EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 alueellinen ohjelmavalmistelu Kumppanuusvalmistelu alueilla - alustavia näkemyksiä tavoitteista Etelä- ja Länsi-Suomelle tärkeät kysymykset 28.1.2019 ohjelmakauden 2021-2027 valmistelussa Tiina Huotari Tiina Huotari Ohjelmajohtaja, Uudenmaan liitto ELSA-valmisteluryhmä ELSA-valmisteluryhmän pj.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 alueellinen ohjelmavalmistelu Kumppanuusvalmistelu alueilla - alustavia Valmistelun näkemyksiä organisoituminen tavoitteista 28.1.2019 Tiina Huotari ELSA-valmisteluryhmä
Rakennerahastojen ohjelmatyön kansallinen valmistelu Työ- ja elinkeinoministeriö johtaa ohjelmatyön valmistelua. Ohjelmatyötä valmistellaan alueilla ja ministeriöissä. TEM vastaa lopullisen ohjelmatyön ehdotuksien laatimisesta. Ehdotus hyväksytään valtioneuvostossa ennen EU:n komissiolle toimittamista. Lopullisen hyväksymispäätöksen tekee komissio virallisten neuvottelujen jälkeen. Alueellista valmistelua tehdään kahdella suuralueella: Etelä- ja Länsi-Suomi (ELSA-alue) 11 maakuntaa (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Uusimaa, Päijät-Häme, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä- Pohjanmaa) Itä- ja Pohjois-Suomi (IP-alue) 7 maakuntaa (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski- Pohjanmaa, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala) Valmistelu tehdään tiiviissä yhteistyössä maakunnan liittojen, ELY-keskusten sekä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa
Kevät 2021 Kevät 2019 Toimintaympäristön haasteet Komission kanta Suomen investointitarpeista koheesiopolitiikassa 2/19 Tavoitteiden asettaminen Erityistavoitteiden, tuettavan toiminnan ja indikaattorien valmistelu Kansallisen lainsäädännön valmistelu alkaa Hallintovalmistelu Syksy 2019 Neuvottelu- ja valmistelutiekartta komission kanssa 6/19 VN linjaa tavoitteet, painopisteet ja hallintoa Tukimuotojen, tukityyppien ja välineiden valmistelu Kaupunkipolitiikan ja paikallisen kehittämisen valmistelu Kevät 2020 VN linjaa kaupunkipolitiikasta ja paikallisesta kehittämisestä Tukimuotojen, tukityyppien ja välineiden valmistelu Kumppanuussopimusvalmistelu Epäviralliset neuvottelut komission kanssa Hallintovalmistelu Syksy 2020 Rahoitusratkaisut (EU ja kansallinen viimeistään syksyllä 2020) Ohjelma-asiakirjan kuuleminen Epäviralliset neuvottelut komission kanssa VN hyväksyy ohjelman ja kumppanuussopimuk sen komissioon toimitettavaksi Hallintovalmistelu Kansallinen lainsäädäntö valmis Viralliset neuvottelut komission kanssa Hallintovalmistelu (rahoituksen hakeminen tietojärjestelmässä aukeaa) Ohjelman toteutus alkaa 2021-2027 Ohjelman toteutuskausi Välitarkastelu 2025 rahoituksen loppuosan kohdennus Epäviralliset neuvottelut komission kanssa
Valmistelu kahdella suuralueella Etelä- ja Länsi-Suomi tavoittelee yhtä yhteistä ohjelmaa Itä- ja Pohjois-Suomi esittänyt omaa erillistä ohjelmaa
EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 alueellinen ohjelmavalmistelu Kumppanuusvalmistelu Komissio antoi toukokuussa alueilla 2018 esityksensä siitä, miten koheesiopolitiikalla - alustavia näkemyksiä tavoitteista vahvistetaan EU:n jäsenmaiden ja niiden alueiden 28.1.2019 kilpailukykyä Tiina Huotari ELSA-valmisteluryhmä
Millainen esitys rahoituskehyksestä ja varojenjakomenetelmästä on Suomen kannalta? Komission ehdotus on lähtökohdiltaan Suomelle hyvä Suomen saanto kokonaisuudessa 1,6 mrd Kasvaisi nykykauteen verrattuna noin 100 miljoonaa euroa Suomen alueet jakautuvat kahteen alueluokkaan: 1) kehittyneempiä alueita ovat Uusimaa ja Ahvenanmaa 2) Muut alueet ovat siirtymäalueita. Itä- ja Pohjois-Suomen varojen laskennassa on käytetty ns. turvaverkkoa: saanto on laskettu kehittyneiden alueiden kriteereiden mukaan Turvaverkkolausekkeella turvataan Suomelle parempi kokonaissaanto
Member state 2021-27 allocation (billions, 2018 prices) Change from current period (%) Aid intensity (EUR/head) Jäsenvaltiokohtaiset allokaatiot 2021-2027 BG 8.9 8 178 15 RO 27.2 8 196 17 HR 8.8-6 298 0 LV 4.3-13 308 0 HU 17.9-24 260-22 EL 19.2 8 254 12 PL 64.4-23 239-24 LT 5.6-24 278-12 EE 2.9-24 317-22 PT 21.2-7 292-5 SK 11.8-22 310-22 CY 0.9 2 147-5 SI 3.1-9 213-11 CZ 17.8-24 242-25 ES 34.0 5 105 3 MT 0.6-24 197-28 IT 38.6 6 91 5 FR 16.0-5 34-9 FI 1.6 5 42 2 BE 2.4 0 31-5 SE 2.1 0 31-6 DE 15.7-21 27-20 DK 0.6 0 14-3 AT 1.3 0 21-4 NL 1.4 0 12-3 IE 1.1-13 33-17 10 LU Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 0.1 11.6.2019 0 16-14 EU27 331-9.9 106-11 Change from current period (%)
Suomen saanto 2021-2027 1,6 mrd euroa Suomen saanto M euroa Investoinnit kasvuun ja työhön (rakennerahasto-ohjelmat), josta 1 485 Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistuki (NSPA) 272,8 Uusimaa ja Ahvenanmaa (kehittyneemmät alueet) 179,5 Siirtymäalueet (koko Suomi pl. Uusimaa ja Ahvenanmaa) 1 032,7 Euroopan alueellinen yhteistyö (Interreg) 115 Yhteensä 1600,0 Varojen jakautuminen alueittain tulevassa rakennerahasto-ohjelmassa on kansallisesti päätettävissä. Rajoituksena: Kehittyneempien alueiden varoja ei voi siirtää siirtymäalueelle Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus (NSPA) kohdistetaan Itä- ja Pohjois-Suomeen Huom! Esityksessä olevat luvut on pyöristetty ja ne voivat vielä tarkentua!
Suomen saanto rakennerahasto-ohjelmaan (asetusehdotus) Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistuki (NSPA) 18 % Siirtymäalueet 70 % Uusimaa ja Ahvenanmaa 12 % Varojen jakautuminen alueittain tulevassa rakennerahasto-ohjelmassa on kansallisesti päätettävissä. Rajoituksena: Kehittyneempien alueiden varoja ei voi siirtää siirtymäalueelle Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus (NSPA) kohdistetaan Itä- ja Pohjois-Suomeen
Milj. euroa EU-rahoituksen arvioitu kohdentuminen Suomessa ohjelmakaudella 2014-2020 Itä- ja Pohjois-Suomi 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 ESR EAKR Etelä- ja Länsi-Suomi
EU-rahoitus asukasta kohden/v. 2014-2020 (arvio) (ml. kestävä kaupunkikehittäminen, pl. valtakunn. toiminta ja tekninen tuki) Maakunta EAKR/as./v. ESR/as./v. yht. Lappi 72 34 106 Kainuu 68 32 100 Pohjois-Karjala 64 30 94 Etelä-Savo 64 30 94 Pohjois-Savo 59 27 86 Keski-Pohjanmaa 48 23 71 Pohjois-Pohjanmaa 45 21 66 Keski-Suomi 15 12 27 Satakunta 12 8 20 Kymenlaakso 13 7 20 Etelä-Karjala 14 5 19 Päijät-Häme 13 5 18 Etelä-Pohjanmaa 10 5 15 Pirkanmaa 6 6 12 Pohjanmaa 7 4 11 Kanta-Häme 6 4 10 Varsinais-Suomi 4 3 7 Uusimaa 2 2 4 Yhteensä 19 10 29
EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 alueellinen ohjelmavalmistelu Kumppanuusvalmistelu alueilla -Rakennerahasto-ohjelman alustavia näkemyksiä tavoitteista sisällöistä tulevalle ohjelmakaudelle 28.1.2019 Tiina Huotari ELSA-valmisteluryhmä
Mitkä koheesiopolitiikan sisällöt ovat jatkossa? (ya art. 4, trilogien alustava neuvottelutulos 6.3.2019) Rakennerahastojen tuki kohdistettaisiin viiden teeman ympärille: 1. Kilpailukykyisempi, älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia; 2. Vihreämpi, vähähiilinen kohti hiilipäästöttömyyttä siirtyvä ja joustava Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakään-nettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutok-sen lieventämistä ja riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa; 3. Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä; 4. Sosiaalisempi ja osallistava Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari 5. Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaiken tyyppisillä alueilla sekä paikallisia aloitteita. Maaraportissa komissio suosittelee Suomelle käyttöön toimintapoliittiset tavoitteet 1 ja 4a
EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 alueellinen ohjelmavalmistelu Kumppanuusvalmistelu alueilla - alustavia Suuralueiden näkemyksiä (ELSA ja IP) tavoitteista työ- ja elinkeinoministeriölle 28.1.2019 antamat ehdotukset ohjelmarakenteesta ja sisällöistä Tiina Huotari ELSA-valmisteluryhmä - Keskeisiä nostoja
IP:n ja ELSA:n ehdotukset 15.4.2019: Yhteisiä esityksiä - Ei monirahastoista CLLD-toimintaa (=Leaderia), paikallinen kehittäminen toteutuu hankemuotoisesti rr-ohjelmassa - Ilmastonmuutos ja vähähiilisyys läpileikkaavina ja valtavirtaistettuina teemoina - Yksi EAKR- ja yksi ESR-toimintalinja, EAKR:ssä käyttöön kaikki 4 erityistavoitetta - Toimintapoliittinen tavoite 1 riittää, jos sen sisältö joustaa, muuten myös tavoitteet 2 ja 3. - Ylimaakunnallisen yhteistyön pohjana älykkään erikoistumisen strategiat - Kansainvälisen yhteistyön toteutuksen helpottaminen - Tarvitaan myös kansallisia, ohjelmakohtaisia indikaattoreita
IP:n ja ELSA:n ehdotukset 15.4.2019: Yhteisiä EAKR-kehittämistavoitteita Yritystoiminnan kehittäminen Uusien yritysten ja uuden liiketoiminnan syntyminen Yritysten kasvun, kannattavuuden, kansainvälistymisen ja viennin lisääntyminen Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen (myös kv-rekrytoinnit) Alueiden älykkään erikoistumisen vahvistaminen (ml. yritysten aktiivisempi osallistuminen ja sosiaaliset innovaatiot) Digitalisaation ja teknologiamurroksen hyödyntäminen yrityksissä ja julkisella sektorilla T&K&I -toiminta Vähähiilistä yhteiskuntaa edistävien prosessien kehittäminen T&K&I investointien kasvattaminen Elinkeinoelämän kasvua tukevien T&K&I kumppanuuksien ja innovaatioekosysteemien kehittäminen T&K&I-verkostojen kytkeytyminen kansallisiin ja kansainvälisiin arvoverkostoihin
IP:n ja ELSA:n ehdotukset 15.4.2019: Yhteisiä ESR tuettavan toiminnan kohteita Työ Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien muutoksiin sopeutumisen tukeminen Yritysten toiminnan kehittäminen tuottavuuden lisäämiseksi sekä työntekijöiden osallistumisen ja työhyvinvoinnin parantamiseksi Ennakoivien ja reagoivien tapojen tunnistaminen työn murrokseen ja kohtaanto-ongelmaan vastaamiseksi Nuorten, pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten sekä muiden työelämän ulkopuolella olevien työelämään pääsyn tukeminen ja palveluiden kehittäminen Edistetään työn ja työvoiman liikkuvuutta ja vähennetään työn paikkasidonnaisuutta Koulutus Koulutustasojen saavutettavuuden edistäminen ja koulutustason nostaminen, koulutustason tarjonnan yhteensovittaminen Koulutuksen, työelämän ja tki-toiminnan integrointi Joustavien koulutus- ja työelämäsiirtymien tukeminen muuttuvan työelämän tarpeisiin vastaamiseksi Osaamisen ja osaamistarpeiden tunnistaminen ja ennakointi sekä osaamisverkostojen johtamisen edistäminen Osallisuus Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien integrointi yhteiskuntaan palveluita kehittämällä yhteistyössä yksityisen, julkisen, kolmannen ja neljännen sektorin kanssa Matalan kynnyksen työ- ja toimintapaikkojen kehittäminen. Syrjäytymisvaarassa olevien sekä heidän läheistensä elämänhallinnan tukeminen
EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 alueellinen ohjelmavalmistelu Kumppanuusvalmistelu alueilla - alustavia näkemyksiä tavoitteista Keskeiset linjaukset 28.1.2019 ja tavoitteet Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelmavalmistelulle Tiina Huotari ELSA-valmisteluryhmä
Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liitot ja ELYkeskukset esittävät, että ohjelmavalmistelussa Korostetaan kasvun ja kestävän kehityksen näkökulmia koko maassa yhden ohjelman kautta Siirtymäalueet muodostavat yhden tukikokonaisuuden, jossa resurssit jaetaan nykyistä tasapuolisemmin ja mahdollistetaan maakuntarajat ylittävä joustava hankeyhteistyö Ohjelmassa korostetaan aluelähtöisyyttä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja kerrannaisvaikutuksia Ohjelma perustuu moderniin ja joustavaan aluekehittämiseen Maakuntien yhteinen kannanotto on julkaistu Uudenmaan liiton sivuilla.
Lisätietoja: Tiina Huotari tiina.huotari@uudenmaanliitto.fi tai gsm. 0400 418 029