Vaikuta valumaan - Kosteikot Evijärvi Aana Vainio Ympäristöasiantuntija Aisapari ry Kestävät kylät puh.

Samankaltaiset tiedostot
Kosteikkoja monelta kantilta

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Kosteikot riistataloudessa ja vesiensuojelussa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

ristöjen hoito - Vesilinnut

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen ja hoito. TARKKA! -hankkeen esittely. Projektisuunnittelija Ilona Helle

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

Maatalouden monivaikutteinen kosteikko

Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

NURMESJÄRVI, erityisesti Kangaslahti Rannat kuntoon -hanke 2016

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Kosteikot tutuksi tilaisuus Vuokko Mähönen / POSELY

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Kosteikot vesienhoidossa

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Soiden ekosysteemipalvelut ja turvemaiden kestävän käytön haasteet

Nuutajärven kartanon kosteikko

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK

1) Tulvavahinkojen väheneminen

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Perinnemaisemien hoito

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Maaseutuohjelma Etelä-Pohjanmaa Hanke- ja yritystuet. Tilanne Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hanna Mäkimantila kehittämispäällikkö

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

Transkriptio:

Vaikuta valumaan - Kosteikot Evijärvi 8.2.2017 Aana Vainio Ympäristöasiantuntija Aisapari ry Kestävät kylät aana.vainio@aisapari.net puh. 0400 152 171

Aisapari ry Leader-ryhmä eli maaseudun kehittämisyhdistys Toiminut vuodesta 1999 Rahoittaa yritysten, yhdistysten ja muiden yhteisöjen kehittämis- ja investointihankkeita Toimialue Alajärvi Evijärvi Kauhava Lappajärvi Lapua Vimpeli

Rahoitus Yleishyödyllisen investoinnin tuki enintään 40 000 50 % tuella kokonaisbudjetti enintään 80 000 Alle 15 000 hankkeissa tuki 65 % kustannuksista, suuremmissa 50 % Omarahoitus voi olla kokonaan talkootyötä Ihmistyötunti 15, konetyötunti 30 Kehittämishankkeissa tukiprosentti vaihtelee Esimerkiksi: Kosteikon suunnittelu 80 % tuella Yleishyödyllinen investointi (kaivutyöt) 50 % tuella

Kosteikko Tulvakosteikot, majavakosteikot, luonnolliset rantakosteikot, luhdat, lähteen, noron, puron tai lähteikön ympäristöt, suo- / turvemaat, kuivatut metsä- tai viljelysmaat, jotka eivät sovellu tuotantoon tai rehevät / umpeen kasvavat vesistöt Kosteikon ekosysteemipalvelut: Ylläpitää: veden kierto, kasvien yhteyttäminen, ravinteiden ja hiilen varastointi ja kierto Säätelee: monimuotoisuus, mikroilmasto (lämpö, kosteus), tulvasuojelu, ilman ja veden puhdistuminen, rehevöityminen, kiintoaineksen suodattuminen, eroosion esto, hulevesien hallinta Tuottaa: ravinto (kasvit, sienet, marjat, kala, riista), rohdos- ja lääkekasvit, materiaalit, vesienergia, elinympäristö Kulttuuripalvelut: tiede / tieto ( koulutus, tutkimus, kasvatus), virkistys, ulkoilu, retkeily, matkailu, aistielämykset, esteettiset arvot

Hyöty Vesiensuojelu: Kosteikot sitovat valuma-alueilta kulkeutuvia ravinteita ja kiintoainesta. Toimivalla kosteikolla mahdollista saada kiinni kiintoaineesta ja kokonaisfosforikuormasta 60-70 %, typestäkin yli 30 % Riistatalous: Vesi- ja kahlaajalintujen elinympäristöinä elintärkeitä, kalat, ravut, muut eläimet, myös useat uhanalaiset linnut pesivät Monimuotoisuuden ydinympäristö Veden varastointi ja tulvasuojelu, mikroilmasto Virkistyskäyttö Maiseman elävöittäminen

Mietinnässä Kohteena esimerkiksi ojitusalue, viljelys- tai metsämaan notko, laskettu järvi, saven- tai muu maanottokuoppa, kuivattu tulva-alue Patoaminen tai kuivatusrakenteiden purku edullisinta Vesiensuojelullisesti tärkeitä valuma-alueet, joiden yläosissa kevättulvat pienentyneet ja lyhentyneet soiden ja metsien ojittamisen seurauksena latvavesille rakennetut kosteikot suojelevat alajuoksua tulvilta Ei saa häiritä maa- tai metsätaloutta, ei saa uhata luontoarvoja Tavoitteet: vesiensuojelu, riistanhoito, metsästys / kalastus / uinti Laaja-alainen kosteikko toimii paremmin vesiensuojelussa, voi olla useita erilaisia elinympäristöjä samassa Pienialainen, mutta monimuotoinen kosteikko voi olla eliölajien ja maiseman kannalta myös arvokas

Hyvä kosteikko Avointa vesialuetta, noin puolet alasta on sopiva esim. vesilinnuille Ilmaversoisia kasveja puolet alasta, uposkasveja lisäksi avovesialueella > sitovat ravinteita ja pysäyttävän kiintoainesta, monipuolistavat elinympäristöä ja antavat suojaa vesieliöille Matalan veden alueet ravinteiden sitomiseen, vesilintujen ruokailuun > suurin osa kosteikon vesipinta-alasta alle 0,5 m syvää Syvän veden alueet pysäyttävät kiintoainesta parhaiten ja ovat eliöiden talvisuojapaikka Mosaiikkimainen rakenne, saaret, niemet, lahdelmat, pohjaharjanteet ja mutkitteleva ranta estävät oikovirtauksia ja lisäävät elinympäristön monimuotoisuutta Lisänä: rantalaidunnus tai niitto (avoin maisema), mättäät / kannot / kivet, lieteranta, vedenkorkeuden vaihtelu (kuivatus), kalattomuus

Tekeillä Maanomistaja, alueen historia, maankäyttö, luontoarvot, valuma-alue yms. Omistajana osakaskunta > kokous koolle > 2/3 määräenemmistöpäätös Maastokatselmus: korkeudet, korkeussuhteet, vedennoston vaikutukset Alueen infra huomioitava: tiet, vesi- ja viemäriputket, kaapelit ELY:stä tieto mahdollisista erityisistä luontoarvoista, ennakkolausunto vesilain mukaisesta luvituksesta Maastotyöt > vaaitus - korkeudet, maaperäselvitys kantavuus, maalajit, rakenteiden valinta ja mitoitus Varsinainen kosteikon rakentamissuunnitelma aikatauluineen, toimenpiteineen sekä kosteikon hoitosuunnitelma, sisältäen kustannus- / rahoituslaskelmat ja ympäristövaikutukset Suostumukset toimenpiteille kirjallisina, luvat kuntoon (ELY, AVI, kunta) Suunnittelija ohjaa käytännön työtä, sovelletaan tarvittaessa!

Muoto ja koko Suuri vesipinta-ala valuma-alueeseen verrattuna > veden viipymä pitkä (kuivuminen) > tehokas vesiensuojelu Rakenteita, jotka lisäävät veden viipymää > lisäarvoa myös elinympäristöön Ei saa olla allasmainen keskeltä kapeasti oikovirtaava avovesi + seisovavetiset rannat > oltava harjanteita, saaria, niemekkeitä, leveät matalat uomat Vähintään 0,5 % yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta > hyvä ravinteiden sidontakyky (5 % jo todella hyvä, Hovin tutkimuskosteikko Vihdissä) Pienikin laskeutusallas pysäyttää erityisesti kiintoainetta Allasketju yläjuoksulla voi olla tehokkaampi kuin isompi kosteikko alajuoksulla Läpivirtaavan veden määrä > pienet valuma-alueet helpommin hallittavissa Tulvamitoitus (HQ 1/20) > tulvauoma (kivetty pohjakynnys), ylijuoksutus

Ravinteet Ruokamulta kuoritaan pois Poiskuorittu pintamaa läjitetään kauas > ei eroosiota tai ravinteiden valumaa Kasvillisuus saisi peittää kosteikon pohjan ennen täyttöä Kiintoainetta pidättyy koko ajan ja sitä myötä sitoutunutta fosforia, fosforia sitoutuu myös kemiallisesti pohjan kivennäismaahan Typpeä sitoutuu kasvukaudella kasveihin ja denitrifikaatiobakteerien hajottamana kaiken aikaa kaasuksi ilmakehään

Hoidossa Rakenteiden ylläpito ja kunnostus Umpeenkasvun estäminen Vedenkorkeuden säätely, luontainen tulvarytmi Mahdollinen kuivatus (säätökaivo padossa) Lietteen poisto Vesikasvillisuuden kitkeminen / poisto (osmankäämit, järviruoko) Rantojen raivaus / laidunnus Reuna-alueet ja vaihettumisvyöhykkeet arvokkaita Pienpetopyynti (minkki, supikoira, kettu), varisjahti Kalakannan säätely Pöntötys