LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS Yritysten parhaat käytännöt Case: Helsingin satama, Vuosaari ELLO Etelä-Suomen logistiikka WP4: EcoHub konseptin kehittäminen Forssa, 4.8.2010 Virpi Pennanen Virpi Pennanen Kirsi Rautelin Kirsi Rautelin
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VUOSAAREN SATAMA... 1 2.1 Vuosaaren satamahanke... 1 2.2 Vuoden 2009 tunnuslukuja... 2 2.3 Vuosaaren satama... 2 2.4 Ympäristöperiaatteet... 3 2.5 Ympäristöjärjestelmä ja ympäristölupa... 4 2.6 Jätehuolto... 4 2.7 Jätevedet... 5 2.8 Energia... 6 2.9 Melu... 6 2.10 Päästöt ilmaan... 7 3 NYKYTILA JA ARVIOITA TULEVASTA... 7 LÄHTEET... 8
1 JOHDANTO Tämä raportti on osa Ello-hankkeen EcoHub konseptin kehittämistä, jonka tavoitteena on luoda konsepti ekologisesta logistiikka-alueesta. Tässä raportissa perehdytään Helsingin sataman uusimpaan kohteeseen; Vuosaareen. Selvitämme kansainvälisen sataman parhaat käytännöt painettujen dokumenttien pohjalta sekä haastatteluilla. Raportissa keskitymme ympäristöasioihin sekä käytössä oleviin energia- ja jäteratkaisuihin. Olemme kiinnostuneita käytössä olevista energiamuodoista, -määristä ja kokemuksista erityisesti uusiutuvan energian osalta. Jätehuollon osalta keräämme tietoa määristä ja lajittelun asteesta suhteessa toimijan kokoon. Selvitämme myös isäntiemme mielipiteitä yrityksensä nykytilasta energia- ja jäteasioissa sekä näkemyksiä seuraavan viiden vuoden aikana tulevista muutoksista ja niiden aiheuttajista. Vierailimme Vuosaaren satamassa 1.7.2010. Isäntänämme toimivat laatuja ympäristöpäällikkö Kaarina Vuorivirta ja kuljetuspäällikkö Göran Kumlin. Göran Kumlin on työskennellyt Helsingin satamalle noin neljäkymmentä vuotta ja oli mukana myös Vuosaaren sataman rakennushankkeessa. 2 VUOSAAREN SATAMA 2.1 Vuosaaren satamahanke Sataman suunnittelu Vuosaareen aloitettiin jo 1960- luvulla, kun Vuosaari liitettiin Helsinkiin. Nykyisen sijaintipaikkansa satama sai kuitenkin vasta 1992 Helsingin yleiskaavassa. Tätä ennen mm. liikenne- ja viestintäministeriö teki selvityksen uuden tavarasataman tarpeesta ja sijainnista. Ministeriö totesi Helsingin vanhojen tavarasatamien kapasiteetin riittämättömäksi ja satamatoimintojen hajauttamisen epätaloudelliseksi ja ympäristöä kuormittavaksi. Vanhat tavarasatamat, Länsisatama ja Sörnäisten satama, olivat jääneet asuin- ja työpaikka-alueiden puristuksiin ja sekä juna- että rekkakuljetukset aiheuttivat ruuhkia, melua ja tarpeettomia päästöjä. Myös vaarallisia aineita varastoitiin ja kuljettiin asuin- ja toimistorakennusten läheisyydessä. Lisäksi todettiin, että uuden tavarasataman rakentaminen tulisi vapauttamaan vanhat satama-alueet satamakäytöstä ja mahdollistaisi Helsingin kantakaupungin kehittämisen asuin-, toimisto- ja virkistyskäyttöön. (Vuosaaren satama, ympäristövastuuta ja innovaatioita 2009.) Vuosaaren sataman rakentamista edelsi ympäristövaikutusten arviointimenettely, mikä aloitettiin heti lain tultua voimaan 1994. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa vertailtiin vaihtoehtojen vaikutuksia luontoon, ihmiseen ja yhdyskuntarakenteeseen. Arviointiin liitettiin tiedot hankkeen kustannuksista ja kannattavuudesta. Selostuksella pyrittiin satamahankkeen haittojen lieventämiseen sekä luotiin alustava ympäristövaikutusten seurantaohjelma. (Vuosaaren satama, ympäristövastuuta ja innovaatioita 2009.) 1
Satama hankkeen suunnittelu vaiheessa teetettiin konsulttipalveluna laskelma koko satamakeskuksen yhteisestä jätehuollosta. Ajatuksena oli yhteinen jäteasema. Määrät todettiin kuitenkin niin pieniksi, että toiminta ei olisi ollut kannattavaa. (Vuorivirta, haastattelu 1.7.2010) Vuosaaren sataman rakentaminen aloitettiin tammikuussa 2003 ja satama otettiin käyttöön marraskuussa 2008. (Vuosaaren satama, ympäristövastuuta ja innovaatioita 2009.) 2.2 Vuoden 2009 tunnuslukuja Vuosi 2009 oli haasteellinen Suomen satamille. Kuljetukset vähenivät kautta linjan. Taantuman vaikutukset vaihtelivat kuitenkin suuresti satamien välillä. Erityisen voimakkaasti vähenivät Suomen kautta Venäjälle konteissa kuljetettu tavara sekä autot. Vaikutus näkyi erityisesti Hangon, Kotkan ja Haminan satamissa. (Vuosikertomus 2009) Helsingin sataman tilikauden 2009 liikevaihto oli 81,2 miljoonaa euroa, liikeylijäämä 14,5 miljoonaa euroja ja tilikauden ylijäämä 14,8 miljoonaa euroa. (Vuosikertomus 2009) Vuonna 2009 Helsingin satama organisoitiin uudelleen ja nyt rungon muodostavat kaksi toiminnallista perusyksikköä, Matkustajasatamat ja Vuosaaren satamakeskus. Vuosaaren satama toimiin ns. landlord- periaatteella eli asiakkaille tarjottavista palveluista vastaavat yksityiset yritykset ja suurin osa teknistä kunnossapito- ja ylläpitopalveluista ostetaan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Helsingin satama vastaa aluksille tuotettavista palveluista. (Vuosikertomus 2009) Helsingin sataman työntekijöitä Vuosaaressa on 13 henkilöä. Kaikkiaan satamakeskuksessa työskentelee noin 2000 henkilöä. Kun alue on täydessä käytössä, arvioidaan alueella olevan töissä yhteensä 4500 henkilöä. (Kumlin, haastattelu 1.7.2010.) Liikennemäärät Vuosaaren satamassa olivat vuonna 2009 ennakoitua alhaisemmat. Sataman raskaan liikenteen portin (A-portti) kautta kulki noin 815 000 ajoneuvoa tuoden tai noutaen lastiyksiköitä. Huoltoportin (B1- portti) kautta kulki 140 000 ajoneuvoa. Satamassa on käytössä sähköinen tunnistus ja sen avulla tunnistettiin kaikki ajoneuvot automaattisesti. Suljetulla satama-alueella liikkuminen edellyttää kulkulupaa.(vuosikertomus 2009; Rekkaopas.) 2.3 Vuosaaren satama Helsingin sataman konttiliikenteen sekä roro- eli rekka- ja perävaunuliikenteen keskus on Vuosaaren satama. Matkustajaliikennettä hoidetaan pääosin keskustan Eteläsatamasta ja Länsisatamasta.(Helsingin satama) Vuosaaren satama-alue muodostuu sataman porttialueesta, logistiikkaalueesta ja yritysalueesta. Kokonaisuudessaan 225 ha alue eri toimintoi- 2
neen muodostaa Vuosaaren satamakeskuksen. Varasto- ja terminaalirakennuksia alueella on yhteensä noin 140 000m 2. Vuosaaren satama on Suomen yksiköidyn tavaraliikenteen pääsatama ja se toimii ns. läpivirtausperiaatteella. Tavara kuljetetaan pääasiassa konteissa, rekoissa, perävaunuissa ja lauttavaunuissa. (Vuosaaren satama, ympäristövastuuta ja innovaatioita 2009; Kumlin, haastattelu 1.7.2010) Vuonna 2009 Vuosaaren satamassa on käynnistetty hankesuunnittelu yhdistettyihin kuljetuksiin erikoistuneen terminaalin rakentamiseksi. Terminaali-alueen laajuus on noin 5,5-7 ha ja se sijaitsee Vuosaaren sataman vieressä olevalla logistiikka-alueella. Hankkeen tavoitteena on monipuolistaa raideliikennepalveluja ja saada luotua junaliikenteelle aikataulut. Tällä hetkellä junat kulkevat epäsäännöllisesti; juna lähtee liikkeelle, kun vaunut on kuormattu. (Vuosikertomus 2009; Kumlin, haastattelu 1.7.2010.) Vuosaaren satamakeskuksen alueella toimii useita yrityksiä, joista mainittakoon esimerkiksi Paulig Oy:n kahvinpaahtimo. Alueella toimivat yritykset ovat itse määritelleet aukioloajat. Helsingin sataman Port Info on avoinna aina. (Vuosaaren satamakeskuksen toimijoiden aukioloajat) Vuosaaren satama-alueella on tällä hetkellä vapaata kapasiteettia kontin käsittelylle, mutta Kumlin arvioi tarpeen kasvavan tulevaisuudessa. Nykyisellä konseptilla on tarkoitus toimia seuraavat 20-30 vuotta. (Kumlin, haastattelu 1.7.2010.) Kuva 1 Vuosaaren sataman Gatehouse. 2.4 Ympäristöperiaatteet Helsingin Sataman ympäristötyö kerätään vuosittaiseen ympäristöohjelmaan ja sen toteutumista seurataan. Helsingin sataman ympäristöperiaatteet ovat: 3
Myötävaikuttaa kaikkien satamassa toimivien tahojen ympäristötoimintaan Kantaa vastuu henkilökunnan asianmukaisesta ympäristökoulutuksesta Toteuttaa ympäristöä säästävää investointi- ja hankintapolitiikkaa. Asettaa konkreettisia ja toteutettavissa olevia ympäristötavoitteita ja arvioida niiden toteutumista Pienentää toiminnasta aiheutuvia jätevesi-, ilma-, melu- ja pölypäästöjä sekä syntyneiden jätteiden määrää suhteutettuna liikenteen määrään Toimia aktiivisessa vuorovaikutuksessa muiden tahojen kanssa meri- ja maaliikenteen haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi Huomioida toiminnassaan meriluonto, merimaisema sekä meren ja rantojen virkistyskäyttö ja asutus sataman läheisyydessä. (Ympäristöraportti 2009) 2.5 Ympäristöjärjestelmä ja ympäristölupa Vuosaaren satamalle myönnettiin ympäristölupa 2002. Ympäristöluvan keskeisimmät velvoitteet ovat seurata: laivojen ja vaarallisten aineiden kuljetusten määrää sataman päästöjä ilmaan melutasoja toiminnassa tapahtuvia muutoksia onnettomuuksia ja vaarallisia tilanteita jätteiden siirtoja ja ongelmajätteiden määrää. (Vuosaaren satama, ympäristövastuuta ja innovaatioita 2009.) Helsingin satama on panostanut toiminnan laatuun. Käytössä olevan toimintajärjestelmän perustana ovat laatustandardi ISO 9001/2000 ja ympäristöstandardi ISO 14001. Toimintajärjestelmän kehittämisessä apuna olivat sisäiset auditoinnit ja sertifiointilaitos DNV Certification Oy/Ab:n tekemien auditoinnit. Vuonna 2009 toimintajärjestelmä päivitettiin vastaamaan uusitun ISO 9001 standardin vaatimuksia. Lisäksi toimintajärjestelmää täydennettiin työterveys- ja työturvallisuusasioilla OHSAS 18001 vaatimusten mukaisesti. (Vuosikertomus 2009) Vuosaaren sataman ympäristöasioista vastaavat laatu- ja ympäristöpäällikkö Kaarina Vuorivirta yhteystyössä kehittämispäällikkö Kari Noroviidan kanssa.(vuorivirta, haastattelu 1.7.2010) 2.6 Jätehuolto Jokaisesta sataman osasta on laadittu, ympäristöluvan velvoittamalla tavalla, jätehuoltosuunnitelma erikseen. Jätehuolto jakautuu kiinteistöjätteeseen, alusjätteeseen ja erityisjätteeseen. Erityisjätteet ovat ongelmajätteitä, joista suurimman osan muodostavat aluksista vastaanotetut öljyiset jätteet. (Vuosikertomus 2009) 4
Helsingin satama on aloittanut yhteystyön Sita Oy:n kanssa kesäkuussa 2010. Sita Oy huolehtii roska-astioiden tyhjentämisestä sovitun käytännön mukaisesti. Ongelmajätteistä huolehtii Ekokem Oy. Vuosaaren satamassa syntyvät jätelajit ovat sekajäte, pahvi, paperi, toimistopaperi ja ongelmajätteisiin laskettavat alusjätevedet (taulukko1). Helsingin sataman tavoitteena on kehittää ja lisätä jätteiden lajittelua. (Vuorivirta, haastattelu 1.7.2010) Kansainvälisesti toimivista liikennevälineistä peräisin oleva ruokajäte kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 (ns. sivutuoteasetus) soveltamisen piiriin. Kyseinen ruokajäte on sivutuoteasetuksessa luokiteltu kuuluvaksi tautiriskin perusteella vaarallisimpaan luokkaan 1 ja sen keräilylle, kuljetukselle ja hävittämiselle on asetettu erityisiä vaatimuksia. Vaatimusten noudattamista valvoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (MMM:n asetus 194/2004). ( Kansainvälinen ruokajäte) Tämän hetkisten säädösten mukaan kansainvälinen ruokajäte tulee joko haudata kaatopaikalle tai polttaa. Helsingin satama selvittää yhteistyössä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa muita mahdollisuuksia. Vuosaaren satama ei vastaanottanut kansainvälistä ruokajätettä vuonna 2009. (Vuorivirta, haastattelu 1.7.2010) Taulukko 1. Vuosaaren sataman toiminnasta syntyneet jätteet vuonna 2009. JÄTELAJI MÄÄRÄ Sekajäte 32 / 40 t Pahvi 6t Paperi 0,6t Toimistopaperi 0,3t Ongelmajäte / öljyinen alusjäte* 3,56m 3 Ongelmajäte / jätevesi* 74285m 3 *kokonaismäärät laskettu Finnlines jättämien määrien pohjalta. Finnlinesin osuus kokomäärästä n. 70%. 2.7 Jätevedet Merkittävin osa satamassa muodostuvista jätevesistä on peräisin aluksista. Aluksista vastaanotetaan kiinteitä jätteitä, öljyisiä jätteitä ja käymäläjätevesiä. Vuosaaren satamassa on jokaisella laivapaikalla mahdollisuus alusjätevesien pumppaamiseen kaupungin verkkoon. Viemäriin pumpattujen laivajätevesien määrä on ollut kasvussa Helsingin satamissa, vaikka alusjätelainsäädäntö mahdollistaa jätevesien pumppaamisen mereen. (Vuosikertomus 2009; Kumlin, haastattelu 1.7.2010.) Vuosaaren satamassa on suljettava sadevesijärjestelmä. Esimerkiksi öljyvuodon sattuessa järjestelmä voidaan sulkea ja johtaa öljyinen vesi säiliöön. Normaali tilanteessa sadevedet johdetaan mereen. (Kumlin, haastattelu 1.7.2010.) 5
2.8 Energia Helsingin satamassa sähköä kuluu pääasiassa kenttien valaistukseen ja rakennuksissa. Osa sähkön kulutuksesta on asiakkaiden ja sisältyy vuokraan. Vuonna 2009 sähkön kulutus Helsingin sataman kohteissa väheni noin 7%. Tähän vaikuttivat vanhojen tavarasataminen siirtyminen Vuosaareen ja mm. nosturitoimintojen siirtyminen operaattoreille. Myös lämpöenergiankulutus Helsingin sataman kiinteistöissä väheni tuntuvasti, koska satama luopui turhista kiinteistöistä. (Ympäristöraportti 2009) Vuosaaren satamassa satama-allas pyritään pitämään talvisaikaan sulana johtamalla Helsingin energian voimalaitoksen lauhdevedet satamaaltaaseen. (Kumlin, haastattelu 1.7.2010.) Helsingin satama noudattaa Helsingin kaupungin ympäristötavoitteita ja on sitoutunut noudattamaan Energiatehokkuussopimusta, jonka keskeinen tavoite on yhdeksän prosentin energiansäästö ajalla 2008-2016. Energian säästön vuoksi Vuosaaren satamassa on jo laskettu valaistuksen määrää. Operaattoreilla on mahdollisuus lisämaksusta saada lisää valaistusta. Toistaiseksi kukaan ei pyytänyt. (Pieni opas Helsingin kaupungin ympäristöjohtamisesta; Kumlin, haastattelu 1.7.2010.) Valaistuksen ohjauksessa on käytössä järjestelmä, jota voidaan ohjata manuaalisesti, aikarajoitteisesti tai hämäräkytkimien kautta. Ohjauksen tavoitteena on hyvin valaistu ja turvallinen satama energiatehokkaasti. (Vuosaaren satama, ympäristövastuuta ja innovaatioita 2009.) Taulukko 2. Vuosaaren sataman energian kulutus vuonna 2009. ENERGIAMUOTO Sähkö Kaukolämpö KULUTUS 9647MWh 8329MWh Helsingin sataman energiakustannukset (kaikki toimipisteet) olivat vuonna 2009: sähkö 1,8 miljoonaa euroa ja lämpö 635 000 euroa. 2.9 Melu Ympäristöluvassa on määritelty melutasot, joita satamatoiminta ei saa ylittää. Päivä- ja yöajalle on määritelty eri arvot. Lisäksi ympäristöluvassa on määritelty, että satamassa on oltava ääntä estävät ja ääntä absorboivat rakenteet. (Vuosaaren sataman toiminnallinen ympäristölupa) Vuosaaren sataman toiminnasta on laadittu melun leviämismallinnukset ja niiden pohjalta melutarkkailusuunnitelmat. (Ympäristöraportti 2009) Lähimmät asuinrakennukset Vuosaaressa ovat noin kahden kilometrin päässä satamassa. Satama-alueen ja Natura 2000 alueen rajalle on rakennettu meluaita, joka estää ääniä tehokkaasti. Lähiseudun asukkailta on tul- 6
lut muutamia valituksia lähinnä valaistuksesta, joka heijastuu merelle. (Kumlin, haastattelu 1.7.2010.) 2.10 Päästöt ilmaan Satamissa merkittävin päästö ilmaan on laivaliikenteen rikkidioksidipäästöt. Laivojen rikkidioksidipäästöt riippuvat käytetyistä polttoaineista sekä liikenteen määrästä. Muita tyypillisiä päästöjä ovat typpioksidit, hiilidioksidi, sekä hiukkaspäästöt, kuten noki. Helsingin satama on kannustanut säännöllisessä linjaliikenteessä olevia matkustaja-aluksia käyttämään vähärikkistä polttoainetta (rikkipitoisuus korkeintaan 1,0 painoprosenttia) antamalla alennusta alusmaksuista. Toinen keino vähentää sataman päästöjä on laivojen kytkeytyminen maasähköön satamissa. (Vuosikertomus 2009) Vuosaaren satamassa aluksilla on mahdollisuus kytkeytyä maasähköön jokaisella laivapaikalla. Kumlin ja Vuorivirta arvioivat, että syy vähäiseen maasähköön käyttöön on ollut suhteessa sähköä edullisempi polttoaine. Toinen rajoittava tekijä heidän mukaansa on alusten erilaiset sähköjärjestelmät. (Kumlin, Vuorivirta, haastattelu 1.7.2010.) 3 NYKYTILA JA ARVIOITA TULEVASTA Helsingin satama noudattaa Helsingin kaupungin strategisia tavoitteita. Mm. energian käyttöä koskevat vähennystarpeet on kirjattu Energiatehokkuussopimukseen. (Pieni opas Helsingin kaupungin ympäristöjohtamisesta; Vuorivirta, haastattelu 1.7.2010.) Toistaiseksi asiakkaat ovat esittäneet vain vähän ekologia vaatimuksia. Vuorivirta arvioi syynä olevan mahdollisesti ekologiselle palvelulle muodostuvan korkeamman hinnan. Myöskään vihreitä arvoja kilpailutekijänä ei toistaiseksi nähdä merkittävinä. Osittain tähän vaikuttaa kaikkien suomen satamien hyvä tilanne ympäristö- ja laatuasioissa. Tällä hetkellä tärkeimmät asiat asiakkaiden kannalta ovat palvelujen toimiminen satamissa sekä rahtihinta. (Vuorivirta, haastattelu 1.7.2010.) 7
LÄHTEET Helsingin satama. Viitattu 11.8.2010. http://www.portofhelsinki.fi/default.asp?docid=12371 Vuosaaren satamakeskuksen toimijoiden aukioloajat. Helsingin satama, pdf-tiedosto. Viitattu 6.7.2010. http://www.portofhelsinki.fi/content/pdf/vuosaari_luonnos/satamakeskuks en_aukioloaikoja.pdf?from=-11538845153904094 Vuosaaren satama, ympäristövastuuta ja innovaatioita. 2009. Helsingin satama, Vuosaaren satamakeskus ja VUOLI-projekti Vuosikertomus. 2009. Moderni satama kehittää toimintaansa jatkuvasti. Helsingin satama Kansainvälinen ruokajäte. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Viitattu 5.7.2010. http://www.evira.fi/portal/fi/asiakokonaisuudet/elainperaiset_sivutuotteet/ kansainvalinen_ruokajate Pieni opas Helsingin kaupungin ympäristöjohtamisesta. Liite 2. Ympäristönsuojelun osa-alueiden ohjelmat. Helsingin kaupungin ympäristökeskus, pdf-tiedosto. Viitattu 5.7.2010. http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/94ae45804a174ad7b223fa3d8d1d466 8/Pieni_opas_Helsingin_kaupungin_ymp%C3%A4rist%C3%B6johtamise sta_liite2.pdf?mod=ajperes Rekkaopas. Versio 3. Helsingin satama, pdf-tiedosto. Viitattu 6.7.2010. http://www.portofhelsinki.fi/content/pdf/julkaisut/rekkaopas_versio3_val mis.pdf?from=11423242037412055 Vuosaaren sataman toiminnallinen ympäristölupa. Lupamääräyskooste. Helsingin satama, pdf-tiedosto. Viitattu 5.7.2010. http://www.portofhelsinki.fi/content/pdf/ymparisto/luvat/vuosaaren_sata ma_toiminnallinen_ymparistolupa_kooste.pdf?from=613695593878693 Ympäristöraportti. 2009. Ympäristöasioiden hallinta yhä tärkeämpää. Helsingin satama, pdf-tiedosto. Viitattu 5.7.2010 http://www.portofhelsinki.fi/content/pdf/ymparisto/raportit/ymparistorapor tti.pdf?from=5438153593455121 HAASTATTELUT Kumlin, G. Kuljetuspäällikkö. Helsingin satama. Vuosaaren satama. Haastattelu 1.7.2010. Vuorivirta, K. Laatu- ja ympäristöpäällikkö. Helsingin satama. Haastattelu 1.7.2010. 8
9