborgs hd...! _ 6 858 3,858 52,893,027,020 5,696 53,599 29 307 3 409 93 874 287 752 3 32 Sortavalan kk. Sordavala h d... 44 727 22 7 2,098 29,330,276 4,66 3,79 4,988 53 723 9 307 4 587 29 02 32 33 Salmin kk. Salmis hd... 5 7 2,368 36,2 644 9,26 2,793 35,45 48 480 0 08 26 306 24 52 33 34 Mikkelin lääni S:t Michels Iän... 3 95 577 9,086 20,642 249,097 4,408 63,850 27,522 38,54 32 3,842 282 3,783 353 4,208 349,099 34 35 Heinolan kihlak. Heinola härad... 65 58 845 6,82 64,47,42 6,68 9,027 97,463 3 66 3 28 8 2,038 70 47. 35 36 Mikkelin kk. S:t Michels hd... 2 30 67 066 5,40 62,98 ;,036 5,05 5,57 62,005 7,550 3 434 49 626 37 36 37 Juvan kk. Jokkas h d... _. 206 3,3 4,489 58,492 ; 94 2,85 5,223 62,885 39 502 49 667 54 76 49 84 37 38 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd.... 246 4,044 4,56 63,26!,36 9,23 7,70 95,80 43,624 7 2,40 69 828 93 333 38 39 Kuopion lääni Kuopio Iän...! n 0 205 2,73 20,656 293,855 2,006 65.274 28,72 403,995 867 0,694 38 6,65 45,45 50,374 39 40 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad. 30 468 2,255 32,884,620 20,5,588 8,697 32 440 0 20 2 20 24 60 49 4 Ilomantsin kk. Ilomants h d... i 6 266 2,68 28,032 69 9,045 3,83 43,697 449 4,683 34 2 20 82 230 4 42 Liperin kk. Libelits hd... 54 665 4,978 67,27,949 24,672 4,686 63,597 6 94 82,378 30 32 2 356 42 43 Iisalmen kk. Idensalmi h d...! 3 30 4 57 3,452 50,848 2,894 4,587 5,458 83,780 00,442 6,855 7 86 86 249 43 44 Kuopion kk. Kuopio h d... 8 80-3,842 6,203 3,040 42,530 6,6 98,834 50 734 92,502 2 23 72 74 44 45 Rautalammin kk. Rautalampi hd.... 0,257 3,96 53,67,82 27,325 6,565 95,390 230 3,30 70 76 53 464 25 305 45

4 5 Taululiite I, Tabellbilaga /,0 ' Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Peltoheinä. Vallhö. desiton. - j I Laidun. Betesvall. i Areai Vihantarehu. Grönfoder. desiton. ltehunauris. Foderrovor. desiton. 20 2 22 23 24 25 26 27 X Uudenmaan lääni Nyiands lä n... 05,286 3,75,65 2,367 3,58 34,537,727 452,333 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad. 4,65 466,775 694 9 4,275 59 34,755 3 Lohjan kk. Lojo h d... 22,799 78,408 2,424,68 4,658 756 200,349 4 Helsingin kk. Helsinge hd... 37,26,098,880 3,67,52 60,567 424 29,02 5 Pernajan kk. Perna hd... 30,575 892,552 5,632 773 28,037 388 88,27 6 Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs lä n... 50,48 4,374,333 40,365,969 63,83 2,63 70,037 7 Vehmaan kihlak. Vehmo härad... 9,593 308,363 2,359 46,56 384 09,446 S Mynämäen kk. Virmo h d... 6,973 20,732,458 54,528 222 38,499 9 Piikkiön kk. Pikis hd...,35 357,833 2,738 4 4,558 6 39,863 0 Halikon kk. Halikko h d... 23,879 767,628 7,74 48 3,779 54 47,345 Ulvilan kk. Ulvsby hd... 22,04 65,09 5,955 384 4,204 494 50,779 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd... 2,548 306,924 3,26 59 4,735 207 43,635 3 Tyrvään kk. Tyrvis h d...,545 339,654 2,389 254 7,968 285 87,669 4 Loimaan kk. Loimijoki h d... 28,798 785,37 7,735 322 9,2 376 06,629 5 Maskun kk. Masku h d... 23,690 646,737 7,34 9 6,368 348 86,72 6 Ahvenanmaan maakunta nds landskap... 5,02 92,003 55 7 68 4 22,00 7 Hämeen lääni Tavastehus län... 0,408 2,89,379,875,660 55,9 2,27 562,754 8 Ruoveden kihlak. Ruovesi h ä ra d ---- 0,882 2 88,482,577 34,40 335 97,445 9 Pirkkalan kk. Birkala h d... 5,59 397,469 2,38 43 5,783 257 7,07 20 Tammelan kk. Tammela hd... 38,664 850,608 4, 244 6,056 406 90,660 2 Hauhon kk. Hauho hd... 20,779 605,084,65 344 2,828 34 89,07 22 Jämsän kk. Jämsä h d... 9,40 237,352 523 78 2,28 34 30,829 23 Hollolan kk. Hollola hd... 5,784 52,384,73 222 7,66 654 83,606 24 Viipurin lääni Viborgs län... 0,93 3,208,744 4,467 2,50 68,068,684 25 Rannan kihlak. Stranda härad... 7,40 53,073 206 682 20,208 354 37,708 80,684 26 Kymin kk. Kymmene h d... 8,342 54,3 2,554 340,8 295 54,254 27 Lappeen kk. Lappvesi h d... 0,620 303,753 329 8 2,579 257 50,65 28 Jääsken kk. Jääskis hd... 6,50 446,386 49 82 6,234 7 6,705 29 Äyräpään kk. Äyräpää h d...,298 298,380 332 542 6,509 202 47,25 30 Käkisalmen kk. Keksholms hd... 2,62 389,470 2 07 4,006 53 3.45 3 Kurkijoen kk. Kronoborgs h d... 3,49 369,88 22 3,546 46 38,647 32 Sortavalan kk. Sordavala h d... 6,82 27,863 40 27 924 28 29,390 33 Salmin kk. Salmis hd... 4,96 55,825 55 78 2,944 78 23,07 34 Mikkelin lääni S :t Michels län... 29,358 823,909 742,63 50,642 940 275,033 35 Heinolan kihlak. Heinola härad... 8,372 233,927 360 562 7,585 226 77,293 36 Mikkelin kk. S:t Michels hd... 5,757 60,908 299 42 4,30 223 56,662 37 Juvan kk. Jokkas h d... 7,829 2,070 58 328 0.053 224 57,395 38 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd... 7,400 28,004 25 58 8,703 267 83,683 39 Kuopion lääni Kuopio län... 63,43,907,357 856,238 42 836,576 385,378 40 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad.. 6,9 90,83 242 39 0,33 85 4,425 4 Ilomantsin kk. Ilomants h d... 8,249 268,340 67 78 2,902 98 46,785 42 Liperin kk. Libelits hd...,6 359,795 74 44 5,3 276 55,370 43 Iisalmen kk. Idensalmi h d... 3,460 460,063 44 Kuopion kk. Kuopio h d...,990 3 2,8 2 52 38 220 207 8,639 6,566 497 36 4,794 8,69 45 Rautalammin kk. Rautalampi hd...,642 306,534 83 270 9,285 59 45,33 Muut juurikasvit, övriga rotfrukter. desiton. Peruna. Potatis. desiton. Pellava ja hamppu. Lin och hampa. desiton. Muut kasvit. övriga växter. Täyskesanto. Helträda. Muu peltoala. Övrig Akerareal. Ha. Yhteensä peltoalaa. Hela äkcrarealen. 28 29 30 3 32 33 3 35 36 37,68 236,052 9,652,066,200,060 3,023 6 2,80,246 259,659 324 6,547,528 46,77 92 229 4 2.88 95 34,330 2 368 85,7 2,76 242,754 279 946 46 4,28 440 56,485 3 225 42,27 3,76 462,358 389,2 30 7,538 9 89,34 i 25 46,577 2,87 24,37 300 736 36 7,73 620 79,70 5,386 268,404,877,370,304,204 3,499 39 45,980 2,345 452,830 6 67 29,32,70 66,603 27 400 3 3,026 4 30.325 7 0 2,558 97 98,495 77 67 0 2,344 204 2,782 8 208 36,989 672 65,734 28 362 4 3,402 52 32,992 9 27 46,05,522 83,76 2 680 33 7,689 ' 347 70,824 0 27 22,84,854 238,035 67 446 60 4,966 78 63,73 84 9,760,667 30,276 86 248 62 5,907 645 44,766 2 75 2,250,067 33,258 23 368 3,37 59. 34,043 3 72 5,232,405 82,792 7 334 29 8,46 345 83,832 326 74,357,549 7,350 68 494 87 7,09.3 30 7,093 5 27 3,889 54 58,082 23 59 8,084 2,700 0 29 54,44 7,073 905,43 636,798 65 28,742 788 274,986 7 39 6,547 920 06,278 64 27 4 3,499 89 29,52 8 52 7,67,8 45,765 67 72 0 3,577 247 39,29 9 40 7,626,89 42,8 09 27 5 7,623 63 83,368 20 8 6,55,44 2,79 9 32 2 4,99 99 49,904 2 36 6,479 875 99,460 26 360 4,96 286 28,836 22 43 9,963,530 200,550 5 547 23 4,856 4 44,47 23 629 96,740 9,520,8,950 79 2,357 527 28,054,086 27,05 24 7 23,36,224 80,736 53 48 258 2,03 39 36,67 25 227 27,836,082 09,30 60 468 2 4,022 78 43,383 26 43 5,068,44 30,89 53 455 6 4,385 322 33,302 27 22 2,722 730 80,43 53 74 3,262 30 34,887 28 23 4,82,464 94,697 33 88 8 2,604 33 29,48 29 52 5,857,27 43,05 3 359 38 4,254 65 32,468 30 95 2,424 909 84,00 64 53 43 3,203 40 29,63 3 2,289 78 96,33 65 240 36 2,43 64 7.725 32 38 5,00 825 00,402 79 272 5,880 5 4,42 33 73 5,505 5,533 770,340 84 626 223 6,856 677 0,657 34 37 9,4,22 48,950 4 45 4 5.26 289 33,53 35 4 659,8 68,033 6 92 2 3,90 09 24,08 36 4 674,468 203,64 26 89 28 3,697 4 24,799 37 28 5,058,663 249,76 56 200 60 4,042 265 28,687 38 35 37,448 8,429,56853 368,84 29 6,86 933 57,656 39 70 5,745 842 04.082 20 53 3,575 53 5,69 40 42 5,946 763 0,742 85 286 38,349 296 8,56 4 82 9,249,446 72,235 78 275 28 4,23 68 29,577 42 40 6,290,882 305,449 63 25 3 2,592 42 3,09 43 29 4,86 2,76 274,067 77 206 6 3,962 26 32,709 44 52 6,032,320 90,278 45 49 2 3,25 248 30,072 45 Ha.

6 7 Taululiite». T abellbilaga f Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Syysvehnä. Höstvete. desiton. Kevätvehnä. Vdrvete. desiton. Ruis. R&g. desiton. 2 3 4 5 6 7 8 Ohra. Kom. Kaura. Havre. Korsiviljasekuli. Blandsäd (Strdsäd.) Korsipalkoviljasekuli. Blandsäd (Sträoch trindsäd). Herne, papu ja virna. Ärter, bönor och vicker. Heinänsiemen. Höfrö. körd desiton. desiton. desiton. desiton. desiton. desiton. 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 Vaasan lääni Vasa län... 75 377 07,697 38,708 559,646 25,922 385,432 68,349 924,933,03 3.26 406 6,338 540 6,980 4,752 4,76 l 2 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad... 32 63 8 360 7,978. 5,92 3,696 52,520,94 53,24 84 887 89,447 59 2,6 627,699 2 3 Närpiön kk. Närpes h d... 5 97 20 240 4,004 62,567 2,583 40,769 5,408 79,9 6 288 42 627 20 254 263 935 3 4 Korsholman kk. Korsholms hd... 23 429 5 3 5,602 84,804 3,687 58,537,306 78,602 44 750 7 264 97,237,87 3,924 4-5 Lapaan kk. Lappo h d... 4 57 2 28 6,094 9,544 4,426 65,08 9,863 29,928 6, 4 6 26 428,309 4,634 5 6 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd... -- 4 85 3,486 54.406 4,539 69,970 8,087 04,20 358 4,083 4 49 3 90 405,043 6 7 Kuortaneen kk. Kuortane hd... 8 5 8 45 5,75 76,526 3,205 44,2 0,769 24,238 48,72 3 360 90,054 64,645 7 8 Laukaan kk. Laukas h d... 2 20 39 587 2,802 35,950,466 20,26 5,420 68,942 95 884 26,690 95,30 86 293 8 9 Viitasaaren kk. Viitasaari h d... 0 39 3,027 37,928 2,320 34,290 5,582 86,689 225 3,50 93,840 40 49 234 588 9 I C Oulun lääni Uleäborgs län... 3 84 7 93 5,546 25,75 23,247 362,003 4,430 95,424 374 5,940 84,94 92,409 993 2,662 0 Oulun kihlak. Uleä härad... 3,068 53,997 4,560 7,227 5,056 69,975 40 2 362 27 378 0 247 462 2 Sälöisten kk. Salo hd... 2 24 2 34 6,032 92,60 6,3 82,085 4,086 48,582 34 479 2 34 23 3 47,8 2 3 Haapajärven kk. Haapajärvi h d... 2 7 3,566 57,954 4,997 79,780 3,339 48,29 6 760 50 707 65,06 272 842 3 4 Kajaanin kk. Kajana hd... 3 42,820 27,373 2,433 33,940,42 20,92 94,579 0 75 3 27 36 3 4 5 Kemin kk. Kemi hd... 0,07 8,580 4,052 76,745 520 7,56 45 760 2 64 5 6 Lapin kk. Lappmarkens h d... 43 66,092 8,226 7 75 6 7 Petsamon kk. Petsamo h d... - 7 8 Valtakunta Riket... 9,346 58,739 6,376 97,706 228,753 3,024,896 0.2,560,999 44,75 5,927,259 4,884 64,04 5,279 76,72,806 58,4 8,28 53,082 8

8 9 Taululiite \, Tabellbilaga / NO * L ääni ja kihlakunta. L än och h ärad., Peltoheinä. Vallhö. desiton. Laidun. Betesvall. A real V ihantarehu. Grönfoder. desiton. R ehunauris. Roderrovor. i j h a. j desiton. 20 2 22 23 24 25 26 27 Vaasan lääni Vasa lä n... 206,297 5,235,69 46,06 2,722 96,486 5,29,45,265 2 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad... 2 5,8 3 7 7 7 7,435 0,5 2 4 6 8 5,7 3 4,0 9 3 2 58, 3 4 3 Närpiön kk. Närpes h d... 2,4 4 4 5 9,4 7 7 3,3 6 8 2 5 5 9,926 3 7 8 8 9,926 4 Korsholman kk. Korsholms h d... 3 6,4 5, 3,9 3 3 9,567 7 0 7,799 8 6 8 225,42-2 5 Lapuan kk. Lappo h d... 3 6,8 2 0 9 5,40 9,573 2 3 4 8,05,4 6 5 3 5,7 7 6 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd... 3 0,8 6 8 7 0,505 4,8 6 6 4 5 8 7,4 6 3 3 0 58,869 7 Kuortaneen kk. Kuortane hd... 28,58 546,38 5,730 789 24 42 522 74,22 8 Laukaan kk. Laukas h d... 2,922 3,6 7 9 83 2 6 8,60 50 35,30 9 Viitasaaren kk. Viitasaari h d... 3,833 2 5,0 6 9,632 32 4,5 0 0 343 5,786 0 Oulun lääni Uleäborgs län... 74,052,729,586 5,304 962 35,457 975 64,367 Oulun kihlak. Uleä härad... 9,66 553,7,780 60 7 053 2 50 38,760 2 Sälöisten kk. Salo hd... 2 0,4 4 5 4 0 0,9 7 8 2,2 3 6 5 4.672 36 49,599 3 Haapajärven kk. Haapajärvi h d... 7,637 32,3 6 2,092 99 7,008 09 24,656 4 Kajaanin kk. Rajana hd... 8,33 228,7 6 9 0 69 5,63 2 0 4 40,6 7 8 5 Kemin kk. Kemi hd... 7,230 24,5 8 6 0 2 0 8 9.006 35 7,672 6 Lapin kk. Lappmarkens h d... 79 9,64 7 56 2,0 0 4 6 3,002 7 Petsamon kk. Petsamo hd... 2 79 5 83 8 Valtakunta Riket... 855,66 23,538,545 22,092 5,02 548,368 6,930 4,088,825 Muut juurikasvit, övriga rotfrukter. desiton. Peruna. Potatis. desiton. Pellava ja hamppu. Liu och hampa. desiton. Muut kasvit. övriga växter. Täyskesanto. Heiträda. Muu peltoala. övrig äkerareal. Ha. Yhteensä peltoalaa. Hela äkerarealen. 28 29 30 3 32 33 34 35 36 37 578 65,486,44,357,37,04 2,456 56 34,73 3,589 45,320 l 56 9,8 0 4 2,209 2 50,2 5 8 63 4 09 9 8,60 796 74,34 2 8,56,27 6,9 7 4 76 2 8 2 2,787 53 4,9 4 9 3 73 0,540,359 75, 7 0 263 6 28 43 4,65 325 75,6 6 6 4 23 5,342,473 7,2 4 0 82 3 48 47 7,366,3 8 6 8 0,5 6 6 5 4 6 4,675, 9 5 5 0,3 2 5 47 2 0 6 2,6 0 9 33 5 7,6 4 6 37 20,377,78 2 02,8 9 3 2 8 3 6 49 4 2,922 5 3 3 6,4 4 8 7 25 3,49 829 03,227 4 49 8 2,490 80 27,6 7 8 S 2 0, 4 4 42,0 5 0 3 3 5 3,3 2 3 03 3 2,0 5 8 9 206 23,803 5,53 706,804 57 342 72 8,876,405 52,298 0 25 2,77,049 46,45 8 6 2,375 43 3 7,5 0 7 8 2,527,248 30,8 3 9 52 54 20 3, 6 2 4 36 44,9 3 2 9 3,552,454 80,445 69 95 26 2,3 4 0 5 3 5 35,8 3 2 3 25 2,598,028 53,6 3 5 28 77,686 2 6 9 7,6 4 8 4 7 2,2 653 89,990 23 3 05 2 4,249 5 50 69 5,444 8 2, 6 48 2 _ 20 7 4,673 80,768 69,255 8,50,083 5,464 5,344,705 202,93 2,07 2,42,2 8 Ha. Maatalous. Lanthushállning 926. 2

T aululiite \, T abellbilaga / M aan v iljely sseu ra. L a n tb ru k s s ä lls k a p. Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura2) Nylands läns Lantbrukssällskap2)... 3 Suomen Talousseura3) Finska Hushällningssällskapet3)... 4 Lounais-Suomen Maanviljelysseura3) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap3) 5 Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap... 6 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 7 Hämeen Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland-Satakunta Lantbrukssällskap... 8 Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura4) Västra Viborgs läns Lantbrukssällskap4)... 0 Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap... Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... 2 Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Michels läns Lantbrukssällskap... 3 Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap... 4 Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap... 5 Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra Österbottens Lantbrukssällskap.. 6 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap 7 Pohjanmaan,Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap... 8 Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 9 Oulun läänin Talousseura Uleäborgs läns Hushällningssällskap... 20 Kajaanin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap... 2 Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola Lantbrukssällskap... 22 Lapin Maatalousseura Lappmarkens ' A la A re a l h a. 0 S y y sv e h n ä. H ö stv e te. S a to S k ö rd d e s ito n. b) M aanviljelysseurojen piireissä. b) Inom lantbrukssällskapens omräden. A la A real h a. 2 3 4 K e v ä tv e h n ä. V ä rv e te. S ato S körd d e s ito n. A la A real h a. R u is. R ä g. S a to S körd d e s ito n. 5 6 7 2,032 28,65 403 5,357 0,589 7,228,246 20,33 428 6,344 4,452 67,933 60 0,694,028 8,732 3,382 37,977 3,467 64,07,548 2,953 20,058 274,405 846 3,72 260 4,050 2,973 303,304 447 6,674 57 848 3,225 59,843; 297 4,00 28 369 8,849 6,58 48 774 0,573 2,8 38,65 75 2,338 60 8,624 5,06 58,864 43 2,84 953 5,567 9,35 26,74 7,53 48,928 9,947 39,337 2 30 522 8,288 5,980 200,099 0 05,34 2,07 75,23 00,399 8,639 8,624 62,80 43 708 23,353 34,864 5 70 57 852 6,707 86,653 8 27 5 97 6,585 96,6 4 3 56 3,937 63,397 20 3 35 0,792 76,32 3 42,820 27,373 0,07 8,580 Lanthushällningssällskap... 43 66 O h ra. K o rn. K a u ra. H a v re. K o rsi v ilja - sekuli. B la n d sä d (S tra säd.) K o rsip a lk o - v iljasek u li. B la n d s ä d (Strä* och trindsäd ). H e rn e, p a p u ja v irn a. Ä rte r, b ö n o r och v ick er. Heinänsiem en. A la A real h a. S a to S körd d e s ito n. A la A real h a. S a to S körd d e s ito n. A la A real h a. S ato S k ö rd d esito n. A la A real h a. S a to S k ö rd d e sito n. A la A real h a. S a to S k ö rd d e s ito n. A la A real h a. S a to S k ö rd d e sito n. S 9 0 2 3 4 5 6 7 8 ID 2,436 35,022 28,758 456,54 5 2,259 98 3,492,555 20,673,49 3,98 3,653 50,08 32,53 45,742 38 4,98 656 9,237,667 24,002,668 4,96 2 H ö frö. 533 7,674 8,66 37,220 27 375 204 3,025 65 0,458 426,20 3 6,389 83,265 60,74 787,049 664 7,973 768 2,585 2,95 4,952 2,22 6,080 4 0,65 28,622 48,858 655,009 266 3,440 63,982 925,39 2,233 6,94 5 5,05 68,675 32,204 4,683 353 5,27 264 3,672 93,95,27 3,03 6 3,346 42,669 8,035 225,060 84,083 242 2,622 565 6,560 55,387 7 3,294 45,528 2,786 282,407 3 444 2 3,058 409 5,09 685 2,38 8,89 5,407 0,423 58,475 2 29 0,583 82 2,499 474,529 S ; 6,57 8,774 34,800 50,742 24 3,057 642 8,276 859 0,050,084 2,969 0 3,320 40,238 4,87 67,945 4,669 85,293 25 2,24 390,035 3,500 50,920 20,344 239,698 299 3,676 257 3,556 23 2,748 260 886 2 8,394 9,367 9,237 285,0 384 5,534 300 4,903 90 843 304 799 3 ; 3,62 45,90-7 9,484 8,984 483 5,60 8,262 55 572 97 575 4 ; 2,099 75,86 38,578 507,50 280 3,442 37 2,6 335 4,324 3,30 0,5 5 ; 4,02 58,750 3,006 82,665 32 4,40 244 3,832 78 2,392 369,039 6 j 7,209 0,830 2,847 80,376 249 3,092 23 37 22 26 879 3,055 7 4,450 64,256 6,53 77,922 205 2,509 27 284 7 94 542,534 8 3,732 208,827 0,246 43,236 2 3,373 54 863 77,236 597,467 9 2,433 33,940,42 20,92 94,579 5 75 3 27 36 3 20 4,052 76,745 520 7,56 45 760 - - - - 2 64 2,092 8,226 7 75 22 0 Tähän luettu myöskin Myrskylän ja Pyhtään kunnat. Häri ingä även Mörskom o.h Pyttis kommuner. 2) Tähän luettu myöskin Myrskylän kunta. Hari ingär även Mörskom kommun. 3) Tähän luettu myöskin Finbyyn kunta. Häri ingär även Finby kommun. 4) Tähän luettu myöskin Pyhtään kunta. Häri ingär även Pyttis kommun.

2 3 T aululiite, T abellbilaga / * K Maanviljelysseura. Peltoheinä. j Laidun. Vallhö.! Betesvall. desiton. Vihan tarehu. Grönfoder. desiton. Rehunauris. Boderrovor. desiton. Muut juurikasvit. Övriga rotfrukter. desiton. Peruna. Potatis. desiton. Pellava ja hamppu. Lin ocli hampa. desiton. Muut kasvit. Övriga växter. Täyskesanto. Helträda. Muu peltoala. Övrig äkerareal. 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 30 3 32 33 34 35 36 37 Ha. Yhteensä peltoalaa. Hela äkerarealen. Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... 5,354,58,335 4,020,595 52,949 598 56,979 645 30,700 6,046 700,20 243 623 23 8,753 342 2,60 l 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura) Nylands läns Lantbrukssällskap)... 57,285,679,374 9,393 2,028 83.056,209 307,924! 558 08,989 3,842 382,757 840 2,444 00 3,698 922 46,557 2 3 Suomen Talousseura) Liuska Hushällningssällskapet)... 3,979 464,504,447 63 5,437 25 52,008 I 79 33,580,90 46,526 63 52 2 3,46 7 36,339 3 4 Lounais-Suomen Maanviljelysseura) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap) 79,544 2,337,675 23,37 876 27,007,250 307,52 900 82,743 5,675 662,543 707 2,02 66 24,830,236 237,209 4 5 Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap... 62.508,782,503 5,775 963 32,556,279 375,60 344 57,797 5,558 623,88 459,309 5 8,970 998 92,694 5 6 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 62,220,526,228 6,38 639 20,55 795 93,256 22 23,933 2,834 382,935 285 790 2 3,389 64 40,500 6 7 Hämeen -Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland -Satakunta Lantbrukssäliskap... 30,085 778,882 4,204 809 28,63 670 87346 99 5 434 2 265 275,467 52 357 2 8,388 486 79,76 7 8 Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... 25,020 773,374,709 592 8,700 823 237,25 05 23 78 2 947 3590 22 724 37 0,989 380 8,55 S 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs läns Lantbrukssällskap)... 8,094 54,268 2,702 320 0,46 275 49,957 24 4,703,94 09,629 95 249 3 4,445 9 45,56 9 0 Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap... 63,938,830,708,340,599 49,736,07 225,702 345 52,963 5,58 69,55 400,28 327 4,326 650 53,447 0 Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... 28,88 863,768 425 23 7,87 392 96,049 60 29,074 2,808 37,806 296 890 87 9,283 345 72,42 2 Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Michels läns Lantbrukssällskap... 22,44 636,804 386,233 39,39 779 220,060 38 6,798 4,560 658,250 62 553 209 2,832 435 84,452 2 3 Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap... 38,509,2,873 385 78 25,3,083 282,62 30 7,4 5,735 85,608 98 620 53 0,355 434 98,442 3 4 Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap... 24,904 785,484 47 520 7,705 493 02,766 85 20,307 2,694 34,245 70 564 66 6,46 499 59,24 4 5 Eteiä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra österbottens Lantbrukssällskap.. 99,965 2,652,620 32,265,54 49,637 3,49 68,368 429 42,783 5,608 646,355 846,986 02 2,886 2,305 246,599 5 6 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap.... 3,25 684,46 3,048 375 3,853 569 07,363 75 4,358 2,40 306,426 29 89 3 6,757 29 69,690 6 7 Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura österbottens Svenska Lantbrukssällskap... 58,07,525,075 7,595 673 26,85 863 38,446 56 6,073 2,4 33,646 29 286 36 4,386 843 02,836 7. 8 Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap...... 22,900 507,87 3,999 275 9,374 365 68,76 35 3,380,273 4,23 67 6 4 2,780 287 47,330 8 9 Oulun läänin Talousseura Uleäborgs läns Hushällningssällskap... 5,898,32,787 4,239 409 5,540 56 82,327 45 7,688 3,202 407,24 99 99 39 5,78,049 03,35 9 20 Kajaanin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap... 8,33 228,769 0 69 5,63 204 40,678 25 2,598,028 53,635 28 77,686 269 7,648 20 2 Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola Lantbrukssällskap... 7,230 24,586 0 208 9,006 35 7,672 ' 7 2,2 653 89,990 23 ; 305 2 4,249 2 22 Lapin Maatalousseura Lappmarkens Lanthushallningssällskap... 793 9,720 7 6 2,087 6 3,002 I 2 98 8 5,444 i 8 2,3 22 Ha. L Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna ä sid. 0 och.

4 T au luliite i N _ T abellbilaga / N ' 2 Luonnonniitty ja niittyheinän sato v. 926. Naturlig äng och skörden av ängshö är 926. a) L äänittäin j a kihlakunnittain. a) Läns- och häradsvis. Lääni ja kihlakunta. Län och härad.. Luonnonniityn ala, Naturlig äng, Siitä korjattu ala, Därav bärgad areal, desiton. Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Luonnonniityn ala, Naturlig äng, Siitä korjattu ala, Därav bärgad areal, i 2 3 4 5 6 7 8 desiton. Uudenmaan lääni Nylands län 8,795 3,02 40,049 Sortavalan kk. Sordavala hd.. 4,983 4,43 68,680 Raaseporin kihlak. Raseborgs Salmin kk. Salmis hd... 7,547 5,576 77,005 härad...,946,378 8,528 Lohjan kk. Lojo hd... 2,659,73 22,93 Mikkelin lääni S:t Michels län 38,926 33,556 38,698 Helsingin kk. Helsinge hd... 5,56 3,28 30,740 Heinolan kihlak. Heinola härad 7,226 5,589 5,574 Pernajan kk. Perna hd... 8,674 6,775 68,588 Mikkelin kk. S:t Michels hd.. 7,702 7,08 65,972 Juvan kk. Jokkas hd... 2,657 9,92,909 Turun ja Porin lääni Äbo och Rantasalmen kk. Rantasalmi hd,34 0,937 52,243 Björneborgs län... 29,737 9,783 22 6 Vehmaan kihlak. Vehmo härad 3,07 2,272 2,62 Kuopion lääni Kuopio län.. 82,593 75,47,008,56 Mynämäen kk. Virmo hd...,509,079,608 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi Piikkiön kk. Pikis hd 863 568 6,390 härad... 2,709 0,799 54,605 Halikon kk. Halikko h d... 2,020 48 5,45 Domantsin kk. Ilomants hd.. 8,846 7,77 09,504 Ulvilan kk. Ulvsby h d... 8.035 5,294 57,757 Liperin kk. Libelits h d... 7,803 5,864 207,896 Ikaalisten kk. Ikalis hd... 7,047 5,8 5,23 Iisalmen kk. Idensalmi h d 6,963 6,268 232,45 Tyrvään kk. Tyrvis hd...,75,656 9,789 Kuopion kk. Kuopio h d... 5,92 5,52 95,309 Loimaan kk. Loimijoki hd... 2,478,000 9,274 Rautalammin kk. Rautalampi hd 0,360 9,67.09,057 Maskun kk. Masku hd... 3,07 2,378 29,535 Vaasan lääni Vasa Iän... 50,894 36.278 350,042 Ahvenanmaan maakunta Älands Ilmajoen kihlak. Ilmola härad 609 288 3,439 landskap... 2,466 2,389 29,600 Närpiön kk. Närpes hd... 8,750 5,267 50,94 Korsholman kk. Korsholms hd 5,307 3,690 35,899 Hämeen lääni Tavastehus län 8,398,786 29 756 Lapuan kk. Lappo hd... 4,64 2,76 29,94 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad 2,385,552 6,59 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd 6,679 3,480 5,635 Pirkkalan kk. Birkala hd,948 760 8.77 Kuortaneen kk. Kuortane hd.. 2,657,328 0,442 Tammelan kk. Tammela hd.. 3,923 2,66 23,566 Laukaan kk. Laukas hd... 4,923 2,578 22,248 Hauhon kk. Hauho h d... 3,23 2,083 23,642 Viitasaaren kk. Viitasaari hd. 7,805 6,93 82,27 Jämsän kk. Jämsä hd... 2,835 2,502 26,262 Hollolan kk. Hollola h d... 4,094 2,723 30,978 Oulun lääni Uleäborgs l ä n 227,65 99,358,678,36 Oulun kihlak. Uleä härad... 62,2 53,427 43,525 Viipurin lääni Viborgs Iän 58,46 52,598 73,8 Sälöisten kk. Salo hd... 38,43 29,0 97,667 Rannan kihlak. Stranda härad 4,988 4,89 65,442 Haapajärven kk. Haapajärvi hd 24,905 20,635 45,609 Kymin kk. Kymmene hd... 4,242 3,640 40,59 Kajaanin kk. Kajana h d... 34,734 28,778 244,63 Lappeen kk. Lappvesi hd 4,62 3,626 48,333 Kemin kk. Kemi h d... 52,048 5,853 543,49 Jääsken kk. Jääskis hd... 7,293 6,493 89,798 Lapin kk. Lappmarkcns hd.. 4,0 3,992 7,673 Äyräpään kk. Äyräpää hd... 0,60 0,552 34,6 Petsamon kk. Petsamo hd...,563,563 5,630 Käkisalmen kk. Keksholms hd 8,993 8,288 29,693 Kurkijoen kk. Kronoborgs hd.. 5,607 5,73 59,955 Valtakunta - Riket... 527,840 444,77 4,643,39

5 T au luliite i T abellbilaga / b) M aanviljelysseurojen piireissä. b) Inorn lantbrukssällskapens omräden. Maanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Luonnonniityn ala, Naturlig äng, Siitä korjattu ala, Därav bärgad areal, desiton. Maanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Luonnonniityn ala, Naturlig äng, Siitä korjattu ala, Därav bärgad areal, desiton. 2 3 4 5 6 7 8 Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands Mikkelin läänin Maanviljelysseura och Tavastehus läns Lantbruks S:t Michels läns Lantbrukssällskap)... 9,825 6,84 70,766 sällskap... Uudenmaan läänin Maanviljelys Kuopion Maanviljelysseura 33,734 29,85 345,685 seura) Nylands läns Lant Kuopio Lantbrukssällskap... brukssällskap)... 0,22 7,37 80,448 Pohjois-Karjalan Maanviljelys 46,68 43,666 566,37 Suomen Talousseura'' Finska seura Norra Karelens Lant Hushällningssällskapet)... 3,622 3,73 40,85 brukssällskap... 36,425 3,75 442,99 Lounais-Suomen Maanviljelysseu Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysra) Sydvästra Finlands Lant seura Södra Österbottens Keski-Suomen Maanviljelysseura brukssällskap)... 0,826 6,595 70,294 Lantbrukssällskap... Satakunnan Maanviljelysseura 7,635 4,228 34,438 Satakunta Lantbrukssällskap.. 7,808 2,43 3,682 Mellersta Finlands Lantbruks Hämeen läänin Maanviljelysseura sällskap... Tavastehus läns Lantbrukssällskap 8,064 4,698 5,308 Pohjanmaan Ruotsalainen Maan 3,405 9,659 06,220 Hämeen-Satakunnan Maanviljelys viljelysseura Österbottens seura Tavastland-Satakunta Svenska Lantbrukssällskap Lantbrukssällskap... 5,455 3,84 35,205 Keski-Pohjanmaan Maanviljelys 2,27 5,023 56,703 Itä-Hämeen Maanviljelysseura seura Mellersta Österbottens Östra Tavastlands Lantbruks Lantbrukssällskap... sällskap... 0,07 7,609 79,256 Oulun läänin Talousseura Uleä- 2,864,339 86,398 Läntisen Viipurin läänin Maanvil borgs läns Hushällningssälljelysseura) Västra Viborgs skap... 20,933 99,20 723,084 läns Lantbrukssällskap)... 4,22 3,334 37,5 Kajaanin Maanviljelysseura Viipurin läänin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap... 34,734 28,778 244,63 Viborgs läns Lantbrukssäll Perä-Pohjolan Maanviljelysseura skap... 33,624 3,72 428,323 Perä-Pohjola Lantbrukssäll Itä-Karjalan Maanviljelysseura skap... 52,048 5,853 543,49 Östra Karelens Lantbrukssäll Lapin Maatalousseura Lappskap... 20,580 7,543 247,347 markens Lanthushällningssällskap 5,673 5,555 33,303 Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna ä sid. 0 och.

T aululiite \ N, Tabellbilaga / N- 3* 6 7 j Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Oriita (yli 3 v.). Hingstar (över 3 dr). Ruunia (yli 3 v.). Valacker (över 3 dr). i Tammoja (yli 3 v.). Ston (över 3 dr). 2 3 i Nuoria hevosia ( 3 v.). Unghästar ( 3 Ar). 5 Varsoja (alle v.). Föl (under dr). Yhteensä hevosia. Inalies hästar. Kotieläimet vuonna 926. Husdjuren är 926. a) L&änittäin ja kihlakunnittain, a) Läns- och häradsvis. Sonneja (yli 2 v.). Tjurar (över 2 dr). Lehmiä. Kor. Nuoria sonneja ( 2 v.). Ungtjurar ( 2 dr). Hiehoja (yli v.). Kvigor (över dr). Vasikoita (alle v.). T^Ealvar (under dr). Yhteensä nautaeläimiä. Inalies nötkreatur. Lampaita (yli v.). Fdr (över dr). Lampaita (alle v.). FAr (under Ar). Yhteensä lampaita. Inales fdr. 6 7 8 9 0 n 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2r 22 23 24 25 26 27 Uudenmaan lääni Nylands lä n... 757 5,83 8,708 3,820 2,04 40,482 3,007 2,779 4,633 24,453 9,024 72,896 54,386 8,545 72,03 6 79 6,00 4,88 9,484 7,857 48,888 76,86,46 2,028 l 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad.. 32,599 2,789 35 244 5,079 43 8,70 666 3,79 2,43 25,939 7,78 3,070 0,248 89,07,929,9 406 5,442 36,670 75 64 2 3 Lohjan kk. Lojo h d... 226 3,365 4,380 86 735 9,522 695 29,330 640 7,39 6,858 44,842 0,956 2,70 3,666 29 8,539 2,628 3,507,448 9,303 58,996 69 842 3 4 Helsingin kk. Helsinge hd... 204 5,673 5,673,477 573 3,600,03 38,309,720 6,473 4,678 52,93 3,994 4,937 8,93 62 59 2,20 5,04 5,68 3,772 6,233 48,885 249 800 4 5 Pernajan kk. Perna h d... 95 4,546 5,866,22 462 2,28 868 35,430,607 6,942 5,075 49,922 22,258 7,828 30,086 25 290,244 5,247 8,898 2,23 7,90 32,30 3 222 5 6 Turun ja Porin lääni Abo och Björneborgs län...,944 23,452 3,47 6,605 3,336 66,754 3,962 207,876 9,243 40,427 54,00 35,58 62,839 64,874 227,73 5,904 59 6,505 4,86 29,39 7,55 68,827 - - 329,09 2,332 6,275 6 7 Vehmaan kihlak. Vehmo h ärad... 34 2,05 2,672 429 376 5,76 393 7,576 993 3,62 5,866 28,449 8,992 8.037 27,029 52 7 573,393 3,278,39 6,706 27,294 39 574 7 8 Mynämäen kk. Vinno h d... 03,463,75 460 92 3,933 236,680 83 2,72 3,039 8,507,952 6,298 8,250 65 48 248 97,849,50 4,266 9,492 46 59 8 9 Piikkiön kk. Pikis hd... 60,450,978 473 89 4,250 33 5,338 430 2,07 2,933 2,049 5,99 2,622 7,82 23 43 398,266 2,026 979 4,72 28,906 68 574 9 0 Halikon kk. Halikko h d... 309 3,47 4,076 860 4j>6 9,72 687 3,097,66 6,649 7,505 47,04 5,09 4,327 9,436 2 79 984 2,492 4,876,77 0,202 60,875 57,374 0 U Ulvilan kk. Ulvsby hd... 43 4,28 5,96 979 522,058 586 37,30,457 6,934 0,400 56,678 33,728 3,59 46,887 348 55,039 2,63 2,620 4,78 0.595 45,833 329 640 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd... 400 2,322 3,606 877 386 7,59 390 20,905,3 4,905 6,532 33,845 32,062 8,756 40,88 50 73 567,082,726,827 5,275 33,65 9 88 2 3 Tyrvään kk. Tyrvis h d... 8,79 2 759 50 43 5,375 63 4,52 787 2,547 4,32 22,32 3,73 9,535 23,248 2,966 72 528 803 2,42 864 4,409 9,024 5 348 3 4 Loimaan kk. Loimijoki h d... 236 3,328 5,72,58 659 0,553 569 32,67,329 5,889 6j655 46,609 5,085 6,30 2,25,400 55,00 2,985 6,286 2,57 2,943 - - 4,039 60 965 4 5 Maskun kk. Masku h d... 278 3,304 4,243 868 43 9,06 607 27,300,37 5,44 6J68 40,956 6,999 6,00 23,009 528 95,068,706 4,56 2,334 9,79. 53,39 353,093 5 6 Ahvenanmaan maakunta Älands landskap... 4,553,383 285 24 3,386 262 3,096 774 2,95 4,926 2,253 8,003,63 29,66 2 46 83,248 856 725 3,058 8,533 292 52 6 7 Hämeen lääni Tavastehus län...,033 8,67 23,226 5,405 2,932 5,267 2,767 39,900 5,434 25,04 3,24 264,473 7,852 25,374 97,226,743 647 6,505 7,077 4,457 5,87 44,557 65,07,77 2,430 7 8 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad.... 74 2.026 2,476 488 222 5,386 255 6,657 58 2,249 4,255 23,997,580 4,828 6,408 55 53 52.3 867,47 393 3,307 8,830 33 242 8 9 Pirkkalan kk. Birkala h d... 68 3,088 3,049 477 523 7,305 428 9,598 629 3,254 3,250 27,59,908 3,932 5,840 974 42 857,780,554 704 4,937 27,338 3 288 9 20 Tammelan kk. Tammela hd... 29 4,526 4,972,322 733,844 674 33,236,368 7,552 6,343 49,73 3,976 3,02 6,988 270 96,795 2,875 3,629,324 9,79 45,960 35 9 20 2 Hauhon kk Hauho h d... 80 3,385 3,792 883 432 8,572 688 24,525 855 4 357 5,36 35,74 8,709 2,848,557 32,28 4,66 2,789 90 9,25 34,958 444 602 2 22 Jämsän kk. Jämsä h d... 8 L896 3^930,288 57 7^866 325 2,396,028 3,49 6,627 32,525 0,560 6,258 6.88 28 5 793 2,860 2,460,250 7,54 20,52 384 26 22 23 Hollolan kk. Hollola hd... 39 3,750 5..007 947 45 0,294 397 24,578 973 4,480 5,450 35,878 5,9 4,496 9,65 5 73,409 4,529 2,554,299 9,955 7,869 50 26 23 24 Viipurin lääni Viborgs län... 943 22,096 28,336 6,22 3,794 6,390,496 72,520 4,986 20,248 39,92 247,442 33,325 75,802 209,27 42 525 7.234 25,55 24,778 7,30 75,002 7,778,363,066 24 25 Rannan kihlak. Stranda härad... 56 2,650 3,847 679 608 7,940 205 9,387 369 3,047 3,26 26,224 2,53 4,078 6,609 3 82 496 3,583 2,209 2,97 9,287 33,27 44 3 25 26 Kymin kk. Kymmene h d... 46 2,933 4,024 899 52 8,54 276 25,76 760 3,486 4,968 35,204 9,939 6,259 26,98 23 37 290 3,447 4,07,844 9,725 2,420 8 40 26 27 Lappeen kk. Lappvesi h d... 87 2,856 2,537 652 644 6,776 223 2,854 484 3,876 5,549 3,986 8,46 5,655 34,6 65 86 867 4,79 3,275 3,44 2,383 26,20 24 7 27 28 Jääsken kk. Jääskis hd... 84 2,684 3,83 953 403 7,937 64 24,002 63 3,34 5,904 34,024 9,657 3,78 33,375 3 30 658 2,096 4,24 954 7,952 27,66 87 48 28 29 Äyräpään kk. Äyräpää h d... 09 2,452 3,73 797 260 7,349 9 8,37 494 3,595 3,94 25,773,648 5,779 7,427 42 54,67 3,337 3,449,384 9,895 20,300 28 397 29 30 Käkisalmen kk. Keksholms hd... 4 2,29 3,734 73 560 7,250 60 20,403 454 3,593 4,255 28,865 6,6 8,927 25,538 6,529 3,042 2,677 2,504 9,863 5,792 57 98 30 3 Kurkijoen kk. Kronoborgs h d... 5 2,504 2,576 934 424 6,553 28 7,553 794 3,899 5,59 27,893 7,355 8,954 26,309 68,26 2,648 3,380 2,767 0,24 2,905 88 65 3 32 Sortavalan kk. Sordavala h d... 59,577 2,222 323 96 4,377 97 2,980 397 2,785 4,034 20,293 7,894 6,483 4,377 7 38 43,996,8 996 4,624 8,244 49 34 32 33 Salmin kk. Salmis h d... 73 2,3,852 27 87 4,694 24 2,254 62,626 2,555 7,80 9,229 5,949 5,78 32 9 49 287 286 503,44 6,038 8 33 34 Mikkelin lääni S :t Michels län... 493 8,634 3,002 3,479 2,06 27,74,694 0,677 4,385 5,839 8,228 4,823 6,466 54,577 6,043 625 824 4,745 23,7 3,996,867 54,549 89.538 622 27 34 35 Heinolan kihlak. Heinola härad... 09 2,339 3,538,379 750 8,5 330 27,425,020 3,925 4,789 37,489 20,750,359 32,09 43 238,80 7,354 4,057 3,406 6,235 2,53 242 20 35 36 Mikkelin kk. S:t Michels hd...,78 3,096 435 375 5,735 373 2,658,297 2,950 3,429 29,707 4,86 4,579 29,395 442 2,72 5,284 2,896,965,978 23,678 59 7 36 37 Juvan kk. Jokkas h d... 44 2,679 2,665 696 452 6,636 445 26,946,09 4,052 4,940 37,474 3,694 9,73 23,407 40 80 724 3,604 3,76,823 0,047 9,364 29 37 38 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd.... 29,898 3,703 969 529 7,228 546 25,648 977 4,92 5,070 37,53 2,206 8,926 3,32 285,29 6,875 3,327 4,673 6,289 25,338 2 38 39 Kuopion lääni Kuopio län...,240,7 20,407 6,62 3,002 4,982 3,353 62,054 7,442 20,827 38,82 232,497 85,073 67,283 52,356 22,24 4,626 4,52,679 3,783 45,48 70,78 804 78 39 ;40 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad. 20,79 2,298 773 288 5,360 43 7,69 88 3,26 8,488 30,527 9,853 7,89 7,744 90 2 255 849 734 952 2,9 3,904 37 6 40 4 Ilomantsin kk. Ilomants h d... 73,535 2,878 878 243 5,707 374 2,44,846 2,474 6,596 32,704 2,55 0,94 23,096 0 84 45 892 668 80 2,860 8,79 98 27 4 '42 Liperin kk. Libelits hd... 47 2,056 4,90,548 477 8,48 354 33,29,56 4,59 8,692 48,47 23,340 6,235 39,575 42 53 932 2,595,964 2,420 8,064 4,824 208 22 42 43 Iisalmen kk. Idensalmi h d... 279 2,266 3,844,078 706 8,73 872 35,052,0 4,638 5,790 47,453 5,322 4,70 30,032 7 207 73 3,525 2,739 4.052,2-54 4,865 3 3 43 44 Kuopion kk. Kuopio h d... 245,9 4,29,024 636 8,035 837 3,637,54 3,767 4,40 4,796 4,39,247 25,566 25 396,25 3,476 2,96 3,08 0,976 6,670 65 2 44 45 Rautalammin kk. Rautalampi hd.... 86,62 2,978 86 652 6,289 503 23,04 899 2,303 4,854 3,600 0,084 6,259 6,343 28 280,68 2,85 2,63 2,540 9,46,664 65 8 45 Vuohia (yli v.). Getter (Över dr). Maatalous Lanthushällning 926. Karjuja (yli 6 kk.). Fargaltar (över 6mdn.). Siitosemakkoja (yli 6 kk.). Modersuggor (över 6 man.). j Lihotussikoja (yli 6 kk.). Gödsvin (över 6mdn.). Nuoria sikoja (3 6 kk.). Ungsvin (3 6 mdn.). Porsaita (alle 3 kk.). Grisar (under 3 mdn.). Yhteensä sikoja. Inalies svin. Poroja (yli v.). Renar (över dr). Kanoja (yli 6 kk.). Höns (över 6 mdn.). Muuta siipikarjaa (yli 6 kk.), övrigt fjäderfä (över 6 mdn.). Mehiläisyhteiskuntia. Bisamhällen. o

Taululiite N _ Tabellbilaga ) N, 3>. 8.9 Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Oriita (yli 3 v.). Hingstar (Över 3 är). j Ruunia (yli 3 v.). Valacker (över 3 är). Tammoja (yli 3 v.). Ston (över 3 är). Nuoria hevosia ( 3 v.). Unghästar ( 3 är). Varsoja (alle v.). Föl (under är). Yhteensä hevosia. Inalles hästar. Sonneja (yli 2 v.). Tjurar (över 2 är). Lehmiä. Kor. Nuoria sonneja 0 2 v.). TJngtjurar ( 2 är). Hiehoja (yli v.). Kvigor (över är). 2 3 4 5 6 7 8 9 0 n 2 Vasikoita (alle v.). Kalvar (under är). Yhteensä nautaeläimiä. Inalles nötkreatur. Fdr (över dr). Lampaita (yli v.). Lampaita (alle v.). Fdr (under dr). Yhteensä lampaita. Inalies fdr. Vuohia (yli v.). Getter (över dr). Fargaltar (över 6 mdn). Karjuja (yli 6 kk.). Siitosemakkoja (yli 6 kk.). Modersuggoi (över 6 mdn.). Lihotussikoja (yli 6 kk.). Gödsvin (över 6 mdn.). Nuoria sikoja (3 6 kk.). XJngsvin (3 6 mdn.). Porsaita (alle 3 kk.). Grisar (under 3 min.). Yhteensä sikoja. Inalies svin. Poroja (yli v.). Renar (över dr). Kanoja (yli 6 kk.). Höns (över 6 mdn.). Muuta siipikarjaa (yli 6 kk.). Övrigt fjäderfä (över 6 mdn.). 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 23 20 27 Bisamh ällen. Mehiläisyhteiskuntia. Vaasan lääni Vasa lä n....633 27,09 30,880 7,749 3,64 70,985 2,397 29,783 6,64 33,028 45,230 2 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad... 96 4,52 3,529,7 393 9,44 36 29,347,049 4,047 7,625 3 Närpiön kk. Närpes h d... 00 2,83 3,50 744 544 7,720 4 22,42 420 3,605 4,606 4 Korsholman kk. Korsholms hd... 7 5,085 5,247,47 688 2,662 89 33,37 95 5,685 6,077 5 Lapuan kk. Lappo h d... 238 4,00 4,804 926 436 0,405 247 33,973 666 4,606 7,892 6 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd... 300 3,536 3,88 442 274 8,370 28 35,70,04 4,639 5,998 7 Kuortaneen kk. Kuortane hd... 26 3,263 3,843 863 638 8,868 258 28,076,038 3,353 6,82 a Laukaan kk. Laukas h d... 40,995 3,08,76 40 6,793 29 6,852 580 2,888 3,67 9 Viitasaaren kk. Viitasaari h d... 227 2,246 3,057 956 240 6,726 674 20,096 833 4,205 3,053 0 Oulun lääni Uleäborgs Iän... 2,208 4,272 5,20 2835,603 36,038 3,28 53,9 6,623 24,650 29,888 Oulun kihlak. Uleä härad... 462 4,062 3,229 333 297 8,383 787 39,467 2,035 5,440 7,687 2 Sälöisten kk. Salo hd... 28.9 2,962 3,43 702 38 7,44 366 33,57,309 5,64 7,52 3 Haapajärven kk. Haapajärvi h d... 275 2,093 2,826 78 362 6,274 406 24,67,095 3,96 4,889 4 Kajaanin kk. Kajana hd... 384 2,247 2,9 556 22 5,593 783 22,78,043 4,230 4,925 5 Kemin kk. Kemi hd... 66 2,489 3,002 430 343 6,880 68 26,706 895 4,533 4,84 6 Lapin kk. Lappmarkens hd... 78 385 699 94 7,427 245 6,664 232 905,039 7 Petsamon kk. Petsamo h d... 4 34 30 2 70 3 240 4 2 2 8 Valtakunta R ik e t... 0,292 42,4 82,479 42,56 22,525 399,998 22,56,29,894 50,6 25,708 280,560 307,079 206,749 77,672 284,42,869 682 3,892,965 6,586 9,443 42 568 94 846 894,3 42,384 26,699 7,028 33,727 23 07 465,20 2,585,60 5,437 48.608 428 623 2 3,93 28,259,852 40, 22 458,68,57,290 5,022 28,929 7 48 3 46,29 28,30 3,05 4,406 4 28 20,52 2,246 768 4,764 34,95 3 207 4 47,384 25,460 9,066 34,526 3 53 87,978 2,52,78 7.204 32,970 54 52 5 47,723 33,793 4,8 48.604 6 9 67 329 66 690,766 0,63 93 6 39,537 35,207,703 46,90 77 24 443,46 2,746 847 5,306 3,53 7 0 7 23,778 4,033 4,830 8,863,554 23 625,852,892.6 5,608 5,432 89 67 8 28,86 4,997 5,277 20,274 7 206 762 2,338 2,364,79 7,46 0,298 75 6 9 27,498 29,39 95,395 224,74 74 285 793,599,922 3,007 7,606 67,439 4,906 46 0 0 55,46 29,709 23,755 53,464 25 58 252 56 580 863 2,269 9,29 8,60 25 47,598 30,77 25,845 56,66 32 43 6 99 455 797,655 7 8,357 4 2 2 34,473 8,076,892 29,968 26 26 252 494 44 773 2,059 20 6,574 7 3 33,699 2,5 22,277 43,788 67 49 07 344 399 407,306 695 4,495 45 6 4 36,936 22,806 9,083 3,889 22 7 20 4 66 65 299 34,77 3,522 5 5 9,085 6,46 2,468 8,64 2 2 3 8 2 6 7,83 308 6 29 300 75 375 _ 2 2 4,950 40 7,860,479 923,02 400,685,43,607,076 5,560 40,493 23,902 33,077 87,44 390,536 67,439,258,366 9,046 3,079 8

20 2 T aululiite N._, T abellbilaga / - * b) Maanviljelysseurojen piireissä. b) Inorn lantbrukssällskapens omrdden. Maanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Oriita (yli 3 v.). Hingstar (över 3 ár). Ruunia (yli 3 v.). Valacker (över 3 ár). Tammoja (yli 3 v.). Ston (över 3 är). Nuoria hevosia ( 3 v.). Unghästar ( 3 är). Varsoja (alle v.). Föl (under ár). Inalles hästar. Yhteensä hevosia. Sonneja (yli 2 v.). Tjurar (över 2 ár). Lehmiä. Kor. Nuoria sonneja ( 2 v.). Ungtjurar ( 2 är). Hiehoja (yli v.). Kvigor (över ár). Vasikoita (alle v.). Kalvar (under ár). Yhteensä nautaeläimiä. Inalles nötkreatur. 2 3 4 0 6 7 8 9 0 n 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 358 7,036 8,705 2,08 823,42 58,789,680,645 9,39 Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastelius läns Lantbrukssällskap)... 8,940 82,926 2,953 8,793 30,746 76 22 2,855 5,640 9,054 2,488 20,249 85,053 6,448 428 8,676 0,574,934,229 22,84,67 67,45 3,055 3,492 0,533 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura) Nylands läns Lantbrukssällskap) ---- 96,202 34,932 0,703 45,635 40 52 3,265 0,002,506 5,545 30,839 96,778 535 588 2 3 Suomen Talousseura) Finska Hushällningssällskapet)... 57 7,533 27,679 43,78 29,92 7,39 46,5 44 85 530 2,3 2,9 2,08 6,865 46,082 596 568 3 3,253 3,92 574 357 550,456 5,055 8,438 4 Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap) 95,405 4,623 3,32,65 3,906 2,205 00,203 4,348 9,697 24,476 50,929 6,990 23,40 85,30 836 37 3,347 7,963 6,93 7,43 35,97 78,42,43 3,998 4 5 Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap... 88 0,446 5,090 3,020,503 30,940,503 94,055 4,249 7,978 26,234 44,09 90,06 35,748 25,809 5,036 239 2,839 6,083,98 8,9 29,270 25,62 604,8 5 Lounais-Suomen Maanviljelysseura) 6 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 393 8,509 9,534 2,423,24 22,073,394 6,859 2,336 2,573 2,687 90,849 24,480 6,593 3,073 382 237 3,58 7,57 6,60 2,34 9,890 84,09 634,543 6 7 Hämeen-Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland-Satakunta Lantbrnkssällskap... 406 5,882 6,847,32,09 5,538 827 43,55 -,432 6,36 9,465 6,95 27,262,355 38,67,66 43,638 3,43 3,588,252 0,052. 52,87 88 763 7 56,823 2,502 8,690 2,236 5,894 332 487 2,50 27 8 8 Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... 329 6,28 9,590 2,82,28 20,077 825 8,076 36,23 5,68 2,053 6,458 4,956 26,455 46,265 629 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs läns Lant 40 2,889 3,483 878 43 7,82 260 22,829 664 2,895 5,235 3,883 8,404 4,834 23,238 24 42 742 3,447 4,55 0,367 ' 22,098 5 39 9 0 Viipurin läänin Maanviljelysseura Vi i borgs läns Lantbrukssällskap... 7,0 35,607 840 00,44 2,344 6,778 9,938 40,34 75,556 45,0 20,657 347 327 4,342 5,96 3,896 0,845 8,40 962 75 0 55 2,2 3,56 2,408 45,37 brukssällskap)...,585 Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... 288 7,095 7,842,782 955 7,962 396 49,250,978 9,575 4,09 75,28 39,365 25,867 65,232 50 56 2,50 5,747 6,33 4,880 9,264 3,540 286 76 2 Michels läns Lantbrukssällskap... Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t 398 6,786 0,257 2,337,55 2,293,45 79,830 3,549 3,30 5,08 3,76 45,363 46,322 9,685 488 604 3,953 7,39,797 9,26 42,709 72,02 448 24 2 3 Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap... 76 6,87,893 3,267 2,085 24,93 2,298 96,266 3,580,962 6,79 30,825 43,080 34,258 77,338 74 907 3,8 0,273 8,857 0,8 33,399 45,260 367 23 3 4 Pohjois-Kar jalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap... 479 4,984 8,54 2,895 97 7,789,055 65,788 3,862 8,865 22,02 0,672 4,993 33,025 75,08 38 334,445 3,879 2,822 3,602 2,082 25,458 437 55 4 5 Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra Österbottens Lantbrukssällskap 779 3,226 3,358 3,650,8 32,824 864 94,40 3,79 4,08 23,633 ; 35,924 9,285 3,67 22,956 58 267,723 4,944 9,049 4,099 20,082 2,363 555,027 5,043 42,570 7,840 6,763 372 8 6 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap... 438 4,92 6,867 2,268 800 5,294,68 59,897 36,305 0,754 47,059,768,483 4,730 4,647 3,77 4,409 29,6 73 6 28 6,828 8,699,640 876 8,26 280 64,008 955 8,356,25 84,84 57,603 26,000 83,603 27 29 632 2,072 2,530 7,05 48,470 7 Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap...,752 95 3 7 8 Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 293 2,905 2,983 398 220 6,799 34 28,60,29 4,28 5,560 39,606 3,438 3,207 44,645 27 23 4 308 497 625,567 2 7,64 09 8 9 Oulun läänin Talousseura Uleäborgs läns Hushallningssällskap... 93 8,346 8,7,546 884 9,878,455 87,696 3,974 3,43 7,787 24,325 68,674 57,532 26,206 72 28 605,20,32 2,223 5,478 9,244 30,824 30 4 9 20 Kajaanin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap... 384 2,247 2,9 556 22 5,590 783 22,78,043 4,230 4,925 33,699 2,5 22,277 43,788 67 49 07 344 399 407,306 695 4,495 45 6 20 2 Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola Lantbrukssällskap... 66 2,489 3,002 430 343 6,880 68 26,706 895 4,533 4,84 ; 36,936 22,806 9,083 3,889 22 7 20 4 66 65 299 34,77 3,522 5 2 22 82 49 729 96 7,497 258 6,904 246 i 9,376 6,446 2,543 8,989 2 2 Lapin Maatalousseura Lappmarkens Lanthushällningssällskap... 97,05 2 5 8 8 22,78 348 22 Lampaita (yli v.). Fár (över ár). Lampaita (alle v.). Fár (under ár). Yhteensä lampaita. Inalles fär. Vuohia (yli v.). Getter (över är). Karjuja (yli 6 kk.). Fargaltar (över 6 mán.). Siitosemakkoja (yli 6 kk.). Modersuggor (Över 6 mán.). Lihotussikoja (yli 6 kk.). Gödsvin (över 6 mán.). Nuoria sikoja (3 6 kk.). Ungsvin (3 6 män.). Porsaita (alle 3 kk.). Grisar (under 3 mán.). Yhteensä sikoja. Inalles svin. Poroja (yli v.). Renar (över ár). Kanoja (yli 6 kk.). Höns (över 6 mán.). Muuta siipikarjaa (yli 6 kk.), övrigt fjäderfä (över 6 män.). Bisamhällen. Mehiläisyhteiskuntia. l) Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna ä sid. 0 och

22 Taululiite \ Tabellbilaga /. Meijerien luku, omistajat, käyttövoima ja tuotanto vuonna 926. Mejeriernas antal, ägare, drivkraft och produktion är 926. a) L äänittäin j a kihlakunnittain. a) Läns- och häradsvis. Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Meijerien lukumäärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilcla personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tel yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eller bolag, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoima. Handkraft. Hevosvoima. Hästkraft. Vesivoima. Vattenkraft. Höyry tai muu ei tässä mainittu. Änga eli. annan här leke nämnd. Valmistettu voita, kg. Tillverkat smör, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk medeltal tili kg smör. Kuinka monta päivää meijerit* ovat olleet käynnissä. Antal dagar dd mejerierna värit i gdng. 2 3 4 5 6 7 8» 0 n 2 3 Uudenmaan lääni Nylands län 55 7 22 26 53 924,448 2,09,688 24.0 9,00 Kaupungit Städerna... 3 2 3 482,045 7,488 24.2,095 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad... 6 5 6 78,770 237,000 22.9 2,22 Lohjan kk. Lojo hd... 5 3 4 0,637 34,960 23.7,89 Helsingin kk. Helsinge hd... 7 6 7 63,697 39,83 23.8 2,52 Pernajan kk. Perna hd... 34 G 4 4 33 89,299,392,409 24.2,552 Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs län... 2 2 7 94 4 8 7,224,85,757,37 23.2 39,706 Kaupungit Städerna... 3 3 3 3.64 48,77 23.3,036 Vehmaan kihlak. Vehmo härad 4 4 4 354,57 53,323 23.7,386 Mynämäen kk. Virmo hd... 9 5 4 2 7 7,329 44,565 23.8 2,427 Piikkiön kk. Pikis h d... 0 2 3 5 9 275,000 339,284 23.9 3,385 Halikon kk. Halikko h d... 26 2 8 6 26,77,32 755,493 23.2 9,272 Ulvilan kk. Ulvsby h d... 3 2 3 898,659 50,685 23.4 4,43 Ikaalisten kk. Ikalis h d... 2. 2 476,598 23.0 3,284 Tyrvään kk. Tyrvis hd... 2 0._ 2 606,53 28,480 23. 3,557 Loimaan kk. Loimijoki hd... 2 9 2 2,006,350 35,098 22.8 7,000 Maskun kk. Masku hd... 2-2 0 _,000,85 2,438 22.9 4,26 Ahvenanmaan maakunta nds landskap... 3 2 -- _ 2 407,487 7,348 23.5 3,672 Hämeen lääni Tavastehus län 60 8 III 42-57 2,552,44 364,64 23.3 8,850 Kaupungit Städerna... 2 2 3,627 4,500 24.0 727 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad 5 5 5 7,3 64,729 23.2,692 Pirkkalan kk. Birkala hd 5 5 5 253,09 6,56 23.,690 Tammelan kk. Tammela hd.. 22 o 5 2 22,243,484 56,553. 23.2 7,427 Hauhon kk. Hauho h d... 6 5 6 37,536 69,425 23.2 2,084 Jämsän kk. Jämsä hd... 2 2 9 9 250,382 9,987 23.8 3,05 Hollolan kk. Hollola h d... 8 2 5 8 249,208 32,924 23.5 2,79 Viipurin lääni Viborgs Iän 53 7 45 27 6 _ 2 0,032,595 270,90 23.5 3,087 Kaupungit Städerna... 430,099 02,03 23.5 365 Rannan kihlak. Stranda härad 2 ' 5,568 22.7 683 Kymin kk. Kymmene hd 5 ; 3 5 66,27 67,870 24.,85 Lappeen kk. Lappvesi hd... ;. 60,000,000 24.0 362 Jääsken kk. Jääskis hd... i _ Äyräpään kk. Äyräpää hd...! I ---- Käkisalmen kk. Keksholms hd I.. i 5.95 22.2 29 Kurkijoen kk. Kronoborgs hd.. 29 2 27 7 5 7 335,677! 23.4 6,598 Sortavalan kk. Sordavala hd.. i 2 9 8 2 88,858 : 23.9 2,3 Salmin kk. Salmis h d... 3 3!! 2! 20,927 _ 23.4 860

23 Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Meijerien lukumäärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöltä, jotka jalostavat omaa maitoa. Ens kiidä personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eiler bolag, villra nnukötia mifilk. Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoima. Handkraft. Hevosvoima. j Hästkraft. Vesivoima. I Vattenkraft. Höyry tai muu ei tässä mainittu. Angaeli. annanhäricke nämnd. Tillverkat smör, kg. Valmistettu voita, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru myeket mjölk i medeltal tili kg smör. Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar dä mejerierna värit i gäng. 2 o 4 ; i 5! 0 j 7 8 9 0 2 3 i Mikkelin lääni S :t Michels län 29 5 23 2 3 24 670.34 85295 23.5! 7,429 Kaupungit Städerna... 2, : 2 2 3,946 24.0' 730 Heinolan kihlak. Heinola härad 3 : 8 ; 3 333,466 38,255 23.3 3,25 Mikkelin kk. S:t Michels hd.. 3. ' 3 H 3 3,79 0,54 23.5' 734 Juvan kk. Jokkas hd... 4 --- 3, l 2 73,253 36,886 24.0 829 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd 7 7 l 2 4 99,957 23.,885 Kuopion lääni Kuopio län ----- 63 4 58 4 8 50,99,862 06,92 23.6 2,998 Kaupungit Städerna... i 8,798 38,559 24.0 364 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvihd 5 5-2 3 225,57 22.9 834 Ilomantsin kk. Ilomants hd.. 5. --- 5 5 5,432 24.0 865 Liperin kk. Libelits h d... 5 4 3 U 274,02 23.2 2,779 Iisalmen kk, Idensalmi hd... 2 2 2 703,932 45,746 23.8 2,498 Kuopion kk. Kuopio h d... 6 3 3 4 2 0 265,332 2,887 23.8 3,726 Rautalammin kk. Rautalampi hd 9 8 8 280,830 23.8,932 Vaasan lääni Vasa l ä n... 34 22 7 2 2 3 3,983,745 65,763 24.0 34,40 Kaupungit Städerna... 8,367 23.8 365 ilmajoen kihlak. Ilmola härad 24 --- 24 23,075,529 80,952 24.0 6,978 Närpiön kk. Närpes hd... 9-2 7 9 474,542 23.9 2,64 Korsholman kk. Korsholms hd 9 4 4 9 673,556 97,74 24. 5,333 Lapuan kk. Lappo hd... 27 o 24 2! 25 858,768 37,097 24. 7,406 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd 20 9 20 52,540 23.7 5,26 Kuortaneen kk. Kuortane h d.. 23 23 2 ; ---- 0 243,85 23.6 4,766 Laukaan kk. Laukas h d.... ] Viitasaaren kk. Viitasaari hd. 3! 2 6 26,592 24.6,732 Oulun lääni Uleäborgs l ä n 66 3 5 58 4 i 5,346,56 8952 23.5 8,648 Kaupungit Städerna... 3 3 i i 3 6,57 3,437 23.7,08 Ouhm kihlak. Uleä härad... 7 2 4 7 i 9 475,774 75,75 23.6 4,869 Sälöisten kk. Salo hd... 27 3 23 3 _! 24 443,453 23.4 8,42 Haapajärven kk. Haapajärvi hd : 4 4 4 297,092. 23.7 0 3,62 Kajaanin kk. Kajana h d... 3! 3! ' 3 46,390 2.8 69 Kemin kk. Kemi h d... 2 : i 2 i 2,930. 25.5 325 Lapin kk. Lappmarkens hd.. : --- Petsamon kk. Petsamo h d... ; : Valtakunta Riket... i 595! 4 74 480 7 22 4 498 20,06,890!5,288,090 ; 23.5 67,900

j 24 Taululiite i n.«,. Tabellbilaga / IN- 4- b) M aanviljelysseurojen piireissä. b) Inom lantbrukssällskapens omräden. Maanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Meijerien lukumäärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilda personer, vilka förädia egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer elier bolag, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoima. Handkraft. Hevosvoima. Hästkraft. Vesivoima. Vattenkraft. Höyry tai muu ei tässä mainittu. IAnga eli. annan här icke nämnd. Tillverkat smör, kg. Valmistettu voita, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltal tili kg smör.. ---------, Kuinka monta päivää i meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar dä mejeriema värit i gäng. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 u 2 3 Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... Uudenmaan läänin Maanviljelysseura) 3 4 6 30 56,338,258,774 24. 0,56 Nylands läns Lant brukssällskap)... 28 3 9 6 27 294,303,044,856 23.5 9,802 Suomen Talousseura) Finska Hushällningssällskapet)... 27 6 4 7 0 24 655,63 47,944 23.6 7,633 Lounais-Suomen Maanviljelysseura) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap)... 54 4 9 4 ) Satakunnan Maanviljelysseura 52 3,38,976,73,507 23. 9,042 Satakunta Lantbrukssällskap.. 5 2 4 45 5 3,346,08 394,263 23. 5,667 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 29 5 G 8 _ 29,725,768 250,029 23.2 9,845 Hämeen-Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland-Satakunta Lantbrukssällskap... 7 2 _ 5 6 58,273 9,22 23.3 4,896 Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... 25 5 4 6 l 23 565,239 47,28 23.4 6,633 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs läns Lantbrukssällskap)... 6 2 3 6 26,27 68,870 24.0 2,77 Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap 3 2 2 30,763 22.4 974 Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssäll-! skap... 43 4 39 20 0 445,462 23.5 9,57 Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Michels läns Lantbrukssällskap... Kuopion Maanviljelysseura 4 3 2 9 304,929 47,040 23.3 3,448 Kuopio Lantbrukssällskap... 39 4 35 4 4 30,26,300 67,633 23.8 8,464 Pöh j ois-karj alan Maanvil j elysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap... 23 22 4 9 539,764 23.2 4.70 ' Etelä-Pohjanmaan Maanviljelys- seura Södra Österbottens Lantbrukssällskap... 73 3 69 9 2 62 2,569,525 94,045 23.9 9,270 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbruks- sällskap... 8 8 7 2 9 69,443 24.2 3,256 S Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap... 3 7 24 30,048,624 2,78 24.2 8,558 ') Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna ä sid. 0 och.

25 Maanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Meijerien lukumäärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilda personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eller bolag, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoima. Handkraft. Hevosvoima. Hästkraft. Vesivoima. Vattenkraft. Höyry tai muu ei tässä mainittu. Ängaell. annanhärlcke nämnd. Tillverkat smör, kg. Valmistettu voita, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kgtaan voita. Hunt mycket mjölk i medeltal tili kg smör. Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar d& mejerierna värit i gäng. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 20 8 2 8 298,744 23.5 5,842 Oulun läänin Talousseura Uleäborgs läns Hushäflningssällskap 49 2 3 44 2 _ 36,095,36 75,75 23.6 3,742 Kajaanin Maanviljelysseura Rajana Lantbrukssällskap... 3 _ 3 3 46,390 2.8 69 Perä-Poh j olan Maanvilj ely sseura Perä-Pohjola Lantbrukssällskap... 9 2 2,930 25.5 325 Lapin Maatalousseura Lappmarkens LanthushällningssäUskap Maatalous Lanthushällning 926. 4

26 27 Taululiite N _ Tabellbilaga / Meijerien henkilökunta vuonna 926. a) Läänittäin ja kihlakunnittain. Mejeriernas arbetspersonal är 926. ' a) */ Läns- och VU* häradsvis.«iihwvm, Miehiä. Mankön. Naisia. - Kvinnkön. Yhteensä. Summa. ; Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Alle 5 vuoden. Under 5 àr. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under fôregàende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Yli 8 vuoden, över 8 àr. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under fôregàende àret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. 2 3 [ 4 ; 5 6 7 Alle 5 vuoden Under 5 ár. i Edellisen vuoden aikana keskim. ; I medeltal under fôregàende äret.! S I I Huhtikuun p:nä I kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret.? välillä..,tpodenl i «vuoden,. 5-8 ár. I Över 8 är- Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under fôregàende àret. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. { Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä i kuluvaa vuotta. AUe 5 vuoden, Under 5 ár. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under fôregàende äret. kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä 5 8 vuoden välillä. 5 8 ár. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under fôregàende äret. I kuluvaa vuotta. Den april under j redogörelseäret. Huhtikuun p:nä I medeltal under fôregàende äret. Yli 8 vuoden. Över 8 àr. Edellisen vuoden aikana keskim. Den april under redogörelseäret. 9 0 3 2 3 4 5 6 7 8 9 i i Uudenmaan lääni Nylands län... n... 2 242 235 09 9» 2 35 334 i! íá 2 Kaupungit Städema... i ; 2 03 02 j.. 52 48 2 55 43 2! I 3 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad... ----- : 3 3-5 8 2 3 4 Lohjan kihlak. Lojo härad... 0 i l 2 4 22 25 4 5 - Helsingin kihlak. Helsinge härad... ; - 26 8-5 8 4 26 5 e 6 Pernajan kihlak. Perna h ä ra d...! ' 90 9 ; 25 28 5 9 6! 7 Turun ja Porin lääni Abo oeh Björneborgs Björneborg! län... 8 Kaupungit Städema... 9 Vehmaan kihlak. Vehmo h ä ra d... - 0 i o Mynämäen Mvnämäen kihlak. Virmo h ä ra d... I I Piikkiön kihlak. Pikis härad... 2 a Halikon kihlak. Halikko h ä ra d... 3 jisj Ulvilan kihlak. Ulvsby härad... ; 4 j Ikaalisten kihlak. Ikalis härad... 5 Tyrvään kihlak. Tyrvis h ä ra d... ini jlft Loimaan kihlak. Loimijoki härad... 7 ' Maskun kihlak. Masku härad... 6 C i i ; i! 234 [ 7 4 9 7 20 9 5 47 2 228 5 2 4 8 65 22 3 4 42 23 4 4 5 2 5 297 2 6 0-2 2 40 38 23 27 69 32 is 8 Ahvenanmaan maakunta nds landskap... - - : 7 8 _ - - 24 23 - - 3 3 8 Hämeen lääni Tavastehus län... m 9 Hämeen lääni Tavastehus l ä n... 2 o 0 Kaupungit S täd em a... - 2 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad... 222 2Pirkkalan kihlak. Birkala h ä ra d... 23 Tammelan kihlak. Tammela härad... 2 4 ; Hauhon kihlak. Hauho h ä ra d... 25! Jämsän kihlak. Jämsä härad... 262 G Hollolan kihlak. Hollola härad... _ 27 Viipurin lääni Viborgs län... 288 Kaupungit Städema... ä 299 Rannan kihlak. Stranda härad... 30 Kymin kihlak. Kymmene h ä ra d... 3 Lappeen kihlak. Lappvesi härad... 32 Jääsken kihlak. Jääskis härad... 33 Äyräpään kihlak. Äyräpää härad... 34; Käkisalmen kihlak. Keksholms h ä ra d... 35i ' Kurkijoen kihlak. Kronoborgs h ä ra d... 36g Sortavalan kihlak. Sordavala härad... 37 Salmin kihlak. Salmis härad... 383 s Mikkelin lääni S:t Michels län... n 39 Kaupungit Städerna... 40 Heinolan kihlak. Heinola härad... 4 Mikkelin kihlak. S:t Michels härad... - - i i 04 89-5 3 43 75 6 3 247 264 9-2 2-4 4-6 6 20 6 6 3 3 9 9 2 2 0, 0 7 22 27 22 38 33-64 72 02 05 23 i 20 4 5 4 Î 5 9 35 33 24 9 : 23 27 2 38 4 Í25 - - - 0! - 4 23-25 33 26-4 2 2 3 2-37 0 5 4 2 6 37!! 20 i 5 53 0 2 25 2 9 4 ; 42 4 8 9 - ' - ; - 05 28 6! 9, 7 j _, _ 2, - - 38 2 3 2 54!. 2 i 0 330 23 4 4 2 43 45 28 3 78 33 20 28 2 56 2 45 84 0 0-72 2 24 9 Z : : 6 3 5 8 2 6 3 3 2 2 53 38 27 4 40 58 32 42 6 53 42 38 23 9 2 44 2 3 9 2 4 5 Huhtikuun p:nä j kuluvaa vuotta. 558 38 26 8 39 08 67 4 45 20 56 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 73 Í27 38!28 4 29 40 30 8 3 -!32 33 2 (34 54 ; 3 5 22 36 5 37 4 6 42 8 38 39 40 4

Taululiite i _ Tabellbilaga / N O 5* 28 29 Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Alle 5 vuoden. Under 5 är. I Edellisen vuoden ; aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under j redogörelseäret. Miehiä. Mantun. Naisia. Kvinnkön. Yhteensä. Summa. 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. i Edellisen vuoden! aikana keskim. I I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä ; kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Yli 8 vuoden. Över 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Alle 5 vuoden. Under 5 är.! Edellisen vuoden aikana keskim. ; I medeltal under! föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta.! Den april under redogörelseäret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltä! under föregäende äret. Den april under ) redogörelseäret. Huhtikuun p:nä : kuluvaa vuotta. Yli 8 vuoden. Över 8 kr. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. I Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä! kuluvaa vuotta. Alle 5 vuoden. Under 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. i I medeltal under! föregäende äret. kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Yli 8 vuoden. över 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 l i 2 3 4 5 6 7 8 9 Juvan kihlak. Jokkas härad... 6 6 0 3 6 9 2 Rantasalm en kihlak. Rantasalmi härad 5 5! i 2 4 7 9 2 3 Kuopion lääni Kuopio lä n... 8 87! 4 2 2 55 54 4 2 2 236 24 3 4 K aupungit S t ä d e m a... 0 8 4 3 24 2 4 5 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad... 7 3 4 20 20 5 6 Ilom antsin kihlak. Ilomants h ä r a d..... -. 3 5 8 0. 5 6 7 Liperin kihlak. Libelits h ä r a d... 5 5! 2. 32 33 2 47 48 7 8 Iisalmen kihlak. Idensalmi härad.... 20 26 37 34 57 60 8! 9 K uopion kihlak. Kuopio h ä r a d... 8 9 34 3 52 50 9 0 Rautalammin kihlak. Rautalam pi härad... 8 8 o 7 9 2 25 27 0 Vaasan lääni Vasa län... 38 40 4 i 7 290 806 4 2 7 428 446 2 Kaupungit Städem a... 3 j 6 2 _ y o 2 3 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad... 25 24 3 4 62 63 _ 3 _ 4 87 87 3 4 Närpiön kihlak. Närpes h ä r a d... 4 6 25 26 39 42 4 5 Korsholman kihlak. Korsholms h ä r a d.... 38 32. 43 49 8 8 5 6 Lapuan kihlak. Lappo härad... 25 26 ; 56 58 8 84 6 7 Pietarsaaren kihlak. Pedersöre härad... 6 20 38 44 _ 2 54 64 7 8 K uortaneen kihlak. Kuortane härad... 4 36 40... 47 54 8 9 Laukaan kihlak. Laukas h ä r a d... : 2 _ 2 _» 20 Viitasaaren kihlak. Viitasaari härad... 6 7 22 24 - - 28 3 20 2 Oulun lääni Uleäborgs lä n... 75 85 i Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. 2 3 39 38 3 4 24 223 2 22 Kaupungit Städem a... 9 9 7 _ 30 26 22 23 Oulun kihlak. Uleá härad.... 26 28 40 45 _ 66 73 2 3 24 Sälöisten kihlak. Salo härad... 22 28 : _ 46 45 2 68 73 24 25 Haapajärven kihlak. Haapajärvi härad.... 2 4 j 2 25 23 _ 9. 37 37 2 5 26 Kajaanin kihlak. Kaj ana härad... 4 4 i _ 6 _ _ 0 9 26 27 Kem in kihlak. Kemi härad... 2 i 3 3 _ 3 27 '28 Lapin kihlak. Lappmarkens härad... 9 «j 29 Petsam on kihlak. Petsam o härad... ; ;! 29 30 Valtakunta R ik e t... 6 3 20 8 955 967 8 4 6 22,36,47 4 7 36 40 2,27 2,384 30

30 8 Taululiite \ _ T abellbilaga / b) M aanviljelysseurojen piireissä. - b) lnom lantbrukssällskapens omräden. Maanviljelysseura. X an tbrukssäilshap. Alle 5 vuoden. Under 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Miehiä. - Mankön. Naisia. - - Kvinnirön. Yhteensä. Sumina. 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Yli 8 vuoden. Över 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Alle 5 vuoden. Under 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. j Den april under redogörelseäret. föregäende äret. Huhtikuun p:nä! kuluvaa vuotta, Yli 8 vuoden. Över 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret., Alle 5 vuoden. Under 5 är. Edellisen vuoden! aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. I redogörelseäret. Huhtikuun p:nä! kuluvaa vuotta. Den april under Yli 8 vuoden. Över 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret 2 3 4 5 6 7 8 9 0 ii 2 3 4 5 6 7 8 9 Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura.) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura.) Ny 78 8 22 24 00 05 lands läns Lantbrukssällskap)... 70 00 Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä j kuluvaa vuotta. 43 38 3 06 9 3 Suomen Talousseura.) Finska Hushällningssällskapet)... 5 2 22 24 3 i 40 42 8 3 62 66 3 Lounais-Suomen Maanviljelysseura.) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap)... 5 Satakunnan Maanviljelysseura. Satakunta 2 7 2 2 23 28 2 3 2 244 245 4 Lantbrukssällskap... 8 80 3 2 37 60 3 2 28 240 5 6 Hämeen läänin Maanviljelysseura. Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 62 47 83 9 45 38 6 7 Hämeen-Satakunnan Maanviljelysseura. Tavastland-Satakunta Lantbrukssällskap... _ 27 26 2 36 45 2 63 7 7 8 Itä-Hämeen Maanviljelysseura. Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... 33 32 2 2 4 59 2 2 74 9 8 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura.) Västra Viborgs läns Lantbrukssällskap) 2 6 27 6 2 2 32 48 9 0 Viipurin läänin Maanviljelysseura. Viborgs Itä-Karjalan Maanviljelysseura. Östra-Karelens Lantbrukssällskap... 6 4 53 67 59 8 läns Lantbrukssällskap... - 5 2 8 4 3 6 0 2 Mikkelin läänin Maanviljelysseura. S:t Michels 6 20 32 36 48 56 li? 3 Kuopion Maanviljelysseura. Kuopio Lantbrukssällskap... 46 53 2 2 2 92 88 2 2 2 38 4 3 4 Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura. Norra Karelens Lantbrukssällskap... 25 26 2 49 53 2 74 79 4 5 Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura. Södra Österbottens Lantbrukssällskap... 73 80 3 5 65 76 3 5 238 256 5 6 Keski-Suomen Maanviljelysseura. Meller s ta Finlands Lantbrukssällskap... 9 9 35 36 44 45 6 7 Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura. Österbottens Svenska Lantbrukssällskap.. 46 40 2 70 72 2 6 2 7 8 Keski-Pohianmaan Maanviljelysseura. Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 2 i 2 8 _ 28 34 _ 3 40 52 8 9 Oulun läänin Talousseura. Uleäborgs läns Hushällningssällskap... 55 62 3 97 99 3 52 6 9 20 Kajaanin Maanviljelysseura. Kajana Lantbrukssällskap... _ 4 4 _ 6 5 0 9 20 2 Perä-Pohjolan Maanviljelysseura. Perä-Pohjola Lantbrukssällskap... 2 _ 3 3 _ 3 5 2 22 Lapin Maatalousseura. Lappmarkens Lanthushällningssällskap... \) Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningama ä sid. 0 och. 22

32 33 Taululiite \, Tabellbilaga / Maanviljelystyöväen palkat vuonna 926. Lantbruksarbetarnes löner är 926. a) Läänittäin ja kihlakunnittain. - a> Läns~ och häradsvis. Vuosipalkka. Ärslön. j Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Talon I gárdens kost. Mk. Miehen. För man. Omassa I egen kost. Mk. Nai sen. För kvinna. Talon I gárdens kost. L ; s I j Omassa I I egen kost. Päivä Kesällä. Miehen. För man. Talon I gárdens kost. [ Omassa I egen kost. Mk. Mk. p. Mk. p. palkka jalkapäivätyöstä: Daglön för fotdagsverke: Päiväpalkka hevospäivätyöstä: Daglön för hästdagsverke: Om sommaren. Talvella. Om vintern. Kesällä. Om somm. Talvella. Om vint. Naisen. För kvinna. Talon! I gárdens j kost.! Omassa I egen kost. Mk. p. Mk. P l Talon ; I gárdens kost. Miehen. För man. Omassa I egen. kost. Naisen. För kvinna. Talon I gárdens j kost. i Omassa I egen kost. Talon I gárdens kost.! Omassa I egen kost. Talon I gárdens kost. Omassa I egen kost. Mk. P. Mk. p. Mk. p.( Mk. P- Mk. P. Mk. p. Mk. p. Mk. p. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2! 3 4 5 IG 7 Uudenmaan lääni Nylands lä n... 5,030 8,453 3,054 5,423 23 32 33 37 2 39 2«6 7 58 29 8 9 62! 6 92 46 72 72 43 40 65 54 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad.. 4,800 7,433 3,325 5,47 26 25 38 75 3 38 2 9 38 29 38 9 7 4 50 70 63 40 63 3 2 7^ 3 Lohjan kk. Lojo h d... 4,850 8,338 2,857 5,79 22 88 36 88 2 38 9 88: 7 50 29 75 9 75: 6 25 44 7 67 50 35 83 60 3 4 Helsingin kk. Helsinge hd... 4,633 8,200 3,70 5,50 22 36 2 80 20 60 6 30 28 60 9 90j 8 0 49 29 73 89 42 86 67 78 4 5 Pernajan kk. Pemä h d... 5,600 9,250 2,892 5,496 22 75 34 75 42 9 42! 7 50 29 7 9 25 6 25 44 50 75 83 40 50 69 7 5 i 6 Turun ja Porin lääni Äbo oeh Björne- borgs l ä n... 4,425 7,695 3,23 5,595 2 09 33 06 2 69 2 5 6 26 03 9 42 6 93 46 49 67 72 38 63 59 38 G 7 Vehmaan kihlak. Vehmo härad... 4,258 7,488 2,783 5,83 20 75 3 09 83 9 4 92 24 20 9 25; 5 50 45 57 27 32 30 53 58 7 8 Mynämäen kk. Virmo h d... 4,990 8,00 3,70 5,200 23 30 35 50 3 50 23 30 5 70 26 8 40: 6 70 47 78 70 56 37 78 59 44 8 9 Piikkiön kk. Pikis hd... 5,025 8,000 3,900 5,783 2 25 36 88 2 38 22 25 4 3 27 50 9 - - 5 47 86 7 83 37 4 58 3 9 0 Halikon kk. Halikko h d... 4,547 7,990 3,67 5,650 22 53 33 20 20 9 3! 6 73 27 07 9 67 6 54 45 83 66 07 4 54 59 64 0 Ulvilan kk. Ulvsby hd... 4,065 7,085 2,694 5,083 2 59 33 2 2 59 20 3! 5 35 25 88 9 24; 6 3 47 9 68 24 40 6 75 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd... 3,438 5,750 2,356 4,375 8 33 30 25 3 89 22 57 3 56 24 3 9 IL 6 67 50 63 72 78 4 88 63 89 2 3 Tyrvään kk. Tyrvis h d... 4,550 7,97 3,267 6,000 9 3 30 38 2 63 2 3 5 3 26 0 38 8 86 44 75 67 25 42 50 64 3 3 4 Loimaan kk. Loimijoki h d... 4,585 8,033 3,377 6,060 9 54 3 2 54 20 77 4 08 24 92 9 38 7 77 43 08 67 3 33 46 54 69 4 5 Maskun kk. Masku h d... 4,482 8,200 3,544 6,383 2 76 35 06 3 88 22 06 5 59 27 4 0 06 8 3 47 67 70 4 60 73 5 6 Ahvenanmaan maakunta Älands landskap... 4,286 7,980 2,687 5,40 25 38 36 67 4 38 24 38 7 92 27 78 0 3 9 38 54 7 80 63 40 83 64 38 6 7 Hämeen lääni Tavastehus län... 4,048 7,695 2,838 5,369 8 96 3 6 67 9 60 4 4 25 07 8 9 6 7 44 36 69 8 39 26 63 2 7 8 Ruoveden kihlak. Ruovesi h ä ra d ---- 3,733 7,460 2,383 4,833 7 57 29 0 29 8 29 3 57 24 57 8 57! 6 67 39 29 63 57 37 4 60 83 8 9 Pirkkalan kk. Birkala hd... 4,467 8,50 3,322 5,788 20 9 35 4 09 23 27-5 8 27 64 0 64; 8 36 49 44 79 55 4 U 67 27 9 20 Tammelan kk. Tammela hd... 3,950 7,485 2,97 5,477 8 85 3 3 85 9 62 3 69 24 9! 5 85 42 08 66 92 36 25 59 62 20 2 Hauhon kk. Hauho hd... 3,822 7,95 3,000 5,578 8 50 32 40 0 80 8 40 4 0 26 40 8 70! 5 60 50 89 77 22 43 67 67 22 2 22 Jämsän kk. Jämsä h d... 4,067 7,809 2,29 4,726 8 25 29 75 0 86 9 4: 2 63 22 25 7 50 5 25 35 55 7 3 43 53 57 22 23 Hollolan kk. Hollola hd... 4,24 7,57 2,886 5,200 9 30 43 7 29 5 7 24 86 8 7l 4 50 48 33 70 7 47 50 70 23 24 Viipurin lääni Viborgs län... 3,723 8,09,974 4,655 24 67 37 26 3 8 22 u 6 7 27 38 8 72 6 54 5«35 73 32 42 74 66 47 24 25 Bannan kihlak. Stranda härad... 4,067 8 820 2,067 4,900 26 43 40 3 29 22 67: 6 7 30 7 7L 5 50 75 39 65 83 25 26 Kymin kk. Kymmene h d... 4,043 0,560 2,60 5,324 25 7 39 2 29 20 4 7 86 28 57 8 86: 5 57 54 7 72 86 47 86 70 7 26 27 Lappeen kk. Lappvesi h d... 3,97 7,800 2,357 5,400 2 43 32 50 86 8 50 4 57 25 67 8 33! 5 60 48 57 75 48 33 74 7 27 28 Jääsken kk. Jääskis hd... 3,563 8,700,850 3,667 25 25 37 83 4 3 9 33 i 6 88 29 83 8 75 5 83 48 50 75 4 88 73 33 28 29 Äyräpään kk. Äyräpää h d... 3,543 7,54,800 3,680 22 86 36 43 4 22 57: 4 57 25 9 43! 8 29 52 86 77 4 42 86 65 7 29 30 Käkisalmen kk. Keksholms hd... 3,43 6,24,857 4,400 25 7 37 57 6 57 24 7 ; 6 43 27 57 9 43 6 7 45 43 69 29 40 83 58 57 30 3 Kurkijoen kk. Kronoborgs hd... 3,460 6,750,70 4,88 24 33 75 4 23 4 40 22 50 8 80 6 25 49 65 36 56 25 3 32 Sortavalan kk. Sordavala h d... 3,800 8,400 2,075 5,000 26 40 50 5 26 25 6 25 27 50 8 75: 8 75 50 66 50 40 58 25 32 33 Salmin kk. Salmis hd... 3,983 8,33,870 5,067 25 37 50 3 67 23 33 7 50 28 33 8 33 7 7 54 7 79 7 44 7 70 33 34 Mikkelin lääni S :t Miehels län... 3,409 6,767 2,029 4,454 2 2 34 04 2 68 22 08, 3 39 25 30 74 6 32 38 27 56 93 33 52 57 82 34 35 Heinolan kihlak. Heinola härad... 3,79 7,07 2,43 4,97 7 29 29 0 86 8 50 0 7 22 57 6 67 4 80 3 54 4 30 83 53 43 35 36 Mikkelin kk. S:t Miehels hd... 3,420 6,500 2,060 4,700 2 35 2 40 22 50! 2 40 23 7 40 6 50 33 55 28 52 36 37 Juvan kk. Jokkas h d... 3,300 6,64 2,000 4,54 2 43 34 7 86 2 29! 2 86 25 7 7 5 43 40 57 86 33 57 57 86 37: 38 Bantasalmen kk. Bantasalmi hd ---- 3,667 6,767,944 3,989 24 44 36 67 4 89 24 89i 5 67 28 8 22 7 78 43 89 59 44 38 33 64 44 38 M a a t a l o u s L a n i h u s h a l l n i n g 9 2 6. 5