Saija Hokkanen. SISÄILMA JA KOSTEUSTEKNINEN TUTKIMUS Nappikoulu Luvian Kirkkotie Luvia

SISÄILMA JA KOSTEUSTEKNINEN TUTKIMUS Nappikoulu Luvian Kirkkotie 18 29100 Luvia 1

Sisällys 1. YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3 1.2 Tilaaja... 3 1.3 Näytteidenoton ja mittauksen suorittajat... 3 1.4 Näytteenotto- ja mittausajankohta... 3 1.5 Näytteenoton tavoite ja lähtötiedot... 3 2. KOSTEUSMITTAUKSET... 4 3. SISÄ- JA ULKOILMAN VÄLINEN PAINE-EROMITTAUS... 5 4. SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS... 6 5. ROSSITILA... 7 6. MERKKIAINEKOE... 9 7. ULKOSEINIEN RAKENNEAVAUKSET ULKOPUOLELTA...14 8. ULKOSEINIEN RAKENNEAVAUKSET SISÄPUOLELTA...22 9. PAH-MÄÄRITYS MATERIAALINÄYTTEESTÄ...24 10. PAH-MÄÄRITYS ILMANÄYTTEESTÄ...25 11. SISÄILMAN VOC-ANALYYSI...26 12. MATERIAALINÄYTTEIDEN MIKROBIANALYYSIT...27 13. YLÄPOHJAN HAVAINNOT VALOKUVIN...30 14. YHTEENVETO...35 15. JATKOTUTKIMUKSET...36 16. KAHDEN VIIKON LASKEUMANÄYTTEET...36 17. GEELITEIPPINÄYTE TULOKANAVAN SISÄPINNALTA...37 18. SISÄILMAN PAH-NÄYTTEET...37 19. YHTEENVETO LISÄNÄYTTEISTÄ...38 Laboratoriolausunnot liitetiedostona 2

1. YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Nappikoulu Luvian kirkkotie 18 29100 Luvia 1.2 Tilaaja Pekka Kuusisto puh 044 312 4404 pekka.kuusisto@eurajoki.fi Eurajoen kunta Kalliotie 5 27100 Eurajoki 1.3 Näytteidenoton ja mittauksen suorittajat Sisäilma-asiantuntija Rakennusterveysasiantuntija VTT-C-22384-26-16 +358 40 183 43 08 saija.hokkanen@tehokuivaus.fi Samuli Tammi/Tehokuivaus Oy 1.4 Näytteenotto- ja mittausajankohta Näytteenotto ja kosteusmittaukset suoritettiin ajanjaksolla 22.10.2018 1.1.2019 1.5 Näytteenoton tavoite ja lähtötiedot Koulurakennuksen henkilökunta kokee tiloissa oleskellessaan terveydellisiä oireita, jotka ovat mahdollisesti rakennukseen liitettävissä olevia. Nyt suoritetaan sisäilmastonäytteenottoa sekä kosteusmittauksia tilaajan määrittelemällä laajuudella mahdollisten sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi. 3

Noin sata vuotta vanha koulurakennus on saneerattu täydellisesti vuosina 2012 2014. Alapohjarakenteet on uusittu täydellisesti, rossin maaperä puhdistettu ja kaivettu, salaoja- ja sadevesijärjestelmä asennettu, yläpohjarakenteet uusittu ja ilmanvaihto- ja viemärijärjestelmä uusittu. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. 2. KOSTEUSMITTAUKSET Lattiapinnat sekä seinien alaosat mitattiin kauttaaltaan pintakosteudenosoittimella. Oleskelu- tai WC-tilojen pinnoilta ei mitattu normaalista poikkeavia pintakosteuslukemia (gann 45 55). WC-tilojen sisäilmaan sekoittuu viemärin ja epämiellyttävää hajua käsienpesupisteiden viemäröinneistä. WC-tilan lavuaarista nousee epämiellyttävä haju. 4

3. SISÄ- JA ULKOILMAN VÄLINEN PAINE-EROMITTAUS Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin kolmessa eri luokkatilassa ajanjaksolla 12.-22-10.2018. Mittauspisteiden sijainnit esitetty alla olevassa pohjakuvassa: opetustila 2 2B 1B Seurantajaksolta saadaan seuraavanlainen kuvaaja: opetustila 1B opetustila 2B opetustila 2 Sisäilma on ylipaineinen ulkoilmaan nähden kun paine-ero on positiivinen Sisäilma on alipaineinen ulkoilmaan nähden kun paine-ero on negatiivinen 5

Kuvaajien perusteella voidaan lausua seuraavaa: sisäilman voidaan todeta olevan seurantajaksolla lähes pääsääntöisesti alipaineinen ulkoilmaan nähden, paine-ero välillä 0-11 Pascalia 4. SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS RT 07-109 46 Sisäilmastoluokitus 2008- ohjekortin mukaiset sisäilman hiilidioksidipitoisuuden tavoitearvot ovat seuraavat: Sisäilman perushiilitasopitoisuus on noin 400 ppm. Hiilidioksidipitoisuuteen vaikuttaa kohottavasti käyttäjistä aiheutuva kuormitus. Seurantajaksolta sisäilman hiilidioksidipitoisuusmittauksista saadaan seuraavanlainen kuvaaja. Mittaus suoritettiin jokaisessa luokkatilassa. Mittauspisteiden sijainnit esitetty alla olevassa pohjakuvassa numeroin 1-5: 1 4 3 2 5 6

900 750 Kuvaajien perusteella voidaan lausua seuraavaa: luokkatiloissa sisäilman hiilidioksidipitoisuus on seurantajaksolla pääsääntöisesti alle 900 ppm, voidaan katsoa, että sisäilma täyttää hiilidioksidipitoisuuden osalta S2-luokan sisäilmastoluokituksen 5. ROSSITILA Rakennuksen alla on rossitila (maaperän ja alapohjarakenteen välissä ilmatila). Rossitilaan on kaksi käyntiluukkua sekä tuuletusluukut. Alapohjarakenne on uusittu kauttaaltaan saneerauksen yhteydessä. Rossitilassa tehtiin seuraavat havainnot: rossitilan maaperä on hienojakoista, maaperää vasten ei ole orgaanista materiaalia rossitilassa ei aistittu ummehtunutta hajua 7

alapohjan laudoitusmateriaaleissa havaittavissa hieman mikrobikasvustolta vaikuttavaa pilkkua rossitilan kautta päästiin tarkastelemaan myös ulkoseinrakenteen alinta hirttä. Hirsissä ei havaittu lahovaurioita tarkastelluilla alueilla Rossitilan maaperä siisti Rossitilan laudoituksissa pilkkua 8

Yleiskuvaa rossitilasta Alimpia hirsiä päästiin tarkastelemaan rossitilan kautta => ei vaurioita havaittavissa 6. MERKKIAINEKOE Rossitilaan syötettiin merkkiainekaasua (vety/typpiseos). Tutkimuksen tarkoituksena oli detektorin (Inficon) avulla havaita rossitilasta mahdollisesti tapahtuvia ilmavuotoreittejä sisäilmaan päin. Rossitilasta havaittiin olevan muutamia epätiiviitä läpi- 9

vientejä, joiden kautta kaasu purkautui sisäilmaan päin. Läpivientejä on sähkökaapeissa sekä eteistilassa. Ulkoseinärakenteeseen hirren ulkopintaan syötetty merkkiainekaasu kulkeutui sisätilaan päin lattian- ja ulkoseinän liittymäkohtien kautta. Eteistilassa rossitilaan nähden epätiiviitä putkien läpivientejä 10

Putkien läpiviennit tiivistetty villalla Putkien juuressa ilmavuotoja. 11

Sähkökaappien läpiviennit epätiiviitä Syöttökaapelin läpivienti tiivistämättä. 12

Sähkökaappien läpiviennit epätiiviitä Putkien läpivientiä tiivistetty massalla, joka noussut ylöspäin rakenteiden liikkumisen seurauksena 13

Sähkökaappien läpiviennit epätiiviitä Lähikuvaa epätiiviistä läpivienneistä 7. ULKOSEINIEN RAKENNEAVAUKSET ULKOPUOLELTA Ulkoseinärakenteita avattiin ulkokautta hirsiseinän kunnon tarkistamiseksi. Ulkoseinärakenteen todettiin olevan seuraavanlainen ulkoapäin katsottuna: 14

maalipinnoite julkisivulaudoitus tervapaperi hirsi vanhat tapettipinnoitteet levy kipsilevy maali Rakenneavauksien yhteydessä kiinnitettiin huomiota hirren ulkopinnalla olevaan sivelyyn. Sively oli paikoin selkeämmin havaittavissa. Sivelystä oli aistittavissa pistävää hajua (samankaltaista hajua ei aistittu selkeästi sisäilmassa). Sivelyn sisältämiä yhdisteitä lähdettiin selvittämään PAH- ja VOC-materiaalinäytteillä. Muita rakenneavauksien yhteydessä tehtyjä havaintoja: Kirkkotien puolella alakoristelistaa vasten olevien julkisivulaudoituksien alaosat vesimärkiä (yöllä satanut) julkisivulaudoituksen ja hirren välissä olevassa tervepaperissa ja hirressä ei havaittu kosteusvauriojälkiä. Hirrestä mitattiin kaikissa rakenneavauspisteissä kuivia puunkosteusarvoja (13 15 p- %) Rakenneavauspisteiden sijainnit esitetty alla olevassa pohjakuvassa: RA3 RA4 RA7 RA2 RA1 RA6 RA5 15

Rakenneavaus (RA1) luokkatilan 1 B ulkoseinään syöksyn kohdalle RA1: hirren ulkopinnassa havaittiin paikoin selkeämmin sively (tämä kuva luokkatilan 1 B kohdalla tehdystä rakenneavauksesta) 16

Rakenneavaus (RA2) luokkatilan 1B ikkunan alle RA2: rakenteissa ei silminhavaittavia kosteusvaurioita 17

RA2: rakenteissa ei silminhavaittavia kosteusvaurioita Rakenneavaus (RA3) luokkatilan 1A ulkoseinään 18

RA3: hirren ulkopinnassa havaittavissa sively RA3: Laudoituksen alapäät märkiä (edellisyönä satanut vettä) 19

Rakenneavaus (RA4) pikkutilan ulkoseinärakenteeseen RA4: Julkisivulaudoituksen alaosat märkiä, tervapaperissa tai hirressä ei kosteutta 20

RA4:hirren ulkopinnassa ei havaittavissa voimakasta sivelyä Rakenneavaus (RA5) 2A luokkatilan ulkoseinään 21

RA5: rakenteissa ei kosteusvaurioita 8. ULKOSEINIEN RAKENNEAVAUKSET SISÄPUOLELTA Koulurakennuksen sisäpuolella seinärakenteita avattiin eteisessä (vanha ulkoseinä) ja pikkutilassa. Molemmissa avauspisteissä hirsistä mitattiin kuivia puunkosteusarvoja (7-10 p-%). Eteisen seinässä hirren pinnalla havaittavissa vanhoja kosteusjälkiä. 22

Rakenneavaus (RA6) eteisen seinärakenteeseen, seinä on vanha ulkoseinä RA6: Hirren pinnassa vanhoja kosteusjälkiä, rakenteet kuivia 23

Rakenneavaus (RA7) pikkutilan ulkoseinärakenteen sisäpinnalle RA7: hirren sisäpinnassa ei sivelyä havaittavissa 9. PAH-MÄÄRITYS MATERIAALINÄYTTEESTÄ PAH-kokonaismäärän ollessa yli 200 mg/kg toimitetaan tällainen jäte yleensä ongelmajätelaitokselle (Ratu-ohjekortti 82-0381): Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purku). Purkutyö täytyy toteuttaa siten, että pölyn leviäminen estyy mahdollisimman hyvin. 24

YHDISTE Laboratorioanalyysissä havaittujen yhdisteiden pitoisuudet: Eteisen väliseinä sisäseinä (RA6) Pikkutila ulkoseinä (RA4) Pikkutila sisäseinä (RA7) Luokkatila 1A. ulkoseinä (RA3) Luokkatila 2(RA5) Naftaleeni 3,6 0,4 1,0 0,5 55 1,2 Asenaftyleeni 1,0 0,5 33 1,8 Asenafteeni 5,5 Fluoreeni 1,5 0,28 0,36 12 1,3 Fenantreeni 43 9,5 0,17 41 260 59 Antraseeni 7,4 1,7 6,5 32 19 Fluoranteeni 28 24 56 85 95 Pyreeni 20 8,4 31 42 60 Bentsoantraseeni 11 0,55 3,8 <20 33 Kryseeni 7,2 1,7 5,4 11 20 Luokkatila 1B (RA1) Bentso(b)fluoranteeni 5,3 0,36 2 5,1 7,9 Bentso(k)fluoranteeni 3,0 0,20 0,63 <6,6 9 Bentso(a)pyreeni 2,1 7,9 4,7 Indeno(1,2,3-0,72 4,8 2,2 cd)pyreeni Bentso(ghi)peryleeni 0,48 3,2 0,91 KOKONAISPITOI- SUUS 140 47 1,2 150 550 310 Näytteissä todettiin olevan pieninä pitoisuuksina useita eri PAH-yhdisteitä. Kahdessa näytteessä ylittyy vaarallisen jätteen raja. Seuraavaksi ryhdyttiin selvittämään, kulkeutuuko hirsiseinärakenteen sisältämiä PAH-yhdisteitä koulurakennuksen sisäilmaan. Neljän luokkatilan sisäilmasta otettiin PAH-määritykset ilmanäytteestä. 10. PAH-MÄÄRITYS ILMANÄYTTEESTÄ PAH-mittausmenetelmässä analysoidaan EPA:n priorisoimat 16 PAH-yhdistettä. PAHyhdisteet jakautuvat ilmassa sekä kaasu- että hiukkasfaasiin. Nyt mitattiin ilmassa 25

höyryinä esiintyviä PAH-yhdisteitä. Näytteenkeräimenä toimii XAD-adsorbentti, pumpun virtausnopeus 1,0 l/min ja kerätty ilmamäärä oli noin 100 litraa. Näytteet analysoitiin Helsingin työterveyslaitoksella. Näytteet otettiin sunnuntai-iltana 13.11.2018, jolloin tilat olivat olleet kaksi vuorokautta käyttämättöminä. Ilmanvaihto oli normaalisti päällä. Laboratorioanalyysin perusteella näytteistä voidaan lausua seuravaa: YHDISTE Luokkatila 2A Luokkatila 2B Luokkatila 1B Luokkatila 1A Naftaleeni 0,09 0,10 0,10 0,08 2-Metyylinaftaleeni 0,02 0,03 0,03 Fenantreeni 0,02 0,02 0,02 0,01 Ilmanäytteissä esiintyy muutamia yksittäisiä PAH-yhdisteitä ja pitoisuudet olivat erittäin pieniä. Näytteenoton perusteella sisäilman PAH-pitoisuudet alittavat reilusti viitearvot. 11. SISÄILMAN VOC-ANALYYSI Ilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) kerätään pumpulla Tenax- tai Tenax- Carbographadsorbentilla täytettyyn putkimaiseen ATD-keräimeen (ATD = automatic thermal desorption) matalavirtauspumppua apuna käyttäen. Pumpun imuteho on n. 100 cm3/min ja mitattava ilmamäärä n. 9 dm3. Adsorptioputkeen adsorboituneet esimissiotuotteet analysoidaan kaasukromagrafisesti käyttäen termodesorptiota ja massaelektiivistä ilmaisinta. Yhdisteet tunnistetaan puhtaiden vertailuaineiden ja massaspektritietonannan avulla. Mittaus on toteutettu Asumisterveysopas (2009) mukaisesti. Näytteitä otettiin yhteensä kaksi kappaletta. Näytteet analysoitiin Helsingin työterveyslaitoksella. Asetus 545/2015 määrää haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta seuraavaa: Hahtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 μg/m 3. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 μg/m 3. 26

Lisäksi seuraavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden huoneilman tolueenivasteella lasketut pitoisuuden toimenpiderajat ovat: Yhdiste Toimenpideraja 2,2,4-trimetyyli-1,3-pentaalidioli di-isobutyraatti (TXIB) 10 μg/m 3 2-etyyli-1-heksanoli (2EH) 10 μg/m 3 Naftaleeni Styreeni 40 μg/m 3 ei saa esiintyä hajua, 10 μg/m 3 Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (=VOC) lähteinä toimivat pääsääntöisesti sisustus- ja rakennusmateriaalit. VOC-yhdisteiden määrää sisäilmassa saattavat lisätä ulkoilman saasteet, liikenteen pakokaasut ja ihmisen oma toiminta (kemikaalien käyttö). Laboratorioanalyysin perusteella näytteistä voidaan lausua seuraavaa: Näytteet otettiin luokkatiloista 2B ja 1B näytteissä esiintyy useita eri yhdisteitä, joiden pitoisuudet ovat erittäin pieniä pois lukien etikkahappo. Etikkahaponkaan pitoisuus ei ylitä toimenpiderajaa kummankin näytteen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus, TVOC on erittäin alhainen, 10 μg/m 3. 12. MATERIAALINÄYTTEIDEN MIKROBIANALYYSIT Materiaalinäytteitä mikrobianalyysejä varten otettiin yhteensä 3 kappaletta. Näytteet otettiin hirsiseinärakenteen riveestä. Näytteet toimitettiin analysoitavaksi Rauman KVVY:n laboratorioon. Analyysimenetelmänä oli laimennosviljelymenetelmä. Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän sienikasvustoa, kun näytteen sieniitiöpitoisuus ylittää toimenpiderajan 10 000 pmy/g. Näytteen bakteeripitoisuus vähintään 100 000 pmy/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa. Jos aktinomykeettipitoisuus on suurempi kuin toimenpideraja 3 000 pmy/g, se viittaa aktinomykeettikasvustoon näytteessä. Näytettä tulkittaessa tulee tarkastella havaittua lajistoa (aktinomykeetit ja sienet). Rakennusmateriaalinäytteissä tavallisimmin esiintyviä sienisukuja ovat Penicillium, 27

Aspergillus ja Cladosporium sienisuvut sekä hiivat. On huomattava, että myös tavanomaiset homesuvut voivat kasvaa kostuneilla materiaaleilla. Vaurioituneissa materiaaleissa esiintyy usein mikrobeja, joita harvemmin esiintyy vauriottomien rakennusten rakenteissa. Näitä mikrobeja kutsutaan kosteusvaurioindikaattoreiksi. Yksittäisten kosteusvaurioindikaattorimikrobien esiintyminen on tavanomaista. Toimenpiderajan ylittyminen koskee rakennuksen sisäpintojen tai sisäpuolisten rakenteiden, muiden tilojen ja rakenteiden vaurioita, joista irtoaville epäpuhtauksille sisätiloissa oleva voi altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Näytteenottokohtien sijaintipaikat esitetty alla olevassa pohjakuvassa: näyte 2 näyte 3 näyte 1 Laboratorioanalyysin perusteella näytteistä voidaan lausua seuraavaa: Näyte 1, (laboratorioanalyysissä näyte 78327) näyte näytteenottopisteestä 1, hirsiseinän rivettä näytteen aktinomykeettipitoisuus (sädesieni) ei ylitä toimenpiderajaa 28

näytteen sieni-itiöpitoisuus ei ylitä toimenpiderajaa, näytteen sienisuvusto on tavanomainen laboratorion aistinvaraiset havainnot: ei huomauttamista Näyte 2, (laboratorioanalyysissä näyte 78328) näyte näytteenottopisteestä 1, hirsiseinän rivettä näytteen aktinomykeettipitoisuus (sädesieni) ei ylitä toimenpiderajaa näytteen sieni-itiöpitoisuus ylittää toimenpiderajan, näytteen sienisuvusto on tavanomaisesta poikkeavaa. Näytteessä esiintyy kuitenkin valtalajina Penicilliumia, mikä on yleisin ulkoilmassa esiintyvä lajike. Näytteessä esiintyy myös muutama yksittäinen kosteusvauriosta indikoiva mikrobilajike laboratorion aistinvaraiset havainnot: ei huomauttamista Näyte 3, (laboratorioanalyysissä näyte 78329) näyte näytteenottopisteestä 1, hirsiseinän rivettä näytteen aktinomykeettipitoisuus (sädesieni) ei ylitä toimenpiderajaa näytteen sieni-itiöpitoisuus ei ylitä toimenpiderajaa laboratorion aistinvaraiset havainnot: ei huomauttamista 29

13. YLÄPOHJAN HAVAINNOT VALOKUVIN Yläpohjaan uusittu puhallusvilla Aluskate kunnossa. 30

Yleiskuvaa yläpohjasta Ruodelaudoituksissa ei vuotojälkiä havaittavissa 31

Päätykolmion ulkovuorilaudoituksessa kosteusjälkiä Päätykolmion ukovuorilaudoitus joskus kastunut ikkunan alta, nyt kuiva gann 14-16 p% 32

Lähikuvaa päätykolmion ulkovuorilaudoituksesta IV-konehuone 33

IV-konehuoneessa muovimaton pinnalla vedenvalumajälkiä Vanha vuotojälki nyt kuiva. Koko lattia kuiva pintakosteudenosoittimella mitaten 34

14. YHTEENVETO Rakenteiden pinnoilta mitattiin normaaleja pintakosteuslukemia. Ulkoseinärakenteissa havaittiin julkisivulaudoituksien alaosissa kosteutta yöllisen sateen jälkeen. Olosuhdemittausten perusteella sisäilman hiilidioksidipitoisuuksien sekä sisä- ja ulkoilman välisen paine-eron todettiin olevan rakennukseen nähden normaalilla tasolla seurantajakson aikana. Rossitilan todettiin olevan hyväkuntoinen, rossitilasta todettiin olevan ilmavuotoja sisäilmaan päin läpivientien kautta. Nämä läpiviennit on tiivistettävä. Hirsiseinärakenteesta otetuissa materiaalinäytteissä ei todettu juurikaan olevan mikrobivaurioita. Hirren ulkopinnassa todettiin olevan sively, joka sisältää PAH-yhdisteitä. Näiden mahdollista kulkeutumista koulurakennuksen sisäilmaan selvitettiin sisäilman PAHnäytteenotolla. Näytteet otettiin jokaisesta luokkatilasta, yhdessäkään näytteessä ei todettu olevan toimenpiderajan ylittäviä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. Pitoisuudet olivat erittäin pieniä (joitakin yhdisteitä esiintyy ilmanäytteissä luonnollisestikin esimerkiksi liikenteen vaikutuksesta). Sisäilman VOC- pitoisuudet olivat myös erittäin pieniä. Porissa 19.11.2018 Rakennusterveysasiantuntija C-22384 26-16 Tehokuivaus Oy Eteläväylä 5, 28160 Pori puh 040 183 43 08 saija.hokkanen@tehokuivaus.fi 35

15. JATKOTUTKIMUKSET Tutkimuksia jatkettiin ottamalla luokkatiloista kahden viikon laskeumanäytteet sisäilmassa mahdollisesti esiintyvien teollisten mineraalivillakuitujen määrittämiseksi. Lisäksi otettiin tuloilmakanavan sisäpinnalta geeliteippinäyte kanavan sisäpinnalla olevan kuitupitoisuuden määrittämiseksi. Sisäilman PAH- näytteenotto myös uusittiin sen varmistamiseksi, ettei sisäilmassa havaita PAH-yhdisteitä. 16. KAHDEN VIIKON LASKEUMANÄYTTEET Tasopinnalle asetetaan kahden viikon ajaksi laskeumamalja, josta kerätään näyte geeliteipille painamalla sitä maljaa vasten. Geeliteippi toimitetaan laboratorioon, jossa lasketaan valomikroskoopin avulla yli 20 um pitkien teollisten mineraalikuitujen määrä pinta-alayksikköä kohden. Teollisten mineraalikuitujen toimenpideraja kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneessa pölyssä on 0,2 kuitua/cm 2 (STM:n asetus 545/2015). Mikäli tämä arvo ylittyy, tulee selvittää kuitulähteet ja ryhtyä toimenpiteisiin kuitukertymän pienentämiseksi. Mahdollisia toimenpiteitä voivat olla rikkoontuneen tai pinnoittamattomien kuitumateriaalien korjaaminen tai poistaminen, ilmanvaihtokanavien puhdistaminen ja siivouksen tehostaminen. Laboratorioanalyysin tulokset: Laboratorioanalyysin perusteella voidaan todeta, luokkatiloissa 2 A ja 1 A on toimenpiderajat määrän ylittävä määrä kuituja. 36

17. GEELITEIPPINÄYTE TULOKANAVAN SISÄPINNALTA Laskeumanäytteessä havaittua kuitulähdettä ryhdyttiin selvittämään ottamalla tuloilmakanavan sisäpinnalta geeliteippinäyte. Näyte otetaan geeliteipille kanavan sisäpinnalta. Valomikroskoopin avulla lasketaan yli 20 μm pitkien teollisten mineraalikuitujen määrä pinta-alayksikköä kohti. Tulos ilmoitetaan yksikössä kuitua/cm 2. Tuloilmakanavan pinnalla on keskimäärin 10 30 kuitua/cm 2 (ILMI-hanke, Kovanen ym). Laboratorioanalyysin tulos: Laboratorioanalyysin perusteella kuitumäärän voidaan todeta olevan viitearvojen sisällä. 18. SISÄILMAN PAH-NÄYTTEET Sisäilman PAH-yhdisteiden pitoisuudet määritettiin uudestaan kaasumaisten ja hiukkasmaisten (pölyyn sitoutuneiden) PAH-yhdisteiden näytteillä. Mittaukset suoritettiin jokaisessa luokkatilassa, paitsi takaluokassa ei pystytty suorittamaan hiukkasiin sitoutunutta näytteenottoa, koska Työterveyslaitoksen toimittama pumppu ei käynnistynyt. Näytteenotto suoritettiin joululoman viimeisenä päivänä 1.1.2019. Laboratorioanalyysin perusteella voidaan todeta seuraavaa (tarkemmat tulokset ovat liitetiedostona olevassa laboratorioanalyysissa: Hiukkasiin kerääntyneiden PAH-yhdisteiden osalta kaikkien määritettävien yhdisteiden pitoisuudet jäävät alle määritysrajan Ilman kaasumaisten yhdisteiden näytetuloksissa esiintyi ainoastaan Naftaleenia, jonka pitoisuudet luokkatiloittain ovat seuraavat: Luokkatila pitoisuus μg/m 3. 1 A 0,06 1 B 0,07 2 B 0,06 2 A 0,07 Takaluokka 0,06 37

Näytteenoton perusteella voidaan todeta, että sisäilmassa havaittiin ainoastaan yhtä PAH-yhdistettä, naftaleenia, jonka pitoisuus on erittäin alhainen joka näytteenottopisteessä. 19. YHTEENVETO LISÄNÄYTTEISTÄ Suoritetun sisäilman PAH-yhdisteiden näytteenottojen perusteella ei ole todennäköistä, että ulkoseinärakenteen hirren pinnalla havaittujen PAH-yhdisteiden emissiot kulkeutuisivat koulurakennuksen sisäilmaan. Näytteenotto on suoritettu kaksi kertaa ja molemmilla näytteenottokerroilla sisäilmassa havaittiin vähän yksittäisiä yhdisteitä ja niiden pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Kahden viikon laskeumanäytteissä havaittiin kahdessa eri luokkatilassa toimenpiderajat ylittäviä määriä teollisia mineraalivillakuituja. Kuitulähdettä pyrittiin selvittämään IV-kanavan sisäpinnalta otetulla geeliteippinäytteellä. Kanavassa ei todettu olevan suositusrajat ylittäviä määriä kuituja. Suositellaan kuitenkin ilmanvaihtojärjestelmän tarkistamista mahdollisen kuitulähteen selvittämiseksi. Porissa 14.1.2019 Rakennusterveysasiantuntija C-22384 26-16 Tehokuivaus Oy Eteläväylä 5, 28160 Pori puh 040 183 43 08 saija.hokkanen@tehokuivaus.fi 38