Kari Larjava ja Jyrki Uurtio

Samankaltaiset tiedostot
Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Envor Group Hämeenlinna

Mikä on Demotehdas? Etelä-Pohjanmaa

Sivuvirrasta nestemäinen kierrätyslannoite luomukasvihuoneisiin

Kiertotalous maataloudessa

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Siipikarjanlannasta biokaasua

Alueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi - BioKierto. Biokaasutapaaminen Saarioinen, Sahalahti

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Ravinteiden talteenotto mädättämöiden rejektivedestä Markkinapotentiaali Suomessa

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

LUONNONHAITTA- KORVAUS

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry Novalab Oy/Vera Martomaa

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biovakan yritysesittely

SME ORGANICS -esittely

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

Yhdyskuntalietteen käyttö

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari Hanna Kontturi

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE. Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM Tarja Haaranen, YM

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

VSS Biopower Oy:n sijoittaja- ja tiedotustilaisuus Pyhäjärvi-instituutti

Karjanlannan käyttö nurmelle

Esittää: JÄTEVESIPUHDISTAMOIDEN ORGAANISET SIVUVIRRAT, JÄTETTÄ TÄNÄÄN UUSIOLANNOITTEITA HUOMENNA! 05/12/2018

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

ELÄINTUET Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

Eviran tuoteturvallisuusyksikön 1 vuoden 2015 KSA-näytteet (kotimaiset kasvikset, viljat 2, öljyt ja lastenruoat)

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

TIETOJA MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYKSISTÄ JA LUOMUTUOTANNOSTA

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Pirkanmaan ELY-keskus, Marika A-A 1

Energiansäästö viljankuivauksessa

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Joutsan seudun biokaasulaitos

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit

Luomu Suomessa 2012 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Suomen elintarviketoimiala 2014

DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos Saudi Iron and Steel Co Saudi-Arabia

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Varsinais-Suomen ruokaketju

The European Tax Innovator of the Year in 2013 The Best European Newcomer in 2012 The Finnish Transfer Pricing Firm of the Year in 2011

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Resurssikontilla ravinteita ja vettä uudelleen käyttöön

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

SME ORGANICS. Pekka MAIJALA Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Elintarvike ja maatalous

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n.

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

Kaura vaatii ravinteita

Geoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Raaka-aineen fraktiointi

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Lantatieto lannoituksen pohjana Airi Kulmala, MTK Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä Maaseutuopisto Tuorla

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

KOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen tammikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015.

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Transkriptio:

Ravinteiden Kierrätyksen Kokeiluohjelma Luomukelpoisia lannoitteita kananlannasta innovatiivisella energiaratkaisulla (KIEKU) Kari Larjava ja Jyrki Uurtio Seinäjoki 10.12.2018

Global EcoSolutions Oy q Business idea: Competitively integrate best available knowledge, technologies and services to local energy and material recycling solutions Concepting Demonstration Implementation Operation Renewable Energy Digitalization Waste Utilization Financing

Luomuviljelyn kehitys Suomessa 2011-17 270 000 Luomuviljelty peltoala ja keskimääräiset tilakoot 60 250 000 50 ha 230 000 40 ha/tila 210 000 30 190 000 20 170 000 10 150 000 2 011 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016 2 017 Peltoala (ha) 184 768 197 751 206 170 212 653 224 615 240 614 259 451 Keskimääräinen tilakoko (ha/tila) 46 46 49 51 53 55 57 -

Hankkeen tavoitteet q Hankkeen päätavoitteena oli löytää kaupalliset ja tekniset edellytykset prosessille, jossa siipikarjan tuotannon lietteitä kuivataan, hygienisoidaan ja käsitellään tuotteiksi. q Tarkoitus oli kehittää prosessikonsepti, joka mahdollistaa kaupallisen toiminnan ja merkittävän sivuvirran arvonlisäyksen. q Keskeiset alan toimijat käytiin läpi sekä broileri- että kananmunatuotannossa. Lopputuote on molemmissa sama ja prosessi on paljolti yhtenevä molemmille tuotantosuunnille. Arvoketjut poikkeavat jossain määrin johtuen prosessieroista ja lannan koostumuksesta. Logistiikka, energiantuotanto ja loppuasiakkaat käytiin läpi.

Lannoitetuotannon arvoketju

Lannoitevalmistuksen konsepti

Keskitetynlannanjalostuksen laitoskonsepti

Broilerinlannan kuivauskokeet Typpipitoisuus kuivausajan funktiona Tilavuuspaino kuivausajan funktiona 50 500 45 450 40 400 Typpipitoisuus (g/kg) 35 30 25 20 15 Kokonaistyppi Liukoinen typpi Tilavuuspaino (kg/m 3 ) 350 300 250 200 150 100 Tilavuuspaino 10 50 5 0 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 0 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Aika (h) Aika (h) Kosteuspitoisuus kuivausajan funktiona 50,0 45,0 40,0 Kosteuspitoisuus (%) 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 Kosteuspitoisuus 10,0 5,0 0,0 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Aika (h)

Broilerinlannan kuivauskokeet q Kuivauskokeissa määritettiin broilerinlannan glyfosaattipitoisuus sekä sen hajoamistuotteen AMPAn pitoisuus. q Tulokset: - Aminometyylifosfonihappo (AMPA) 63 (± 9) µg/kg = 0,063 mg/kg = 0,019 mg/litra (tilavuuspaino 300 kg/m3) -Glyfosaatti 230 (± 35) µg/kg = 0,230 mg/kg = 0,069 mg/litra (tilavuuspaino 300 kg/m3)

Broilerinlannan kuivauskokeet q Glyfosaattista ei ole enimmäisrajaa (MRL) lannoitevalmisteiden kohdalla. EU:n enimmäisarvot monille elintarvikkeille, kuten viljoille, ovat tyypillisesti 10-20 mg/kg q Eviran tuoteturvallisuusyksikön vuoden 2015 KSA-näytteiden (kotimaiset viljat) glyfosaatin määritysraja on ollut 0,5 mg/kg. q Eviran julkaisussa (Hakala K., Lindroth T., Torniainen M., Nieminen J., Analysis of glyphosate residues in manure fertilizers) on esitetty lannoiteaineiden glyfosaattipitoisuuksia, jotka olivat 0,352-0,836 mg/kg. Arvot olivat korkeampia kuin tämän kokeen tulokset.

Hankkeen tulokset q Broilerinlannan kuivaus keskitetysti arvioitiin kannattavaksi liiketoiminnaksi, kun kuivattavan lannan määrä on useita tuhansia tonneja vuodessa. q Munivan kanan lannan keskitetyn kuivauksen kannattavuus on selvästi alhaisempi ja kuivaus on järkevintä toteuttaa hajautetusti. q Termisessä kuivauksessa olennainen kannattavuustekijä on käytettävän polttoaineen hinta. q Tehdyt suunnitelmat ja laskelmat toimivat hyvin perustana investoinnin toteuttamiselle. Laitosluvan saamisen edellytyksenä on Eviran hyväksyntä. q Lannoitevalmistusta varten on perustettu yhteisyritys alan keskeisten toimijoiden kanssa