KIRJALLINEN KYSYMYS 273/2008 vp Toisen asteen opiskelumahdollisuuksien turvaaminen kaikille oppilaille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2006 toisen asteen koulutuksen tai peruskoulun 10. luokan jätti aloittamatta noin 4 500 nuorta, eli noin 6,8 % peruskoulun 9. luokan päättäneistä. Nuorisotyöttömyyden kovan ytimen muodostavatkin nuoret, jotka eivät ole päättäneet peruskoulun jälkeistä toisen asteen koulutusta. Heihin kuuluu noin joka kuudes suomalaisista nuorista. Eräs sivistysvaltiomme häpeäpilkku onkin, että noin 5 % niistä nuorista, jotka hakevat opiskelemaan, eivät kuitenkaan pääse jatkamaan opintojaan toisella asteella. Vaikka juuri käytännön ammattiosaajista on kova pula, kaikki halukkaat eivät saa opiskelupaikkaa. Toisen asteen opiskelupaikat eivät myöskään maantieteellisesti jakaudu kysynnän mukaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toisen asteen opiskelupaikkojen puute on konkreettinen erityisesti ammattikoulutuksen osalta. Vuoden 2005 tilastojen mukaan noin 14 000 maamme 15 24-vuotiaista nuorista ei ollut suorittanut peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Näistä 14 000 nuoresta kolmannes asui Uudellamaalla. Lähtökohtia tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin opiskella ja esimerkiksi muuttaa toiselle paikkakunnalle toisen asteen opiskelupaikan perässä heikentävät osaltaan myös taloudelliset seikat, kuten vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvien alle 20-vuotiaiden opintotukeen ja 17- vuotiaiden opintorahan täysi-ikäisiä heikompi taso. Koulupudokkuus johtaa monessa tapauksessa nuorten syrjäytymiseen. Syrjäytymisen ehkäisyssä ja sitä koskevassa tavoitteiden asettelussa tulisi päästä kiinni niihin konkreettisiin ilmiöihin, joiden on kiistatta todettu lisäävän syrjäytymisriskiä. Varhaisessa vaiheessa yhteiskunnan marginaaliin pudonneet usein myös jäävät sinne. Sen lisäksi, että syrjäytynyt nuori tulee kalliiksi yhteiskunnalle, syrjäytymisestä seuraa inhimillistä kärsimystä, työttömyyttä, päihdeongelmia ja jopa vankilakierre. Syrjäytymiskierre alkaa usein siitä, että koulu jää kesken eikä töitä löydy. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä on jatkuvassa kasvussa. Työelämän ulkopuolelle jäänyt nuori maksaa yhteiskunnalle 60-vuotispäiväänsä mennessä yli miljoona euroa pelkkinä menetettynä verotuloina. Tämän lisäksi Kela arvioi syrjäytyneestä aiheutuvan vuodessa noin 24 000 euron kulut. Jos nuori on esimerkiksi 40 vuotta työelämän ulkopuolella ja kuluttaa sosiaaliturvan varoja, yhdenkin nuoren pelastaminen on myös taloudellisesti merkittävää. Huoltosuhteemme yhä heiketessä ja yrittäessämme taata työvoiman riittävyyden tulevaisuudessa meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta työelämän ulkopuolelle. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että kaikki halukkaat opiskelijat pääsevät jatkamaan opintojaan toisella asteella? Versio 2.0
Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 2008 Merikukka Forsius /kok 2
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merikukka Forsiuksen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 273/2008 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että kaikki halukkaat opiskelijat pääsevät jatkamaan opintojaan toisella asteella? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opiskelupaikan turvaaminen toisella asteella koko nuorisoikäluokalle edellyttää, että perusopetuksen päättäville on tarjolla riittävä ja oikein kohdennettu koulutustarjonta. Se koostuu lukiokoulutuksen ja tutkintoon johtavan ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi myös peruskouluissa ja kansanopistoissa järjestettävästä lisäopetuksesta sekä ammatillisen koulutuksen yhteydessä järjestettävistä ns. valmistavista koulutuksista. Näitä ovat maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava kokeilukoulutus (ammattistartti). Sen lisäksi, että toisen asteen koulutustarjonnan täytyy olla kohdennettu oikein edellä mainituille koulutussektoreille, on pyrittävä turvaamaan ammatillisen koulutuksen tarjonnan jakautuminen alueellisesti sekä koulutusalakohtaisesti toisaalta työvoiman tarpeita ja toisaalta koulutuskysyntää mahdollisimman hyvin vastaavasti. Myös erityisopetuksen riittävyys ja monipuolisuus eri puolilla maata on turvattava. Lukiokoulutukseen sijoitutaan pääsääntöisesti suoraan perusopetuksesta. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta sitä vastoin mitoitetaan myös muita opiskelijaryhmiä huomioon ottaen. Ensinnäkin koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle on voitava tarjota paikka lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi tarjonnan mitoittamisessa huomioon otetaan lukiosta ammatilliseen koulutukseen tulevat, ilman ammatillista koulutusta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulevat erityisesti ilman ammatillista koulutusta olevat aikuiset. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus on viime vuosina lisääntynyt: tämän kevään yhteishaussa hakijamäärä kasvoi yli 3 500 opiskelijalla edellisestä keväästä. Ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut erityisesti perusopetuksen päättäneiden keskuudessa ja lukiokoulutuksen suosio puolestaan vähentynyt. Samaan aikaan perusopetuksen päättävä ikäluokka on kasvanut ja on suurimmillaan juuri kuluvana vuonna. Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen toisen asteen koulutukseen on kehittynyt positiivisesti koko 2000-luvun, mutta kääntyi laskuun vuonna 2006. Tuolloin Tilastokeskuksen mukaan perusopetuksen päättäneistä 40,1 % sijoittui ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, 51,1 % lukiokoulutukseen ja 2,0 % peruskouluissa järjestettyyn lisäopetukseen. Tämän lisäksi 1,8 % sijoittui ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä järjestettäviin edellä kuvattuihin ns. valmistaviin koulutuksiin ja arviolta 0,5 % kansanopistoissa järjestettävään lisäopetukseen. Nämä eivät sisälly Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen. Näin ollen perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa opintojen 3
Ministerin vastaus ulkopuolelle jäi siis noin 4,5 % perusopetuksen päättäneistä. Valtioneuvosto päätti 13.3.2008 vuosia 2009 2012 koskevista valtiontalouden kehyksistä. Kehyspäätöksen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää lisätään 1.1.2009 lukien 2 000 opiskelijalla vuosittain. Hallitusohjelman mukaan lisäys suunnataan alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Edellinen opiskelijamäärälisäys tehtiin kesäkuussa 2007. Tuolloin järjestämislupien enimmäisopiskelijamääriä lisättiin 2 226 opiskelijalla vuoden 2008 alusta lukien. Lisäys jaettiin avoinna olleiden hakemusten perusteella 24 koulutuksen järjestäjälle etupäässä pääkaupunkiseudulle ja muualle kasvukeskuksiin. Parhaillaan toteutettavilla ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan lisäyksillä pyritään turvaamaan ammattikoulutetun osaavan työvoiman saatavuus ja varautumaan ikärakenteen muutoksesta johtuvaan työvoiman niukkuuteen sekä varmistamaan erityisesti nuorten koulutukseen pääsy ja koulutustakuutavoitteiden toteutuminen säilyttäen samalla myös aikuisväestölle riittävät koulutusmahdollisuudet. Opetusministeriö käynnisti syksyllä 2006 alkavasta koulutuksesta lukien ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun ammattistarttikoulutuksen. Kokeilussa on tällä hetkellä mukana 44 koulutuksen järjestäjää ympäri maata ja opiskelijoita jo yli 900. Opiskelijamäärälisäystä voidaan kohdentaa tarpeen mukaan myös ammattistarttikoulutuksen laajentamiseen. Kokeiluista saatujen alustavien tulosten perusteella ammattistarttikoulutuksella voidaan tehokkaasti auttaa juuri eniten syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ammatillisen koulutuksen polulle. Ammattistarttikokeilua tehostetaan lisäksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyden parantamiseen suunnatun lisämäärärahan puitteissa. Opetusministeriön käynnistämällä ammattiopistostrategialla tehostetaan toimia, joilla vahvistetaan koko ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä. Ammattiopistojen päämääränä on varmistaa, että koulutukseen suunnattuja voimavaroja, kuten opiskelijamäärävolyymia, käytetään tehokkaasti ja suunnataan joustavasti työvoimatarve ja koulutuskysyntä, erityisesti nuorten koulutukselliset tarpeet, huomioon ottaen. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa oli tänä keväänä ensimmäistä kertaa mahdollista hakea netin kautta. Nettihaun suosio ylitti kaikki odotukset: 98,5 % hakemuksista jätettiin netissä. Jatkossa sähköistä hakeutumispalvelua on tarkoitus laajentaa myös muuhun kuin yhteishaussa mukana olevaan toisen asteen koulutukseen. Jo nyt voidaan sanoa, että uudistus sekä lisää nuorten aktiivista hakeutumista koulutukseen että antaa esimerkiksi opinto-ohjaajille nykyistä paremmat välineet tukea nuoria jatko-opiskelupaikan löytymisessä ja seurata heidän koulutukseen pääsyään. Ammatilliseen koulutuksen hakeutumisen aktivoimisen ohella tarvitaan myös muita toimia koulutuksen kehittämiseksi. Ammatillisen koulutuksen keskeyttää edelleen liian moni, vaikka opintojen keskeyttäminen onkin vähentynyt tasaisesti jo viiden vuoden ajan (vuonna 2006 keskeyttäneitä oli 9,5 % opiskelijoista). Alle 60 % uusista opiskelijoista suorittaa perustutkinnon kolmen vuoden kuluessa koulutuksen aloittamisesta. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostumista on hidastanut viime vuosina tapahtunut erityisopiskelijoiden määrän voimakas kasvu. Koulutuksen järjestäjien tulee jatkossa entistä enemmän kiinnittää huomiota myös siihen, että osaamisen tunnustamiskäytänteet ja opiskelijoille tarjottavat tukitoimet ovat riittäviä nuorten motivoimiseksi opintojen loppuun suorittamiseen. Näin koulutuksen keskeyttämisen vähenemistrendi ei kohtuuttomasti kasvata kokonaisopiskelijamääriä ja heikennä siten uusien opiskelijoiden koulutukseen pääsyä. Riittävä opintotuki on osa nuorten tasa-arvoisia kouluttautumismahdollisuuksia. Opintorahaa samoin kuin opiskelijan omia tulorajoja korotetaan 1.8.2008 alkaen. Opintotuen mitoitusta tullaan tarkistamaan jatkossakin elinkustannusten kehityksen myötä. Samoin muita opiskelijoiden toimeentulon tukimuotoja selvitetään ja kehitetään tavoitteena turvata nuorillemme oikeudenmukaiset mahdollisuudet opiskella. 4
Ministerin vastaus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007 2012 syrjäytymisen ehkäisy ja opintojen keskeyttämisen väheneminen ovat keskeisiä tavoitteita eri toimenpidekokonaisuuksissa. Opintojen ohjausta, opiskelijahuoltoa, koulutusta koskevaa tiedotusta ja neuvontaa, opiskelijavalintaa, opiskelun henkilökohtaistamista, opintojen seurantajärjestelmiä sekä kodin ja koulun yhteistyötä kehittämällä voidaan lisätä onnistuneita jatko-opiskelupaikkojen valintoja ja opinnoissa menestymistä. Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2008 Opetusministeri Sari Sarkomaa 5
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 273/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Merikukka Forsius /saml: Vad tänker regeringen göra för att alla intresserade studerande ska få fortsätta sina studier på andra stadiet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: För att en studieplats ska kunna garanteras för hela den åldersklass som studerar på andra stadiet måste beslutsfattarna inom den grundläggande utbildningen ha tillgång till ett tillräckligt och rätt inriktat utbud av utbildning. Det består förutom av gymnasieutbildning och grundläggande yrkesutbildning som leder till examen också av tilläggsutbildning som ordnas i grundskolor och folkhögskolor samt av s.k. förberedande utbildningar i samband med yrkesutbildningen. Dessa är utbildning som förbereder invandrare för grundläggande yrkesutbildning, förberedande och rehabiliterande undervisning och handledning för handikappade, undervisning i hushållsskolor samt försöksutbildning som vägleder till och förbereder för grundläggande yrkesutbildning (yrkesstart). Förutom att utbildningsutbudet på andra stadiet måste vara rätt inriktat på ovan nämnda utbildningssektorer, måste man också sträva efter att trygga utbudet på yrkesutbildning regionalt samt inom varje utbildningsområde så att det dels motsvarar behoven av arbetskraft och dels efterfrågan på utbildning så väl som möjligt. Man måste också garantera att specialundervisningen är tillräcklig och mångsidig på olika håll i landet. Till gymnasieutbildningen kommer eleverna i regel direkt från den grundläggande utbildningen. Utbudet inom den grundläggande yrkesutbildningen dimensioneras däremot också med hänsyn till andra grupper av studerande. För det första måste man kunna erbjuda hela den åldersklass som avslutar den grundläggande utbildningen en plats i gymnasie- eller yrkesstudier. Vid dimensioneringen av utbudet beaktas dessutom de som kommer från gymnasiet till yrkesutbildning, unga som blivit utan yrkesutbildning samt särskilt vuxna utan yrkesutbildning som kommer från arbetslivet eller annars utanför utbildningssystemet. Yrkesutbildningens dragningskraft har ökat under de senaste åren: i vårens gemensamma elevantagning ökade antalet sökande med över 3 500 studerande jämfört med förra våren. Yrkesutbildningens popularitet har ökat i synnerhet bland dem som avslutat den grundläggande utbildningen, och gymnasieutbildningen har åter minskat i popularitet. Samtidigt har den åldersklass som avslutar den grundläggande utbildningen vuxit och är som störst just i år. Trenden att elever som avslutat den grundläggande utbildningen omedelbart placerar sig i utbildning på andra stadiet har utvecklats positivt under hela 2000-talet, men började sjunka 2006. Då placerade sig enligt Statistikcentralen 40,1 % av dem som avslutat den grundläggande utbildningen i en utbildning som ledde till yrkesinriktad grundexamen, 51,1 % i gymnasieutbildning och 2,0 % i tilläggsutbildning som ordnats i grundskolorna. Dessutom placerade sig 1,8 % i sådan s.k. förberedande utbildning som beskrivits ovan och som ordnas i samband med den grundläggande yrkesutbildningen och uppskattningsvis 0,5 % i till- 6
Ministerns svar läggsutbildning som ordnas i folkhögskolor. Dessa ingår inte i Statistikcentralens datainsamling. Således blev alltså ca 4,5 % av dem som avslutat den grundläggande utbildningen utanför studierna i övergångsskedet mellan den grundläggande utbildningen och utbildningen på andra stadiet. Statsrådet beslöt 13.3.2008 om ramar för statsfinanserna 2009 2012. Enligt rambeslutet utökas antalet elever inom den grundläggande yrkesutbildningen från 1.1.2009 med 2 000 elever per år. Enligt regeringsprogrammet riktas ökningen enligt det regionala behovet av arbetskraft samt koncentreras till tillväxtcentra. Föregående ökning av antalet studerande gjordes i juni 2007. Då utökades det maximala antalet studerande i tillstånden att ordna utbildning med 2 226 elever från början av 2008. Ökningen fördelades på basis av anhängiga ansökningar mellan 24 utbildningsanordnare i huvudsak i huvudstadsregionen och andra tillväxtcentra. Genom de pågående utökningarna av utbudet inom den grundläggande yrkesutbildningen strävar man efter att trygga tillgången på yrkesutbildad kompetent arbetskraft och bereda sig på den brist på arbetskraft som förändringen i åldersstrukturen leder till samt att säkerställa i synnerhet ungas möjlighet till utbildning och uppnåendet av utbildningsgarantimålen medan man samtidigt också bevarar tillräckliga utbildningsmöjligheter för den vuxna befolkningen. Undervisningsministeriet startade från den utbildning som inleddes hösten 2006 ett utbildningsexperiment som vägleder till och förbereder för grundläggande yrkesutbildning yrkesstartutbildning. I experimentet deltar för närvarande 44 utbildningsanordnare runtom i landet och redan över 900 studerande. Ökningen av antalet studerande kan enligt behov också inriktas på en utvidgning av yrkesstartutbildningen. De preliminära resultaten från experimentet visar att man genom yrkesstartutbildningen effektivt kan hjälpa just de unga som löper störst risk att bli utslagna till en yrkesutbildning. Yrkesstartexperimentet effektiviseras dessutom inom ramen för tilläggsanslag för förebyggande av utslagning bland unga och förbättrande av sysselsättningen. Genom undervisningsministeriets yrkesinstitutstrategi effektiviseras åtgärder som stärker serviceförmågan inom hela nätverket av yrkesutbildningsarrangörer. Målet för yrkesinstituten är att säkerställa att de resurser som inriktats på utbildning, t.ex. studerandevolymen, används effektivt och inriktas flexibelt med hänsyn till behovet av arbetskraft och efterfrågan på utbildning, i synnerhet utbildningsbehoven bland unga. I den gemensamma elevantagningen till yrkesutbildning och gymnasieutbildning var det i vår för första gången möjligt att ansöka via nätet. Nätansökningens popularitet översteg alla förväntningar: 98,5 % av ansökningarna lämnades in via nätet. I fortsättningen är det meningen att den elektroniska ansökningstjänsten ska utvidgas också till annan utbildning på andra stadiet än den som är med i den gemensamma elevantagningen. Redan nu kan man säga att reformen både kommer att leda till att unga aktivare söker sig till en utbildning och ger t.ex. studiehandledarna bättre redskap än nu att hjälpa ungdomar att hitta en plats för fortsatta studier och följa upp hur de placerar sig inom utbildningen. Förutom aktivare ansökningar till yrkesutbildning behövs också andra åtgärder för att utveckla utbildningen. Det är fortfarande alltför många som avbryter yrkesutbildningen även om avhoppen har minskat stadigt redan under fem års tid (år 2006 avbröt 9,5 % av de studerande sin utbildning). Under 60 % av nya studerande avlägger grundexamen inom tre år efter det att utbildningen inleddes. Effektiviseringen av fullföljd yrkesutbildning har bromsats upp av den kraftiga ökningen av antalet specialstuderande under de senaste åren. Utbildningsanordnarna bör i fortsättningen alltmer ta hänsyn även till att metoderna för identifiering av kunnande och stödåtgärderna för studerande är tillräckliga för att motivera de unga att slutföra sina studier. På så vis ökar inte trenden med minskade avbrott oskäligt det totala antalet studerande och försämrar således inte nya studerandes möjligheter till utbildning. Ett tillräckligt studiestöd är en del av de jämlika utbildningsmöjligheterna för unga. Studiepenningen, liksom även inkomstgränserna för de studerande höjs 1.8.2008. Studiestödets dimensi- 7
Ministerns svar onering kommer även i fortsättningen att justeras enligt levnadskostnadernas utveckling. Likaså utreds och utvecklas andra stödformer för studerandes försörjning i syfte att trygga rättvisa studiemöjligheter för våra ungdomar. I utvecklingsplanen för utbildning och forskning 2007 2012 är förebyggande av utslagning och ett minskat antal avbrott i studierna centrala mål i olika åtgärdshelheter. Genom att utveckla studiehandlingen, elevvården, informationen och rådgivningen om utbildning, antagningen av studerande, den personliga tillämpningen av studier, uppföljningssystemen för studier samt samarbetet mellan hemmet och skolan kan man utöka antalet lyckade val av platser för fortsatta studier och studieframgången. Helsingfors den 30 april 2008 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 8