KUHAKANNAT & Niiden kalastus ja kalastuksensäätely Hämeessä

Päivän ohjelma: 8:3 Kahvi Yleiset tiedotukset 9: Kalatalousalueiden toiminnan käynnistys 9:3 Muuta ajankohtaista Kuha, osa I 9:45 Taustaa ja seurantamenetelmiä - iän- ja kasvunmääritys - sukukypsyys - kalastustiedustelut - koekalastukset - Kirjanpitokalastus 11:3 LOUNAS Kuha, osa II jatkuu ja osa III 12:15 Kuhan kalastuksen säätely, seurannan tulosten käyttö - yleisiä periaatteita - säätelyn keinot - esimerkkitapauksia (samat kuin yllä) - istutukset n. 14: Loppukeskustelu Kuha, osa II 1:3 Seurantojen tuloksia - Päijät-Häme: Päijänne, Ruotsalainen, Ala-Rääveli, Nuoramoinen, Lummenne (Keski-Suomi) - Kanta-Häme: Vanajanselkä, Rutajärvi, Hauhonselkä, Ilmoilanselkä,

Osa I: Taustaa

Kuha kiinnostaa!

Kuukauden keskilämpötila C Kasvukauden lämpötila Vuosi Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka 2 1,4 13,9 15,7 13,9 7,9 7,9 21 9 13,8 19,1 15,2 11 7 22 11,7 15,7 18,7 18 1,2 -,4 23 1,3 13 2,4 15,1 11 2,5 24 9,7 12,7 16,1 16 11,8 4,3 25 9,9 13,8 18,7 15,6 11,8 6,6 26 1,6 16,1 18,6 18 13,2 6,8 27 1,7 15,2 16,6 16,7 1,1 6,2 28 1,3 14,1 16,5 14,3 9 7,3 29 11,3 13,6 16,8 15,6 12,1 2,5 21 11,6 14,6 21,8 16,8 1,8 4,1 211 1,7 17,1 19,9 16,2 12,3 6,8 212 1,9 13,2 17,5 15,1 1,9 5,1 213 13,2 17,3 17,1 16,3 1,9 5,9 214 1,5 12,9 19,8 16,6 11,6 5,3 215 9,4 12,9 15,4 16,3 11,9 4,5 216 13,5 15,1 17,1 15,2 11,7 3,7 217 9,1 13,1 15,2 15 1,5 4,5 218 14,9 15,1 2,6 17,3 12,5 6 ka 1964-1999 9,3 14,5 16,1 14,3 9,1 3,9 ka 2-1,9 14,4 18, 16, 11,1 5,1 Kuha hyötyy vesien lämpenemisestä: kasvun optimilämpötila jopa 27-28 C. Sietää ~35 C lämpötilan. Lämpö vaikuttaa myös poikastuotantoon: - Aikainen kutu -> pitkä kasvukausi poikasille -> parempi selviytyminen talvesta. - Kuoriutumisen jälkeinen ravintotilanne - Myös lämmin syksy pidentää kasvukautta Kasvukauden (touko-lokakuu) lämpötilat nousseet selvästi 1964-99 -> 2-218 (poikkeuksena kesäkuu). Lämpimät kesät ovat näkyneet sekä voimakkaina vuosiluokkina, että kuhien nopeana kasvuna. Esim. 26, 21, 213. 218 oletettavasti poikkeuksellisen hyvä! Vastaavasti kylmät kesät ovat tuottaneet pääasiassa heikkoja vuosiluokkia, esim. 24, 28, 212, (214),215. 217 oletettavasti poikkeuksellisen huono!

Kasvukauden lämpötila 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 1964196819721976198198419881992199622428212216 Toukokuu 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 1964196819721976198198419881992199622428212216 Kesäkuu 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 1964196819721976198198419881992199622428212216 Heinäkuu 11 12 13 14 15 16 17 18 1964196819721976198198419881992199622428212216 Elokuu 5 6 7 8 9 1 11 12 13 1964196819721976198198419881992199622428212216 Syyskuu -3-2 -1 1 2 3 4 5 6 7 8 1964196819721976198198419881992199622428212216 Lokakuu

Kasvukauden lämpötila Juhannus 214

Vapaa-ajankalastajien määrä Vapaa-ajankalastus 2 5 2 1 5 1 5 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 alle 1v 1-17v 18-24v 25-44v 45-64v yli 64v

Saalis, tonnia Saalis, tonnia Vapaa-ajankalastuksen saalis Saalis, tonnia 16 3 5 4 5 14 3 4 12 1 8 2 5 2 1 5 3 5 3 2 5 2 6 4 2 1 5 1 5 1 5 2 22 24 26 28 21 212 214 216 Hauki Ahven Lin. (Hauki) Lin. (Ahven) 2 22 24 26 28 21 212 214 216 Siika Muikku Taimen Lin. (Siika) Lin. (Muikku) Lin. (Taimen) 2 22 24 26 28 21 212 214 216 Kuha Lin. (Kuha)

Kaupallisen kalastuksen saalis (sisävedet) 5 1 1 5 2 2 5 3 3 5 4 4 5 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 Tonnia Muikku 1 2 3 4 5 6 7 8 9 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 Tonnia Siika 1 2 3 4 5 6 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 Tonnia Ahven 1 2 3 4 5 6 7 8 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 Tonnia Kuha

Hämeen kuhavesiä Kanta-Häme kuhankalastuksen ydinaluetta - Vanajan reitti - Hauho - Lopen järvet - Tammela - (Urjala) - Lukuisat pienemmät vesistöt Päijät-Hämeessä selvästi vähemmän - Sysmä - Päijänne - Lukuisat pienet vesistöt Vanajanselkä, Hauhonselkä, Ilmoilanselkä, Rutajärvi Nuoramoisjärvi, Lummenne, Päijänne Kuha menestyy tyypillisesti suurissa, matalahkoissa, rehevissä järvissä. Tärkeitä ravintolajeja mm. kuore ja pienet särkikalat, mutta usein myös ahven, muikku ja monet muut.

OSA I 1. SEURANTAMENETELMIÄ

OSA I: Seurantamenetelmiä 1. Iän- ja kasvunmääritys Kuhalla pääasiassa suomuista (otoliitti, kiduskannenluu) Suomusta jäljenne muovilevylle Levy luetaan mikrokortinlukulaitteella Suomusta mitataan sen säde, suomun keskipisteestä suomun reunaan, sekä vuosirenkaiden etäisyys keskipisteestä Suomun säteen ja kalan koon välillä on yhteys. Siksi myös vuosirenkaiden etäisyys suomun keskipisteestä on yhteydessä kalan kokoon kussakin iässä.

OSA I: Seurantamenetelmiä 1. Iän- ja kasvunmääritys

6 5 4 3 2 OSA I: Seurantamenetelmiä 1. Iän- ja kasvunmääritys Kuhan pituus 372 mm Suomun säde 136 mm Vuosirenkaat: 1=1 mm, 2=47 mm, 3=79 mm, 4=91, 5=115 mm ja 6=136 mm (pyydetty kevättalvella 218) -> 6-vuotias -> vuosiluokka 212 Pituudet kunkin vuoden lopussa lasketaan: L n = ( L i c ) * ( S n / S ) b + c, 1 missä L n = kalan kokonaispituus iässä n, L i = kalan kokonaispituus pyyntihetkellä, S n = vuosirenkaan n etäisyys suomun keskuksesta ja S = suomun säde pyyntihetkellä. -> pituudet: 1 = 73 mm, 2 = 167 mm, 3 = 243 mm, 4 = 271 mm, 5 = 325 mm ja 6 = 372 mm

Pituus (mm) OSA I: Seurantamenetelmiä 1. Iän- ja kasvunmääritys 4 35 3 25 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 Ikä (vuotta)

OSA I: Seurantamenetelmiä 1. Iän- ja kasvunmääritys - sukukypsyys 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 % 1 9 % 4 3 15 8 % 6 1 17 7 % 18 16 6 % 1 4 2 5 % 5 4 4 % 3 7 11 19 3 % 9 23 12 2 % 3 1 % 1 1 % 3 4 25-299 3-349 35-399 4-449 45-499 5-549 55-599 1+ 2+ 3+ 4+ 5+ Pituusluokka (mm) Ikä Immatuuri Naaras Koiras Immatuuri Naaras Koiras

Lukumäärä (kpl) n (kpl) Istutukset (kpl) Lukumäärä aineistossa (kpl) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 OSA I: Seurantamenetelmiä 1. Iän- ja kasvunmääritys - lisääntyminen 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Akselin otsikko 4 35 3 25 2 15 1 5 Lukumäärä aineistossa (kpl) Istutukset (kpl) 6 5 4 3 2 1 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Pituusluokka (mm) Pituusluokka (mm)

OSA I: Seurantamenetelmiä 2. Kalastustiedustelu Postitettu kysely Kokonaissaalis, pyyntiponnistus, pyyntimuodot, mielipiteet voidaan muokata vastaamaan moniin kysymyksiin tarpeen mukaan

OSA I: Seurantamenetelmiä 3. Verkkokoekalastukset Kalaston koostumus: lajisuhteet, lajiryhmien osuudet (ahvenkalat/särkikalat/petokalat) Saadaan käsitystä kuhalle sopivien ravintokalojen määrästä

OSA I: Seurantamenetelmiä 4. Kirjanpitokalastus Kalastaja kirjaa: pyynnin määrä ja saalis Saadaan: yksikkösaalis g/pyyntivuorokausi -> kannan vaihtelu, ei kalojen absoluuttista määrää Paras keino seurata kuhakannan tilaa, mutta vaatii paljon kalastusta ja tarkkaa saaliiden merkintää

OSA I: Seurantamenetelmiä 5. Muita mahdollisia menetelmiä Poikasnuottaus -> luonnossa syntyneen vuosiluokan vahvuus/yleensä lisääntymisen onnistuminen Istukkaiden merkintä ja saalisnäytteiden keruu -> istukkaiden ja luonnonpoikasten osuus (istutusten tuotto, kannattavuus). Tehty Hämeessä ainakin Lammin Pääjärvellä. - Kalliita menetelmiä, jotka ovat pääasiassa tutkimustahojen (LUKE, Yliopistot) intressien varassa

Osa II: Seurantojen tuloksia Hämeestä

1. Etelä- ja Keski- Päijänne

OSA I: Seurantojen tuloksia 1. Etelä- ja Keski-Päijänne Lukumäärä (kpl) % Istutukset (kpl) 216 koko EKP, 218 Tehinselkä (sukukypsyys) Asikkalanselällä selvästi vanhempia, suurempia kuhia Vuosiluokka 21 erittäin tärkeä sekä vuosina 215-216 että vuonna 218 Tehinselällä. Myös vuosiluokka 212 on pyyntikokoista 218, mutta silti 21 ja 211 hallitsevia. 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Ikä (vuotta) 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Asikkalanselkä Tehinselkä Judinsalonselkä 12 1 8 6 4 2 215-216 aineisto 218 aineisto Istutukset 28-213

Pituus (mm) OSA II: Seurantojen tuloksia 1.Etelä- ja Keski-Päijänne Pituus (mm) 7 6 5 6 5 Tehinselkä 4 3 2 1 Asikkalanselkä Tehinselkä Judinsalonselkä 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Ikä (vuotta) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Ikä (vuotta) Alamittaan 6-vuodessa 218 aineisto 215-216 aineisto Erot kasvunopeudessa selkien välillä melko vähäisiä

Pituus (mm) OSA II: Seurantojen tuloksia 1. Etelä- ja Keski-Päijänne 5 45 4 35 3 25 2 15 21, n=75 211, n=43 212, n=22 29, n=29 28, n=7 27, n=11 26, n=15 1 5 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218

OSA II: Seurantojen tuloksia 1. Etelä- ja Keski-Päijänne Tehinselkä 1 % 9 % 1 8 % 7 % 6 23 13 6 % 4 5 % 4 % 3 % 1 2 2 8 17 21 6 2 % 1 % % 1 7 2 25-299 3-349 35-399 4-449 45-499 5-549 55-599 >6 Pituusluokka (mm) immatuuri naaras koiras Aineistoon ei saatu immatuureja yksilöitä 5-55 mm verkot pyytävät siis sukukypsiä kuhia. (Pienen kuhan määrät vaikuttavat vähäisiltä) 4-45 cm kuhat sukukypsiä. Joitakin nopeakasvuisia yksilöitä (tai kudun väliin jättäviä) 45-55 cm kokoluokassa)

Kg OSA II: Seurantojen tuloksia 1. Etelä- ja Keski-Päijänne Etelä- ja Keski-Päijänne osakaskuntien luvat 35 3 25 2 15 211 215 1 5 Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Järvilohi Lahna Särki Ahven Kuore Nieriä Made Muut Tiedusteluiden perusteella kuhasaalis 215 hieman korkeampi kuin 211 Viehekalastuksen yhteisluvilla lisäksi 215 n. 45 kg Yleiskalastusoikeudella tai 1 vavalla tapahtuvaa kalastusta ei tunneta (kalastonhoitomaksu, ikäperusteinen kalastus)

2. Nuoramoisjärvi

Istutukset (kpl) OSA II: Seurantojen tuloksia 2. Nuoramoinen Lukumäärä aineistossa (kpl) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Akselin otsikko 4 35 3 25 2 15 1 5 Lukumäärä aineistossa (kpl) Istutukset (kpl) Vuosiluokka 211 selvästi hallitseva. Istutuksilla ei juuri vaikutusta. 211 välivuosi istutuksissa ja silti erityisen vahva.

Pituus (mm) OSA II: Seurantojen tuloksia 2. Nuoramoinen Pituus (mm) 6 6 5 58 56 47 5 4 58 4 3 58 3 58 2 2 1 58 1 1 2 3 4 5 6 7 8 Ikä (vuotta) 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 Ikä (vuotta) Alamittaan ~5 vuodessa

Yksikkösaalis g/vy Ahven 645,25 Hauki 24,38 Kiiski 5,25 Kuha 244,52 Lahna 196,88 Pasuri 11,65 Salakka 89,88 OSA II: Seurantojen tuloksia 2. Nuoramoinen Petokalojen osuus kohtalainen ~32 % Pientä ahventa ja särkeä melko paljon %-osuus Kpl Ahvenkalat 44,59 47,44 Särkikalat 55,35 51,27 Petoahvenet >= 15 cm (laskennallinen) 3,9 18,7 Petokalat (muut),93 14,25 g Sorva 2,77 Särki 567

Lukumäärä (kpl) OSA II: Seurantojen tuloksia 2. Nuoramoinen 6 5 4 3 2 1 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3 31 32 33 34 35 36 37 38 39 4 41 42 43 44 45 46 47 48 49 5 Pituusluokka (cm) Koekalastuksen saaliissa 1 kesänvanha poikanen 211. Poikaset pääosin liian pieniä tarttuakseen verkkoihin.

3. Lummenne

Lukumäärä aineistossa (kpl) Istutukset (kpl) 45 4 35 3 25 2 15 1 5 OSA II: Seurantojen tuloksia 3. Lummenne 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Lukumäärä aineistossa (kpl) Istutukset (kpl) Kanta näyttää olevan voimakkaasti riippuvainen tehdyistä istutuksista Vuosilta, jolloin ei istutuksia, ei saatu yhtään näytettä. Kirkas ja karu järvi, jossa erittäin voimakas haukikanta

Pituus (mm) OSA II: Seurantojen tuloksia 3. Lummenne Pituus (mm) 7 6 58 48 9 5 45 4 5 4 73 35 3 27, n=6 29, n=3 3 2 74 73 25 2 15 21, n=6 211, n=42 212, n=6 213, n=6 1 74 1 2 3 4 5 6 7 8 Ikä (vuotta) Alamittaan 4 vuodessa (istutuksesta 3 vuotta) 1 5 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218

4. Vanajanselkä

Istutukset (kpl) Vuosiluokan havaintomäärä aineistossa (kpl) 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 OSA II: Seurantojen tuloksia 4. Vanajanselkä 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 6 5 4 3 2 1 Istutukset Näytteitä aineistossa Lämmin alkukesä 213 on luultavasti synnyttänyt voimakkaan vuosiluokan Aineisto oli kuitenkin valikoitu, eikä siten edustava

OSA II: Seurantojen tuloksia 4. Vanajanselkä Vuoden 214 koekalastus Pienikokoista ahventa ja särkeä todella runsaasti -> petokaloille ravintoa Petokalojen osuus 21-212 ~2-25% (Jukka Ruuhijärvi, LUKE)

Pituus (mm) Pituus (mm) 6 5 126 145 145 139 OSA II: Seurantojen tuloksia 4. Vanajanselkä 1 43 28 5 45 4 4 35 21, n=5 3 2 3 25 2 15 211, n=2 212, n=15 213, n=57 214, n=26 215, n=13 1 1 216, n=6 1 2 3 4 5 6 7 8 Ikä (vuotta) 5 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 Vuosi Alamittaan 5 vuodessa

OSA II: Seurantojen tuloksia 4. Vanajanselkä 1 % 9 % 3 4 3 8 % 7 % 1 16 17 2 6 % 5 % 12 6 6 4 % 11 18 11 3 % 13 3 2 % 6 1 % % 8 3 1 <3 3-349 35-399 4-449 45-499 5-549 55-599 >6 Immatuuri Naaras Koiras Alamitta 42, 45 vai 5 cm? vai joku muu?

OSA II: Seurantojen tuloksia 4. Vanajanselkä Selvä nouseva trendi 9-luvulta 215 erinomainen vuosi, mutta siitä tultu alaspäin

Vuosiluokka 28 jäänyt hyvin pieneksi, vaikka istutuksia keskimääräistä enemmän -> kanta selvästi luonnonkudun varassa OSA II: Seurantojen tuloksia 4. Vanajanselkä Poikkeuksellisen kylmät kesät Vuosien 215-16 hyvät saaliit vuosiluokkia 29 ja 21. 211 vuodesta ei tietoa, mutta ainakin 212 oli erittäin kylmä, minkä vuoksi saaliit ovat laskeneet, kun valtaosa vuosiluokista 9 ja 1 on pyydetty. 219 pyydettäneen (voimakasta?) vuosiluokkaa 213. Poikkeuksellisen kylmät vuodet 215 ja 217 tulevat luultavasti näkymään saaliiden vähenemisenä 22-222. 218 puolestaan on olosuhteidensa puolesta voinut synnyttää hyvinkin voimakkaan vuosiluokan, joka tulee pyyntikokoon pääasiassa 223-224.

5. Hauhon- ja Ilmoilanselkä

n (kpl) OSA I: Seurantojen tuloksia 5. Hauhon- ja Ilmoilanselkä n (kpl) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Hauhonselkä Ilmoilanselkä 1 5 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 216 215 214 213 212 211 21 216 215 214 213 212 211 21 29 28 27 26 Ikä (vuotta) Ikä (vuotta) 25 2 15 Molemmilla järvillä 213 selvästi voimakas vuosiluokka. Ilmoilanselän aineisto kerätty pääasiassa uistimella, joten tilanne varsin selvä. Oletetusti voimakkaat vuosiluokat ennen vuosiluokkaa 213 luultavasti pääasiassa kalastettu pois Jos vuosiluokat 214 ja -15 heikkoja, saaliissa odotettavissa notkahdus

Pituus (mm) OSA II: Seurantojen tuloksia 5. Hauhon- ja Ilmoilanselkä 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 Ikä (vuotta) Hauhonselkä Ilmoilanselkä Alamittaan 4-5 vuodessa Ilmoilanselällä poikaset (erityisesti 213) poikkeuksellisen kookkaita

OSA II: Seurantojen tuloksia 5. Hauhon- ja Ilmoilanselkä Hauhonselkä 1 % 9 % 8 % 7 % 1 4 4 5 7 7 8 3 1 6 % 4 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 3 1 2 1 2 1 2 6 2 9 8 3 1 3 3 4 1 2 1 24-259 26-279 28-299 3-319 32-339 34-359 36-379 38-399 4-419 42-439 44-459 46-479 48-499 5-519 52-539 54-559 56-579 58-599 6-619 Immatuuri Naaras Koiras Sukukypsyminen (naarailla) pääosin vasta yli 45 cm pituudessa

CPUE (g/verkko) OSA II: Seurantojen tuloksia 5. Hauhon- ja Ilmoilanselkä CPUE (kpl/verkko) n (kpl) 18 2 35 16 14 12 1 8 6 1,8 1,6 1,4 1,2 1,8,6 CPUE g CPUE kpl 3 25 2 15 1 4 2,4,2 5 28 211 214 217 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3 31 32 33 34 35 36 37 38 39 4 41 42 43 44 45 46 47 48 49 5 Pituus (cm) Hauhonselällä koekalastuksia 3 vuoden välein 28 211 214 217 Kuhan kesänvanhoja poikasia havaittu ainakin 211 ja 217

6. Rutajärvi (Urjala)

Istutusmäärä (kpl) OSA II: Seurantojen tuloksia 6. Rutajärvi (Urjala) Lukumäärä aineistossa (kpl) 1 9 45 4 8 7 6 5 4 3 2 1 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Istutukset (kpl) Lukumäärä aineistossa (kpl) Vuosiluokat 29 ja 21 voimakkaita (samat kuin Vanajanselällä muutamaa vuotta aikaisemmin!) Istutuksilla ei käytännössä merkitystä. Kylmä vuosi 212 puuttuu aineistosta, vaikka on istutettu ~5 kpl. 29 vahva vaikkei ole istutettu ollenkaan.

Pituus (mm) OSA I: Seurantojen tuloksia 6. Rutajärvi (Urjala) 5 45 4 35 3 25 78 42 119 125 125 134 137 138 2 15 1 5 138 138 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Ikä (vuotta) Alamittaan 8-9 vuodessa! Kuha käytännössä kääpiöitynyttä. Rutajärvestä saatu valtavia kuhia 21-luvullakin. Todennäköisesti iältään 15-2 vuotiaita -> onko kanta tihentynyt/ravintotilanne heikentynyt?

%-osuus OSA II: Seurantojen tuloksia 6. Rutajärvi (Urjala) Rutajärvi 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 2 1 14 4 9 16 2 2 1 3 6 4 29 1 22 2 1 1 2 2-249 25-299 3-349 35-399 4-449 45-499 5-549 55-599 >6 Pituusluokka (mm) Immatuuri Naaras Koiras Sukukypsyys (naarailla) ~35 cm pituudessa, osa jopa pienempänä

vrt. Vanajanselkä: Ahven 123 ja särki 16g/vy Koekalastus 217 OSA II: Seurantojen tuloksia 6. Rutajärvi (Urjala) Laji Kokonaissaalis Yksikkösaalis Massaosuus Kokonaissaalis Yksikkösaalis Lukumääräosuus g g/vy % kpl kpl/vy % Ahven 2771 35 23,6 62 8,9 18,5 Kuha 15382 226 17,5 132 1,9 4, Kiiski 917 13 1, 153 2,3 4,7 Hauki 146 15 1,2 2,,1 Kuore 445 59 4,6 1262 18,6 38,7 Made 143 21 1,6 7,1,2 Särki 8137 12 9,2 167 2,5 5,1 Salakka 3943 58 4,5 422 6,2 12,9 Pasuri 14565 214 16,5 44 5,9 12,4 Lahna 4154 61 4,7 59,9 1,8 Sulkava 12212 18 13,9 48,7 1,5 Säyne 45 7,5 1,, Kirjolohi 189 16 1,2 1,, Yhteensä 88114 1296 1, 326 47,9 1, Ahvenkalat 377 545 42,1 887 13, 27,2 Särkikalat 4311 633 48,8 11 16,2 33,7 Petoahven 14566 214 16,5 161 2,4 4,9 Petokalat 33486 456 38, 295 4,3 9,

7. Bonus: Hirvi- ja Vanjärvi

Pituus (mm) OSA II: Seurantojen tuloksia 6. Bonusjärvet (Hirvi- ja Vanjärvi) 8 7 6 5 Istutukset aloitettu 27 Kanta todennäköisesti melko harva, ensimmäiset vuodet varmuudella 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 Ikä (vuotta) Pyyntipituus 4 vuodessa, nopeimmin kasvaneet jo 3 vuodessa Ensimmäiset istukkaat 27-29 olivat 218 arviolta ~8cm pituudessa! KARUJA JÄRVIÄ! Vanjärvi Hirvijärvi

Osa II: Kuhan kalastuksen säätely ja seurannan tulosten käyttö

OSA III: Kalastuksen säätely Säätelykeinot Pyyntimitat: Ala-/ylämitta tai yhdistelmä (välimitta) Rauhoitusajat ja alueet: ~touko-kesäkuu, kutualueet (kaikki kalastus) Saaliskiintiöt: kpl-määrä/vrk Pyyntiponnistuksen rajoitus: vapamäärä, verkkojen määrä/talous tai kalastaja tai pyyntikunta, (kalastajien määrä) Pyydysrajoitukset: solmuväli, koukkujen määrä, väkäset Käyttö- ja hoitosuunnitelmissa myös kaupalliseen kalastukseen soveltuvat alueet Lähtökohtaisesti kalastusta tulisi rajoittaa mahdollisimman vähän? Rajoituksia vain tarpeen tullen. Säätelytoimenpiteet sovitettava paikallisiin olosuhteisiin ja tietoon Säätelyn tulisi vastata myös tavoitteita kalastuksen tilasta

OSA III: Kalastuksen säätely 1. Pyydysrajoitukset Verkon solmuväli (mm) 4 45 5 55 6 Alin pituus (cm) 34 37 41 44 45 Suurin pyyntiteho (cm) 36 41 45 48 5 (Lakisääteisesti) Alamittaisten välttämiseksi vähintään 5 mm rajoitus Korotettuun/alennettuun alamittaan tulee reagoida myös solmuvälisäätelyssä SEKALAJIKALASTUS! Kuhan kanssa ristiriidassa usein siika ja/tai taimen Tavoitteena sivusaaliin (ei toivotun saaliin) minimointi, mukaan lukien ala-/ylämittaiset yksilöt Yhden lajin (kuvitteellisessa) tilanteessa säätely olisi helppoa Kuhan kohdalla harvemmin puhutaan koukkujen määrästä, väkäsistä

OSA III: Kalastuksen säätely 2. Pyyntimitat Alamitta: Kutukannan turvaaminen -> sukukypsyystieto oleellinen (voidaan arvioida kasvun perusteella, koska sukukypsyminen melko voimakkaasti ikäsidonnaista) Ylämitta: Suurikokoisten emokalojen suojelu, (virkistys)kalastuksen mielekkyys. Korkea kalastuspaine laskee kalojen keskikokoa, suuret, nopeakasvuiset yksilöt katoavat ensimmäisenä. Tulee luultavasti yleistymään tulevaisuudessa. Vähentää kalastuksen geneettisiä vaikutuksia ja ylläpitää kalaston tasapainoa. Vapakalastuksessa melko tehokas ja helppo keino, samoin rysä/nuotta/trooli. Verkkokalastuksessa otettava huomioon solmuvälisäätelyn vaikutus muiden lajien kalastukseen. Ylitiheä, kasvultaan hidastunut kanta -> alamitan lasku? Voimakkaampi pyynti pienikokoisiin yksilöihin? Pelkkä hidas kasvu ei välttämättä riitä, vaan lisäksi oltava korkea yksikkösaalis (=runsas kanta).

OSA III: Kalastuksen säätely 3. Rauhoitukset Rauhoitusaika: kuhalla kutuaika Hämeessä tyypillisesti toukokuun loppupuoli/kesäkuun alkupuoli, 218 todennäköisesti jo aikaisemmin Koko järven/vesistön rauhoittaminen kohtuuton ja sosiaalisesti kestämätön ratkaisu -> kutualueet tulisi tietää ja kohdistaa rauhoitus näille alueille Kaikki kalastus kiellettävä. Vapakalastuksen kielto vaatii ELY:n päätöksen

OSA III: Kalastuksen säätely 4. Pyynnin määrän rajoittaminen Lakisääteisesti 8 verkkoa/24 m, pienillä järvillä toisinaan rajoitettu tästä alemmas Kalastonhoitomaksulla 1 vapa/kalastaja Yhteisluvissa vaparajoituksia, kuhan uistelussa tuskin erityisen merkittävä Sopivaa kalastuksen määrää vaikea arvioida Tulee aina aiheuttamaan voimakkaita vastalauseita

OSA III: Kalastuksen säätely 5. Saaliskiintiöt Kuhalla harvinainen. Sopii paremmin vapakalastukseen. Esim. verkkokalastuksessa aiheuttaa hukkaa. Joillakin pyydyksillä voidaan rajoittaa tiettyjen lajien saaliiksi ottamista. Esim. Rysäkalastuksessa petokalojen vapautus/erilliset pyyntimitat. Voitaisiin lähinnä puuttua esim. jigikalastuksen ylilyönteihin, mutta valvonta vaikeaa. Rauhoitusalueet toimivat paremmin. Kalastajakohtaiset kiintiöt eivät reagoi kalastajamääriin tai kalastuspäivien määriin! Järvien kokonaiskiintiöt käytännössä mahdottomia toteuttaa. Joustamaton kalastajan kannalta. Vertaa esim. : Kalastaja 1: 2 kuhaa joka päivä 2 kk ajan Kalastaja 2: 2 kuhaa kerralla yhtenä päivänä 2 kk aikana. Tällöin K1: ~6 kuhaa ja K2: 2 kuhaa.

Istutukset (kpl) Vuosiluokan havaintomäärä aineistossa (kpl) Lukumäärä aineistossa (kpl) Istutukset (kpl) Istutukset (kpl) Lukumäärä aineistossa (kpl) Kuhaa istutetaan edelleen paljon OSA III: Kalastuksen säätely 6. Istutukset Järvikohtaisesti monilla kuhajärvillä istutusten vaikutus lienee kuitenkin melko olematon. Luonnossa syntyvien poikasten määrät valtavan paljon suurempia. Esim. Tuusulanjärvellä 11-15 kpl/ha eli ~65 8 88 kpl koko järvellä Lammin Pääjärvellä istukkaiden osuus ollut ~1-5% vuosittain. Hyötyä enemmän oletetusti heikkoina vuosina? Tällöin voidaan tasata saaliin notkahduksia. Järvillä, joissa luontainen lisääntyminen ei onnistu tai on heikkoa, kantaa voidaan ylläpitää istutuksin, mikäli kuhan kalastukseen on mielenkiintoa. Kuhan istuttamisella on vaikutusta myös muihin petokalakantoihin. 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Vanajanselkä 6 5 4 3 2 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Nuoramoinen 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Akselin otsikko Lukumäärä aineistossa (kpl) Istutukset (kpl) Lummenne 4 35 3 25 2 15 1 5 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Istutukset Näytteitä aineistossa Lukumäärä aineistossa (kpl) Istutukset (kpl)

Kasvukauden lämpötila vaikuttaa kuhakantoihin: 1) Kasvu on nopeampaa lämpiminä vuosina 2) Poikasten selviytyminen on parempaa. Lämmin kevät -> enemmän ruokaa ja ehtivät kasvaa suuremmiksi, jolloin selviävät talvesta paremmin 3) Kutuajankohta: aikaisempi kutu (lämmin kevät) -> pidempi kasvukausi -> kohta 2) Pitäisikö istutukset keskittää kylmiin vuosiin? (ainakin kevääseen voidaan reagoida): 212,214,215,217 Vastaavasti vältetään hyviä vuosia: 213,216,218 Pitäisi kuitenkin olla tieto myös luonnonlisääntymisen tasosta järvellä yleisesti. Vrt. Vanaja Lummenne! (Rehevä Karu) Jos luonnossa syntyneitä poikasia on luokkaa satoja tuhansia miljoonia, ei kylminäkään vuosina istutuksista ole hyötyä (Tuusulanjärvi, Vanaja?). HUOMIOON OTETTAVA MYÖS KASVU (iän- ja kasvunselvitys) JA RAVINTOTILANNE (koekalastus). Hidaskasvuisia kantoja ei kannata vahvistaa istutuksilla varsinkaan silloin, jos on ravintotilanne tiedetään huonoksi. OSA III: Kalastuksen säätely 6. Istutukset Vuosi Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka 2 1,4 13,9 15,7 13,9 7,9 7,9 21 9 13,8 19,1 15,2 11 7 22 11,7 15,7 18,7 18 1,2 -,4 23 1,3 13 2,4 15,1 11 2,5 24 9,7 12,7 16,1 16 11,8 4,3 25 9,9 13,8 18,7 15,6 11,8 6,6 26 1,6 16,1 18,6 18 13,2 6,8 27 1,7 15,2 16,6 16,7 1,1 6,2 28 1,3 14,1 16,5 14,3 9 7,3 29 11,3 13,6 16,8 15,6 12,1 2,5 21 11,6 14,6 21,8 16,8 1,8 4,1 211 1,7 17,1 19,9 16,2 12,3 6,8 212 1,9 13,2 17,5 15,1 1,9 5,1 213 13,2 17,3 17,1 16,3 1,9 5,9 214 1,5 12,9 19,8 16,6 11,6 5,3 215 9,4 12,9 15,4 16,3 11,9 4,5 216 13,5 15,1 17,1 15,2 11,7 3,7 217 9,1 13,1 15,2 15 1,5 4,5 218 14,9 15,1 2,6 17,3 12,5 6 ka 1964-1999 9,3 14,5 16,1 14,3 9,1 3,9 ka 2-1,9 14,4 18, 16, 11,1 5,1

OSA III: Kalastuksen säätely 7. Käytännön ongelmia Pituus (mm) Pituus (mm) Valtava vaihtelu! -> Yhdellä ja samalla systeemillä ei voida mennä joka paikassa. Valtakunnallinen säätely jokseenkin mahdotonta. Oletetaan, että kuhanaaraat tulevat sukukypsiksi pääasiassa 5-vuotiaana: Mikä alamitta turvaa yhden kudun periaatteen näillä järvillä? 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Ikä (Vuotta) Vanajanselkä Nuoramoisjärvi Lummenne Rutajärvi Tehinselkä Hauhonselkä Ilmoilanselkä Vanjärvi Hirvijärvi 8 Periaatteessa pyynti pitäisi aloittaa vasta 1 VUOSI SUKUKYPSYMISEN JÄLKEEN Mutta, mikäli kalastus on vähäistä, kannan suojelemiseksi ei säätelyäkään tarvita Pitäisikö Rutajärven tapauksessa mieluummin pyytää pieniä kuhia ja pyrkiä säästämään suuret, nopeammin kasvavat? 7 6 5 4 3 2 1 Vanajanselkä Rutajärvi Hirvijärvi 1 2 3 4 5 6 7 Ikä (Vuotta)

%-osuus 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 12 3 4 1 11 OSA III: Kalastuksen säätely 7. Käytännön ongelmia 6 6 Vanajanselkä 16 13 3 <3 3-349 35-399 4-449 45-499 5-549 55-599 >6 2 1 1 1 1 4 9 3 2 17 18 Immatuuri Naaras Koiras 1 Rutajärvi 14 29 2-249 25-299 3-349 35-399 4-449 45-499 5-549 55-599 >6 Pituusluokka (mm) Immatuuri Naaras Koiras 8 16 22 3 11 1 2 6 2 3 2 2 1 4 6 Ongelma: jos valitaan 45 cm alamitta, nopeimmin kasvavat ja vasta hyvin suurikokoisena kutevat yksilöt eivät ehdi kutea. Pelkästään kuhaa ajatellen kalastus tulisikin ehkä sovittaa jopa 5 cm alamittaan. Korkeampi pyyntimitta lisää myös tuottavuutta, kun luontaista kuolevuutta ei juurikaan ole! Voimakas kalastus kohdistuu nopeakasvuisiin yksilöihin kookkaiden emokalojen suojelu? Ongelma: tulisiko alamittaa laskea? Sukukypsyyskoon perusteella 35 cm riittäisi. MUTTA, jos hidas kasvu johtuu ylitiheästä kannasta suhteessa ravinnon määrään, pitäisikö pyytää vielä pienempänä? Tällä hetkellä lakisääteinen 42 cm. Ely voi muuttaa +- 2 %, eli 34-5 cm.

Pituus (mm) OSA III: Kalastuksen säätely 7. Käytännön ongelmia Pituus (mm) Muut lajit? Jos kuhan vuoksi solmuvälirajaa nostetaan 55 mm:in, pyydettävät siiat olisivat pääasiassa yli 4 cm pituisia. Päijänteellä luonnonvaraisen taimenen suojelu, sekä paineet nostaa istutetun taimenen alamittaa (Vesijärvi?) Tehtävä myös priorisointia: jos kuha selvästi tärkein, arvokkain ja tavoitelluin laji -> säätely voimakkaammin kuhan mukaan. Huom! Jos solmuvälirajoituksia siirretään esim. taimenen vuoksi erityisen korkealle pyynti keskittyy nopeakasvuisimpiin ja arvokkaimpiin yksilöihin. Hidaskasvuiset yksilöt saattavat jäädä kokonaan pyynnin ulkopuolelle. Vanajanselkä, planktonsiika Tehinselkä, siika 4 35 35 3 3 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 1 2 3 4 5 6 7 Ikä (vuotta) 1 2 3 4 5 6 7 Ikä (vuotta) Pikkusiika (n=272) Järvisiika (n=78) Planktonsiika (n=94) Verkon solmuväli (mm) 4 45 5 55 6 Kuha Alin pituus (cm) 34 37 41 44 45 Suurin pyyntiteho (cm) 36 41 45 48 5 Siika Alin pituus (cm) 3 33 36 4 43 Suurin pyyntiteho (cm) 34 38 42 46 49

OSA III: Loppupohdintaa Mihin suuntaan ollaan menossa? Kasvu, sukukypsyyskoko jatkuvassa muutoksessa. Meneekö kehitys harvasta ja nopeakasvuisesta jo luonnostaan kohti hitaampaa kasvua? Nykyiset, runsaat kuhakannat melko tuore ilmiö (2-luku). Vuosituhannen vaihteen nopeakasvuisia jättiyksilöitä kalastetaan vieläkin. Kuhaa istutettu useisiin vesistöihin, joissa sitä ei aiemmin ole ollut. Vaikutuksia ei vielä tunneta. Aavistuksia negatiivisista vaikutuksista muihin petokalakantoihin (ahven, hauki). Riskinä ainakin ravintovarojen loppuminen, jolloin kaikkien petojen kasvu taantuu. Ilmasto ja vedet lämpenevät kuha hyötyy On mietittävä, mitä vesistöiltä ja niiden kuhakannoilta toivotaan. Kalastus pääasiassa vähenemässä - monitasoisia vaikutuksia. Kuhan kohdalla vähenevä kalastus ei välttämättä olekaan positiivinen asia, jos kanta tulee kasvun kannalta liian tiheäksi. Rajoituksia käytetään sitten, kun tavoitteet ja kantojen tila eivät kohtaa ja rajoituksilla nähdään olevan positiivinen vaikutus Säätelypäätökset aina poliittisia! Seurannat ja tutkimukset antavat tietoa ja (epä)varmuutta, joiden pohjalta voidaan tehdä suosituksia, mutta lopulliset, erilaisiin arvotuksiin perustuvat päätökset tehdään ja kuuluukin tehdä alue-/osakaskuntatasolla. (Kaupalliset vapakalastajat?) Vuodet Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka ka 1964-1999 9,3 14,5 16,1 14,3 9,1 3,9 ka 2-218 1,4 13,9 17,2 15, 1,6 4,7 + 1,1 -,6 1,1,7 1,5,8

OSA III: Loppupohdintaa Seurannan järjestäminen Merkittävillä kuhavesillä jatkuva seuranta. Erityisesti, jos runsasta kaupallista kalastusta. Kannan vahvuutta seurataan parhaiten yksikkösaaliin avulla -> vuotuinen kirjanpitokalastus! Monella tapaa kalastuksen säätelyyn vaikuttavia kasvu- ja sukukypsyystietoja voidaan tutkia pidemmällä välillä, esim. 3-5 vuoden välein. Näytteitä kannattaa kerätä jatkuvasti. Pienemmissäkin vesistöissä voi olla vähintäänkin mielenkiintoista selvittää kasvua. Lisäksi esim. runsas vapakalastus voi aiheuttaa painetta selvittää sopivia pyyntimittoja. Kalatalousaluetasolla kalastustiedusteluilla voidaan laajemmin seurata kalastuksen kehitystä. Esim. pyyntimenetelmien ja pyyntipaineen muutokset, eri lajien kokonaissaaliiden muutokset. Koekalastuksilla saadaan tietoa ravintotilanteesta -> hyödyllinen tieto mm. istutusten kannalta Velvoitetarkkailuissa usein paljon tietoa, mutta voi olla vaikeasti käytettävissä ja julkaistaan liian suurella viiveellä. Tätä tietoa saatava paremmin käyttöön tai vaihtoehtoisesti alueet teettävät itse tarpeen mukaan selvityksiä.

OSA III: Loppupohdintaa KYSYMYKSIÄ?