1. ESIPUHE Lempäälän kunnanhallitus päätti 3.11.2014 131, että Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelma 2010 2030 päivitetään Lempäälän osalta keskittyen kehittämisohjelman toimenpideosioon. Vuonna 2009 laadittu maaseudun kehittämisohjelma oli käytössä osoittautunut liian suurpiirteiseksi ja erityisesti sen toimenpideosiota oli nähty tarpeelliseksi tarkentaa. Osa ohjelman toimenpide-ehdotuksista oli jo selvästi vanhentunut ja maaseutuohjelman toteuttajat olivat kokeneet, että toimenpiteiden priorisointi ja uudelleenjäsentely on tarpeen ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumisen turvaamiseksi. Lisäksi oli koettu tarpeelliseksi nostaa esiin nimenomaan Lempäälää koskevat asiat ja määrittää vastuutahot toteutukselle alkuperäistä ohjelma-asiakirjaa tarkemmin. Päivitystyö toteutettiin marraskuussa 2014 - huhtikuussa 2015 ja sitä ohjasi kunnanjohtaja Olli Viitasaaren nimittämä ohjausryhmä, johon kuuluivat maaseutupäällikkö Timo Perälampi, projektisuunnittelija Anna Kulmakorpi sekä lähidemokratiatoimikunnan jäsen Hannu Tiensuu. Käytännön kirjoittamistyöstä vastasi YTM Eliisa Vesisenaho, jonka työpanos ostettiin Tampereen seutukunnan Leader-ryhmä Kantri ry:ltä. Varsinaisen ohjausryhmätyöskentelyn ohella päivitystyöstä käytiin tiiviistä vuoropuhelua kunnanhallituksen alaisen lähidemokratiatoimikunnan kanssa. Päivitystyö tehtiin siten, että ohjausryhmän kanssa tehdyn toimenpiteiden karkean alkuluokittelun (a) vanhentuneet ja/tai vain Vesilahtea koskevat, b) ajankohtaiset ja/tai tärkeät, c) epärealistiset) ja sen pohjalta käydyn lähetekeskustelun jälkeen haastateltiin toimenpiteiden sisällön näkökulmasta keskeiset henkilöt (lähinnä viranhaltijoita) sekä perehdyttiin laajaan määrään kunnan asiakirjaaineistoa ja taustoittavaan materiaaliin. Näin kartoitettiin toimintaympäristön ajankohtainen tilanne ja saatiin yksilöityä asiatietoa maaseutuohjelmassa esitettyihin toimenpiteisiin liittyen. Kuntalaisia osallistettiin työhön tammikuussa 2015 Lähidemokratia teoriasta käytännöksi -hankkeen järjestämien kolmen asukasillan yhteydessä toteutettujen työpajatuokioiden avulla. Näiden vaiheiden jälkeen laadittiin toimenpidesuunnitelman luonnos otsikolla Toimenpidesuunnitelma Lempäälässä hyväksytyn maaseudun kehittämisohjelman 2010 2030 toteuttamiseksi Lempäälän kunnassa vuosina 2015-2020. Helmikuussa valmistuneeseen toimenpidesuunnitelmaluonnokseen pyydettiin lausuntoja Lempäälän kunnan luottamustoimielimiltä ja samanaikaisesti mahdollistettiin kuntalaisosallistuminen lomakekyselyn muodossa. Lausunnoissa ja lomakekyselyllä pyydettiin ottamaan kantaa erityisesti esitettyihin toimenpiteisiin, konkretisoimaan niitä edelleen, asettamaan niitä tärkeysjärjestykseen ja määrittelemään toimenpiteiden vastuutahoja sekä aikataulua. Lisäksi toivottiin kiinnitettävän huomiota siihen, miten kuntalaisia osallistetaan toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Lausunnot saatiin kasvatus- ja opetuslautakunnalta, sosiaali- ja terveyslautakunnalta, vammaisneuvostolta, seniorineuvostolta, tekniseltä lautakunnalta, ympäristöjaostolta, vapaa-aikalautakunnalta ja nuorisovaltuustolta. Lisäksi Lempäälän kehitys oy antoi lausunnon toimenpidesuunnitelmasta ja lomakekyselyyn vastasi 20 henkilöä. Toimielimien lausuntojen laajuudessa oli isoja eroja eikä niissä läheskään aina otettu pyydetyllä tavalla kantaa toimenpiteiden sisältöön, vastuutahojen määrittelyyn tai aikataulutukseen. Yleisesti lausunnoissa pidettiin kuitenkin toimenpidesuunnitelman lähtökohtaa - kehittämisohjelman konkre- s. 1 / 10
tisointia ja toimenpiteiden priorisointia - tarpeellisena ja kannatettavana asiana. Toimenpiteiden kustannusvaikutuksista oltiin sen sijaan huolissaan ja lisäksi useassa lausunnossa pidettiin toimenpiteiden lukumäärää edelleen liian isona. Niin ikään lausunnoissa kiinnitettiin huomiota kunnan lukuisiin olemassa oleviin kehittämissuunnitelmiin ja toimenpideasiakirjoihin ja toivottiin päällekkäisyyksien mahdollisimman tehokasta karsimista. Tärkeäksi jatkotoimenpiteeksi nostettiin maaseutuohjelman toteutumisen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi. Tähän liittyen ympäristöjaosto nosti omassa lausunnossaan esille lähidemokratiatoimikunnan työn mahdollisen päättymisen kuluvan vuoden lopussa, sosiaali- ja terveyslautakunta puolestaan esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden mitattavuuden suhteessa maaseutuohjelman tavoitteisiin ja vammaisneuvosto tarpeen käynnistää mahdollisimman pian kokonaan uuden maaseudun kehittämisohjelman laatiminen, sillä nykyisen, kahden elinkeinorakenteeltaan erilaisen kunnan tarpeeseen luodun ohjelman ei koeta palvelen Lempäälän tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Toimenpidesuunnitelmaluonnosta on työstetty ohjausryhmän ja lähidemokratiatoimikunnan toimesta edelleen saatujen lausuntojen pohjalta. Monivaiheisen päivitystyön lopputuloksena on syntynyt maaseudun kehittämisohjelman seitsemännestä luvusta (ss. 37-67) johdettu Maaseutuohjelman toimenpidesuunnitelma 2015-2020. Pyrkimyksenä on ollut tiivis, käytännönläheinen asiakirja, jossa keskitytään käytännön toimiin laajan taustoituksen sijaan. Toimenpidesuunnitelmaa onkin ajateltu käytettävän osana asiakirjakokonaisuutta, jonka muodostavat sen itsensä ohella Lempäälässä hyväksytty maaseudun kehittämisohjelma 2010-2030 laajoine liiteaineistoineen sekä kehittämisohjelmasta laadittu tiivistelmä(saatavilla mm. http://www.lempaala.fi/paatoksenteko/vaikuttaminen/maaseudun-kehittamisohjelma/). 2. LÄHELLÄ RAUHALLINEN MAASEUTU - LEMPÄÄLÄN JA VESILAHDEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2010 2030 Lähellä rauhallinen maaseutu - Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelma 2010-2030 laadittiin vuonna 2009 sekä silloisen Lempäälän ja Vesilahden kuntien yhteisen maaseudun kehittämisneuvottelukunnan että kuntien eri hallintokuntien ja paikallistoimijoiden välineeksi maaseudun kehittämistyöhön. Maaseutuohjelman laadinnassa painotettiin erityisesti asukkaiden ja kansalaistoimijoiden aktiivista osallistumista ja sitouttamista sekä ohjelman sisällön määrittelyyn että sen myöhempään toteutukseen. Ohjelmaprosessin aikana esille nousseista kehittämistarpeista ja maaseutualueiden tulevaisuuden visioista johdettiin kehittämisohjelman keskeiset tavoitteet: 1. Kaikessa kunnan päätöksenteossa otetaan huomioon vaikutukset maaseutualueisiin. 2. Aluetta leimaa lähiajattelu: Sujuvat palvelut, paikallinen ruoka ja energiantuotanto sekä virkistys lähellä asukasta. 3. Hallinnollinen vuorovaikutus sekä oikea-aikainen ja tehokas kuntalaisille kohdennettu tiedotus mahdollistavat aktiivisen ja tuloksekkaan kansalaisvaikuttamisen. Nuoret osallistuvat ja tulevat kuulluiksi itseään koskevien asioiden käsittelyssä ja heidän ideansa huomioidaan kehittämistyössä. 4. Kunta on säilyttänyt maaseutumaisuutensa ja maankäytön suunnittelu on kokonaisvaltaista ja pitkänäköistä. 5. Kylät ovat elinvoimaisia ja yhteisöllisiä, ja virkistysmahdollisuudet ovat monipuoliset. s. 2 / 10
6. Asuminen on ympäristövastuista, asuinympäristöt rauhallisia ja arki turvallista. 7. Jätevesien ja jätteiden määrä on vähäinen, jätteet ja lietteet käytetään hyväksi energiantuotannossa ja lannoituksessa. 8. Kunnan sekä yritysten ja kolmannen sektorin välinen vuorovaikutus on sujuvaa, ja kaikkien tahojen toiminta on ekotehokasta ja kestävän kehityksen mukaista. 9. Maa- ja metsätalous sekä muu yritystoiminta tarjoaa elinkeinon, on verkottunutta, monipuolista ja innovatiivisesti mahdollisuudet hyödyntävää. 10. Tiet ovat hyvässä kunnossa ja tietoliikenneyhteyksiin on mahdollisuus miltei joka talossa. Lähellä rauhallinen maaseutu Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelma 2010-2030 on kunnianhimoinen asiakirja. Se on laaja sekä aikaperspektiiviltään että sisällöltään. Ohjelmassa todetaankin, että sen luonne on enemmänkin ohjaava eikä ole tarkoitus, että se kokonaisuudessaan toteutuisi. Koska 20 vuoden tarkasteluajanjakso on ohjelmatyössä poikkeuksellisen pitkä, on nähty tärkeäksi nostaa esille monipuolisesti erilaisia, vaihtoehtoisia toimenpiteitä ja tulevaisuudenkuvia. Osa näistä on keskenään jopa hieman ristiriitaisia. Ohjelman toimeenpanon ja seurannan osalta merkittävimmäksi toimijaksi on ohjelmassa määritelty maaseudun kehittämisneuvottelukunta. Ohjelmaa laadittaessa ajateltiin, että kehittämisneuvottelukunta valitsee vuosittain kehittämisen painopisteet ja toteutettavat toimenpiteet ja ehdottaa näiden toteuttamista sitten edelleen kunnille. Kehittämisneuvottelukunta ohjaisi näin toimenpiteiden täytäntöönpanoa tekemällä eri hallintokunnille toimenpide-esityksiä aikataulusta, toteuttamistavasta ja budjetointitarpeista. Kehittämisneuvottelukunnan on tämän ohella ajateltu neuvottelevan vuosittaisissa tapaamisissa yritysten ja kolmannen sektorin kanssa niitä koskettavien toimenpiteiden toteutuksesta ja ottavan vastaan uusia ajatuksia ja ideoita siitä, kuinka asioita viedään eteenpäin. Lempäälän ja Vesilahden yhteisellä kyläsihteerille on määritelty keskeinen rooli kuntaa ja yhdistyksiä yhdistävänä tekijänä sekä kyliä ja yhdistystoimintaa koskevien toimenpiteiden toteutuksessa. Ohjelman toteutusta on ajateltu seurattavan jatkuvasti yhtenä kehittämisneuvottelukunnan keskeisenä tehtävänä ja lisäksi on päätetty, että neuvottelukunta laatii valtuustokausittain raportin kunnanvaltuustoille ohjelman etenemisestä. Maaseudun kehittämisneuvottelukunnan toiminta on kuitenkin lopetettu 31.12.2013. Samoin kuntien yhteinen, hankerahoituksella järjestetty kyläsihteeritoiminta on päättynyt vuonna 2013. Tällä hetkellä maaseudun kehittämisohjelman seuranta ja toimeenpano on Lempäälässä sisällytetty kunnanhallituksen päätöksellä lähidemokratiatoimikunnan tehtäväksi ja kyläsihteeritoiminnan päättymisen jättämää henkilöresurssivajetta paikkaa joiltain osin käynnissä olevan Lähidemokratia teoriasta käytännöksi -hankkeen projektisuunnittelijan työpanos. Hanke päättyy syyskuussa 2015. 3. TOIMENPIDESUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2020 Toimenpidesuunnitelman laadinnan tärkeimpänä lähtökohtana on ollut tarve saada maaseudun kehittämisohjelmasta aiempaa helpommin konkreettisia ehdotuksia käytännön toimien valmisteluun kunnassa. Toimenpiteiden luokittelua on yksinkertaistettu aiempaan nähden merkittävästi ja esille nostettujen toimenpiteiden lukumäärä on niin ikään aiempaa selvästi pienempi. Suurelta osin toimenpiteiden määrän vähentyminen selittyy sillä, että joukosta on jätetty pois suoraan Vesilahden kehittämistarpeista johdetut toimenpiteet sekä jo toteutuneet tai selvästi vanhentuneet toimenpiteet. s. 3 / 10
Tietyiltä osin muutos selittyy kuitenkin toimenpidesuunnitelman laadinnan yhteydessä esille nousseella tarpeella korostaa toimenpidesuunnitelman avulla nimenomaan niitä näkökulmia, jotka eivät kunnan muun ohjelmatyön kautta tule erityisesti huomioiduiksi. Näin ollen esimerkiksi yleiset sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä nuorisopalveluiden kehittämiseen tähtäävät toimenpide-esitykset on jätetty aiempaa pienempään rooliin, sillä näiden toimintojen kehittämiseen on olemassa selvästi maaseutuohjelmaa luontaisempia väyliä, kuten esimerkiksi Lempäälän kunnan hyvinvointikertomus, vanhuspalveluiden kehittämisstrategia sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Toimenpidesuunnitelman laadinnassa on huomioitu läpileikkaavasti tammikuussa 2014 hyväksytty Lempäälän uusi kuntastrategia, jonka strategisten päämäärien saavuttamista toimenpidesuunnitelma omalta osaltaan tukee. Toimenpidesuunnitelman aikajänteeksi päivitystyön ohjausryhmä määritteli 2015 2020 ja sisällön osalta tarpeelliseksi nähtiin korostaa erityisesti lähidemokratiatyön näkökulmasta keskeisiä teemoja: osallistavuutta, yhteisöllisyyttä ja omatoimisuuteen kannustamista. Tärkeimmät toimenpiteet on nostettu selvästi esille kussakin toimenpidekokonaisuudessa. Erityisesti näiden toimenpiteiden osalta liikkeelle lähtö tulisi tapahtua heti vuoden 2015 aikana. Taloudellisista realiteeteista johtuen toimenpidesuunnitelmassa on pyritty korostamaan sellaisia toimenpiteitä, joiden toteutus ei varsinaisesti edellytä uutta resursointia vaan kyseessä on paremminkin toimintatapojen kehittäminen ja olemassa olevien resurssien mahdollisimman tehokas (vaikuttava) hyödyntäminen. Myös yhteistyön mahdollisuuksia on tuotu korostetusti esille. Ne toimenpiteet, jotka edellyttävät toteutuakseen taloudellista lisäpanostusta, on lähtökohtaisesti ajateltu toteutettavan hankerahoituksella. Näin kunnan omalle rahalliselle panostukselle saataisiin paras mahdollinen hyötysuhde. Toimenpidelistauksen vastuutaholla tarkoitetaan tässä tahoa, jonka vastuulla on asian toteuttamisen aktiivinen valmistelu ja edistäminen toisin sanoen toimija, jolle on vastuutettu asian liikkeelle laitto. Niiden toimenpiteiden osalta, joissa kunta on katsottu ensisijaiseksi toimijaksi, vastuutaho on määritelty toimialatasolla. On ajateltu, että toimialajohtajan johdolla toimialat käyvät toimenpiteet läpi ja vastuuttavat ne eteenpäin tehtäväalueittain. Vastuutahojen lisäksi toimenpiteiden yhteydessä on mainittu ehdotuksia osallistettavista yhteistyötahoista. Lausuntokierroksen myötä kävi selvästi ilmi, ettei toimenpidesuunnitelman kaltaisessa laaja-alaisessa asiakirjassa ole mahdollista tyhjentävästi huomioida kaikkia toimijoita. Ehdotusten kautta pyritäänkin ensisijaisesti tuomaan esille toimijakentän moninaisuus. 4. TOIMENPIDEKOKONAISUUDET A) Asuminen ja ympäristö Toimenpiteet (Kunkin toimenpidekokonaisuuden näkökulmasta ensisijaiseksi mielletyt toimenpiteet on tummennettu) Vastuutaho Ehdotuksia osallistettaviksi yhteistyötahoiksi s. 4 / 10
Kuntalaiset osallistetaan maankäytön suunnitteluun alusta alkaen mm. sähköistä vuorovaikutusta kehittämällä. Yhdessä asukkaiden kanssa tunnistetaan maaseudun arvot ja vahvuudet, jotka huomioidaan kaavoituksessa. Maankäytön suunnittelussa kiinnitetään kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti huomiota maaseutumiljöön, luonnonympäristön ja metsien säilyttämiseen rakentamisen lomassa koko kunnan alueella. Asukkaat, asukasyhteisöt Kylille luodaan omaehtoisten maankäytön suunnitelmien avulla vahva visio ja tahtotila siitä, millaiseksi oman alueen maankäytön halutaan muodostuvan ja mitä piirteitä vahvistetaan. Suunnitelmat huomioidaan vahvasti aluesuunnittelussa ja kaavoituksessa. Kyläsuunnitelmia päivitetään ja laaditaan aktiivisesti. Aktivoidaan myös taajama-alueiden asukasyhteisöjä laatimaan omia korttelisuunnitelmia yhteisöllisyyden vahvistamiseksi ja paikallisten kehittämistarpeiden esiin nostamiseksi. Asukaslähtöisesti luodut alueiden kehittämissuunnitelmat huomioidaan vahvasti kunnan kehittämistoiminnassa.,, Sallitaan hallittu maaseuturakentaminen koko kunnassa. Vanhusstrategian päivitystyön yhteydessä huomioidaan, että myös ikääntyessä tulee olla mahdollisuus asua tutussa maaseutuympäristössä. Sosiaali- ja terveystoimi Seniorineuvosto Kyläkouluja kehitetään aktiivisesti: - Mahdollistetaan kyläkoulujen erityispiirteitä hyödyntävä erikoistuminen. - Selvitetään mahdollisuudet yhdistää kouluruokailuun ikääntyneiden ja hoitolasten ruokailu sekä voisiko kouluilla vieraileva terveydenhoitaja vastaanottaa myös alueen muita asukkaita (esim. pienempien lasten neuvolatarkastukset). - Selvitetään mahdollisuuksia yhdistää koulujen tiloihin monipuolisesti muuta toimintaa. Kehitetään kylien ja asuinalueiden välisiä kevyen liikkumisen mahdollisuuksia aktiivisesti ja yhteistyössä kunnan, ELY-keskuksen ja asukkaiden kanssa. Ensisijaisesti huomiota kiinnitetään kevyen liikkumisen turvallisuuteen koulu-, päivähoito- ja terveyspalveluiden läheisyydessä.,, Kyläkoulujen johtokunnat Seniorineuvosto Vammaisneuvosto Jätepisteiden verkosto pidetään kattavana ja tarpeen mukaan pisteitä lisätään, jotta energiajakeen keräämisen organisointi on mahdollisimman helppoa. Jätepisteiden ulkonäköä kehitetään siistimmiksi. Tiedotusta ympäristövastuisesta asumisesta jatketaan aktiivisesti. Tehdään näkyväksi yksittäisten kotitalouksien kulutustottumusten ja energiankäytön vaikutukset mm. ilmastonmuutoksen torjumisessa. Kannustetaan kuntalaisia tiedotuksen ja neuvonnan avulla jätteen määrän sekä energianja vedenkulutuksen vähentämiseen ja ympäristöystävällisiin energiaratkaisuihin. Edistetään vähävetisten jätevesijärjestelmien ja vedettömien käymäläratkaisujen käyttöönottoa. Pirkanmaan jätehuolto, yhdistykset Kestävän kehityksen työryhmä Käymäläseura Huussi ry s. 5 / 10
Asukkaiden turvallisuus- ja valmiustoimintaosaamista kehitetään aktiivisesti. Kannustetaan kyliä turvallisuussuunnitelmien laadintaan ja samalla huolehtimaan riittävästä osaamisesta, yhteydenpitojärjestelmistä ja muista valmiuksista. Sosiaali- ja terveystoimi, vapaaehtoisorganisaatiot Kehitetään ja otetaan käyttöön turvallisuutta parantavaa tekniikkaa, jonka avulla voidaan paremmin mm. tarkastella ikääntyneen vointia ja vähentää terveysasemalle matkustamisen tarvetta. Seniorineuvosto Vammais-neuvosto B) Työ ja elinkeinotoiminta Laaditaan hankkeistettu matkailun kehittämisohjelma lähivuosille. Sisällössä huomioidaan: - uusien matkailutuotteiden kehittäminen - yritysten keskinäisen sekä yritysten ja kunnan välisen yhteistyön edistäminen mm. luomalla yrittäjille mahdollisuuksia olla esillä alueen tapahtumissa - maaseutu- ja kulttuuriympäristöä hyödyntävän ja lähipalveluja täydentävän luonto- ja hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen - Lempäälän ja lähialueiden kokonaisvaltaisiin polku- ja hiihtoverkostoihin sekä vesireitteitteihin tukeutuva hitaan matkailun teemahanke, jossa mm. koulutustoimia hitauden mahdollisuuksista yritystoiminnassa, reitistöjen ja palveluiden kehittämistä sekä vesiliikenteen mahdollisuuksien selvittämistä Kunta edistää omalla toiminnallaan lähiruoan, -palveluiden ja -tuotteiden käyttöä ja vaikuttaa aktiivisesti siihen, että paikallisilla yrittäjillä olisi mahdollisuus osallistua julkisiin hankintakilpailuihin. Tehokkaita tapoja edistää julkisten hankintojen paikallisuutta on mm. hankintojen jakaminen osiin ja valintaperusteiden monipuolistaminen pelkästä hinnasta esimerkiksi aluetalouden näkökulmasta kokonaisedullisimpaan ratkaisuun. Lisätään yrittäjien tarjousosaamista koulutustoimenpiteiden avulla. Lempäälän Kehitys Oy Elinkeinopoliittinen yhteistyöryhmä Yrittäjä-, tuottaja- ja neuvontayhdistykset Lempäälän kehitys oy Kuntien hankintayhtiö Pirkanmaan hankintaasiamiespalvelu Selvitetään, onko olemassa tarve perustaa kuntaan etätyöpiste(itä) joita esim. yksinyrittäjät voisivat hyödyntää. Edistetään aktiivisesti mahdollisuuksia tehdä etätyötä ryhtymällä selvityksen pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin. Olemassa olevista yritys- ja maataloustukimahdollisuuksista tiedotetaan säännöllisesti ja monimuotoisesti kunkin tukimuodon kohderyhmät huomioiden. Tuodaan esille tukien ja korvausten mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseen sekä olemassa olevia elinkeinotoiminnan kehittämispalveluita., Lempäälän yrittäjät ry Lempäälän Kehitys oy,, Yrittäjä-, tuottaja- ja neuvontayhdistykset Ensimetri Kannustetaan viljelijöitä omaehtoisiin tilusjärjestelyihin. Tavoitteena on tiluksia vaihtamalla saada maat järkevästi lähemmäksi tilakeskusta. s. 6 / 10
Viljelijät voivat hakea Maanmittauslaitokselta tilusjärjestelyn tarveselvitystä, jolla tarkastellaan järjestelyjen edellytyksiä ja laajuutta. HANKE paikallisen energiantuotannon ja energiaomavaraisuuden edistämiseksi: ympäristö- ja bioenergia-alan koulutusta, toimia lähilämmön käytön laajentamiseksi paikallisten lähilämpötuottajien osaamista hyödyntäen, kattavan bioenergia-alan osaamisverkoston luominen ja lämmön- ja energian tuottamisen konseptointi, jossa toimijoina ovat paikalliset yksityisyrittäjät erikseen tai esimerkiksi osuuskuntana. Lempäälän Lämpö Oy, Lempäälän Energia Oy, Yrittäjä-, tuottaja- ja neuvontayhdistykset HANKE lähiajattelun ja paikallisten palveluiden ja tuotteiden suosion nostamiseksi: koulutusta yrittäjille, tiedotus- ja viestintätoimia kuluttajille. Lempäälän Kehitys Oy, Elinkeinopoliittinen yhteistyöryhmä Kestävän kehityksen työryhmä Yrittäjä-, tuottaja- ja neuvontayhdistykset C) Virkistys ja vapaa-aika Aiempi kyläsihteeritoiminta organisoidaan uudelleen yhteisökoordinaattori -nimikkeen alle osaksi kunnan organisaatiota. Toimenkuvaa laajennetaan aiempaan nähden merkittävästi ja työn sisällössä painotetaan kuntalaisten, yhteisöjen ja yhdistysten osallistumisen ja yhteistyön mahdollistamista, omaehtoiseen toimintaan aktivointia sekä uusien toimintamallien synnyttämistä. Toiminnalle haetaan hankerahoitusta. Maankäytön suunnittelussa huolehditaan Birgitan polun yhtenäisyydestä ja vesireittejä kehitetään kokonaisvaltaiseksi verkostoksi. Kehitetään lähiliikuntapaikkoja huomioiden eri ikä- ja erityisryhmien käyttötarpeet yhteistyössä asukas- ja kyläyhdistysten kanssa eri rahoituslähteitä hyödyntäen. Kuntalaiset, yhteisöt, yhdistykset Yhdistykset,, Seniorineuvosto, Vammaisneuvosto Selvitetään mahdollisuudet käynnistää pienimuotoinen harrastusvälinelainaamotoiminta kunnassa esim. osana kirjastopalveluita tai yrittäjäpohjaisena toimintana. Lempäälän Kehitys Oy Järjestetään kylä- ja korttelikierroksia kunnan eri osissa asukasyhdistysten ja kunnan yhteistyönä. Kohderyhmänä ovat erityisesti uudet asukkaat. s. 7 / 10
Kannustetaan kuntalaisia järjestämään kulttuuri- ja liikuntatapahtumia. Yhdistykset, yhteisöt, yritykset, asukkaat Laadittua kulttuuriympäristöohjelmaa hyödynnetään maisemanhoidossa ja ympäristön käytössä. Kannustetaan kuntalaisia omaehtoisiin ja suunnitelmallista maisemanhoitoa tukeviin toimiin yhteisillä viheralueilla esimerkiksi erilaisten tapahtumien avulla. Vihertyöryhmä Kestävän kehityksen työryhmä Asukkaat, yhdistykset Kannustetaan metsänomistajia luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden metsäalueiden vapaaehtoiseen suojeluun ja perustamaan yksityisiä suojelualueita METSO-ohjelman mukaisesti. Perustetaan kunnan oma METSO-kohde. Kannustetaan yhdistystoimijoita hyödyntämään tarjolla olevia hankerahoitusmahdollisuuksia monipuolisesti. Kannustinpalkkiojärjestelmää kehitetään samoin kuin rahoitusmahdollisuuksista tiedottamista. Leader-ryhmä Kantri ry, muut hankerahoittajat Autetaan yhdistyksiä luomaan toimintamalleja uusien asukkaiden sekä vapaa-ajan asukkaiden kutsumiseksi mukaan yhdistysten toimintaan. Kuntaan muuttaville postitettavan tervetulopaketin yhteyteen lisätään kaikkien Lempäälässä toimivien asukas- ja kyläyhdistysten yhteystiedot. Myös Lempäälän tietopaketin Yhdistyksiä -osiota kehitetään. Kehitetään yhdistysten yhteistä tiedottamista mm. järjestämällä yhteistapaamisia kokemusten vaihtamiseen ja sitouttamalla yhdistykset päivittämään kunnan internetsivujen yhdistysosiota aktiivisesti. Kehitetään aktiivisesti kunnan ja yhdistysten yhteistyötä. Selvitetään mahdollisuuksia edistää yhdistysten sopimuksellista palveluiden ja harrastusten tuottamista sekä vaihtoehtoisia korvausmalleja (rahallisen korvauksen sijaan esim. tilavuokrahuojennuksia jne.). Lempäälän Kehitys Oy Yhdistykset,, Yhdistykset D) Vaikuttaminen Kunta kehittää ja käyttää aktiivisesti hyödyksi erilaisia kansalaisvaikuttamisen välineitä kuntalaisten mielipiteiden kuulemiseksi asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Seurataan aktiivisesti uusien osallistamismenetelmien käyttökokemuksia muualla ja selvitetään niiden kokeilumahdollisuuksia Lempäälässä.,, Sosiaali- ja terveystoimi, s. 8 / 10
Huomioimalla kuntalaisten argumentit ja ideat jo valmisteluvaiheessa voidaan myös säästää resursseja. Maaseutuohjelman toteutumisen seurantaan luodaan toimiva ja tehokas malli, jonka osana huolehditaan myös ohjelman vaikuttavuuden arvioinnista sekä uuden ohjelmatyön käynnistämisestä. Tulosten mitattavuuteen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Luodaan käytäntö maaseudun erityispiirteiden huomioimiseksi ja päätösten maaseutuvaikutusten arvioimiseksi asioita valmisteltaessa sekä ohjelmia ja suunnitelmia laadittaessa. Kunnan edustajat huolehtivat maaseutuvaikutusten huomioon ottamisesta seutukunnallisessa päätöksenteossa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, ettei seutuyhteistyö johda maaseutualueiden mahdollisuuksien heikentymiseen ja haja-asutusalueiden asukkaiden eriarvoistumiseen. Kunnan toiminnan avoimuutta ja informaation saatavuutta lisätään sähköisellä tiedotteella, johon kootaan kuukausittain kunnanhallituksen, valtuuston, lautakuntien ja työryhmien keskeisimmät päätökset selkeällä kielellä kirjoitettuna. Tiedote julkaistaan mm. kunnan kotisivuilla ja sen avulla on helppo luoda nopea yleiskatsaus ajankohtaisiin asioihin. Kunnanhallitus,, Kunnan luottamuselinten yhteistyötä nuorisovaltuuston kanssa kehitetään.,, Nuorisovaltuusto Luodaan toimiva käytäntö nuorisovaltuuston kannanottojen huomioimiseksi kunnan toiminnoissa.,, Nuorisovaltuusto Kannustetaan nuorisovaltuustoa luomaan oma malli nuorten aktivoimiseksi omaehtoisiin kehittämistoimiin ja neuvottelemaan sille tarvittava rahoitus kunnan budjettiin. Nuorisovaltuusto Nuorten ja kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välisiä keskustelutilaisuuksia järjestetään kouluissa yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa.,, Nuorisovaltuusto Koulujen oppilaskunnat Järjestetään säännöllisesti asukasiltoja yhteistyössä asukas- ja kyläyhdistysten kanssa. Alueittain tai teemoittain järjestettävät illat mahdollistavat keskustelun kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken.,, s. 9 / 10
Säännöllisin väliajoin kutsutaan koolle paikallisen kehittämisen foorumi, jossa mm. päättäjät, aluetoimijat ja asiantuntijat yhdessä pohtivat ja työstävät kehittämisen edellytyksiä ja maaseutuohjelman toteutumista. Leader-ryhmä Kantri ry 5. TOIMENPIDESUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA JATKOTOIMENPITEET Maaseudun kehittämisohjelman seuranta kuuluu kunnanhallituksen toimivaltaan. Tällä hetkellä ohjelman seuranta ja toimeenpano on sisällytetty lähidemokratiatoimikunnan tehtäväksi, mutta lähidemokratiatoimikunta on ajateltu lyhyen aikavälin määräaikaiseksi toimielimeksi, jonka toimikausi on päättymässä vuoden 2015 lopussa. Maaseutuohjelman etenemisen turvaaminen edellyttää ohjelman seurannasta ja toimeenpanosta huolehtimista tämän jälkeenkin. Maaseutuohjelman toimenpidesuunnitelma 2015 2020 on sekoitus vanhaa ja uutta: toimenpidesuunnitelmassa on ohjausryhmätyöskentelyssä ja asukasiltojen ajatuspajoissa esiin nousseiden tarpeiden pohjalta tehty uusia avauksia kohdentamalla esitettyjä toimenpiteitä tarkemmin ja karsimalla niitä lukumäärällisesti. Toimenpidesuunnitelma on kuitenkin johdettu alkuperäisestä vuonna 2009 laaditusta maaseudun kehittämisohjelmasta ja esimerkiksi toimenpiteiden sisältöjen täsmentämisessä on hyödynnetty alkuperäisen ohjelmaprosessin yhteydessä toteutettua kehittämistarveanalyysia ja kehittämistarpeiden keskinäistä arvottamista. Toimenpidesuunnitelman laadinnan yhteydessä onkin käynyt ilmeiseksi, että uuden ohjelman laadintaan tähtäävä ohjelmaprosessi on syytä käynnistää selvästi ennen vuotta 2030. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat niin merkittäviä, ettei olemassa olevasta ohjelmasta ammentava kehittämistyö välttämättä kaikilta osin vastaa enää tosiasiallisiin tarpeisiin. Kokonaan uuden, laaja-alaisen ohjelmaprosessin kautta on mahdollisuus myös sitouttaa paikalliset toimijat jälleen vahvasti yhteisiin tavoitteisiin ja niiden toteutumista tukevaan tekemiseen. s. 10 / 10