Tohtoreiden uraseuranta 2017 TOHTOS-hankkeen loppuseminaari 13.2.2019 Uraohjaaja Outi Suorsa Itä-Suomen yliopisto
Tohtoreiden uraseuranta toteutettiin loka-marraskuun 2017 aikana ja kyselyn toteuttamiseen osallistui 14 yliopistoa Uraseuranta vuoden 2015 tohtoreille päättyi juuri Kohdejoukkoon kuului 1864 vuonna 2014 tohtoroitunutta Tutkinnon suorittamisesta kulunut 3 vuotta Kyselyyn vastasi 805 henkilöä, joten vastausprosentiksi tuli 43 % Tiedonkeruu tapahtui CSC:n Arvo-vaikuttavuustietopalvelu Ensimmäinen lähestymistapa tekstiviesti, jos ei tavoitettu niin sitten sähköposti ja/tai perinteinen kirje Teemoja: työmarkkinatilanne, työllistyminen, nykyinen työsuhde, tyytyväisyys tutkintoon, tohtorikoulutuksen kehittäminen
Vastausaktiivisuus yliopistoittain VALMISTUNEITA VASTAUKSIA VASTAUS-% HANKEN SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN 19 11 58 % LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 63 36 57 % TAIDEYLIOPISTO 21 12 57 % ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 162 86 53 % VAASAN YLIOPISTO 26 13 50 % TAMPEREEN YLIOPISTO 142 64 45 % TURUN YLIOPISTO 186 81 44 % AALTO-YLIOPISTO 219 95 43 % HELSINGIN YLIOPISTO 479 200 42 % JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 158 65 41 % LAPIN YLIOPISTO 32 13 41 % OULUN YLIOPISTO 171 67 39 % TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO 91 34 37 % ÅBO AKADEMI 95 28 29 % YHTEENSÄ 1 865 805 43 %
Tulosten esittelystä Tämä esitys pohjautuu Aarresaari verkoston julkaisemaan raporttiin Yliopistojen maisteri ja tohtoriuraseurantakyselyiden 2017 tulokset Valtakunnallisessa raportissa huomio tohtoreiden työmarkkinatilanteessa, tohtorin tutkinnon vaikutuksessa siihen sekä tyytyväisyys tutkintoon Luokittelussa käytettiin Tilastokeskuksen kansallista koulutusluokitusta 2016, joka taas perustuu Unescon International Standard Classfication of Education 2011- luokitukseen 3 portainen koulutusalaluokittelu Mikäli vastauksia on ryhmässä ollut alle 10, tuloksia ei ole esitelty (esim. palvelualoihin luokiteltava liikuntatieteellinen on jäänyt tämän takia pois)
Tohtoriopinnot - taustaa
Motivaatiotekijät tohtoriopintojen aloittamiselle Asteikko 6= erittäin paljon 1 = ei lainkaan Tutkimustyö kiinnosti sinällään Halusi kehittyä ammatillisesti Jokin muu syy jatko-opintojen aloittamiseen Halusi tehdä tutkimusta tietystä aiheesta Tohtorin tutkinto oli luonteva jatke aikaisemmille Paremman aseman saavuttaminen työelämässä Yliopiston laitoksen henkilökunnan kannustus Paremman palkan saaminen jatkotutkinnon vuoksi Sattuma Halusi muodollisen pätevyyden tiettyihin tehtäviin Työnsaantimahdollisuuksien helpottuminen Työnantajan kannustus Tohtorin tutkinto oli tavoitteena jo perusopintojen alkaessa Koki, ettei ollut muuta työnsaantimahdollisuutta tuolloin 2,5 2,4 3,9 3,9 3,6 3,3 3,3 3,1 3,0 5,3 5,0 4,7 4,7 4,6 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 keskiarvo
Tohtoriopintojen rahoitustapa, n= 790 0 6 % 12 % Suomen Akatemian/ OKM:n palkallinen tutkijankoulutuspaikka Muu palkallinen tutkijakoulutuspaikka Oli tutkimus- ja/tai opetustehtävissä yliopistolla Oli muussa työsuhteessa yliopistolla 18 % 9 % Tutkimus- ja/tai opetustehtävissä amk:ssa tai muussa tutkimuslaitoksessa Oli ansiotyössä yliopiston ulkopuolella 7 % 9 % 14 % 2 % 18 % Sai rahoitusta Akatemian projektin kautta Sai rahoitusta muun kuin Akatemian projektin kautta Sai henkilökohtaista apurahaa 5 % Sai opintotukea Muut rahoitustavat
Tohtoreiden työllistyminen
Työmarkkinatilanne syksyllä 2017 Humanistiset ja taidealat Työssä yhteensä Vakituinen kokopvätyö Määräaikainen kokopvätyö Itsenäinen yrittäjä/ammatinha rjoittaja/free lancer 90 % 34 % 31 % 5 % 7 % Kasvatusalat 95 % 73 % 17 % 0 % 2 % Kauppa, hallinto- ja oikeustieteet 98 % 49 % 20 % 18 % 2 % Luonnontieteet 92 % 50 % 32 % 2 % 7 % Maa- ja metsätaloustieteet 94 % 45 % 29 % 3 % 6 % Tekniikan alat 95 % 61 % 22 % 3 % 2 % Terveys- ja hyvinvointialat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne Yhteiskunnalliset alat 93 % 58 % 25 % 0 % 5 % 93 % 66 % 20 % 0 % 2 % 94 % 47 % 33 % 0 % 1 % Kaikki alat yhteensä 93 % 53 % 26 % 4 % 4 % Työtön työnhakija
Työn pääasiallinen luonne Yleisesti: 40 %:lla tutkimusta 13 %:lla opetus tai kasvatus 13 % suunnittelu- tai kehitystehtäviä 11 % asiakas/potilastyötä 7 % johto-tai esimiestehtäviä Useimmiten tutkimustehtävissä maa- ja metsätalousalat 64 % Viestintä-ja informaatiotieteet 60 % Biologia ja biotieteet 58 % Useimmiten opetus- tai kasvatustehtävissä Kasvatusalat 45 % Taidealat 43 % Kielet 41 % Useimmiten suunnittelu- tai kehitystehtävissä Sähkö ja energia 35 % Terveystieteet 33 % Fysiikka 32 % Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 32 % Useimmiten asiakas/potilastyö: Terveysalat 41 % Eläinlääketiede 22 % Useimmiten johto- tai esimiestehtävissä Terveystieteet 29 % Kauppa- ja hallintotieteet 20 %
Työnantaja syksyllä 2017 Yliopisto Yliopisto 38 % Kunta, kuntayhtymä Kunta, kuntayhtymä; 18 Suuryritys Pieni tai keskisuuri yritys Valtio, valtion liikelaitos Oma yritys, ammatinharjoittaja tai freelancer Suuryritys; 12 Valtio, valtion liikelaitos; 7 Oma yritys, ammatinharjoittaja tai freelancer; 5 Pieni tai keskisuuri yritys; 11 Järjestö, säätiö tms. Muut Järjestö, säätiö tms.; 5 Muut; 4 0 5 10 15 20 25 30 35 40 2017
Työantajat koulutusaloittain (v.2017) Useimmin yliopistossa: Sosiaalitieteet, 73 % Kielet, 58 % Biokemia, 58 % Ympäristötieteet, 58 % Useimmin suuryrityksissä: Kemiantekniikka, 47 % Mekaniikka ja metalliala, 45 % Kemia, 44 % Materiaali- ja prosessitekniikka, 36 % Useimmin pienyrityksissä Tietojenkäsittelytiede 14 % Kauppa ja hallinto 14 % Useimmin kunnassa, kuntayhtymässä tai kunnallisessa liikelaitoksessa: Terveysalat, 51 % Kasvatusalat, 27 % Mekaniikka ja metalliala, 27 % Sosiaali- ja käyttäytymistieteet, 25 % Useimmin oma yritys, ammatinharjoittaja tai freelancer: Kauppa-, hallinto tai oikeustieteet, 13 % Humanistiset alat, 9 % Yhteiskunnalliset alat, 9 %
Tutkinnon vaikutus työn sisältöön ja urakehitykseen
Tohtorin tutkinnon vaikutus työtehtäviin Saanut vaativampia työtehtäviä 60 Saanut mielekkäämpiä työtehtäviä 58 Saanut lisää palkkaa 54 Saanut paremman aseman työpaikalla 51 Saanut paremman aseman työmarkkinoilla 40 Tohtorin tutkinto vaatimuksena nykyisiin tehtäviin 39 Saanut uuden työpaikan uudella työnantajalla 37 Tohtorin tutkinto edellytyksenä nykyisiin tehtäviin 12 0 10 20 30 40 50 60 70 vuosi 2017
Vaikutus työn sisältöön koulutusalakohtaisia vertailuja (v.2017) Useimmiten tohtorin tutkinto pätevyysvaatimuksena Kielistä ja sosiaalitieteistä väitelleillä (molemmat 60 %:lla) Useimmiten lisää palkkaa Terveystieteistä väitelleistä 71 %:ia Useimmiten vaativampia tehtäviä Terveystieteistä väitelleistä 75 %:ia Useimmiten mielekkäämpiä työtehtäviä Materiaali- ja prosessitekniikassa 83 % ja yhteiskuntatieteissä 70 %
Vaikutus työtehtäviin työn pääasiallisen luonteen mukaan Luvut %:na, N=733 80 76 70 60 50 40 65 57 46 56 43 60 62 36 50 71 55 66 38 54 58 53 50 45 48 47 33 44 34 38 35 40 56 47 30 20 20 10 0 Lisää palkkaa Vaativampia työtehtäviä Mielekkäämpiä työtehtäviä Parempi asema työpaikalla Uusi työ Parempi asema työmarkkinoilla Tutkimusta Opetusta tai kasvatusta Suunnittelu- tai kehitystehtäviä Asiakas-tai potilastyötä Muut
Tyytyväisyys tutkintoon työuran kannalta 40% Tyytyväisyys tohtorintutkintoon työuran kannalta, n=793 35% 30% 25% 20% 15% 29% 35% 10% 19% 5% 0% Erittäin tyytyväinen Tyytyväinen Melko tyytyväinen 8% Hieman tyytymätön 4% Tyytymätön 4% Erittäin tyytymätön
64 %:ia kaikista oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä tutkintoonsa työuransa kannalta Useimmin tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen: Psykologia, 80 % Kielten opiskelu, 75 % Sosiaalitieteet, 74 % Lääketiede, 73 % Mekaniikka ja metalliala, 73 % Harvimmin tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen: Viestintätieteet, 40 % Valtiotieteet, 44 % Uskonto ja teologia, 50 % Ympäristötieteet, 50 % Kirjallisuus ja kielitiede, 50 % Perusteluja tyytyväisyydelle/tyytymättömyydelle (poimittu avovastauksista): - On avannut uusia ovia, tuonut uskottavuutta oman alan sisällä ja sen ulkopuolella - Muuten tyytyväinen, mutta tyytymätön siihen, että en onnistunut jatkamaan tutkimustoimintaa väitöskirjani aihepiiristä - Olen aloittamassa uutta yritystä, joka perustuu väitöskirjaani. Jos siinä onnistun, oli tutkinto ehdoton menestys. Jos siinä epäonnistun, olisi tutkimuksen voinut jättää tekemättä. - Ammatillista hyötyä tutkinnosta ei juuri ole nykyisessä työssäni mutta koen oppineeni tärkeitä asioita mm. ajan ja stressinhallinnasta. - Toivon edelleen eteneväni akateemisella uralla, mutta ilman työsuhdetta en jaksa jatkaa tätä paljoa kauempaa. Apurahatutkijan arkea hallitsee epävarmuus.
Uratavoitteiden toteutuminen 50% 45% 40% 35% 30% Oletko tavoitteidesi mukaisella uralla? N=789 25% 20% 41% 43% 15% 10% 5% 0% Kyllä, kokonaan Kyllä, osittain 10% Ei 6% Ei osaa sanoa
Uratavoitteiden toteutuminen koulutusaloittain Useimmin kyllä, kokonaan: Uskonto ja teologia, 58 % Musiikki ja esittävät taiteet, 57 % Lääketiede, 55 % Sähkö ja energia, 51 % Useimmin kyllä, osittain: Eläinlääketiede, 80 % Biologia ja biotieteet, 54 % Kauppa- ja hallintotieteet, 50 % Ei Ympäristöalat 17 % Materiaali- ja prosessitekniikka 17 % Tietojenkäsittelytiede 16 %
Osaamisen kehittyminen tohtorinkoulutuksesa
Tohtorikoulutuksen hyödyntäminen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Osuudet %:na 15 31 44 Pystyn hyödyntämään tohtorikoulutuksessa oppimiani tietoja ja taitoja hyvin nykyisessä työssäni Täysin samaa mieltä Hieman samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Hieman eri mieltä Täysin eri mieltä Useimmiten täysin/samaa mieltä Kielet 93 % Biologia 93 % Uskonto ja teologia 92 % Eläinlääketiede 90 % Harvimmin täysin/samaa mieltä Viestintätieteet 50 % Biokemia 58 % Lääketiede 65 %
Tohtorikoulutuksen ja työn vastaavuus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Osuudet %:na 15 28 40 Nykyinen työni vastaa vaativuustasoltaan hyvin tohtorin tutkintoa Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Hieman samaa mieltä Hieman eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Useimmiten täysin/samaa mieltä Yhteiskuntatieteet 78 % Materiaali ja prosessitekniikka 73 % Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikka 72 % Humanistiset alat (ilman kieliä) 72 % Harvemmin täysin/samaa mieltä Arkkitehtuuri 44 % Kasvatusalat 54 % Ympäristöalat 58 %
Eri osaamisalueiden kehittyminen tohtorikoulutuksessa Opinnoissa keskityttiin riittävästi seuraavien asioiden kehittymiseen, n=793 tutkimusalaan liittyvä sisällöllinen osaaminen 25% 48% 17% 5% 3% 1% metodologiaan ja tutkimusmenetelmiin liittyvä osaaminen 19% 41% 24% 12% 4% 1% asiantuntijuus 15% 38% 32% 11% 3% 2% tutkimusetiikka 13% 34% 33% 12% 6% 2% tieteellisen viestinnän taidot 11% 30% 31% 18% 8% 2% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Hieman samaa mieltä Hieman eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä
Osaamisalueiden kehittyminen, poimintoja koulutusaloittain: SUURIN OSA TYYTYVÄISIÄ LUONNONTIETEISTÄ VALMISTUNEET USEIMMIN TYYTYVÄISIÄ TUTKIMUSALAN SISÄLLÖLLISEN OSAAMISEN KEHITTYMISEEN (84 % VÄH. SAMAA MIELTÄ) TYYTYVÄISIMPIÄ ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMISEEN OVAT MATERIAALI- JA PROSESSITEKNIIKASTA (83 %) KAUPPA- HALLINTO- JA OIKEUSTIETEISTÄ VALMISTUNEET TYYTYVÄISIMPIÄ 80 % METODOLOGIAN JA TUTKIMUSOSAAMISEN JA 64 % TUTKIMUSETIIKAN KEHITTYMISEEN TIETOJENKÄSITTELYN JA TIETOLIIKENTEEN (ICT) ALOILTA (53 %) JA MAA- JA METSÄTALOUSALOILTA (52 %) VALMISTUNEET USEIMMIN TYYTYVÄISIÄ TIETEELLISEN VIESTINNÄN TAITOJEN KEHITTYMISEEN PIENIN OSUUS TYYTYVÄISIÄ ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMISESTÄ PIENIN OSUUS SAMAA MIELTÄ OLI ARKKITEHTUURISTA VÄITELLEET, 36 % JA ELÄINLÄÄKETIETEESTÄ VÄITELLEET, 40 % TAIDEALOILTA VÄITELLEET OLIVAT VÄHITEN TYYTYVÄISIÄ METODOLOGIAN JA TUTKIMUSOSAAMISEN SEKÄ TUTKIMUSETIIKAN KEHITTYMISEEN (JOKA KOLMAS VÄITTEIDEN KANSSA SAMAA MIELTÄ) YMPÄRISTÖTIETEESTÄ VÄITELLEISTÄ VAIN 8 % OLI TYYTYVÄISIÄ TIETEELLISEN VIESTINNÄN TAITOJEN KEHITTYMISEEN
Minkä osaamisen kehittymiseen tohtorikoulutuksessa pitäisi kiinnittää huomiota? Akateeminen kirjoittaminen 52 33 11 Esiintymistaidot 33 41 19 Kansainväliset kontaktit 27 36 27 Vuorovaikutustaidot 30 40 20 Projektiosaaminen 29 37 23 Rahoituksen hakeminen 32 35 19 Tieteellisten tulosten popularisointi 21 34 29 Tieto-ja viestintäteknologian osaaminen 18 32 30 Johtamistaidot 12 27 37 Urasuunnitteluosaaminen 20 26 27 Opetustaidot 11 30 31 Tutkimustulosten kaupallistaminen 12 23 33 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Hieman samaa mieltä Hieman eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä
Mitä (muuta) osaamista tarvitsee?
Kaikkien jatko-opiskelijoiden olisi hyvä saada ura, kieli ja viestintäkoulutusta sekä perusteet tieteen filosofiasta ja etiikasta. Näiden perustaitojen puuttuminen koulutuksesta (pakollisina) on suuri puute. Mielestäni olisi hyvä pitää tohtorikoulutus joustavana: eri aloilla ja eri opiskelijoilla on hyvin erilaisia tarpeita. On hyvä, jos opiskelija pistetään pohtimaan mahdollisia tulevaisuuskenaarioita ja suuntaamaan opiskeluaan niiden mukaan.
Työelämäyhteistyö tohtorikoulutuksessa Itsekin olen ollut yhteistyössä, tosin epävirallisesti, tohtorikoulutettavien kanssa nykyisin ollessani itse jo työelämässä. Mielestäni kontaktit ovat hyödyllisiä, sillä niin löytyy paljon erilaista osaamista ja näkökulmaa.
Millaista työelämäyhteistyötä pitäisi olla tai jo olemassa olevat hyvät käytännöt 266 henkilöä vastasi tähän eli joka kolmas Muutamia, joiden mielestä työelämäyhteistyötä ei (heidän alallaan) tarvita tai ole mahdollista Työelämäyhteistyö myös nähtiin useissa vastauksissa yhteistyönä yrityksiin tai teollisuuteen Valtaosa kuitenkin sitä mieltä että työelämään suhteita voisi tiivistää ja se hyödyttäisi etenkin niitä, joille ei ole ehtinyt kertyä työkokemusta
Ideoita työelämäyhteistyöhön Hyviä käytäntöjä: Podoco-ohjelma, Stanfordin yliopiston tarjonta, Steinbeis-järjestelmä (Saksassa), Sveitsi (= yritykset rahoittavat tutkijan opinnäytetyötä) ja Ruotsi (tutkijavaihto ulkomailla toisessa yliopistossa tai yritysmaailmassa) (poikkitieteellisiä) workshoppeja yritysten kanssa mentorointia Työharjoittelumahdollisuuksia tai yhteistyöprojekti tutkimusaiheet/data yrityksiltä, järjestöiltä jne.., yritykset mukaan (tohtoriopiskelijan pitämään) opetukseen yritysten konsultointia tai kehittämisapua oman tutkimusaiheen tiimoilta Työelämäseminaareja yritykset sponsoroimaan esim.kongressimatkoja start-up:in perustaminen osana tohtorikoulutusta
Muuta sanottua Voisi olla hyödyllistä viettää vaikkapa muutaman kuukauden (osaaikainen) jakso jossakin muussa työyhteisössä, esimerkiksi jossakin muussa yliopistossa tai tutkimuskeskuksessa tai vaikkapa etnografisessa yhteisökohteessa ja laatia artikkeli tai muu tuotos tämän yhteisön kanssa. Tuotos tulisi voida liittää mahdollisimman suoraan osaksi väitöstutkimusta. Opetusalalla osa työnantajista arvostaa tohtorintutkintoa, osa ei. Osa pelkää, että tohtori työn tekijänä on liian teoreettinen eikä hallitse käytännön asioita. Tätä käsitystä voisi yrittää purkaa (media, yhteydet kuntatyönantajiin ) Väitöskirjatutkimus on työtä, ei opiskelua. Siitä ei tulisi puhua opiskeluna tai edes koulutuksena, vaan työnä. Mielestäni erillistä työelämäyhteistyötä ei tarvita, vaan on tuotava esille, että väitöskirjatutkimus on sellaisenaan työtä. Nyt työnantajat, jotka eivät tiedä mitä väitöskirjatutkimus on, pitävät sitä opiskeluna, ei työkokemuksena, ja se osaltaan vaikeuttaa tohtoreiden työllistymistä yliopiston ulkopuolella.
Lopuksi: Pidin erittäin positiivisena saman alan tutkijoihin tutustumisen ja verkostoitumisen kannalta tutkijakoulua, jossa toimintaa oli aktiivisesti usean kerran vuodessa, ja joka koostui saman alan ihmisistä (tohtorikoulutettavista, väitelleistä tutkijoista ja professoreista). Tutkijakouluni oli valtakunnallinen, mikä sekin oli iso plussa verrattuna paikalliseen oman yliopiston sisäiseen tutkijakouluun. Olen epäileväinen sen suhteen, kuinka paljon työelämän kannalta saadaan hyötyä kovin laaja-alaisista tutkijakouluista, joissa on väitöskirjan tekijöitä hyvinkin erilaisilta aloilta. Paperilla se voi kuulostaa hienolta, mutta työelämän ja kontaktien luomisen kannalta spesifimmät tutkijakoulut eri aloilla ovat uskoakseni hyödyllisempiä
Kiitos! Lisää tietoa: Outi Suorsa, sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@uef.fi Aarresaari-verkoston raportti https://www.aarresaari.net/tiedote_762018 Opetushallituksen Vipunen.fi-tilastopalvelu > Opiskelijapalautteet ja sieltä tohtoriuraseurannan tulokset https://vipunen.fi/fifi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/raportit/uraseuranta_tohtori.xlsb