vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen



Samankaltaiset tiedostot
vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

DEE Polttokennot ja vetyteknologia

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

Sähkökemian perusteita, osa 1

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4

HANNA NURMILO VETYPOLTTOKENNON HYÖDYNTÄMINEN LINJA-AUTOSSA

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

Reaktiosarjat

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Gibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Entalpia - kuvaa aineen lämpösisältöä - tarvitaan lämpötasetarkasteluissa (usein tärkeämpi kuin sisäenergia)

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Tehtävä 1. Tasapainokonversion laskenta Χ r G-arvojen avulla Alkyloitaessa bentseeniä propeenilla syntyy kumeenia (isopropyylibentseeniä):

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Normaalipotentiaalit

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

MT Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta

= 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6,

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Teddy 1. välikoe kevät 2008

Luku Pääsääntö (The Second Law)

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Merenkulun ko / Merenkulkualan insinöörin sv

Astrokemia Kevät 2011 Harjoitus 1, Massavaikutuksen laki, Ratkaisut

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Oletetaan kaasu ideaalikaasuksi ja sovelletaan Daltonin lakia. Kumpikin seoksen kaasu toteuttaa erikseen ideaalikaasun tilanyhtälön:

Kryogeniikan termodynamiikkaa DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen 1

KEMA KEMIALLINEN TASAPAINO ATKINS LUKU 7

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Sähköstatiikka ja magnetismi Kondensaattorit ja kapasitanssi

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Polttokennolaboratoriotyö

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

Luku 13 KAASUSEOKSET

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa Heinikainen Olli

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

ln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO


Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Alkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella

FY6 - Soveltavat tehtävät

7 Termodynaamiset potentiaalit

IX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208

HENRI KARIMÄKI AJONEUVOKÄYTÖN POLTTOKENNOTEHOLÄHTEEN HYBRIDISOINTI TEOREETTINEN JA KOKEELLINEN TARKASTELU. Diplomityö

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

Integroimalla ja käyttämällä lopuksi tilanyhtälöä saadaan T ( ) ( ) H 5,0 10 J + 2,0 10 0,50 1,0 10 0,80 Pa m 70 kj

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Ideaalikaasut. 1. Miksi normaalitila (NTP) on tärkeä puhuttaessa kaasujen tilavuuksista?

Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

Sähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali

SMG-4450 Aurinkosähkö

Ellinghamin diagrammit

Luku 15 KEMIALLISET REAKTIOT

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250

DEE Polttokennot ja vetyteknologia

. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

0. perusmääritelmiä. Lukutyypit Laskusäännöt Laskujärjestys

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Osio 1. Laskutehtävät

DEE Polttokennot ja vetyteknologia

Magneettinen energia

L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Transkriptio:

DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014

g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa koko Gibbsin energia muuttuu sähköksi. Kennon reversiibeli tyhjäkäynjännite Case: Tarkastele Gibbsin vapaan energian muutosta EM-kennon yhteydessä. DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014

g:n määrittäminen (EM -kenno) 1.1.014 DEE-5400 Risto Mikkonen 3 Koko reaktio e Katodi e Anodi 1 : 4 4 : 4 4 : ( kohti) moolia T s h g s T h g Muutos missä 1 1 s s s s h h h h

Tilasuureet - differentiaalimuodot du = T ds dv d = T ds + V d dg = - S dt + V d da = - S dt dv 4 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014

Molaarinen lämpökapasiteetti C p 1.1.014 DEE-5400 Risto Mikkonen 5 1.5 1.5 5 1.5 1 0.75 0.5 0.5 368800 178570 10.01 37.43 : 560700 116500.6 56.51 : 0.037 8.75 58.040 143.05 : T T T C T T T C T T T C p p p

Avogadron luku Yksi mooli mitä tahansa ainetta sisältää aina saman määrän molekyylejä 6.0 x 10 3 ( = N ) Yksi mooli elektroneja käsittää siis N kpl elektroneja Kokonaisvaraus siis N x e (e = 1.60 x 10-19 C) Faraday n vakio F = N x e 96 485 C 6 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014

Reversiibeli tyhjäkäyntijännite Fosforihappokenno: Kaksi elektronia kulkeutuu ulkoisen (T op = 00 0 C) piirin kautta yhtä tuotettua vesimolekyyliä ja yhtä vetymolekyyliä kohti. Kokonaisvaraus: - x N x e = - x F Siis: Tehty työ = varaus x jännite = - x F x e = g g 0000 J E 1. 14V F 96485 C 7 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014

Reversiibeli tyhjäkäyntijännite (Cont.) Yleisesti E g z F z: siirrettyjen elektronien lukumäärä jokaista polttoainemolekyyliä kohti arjoitus: Määritä suoran metanolipolttokennon reversiibeli tyhjäkäyntijännite. 8 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014

olttokennon hyötysuhde tuotettu sähköenergia Gibbsin vapaan energian muutos polttoainemolekyylin tuottama h sähköenergia g max 100 % h Termodynaaminen hyötysuhde 9 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014

olttokennon hyötysuhde (Cont.) Mikäli vedyn koko energia (entalpian muutos) voidaan muuttaa sähköksi: E h F 1.48V ( V ) Vc 100 % 1.48 f Vc 100 % 1.48 V : vedyn ylempi lämpöarvo (reaktiossa syntynyt vesi nesteenä) LV : vedyn alempi lämpöarvo (reaktiossa syntynyt vesi kaasuna) V c todellinen kennojännite f reagoineen ja sisäänsyötetyn polttoainemäärän suhde 10 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014

G = G (T,, c) j J + k K m M Ideaalikaasulle aktiivisuus 0 0 = 0.1 Ma g g 0 RT ln a j J a a k K m M R yleinen kaasuvakio = 8.314 J / mol K 11 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014

erusreaktioyhtälö 1.1.014 DEE-5400 Risto Mikkonen 1 1 a a a RT g g 1 0 ln E a a a F RT F g E 0 1 0 ln Nernstin yhtälö

Nernstin yhtälö 1.1.014 DEE-5400 Risto Mikkonen 13 0 0 0 ; ; a a a 0 1 0 0 0 ln F RT E E

Nernstin yhtälö (Cont.) 1.1.014 DEE-5400 Risto Mikkonen 14 Kun prosessin paineet yksikössä bar 0 = 1 F RT E E 1 0 ln

Nernstin yhtälö (Cont.) olttokennon reaktioissa olevat kaasut ovat usein jonkinlaisia seoksia (katodille ilmaa, anodilla vedyn seassa hiilidioksidia) ; ; 15 E on prosessipaine 1 1 0 RT E ln F DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014

Nernstin yhtälö (Cont.) E E 0 RT F ln 1 RT 4 F ln ( ) 16 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014

arjoitus Tarkastele a) systeemin paineen b) vedyn osapaineen c) hapen osapaineen vaikutusta kennon tyhjäkäyntijännitteeseen 17 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014

Esimerkki Tarkastellaan polttokennon anodilla ja katodilla tapahtuvia seuraavia reaktioita C 5 C 3 C e 1 e Mistä sovellutuksesta on kysymys? 18 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014

19 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014

DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon häviöt 0 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen.1.014

olttokennon tyhjäkäyntijännite Teoreettinen tyhjäkäyntijännite E g z F Todellinen kennojännite riippuu eri häviölähteistä 1. Aktivointihäviöt. Vuotovirtahäviöt 3. hmiset häviöt 4. Konsentraatiohäviöt 1 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen.1.014

Aktivointihäviöt Elektrodien pinnalla tapahtuvat reaktiot hitaita. Tafelin yhtälö V Vetykäyttöinen kenno: A RT F varauksen siirtokerroin Vetyelektrodi 0,5 appielektrodi 0.1 0.5 i Aln i 0 i 0 siirtymävirrantiheys Metalli i 0 (A/cm ) b.5 x 10-13 Zn 3.0 x 10-11 Ag 4.0 x 10-7 Ni 6.0 x 10-6 t 5.0 x 10-4 d 4.0 x 10-3 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen.1.014

Aktivointihäviöt (Cont.) Riippuvat siirtymävirrantiheydestä i 0, jota pyritään kasvattamaan. Nostetaan kennojen toimintalämpötilaa (i 0 ~ 0.1 ma/cm (100 0 C); i 0 ~ 100 ma/cm (800 0 C) Valitaan tehokkaat katalyytit Lisätään elektrodien reaktiopinta-alaa Lisätään reaktanttien konsentraatiota (ilman sijasta puhdas happi) Lisätää kennojen toimintapainetta 3 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen.1.014

Avogadron laki Samoissa lämpötiloissa ja paineissa yhtä suuret tilavuudet ideaalikaasua sisältävät aina yhtä monta molekyyliä ja siis yhtä monta moolia. Kaikilla ideaalikaasuilla yhden moolin tilavuus normaaliolosuhteissa (p 0 = 1 atm, T 0 = 73 K) V 0 =.4 litraa (ns. moolitilavuus):.4 litraa jokaista kaasua sisältää normaaliolosuhteissa 6.0 x 10 3 molekyyliä Avogadron luku 4 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen.1.014

Vuotovirtahäviöt sa vedystä diffuntoituu anodilta suoraan elektrolyytin läpi ilman että syntyy sähkövirtaa. olttoaineen ylivuoto (fuel crossover) olttoaineen ylivuodosta aiheutuvia häviöita mallinnetaan kennojännitettä alentavien polttokennon sisäisten virtojen avulla. V E i i Aln i0 n 5 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen.1.014

Esimerkki EM-kennossa on mitattu tyhjäkäyntitilanteessa reagoivien kaasujen kulutusta A m kenno 10 cm 0.0031cm 3 / s Analysoi kennon vuotovirtahäviöitä. 6 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen.1.014

hmiset häviöt - Elektrodien resistanssi - Virtauslevyt - Elektrolyytti V = i r äviöiden pienentäminen - Elektrodeille hyvä sähkönjohtavuus -Virtauslevyjen materiaalivalinta - hutkerroksinen elektrolyytti 7 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen.1.014

Konsentraatiohäviöt Vedyn osapaineen muutos kennojännitteeseen Nernst V RT ln F 1 Kun paineen muutos lineaarinen i 1 1 i 1 i 1 virrantiheys, kun polttoaine hyödynnetään maksimaalisesti ( = 0) 1 paine, jolla virrantiheys on nolla 8 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen.1.014

Konsentraatiohäviöt (Cont.) Kennojännitteen alenema Yleisesti V Bln1 i1 V Konsentraatiohäviöt merkittäviä: - Vedyn reformoinnin yhteydessä - Käytettäessä hapen sijasta ilmaa i RT F i ln1 i1 aina 1 B riippuu polttokennotyypistä ja toimintaolosuhteista 9 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen.1.014

olttokennon toimintajännite V E i i i i r Aln n Bln 1 n n i i 0 1 i i E = kennon reversiibeli tyhjäkäyntijännite i n = kennon vuotovirtahäviöitä mallintama sisäinen virrantiheys A = aktivointihäviöitä karakterisoiva vakio i o = kennon siirtymävirrantiheys B = konsentraatiohäviöitä kuvaava vakio i 1 = virrantiheys, jolloin polttoaine hyödynnetään maksimaalisesti r = ohmisia häviöitä kuvaava ominaisresistanssi 30 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen.1.014

Kennon toimintajännite (Cont.) Suure EM SFC E (V) 1. 1.0 i n (ma/cm ) r (kcm ) 30 x 10-6 300 x 10-6 i 0 (ma/cm ) 0.067 300 A (V) 0.06 0.03 B (V) 0.05 0.08 i 1 (ma/cm ) 900 900 31 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen.1.014

Kiinteä polymeerikenno (EM) Ns. matalan lämpötilan kenno nopea käyttöönotto a-e-k rakenne ohut kompakti, pienikokoinen rakenne Ei korroosiota aiheuttavia nesteitä Laaja sovellutusten kirjo ajoneuvot, työkoneet, mobile, C Katalyyttinä platina: 8 mg/cm 0. mg/cm Kennon virrantiheys > 1 A/cm 3 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen.1.014

EM / Elektrolyytti Etyleeni polyetyleeni (keinotekoinen polymeeri) olytetrafluorietyleeni (vetyatomi korvattu fluorilla), TFE Kemiallisesti stabiili ylkii tehokkaasti vettä (kennon vesitasapaino!) Sulfonointi (S 3 ) - Imee tehokkaasti vettä (kennon vesitasapaino) Kemiallisesti stabiili, mekaanisesti kestävä (ohutkalvorakenne), hylkii + imee vettä, + liikkuvat esteettä 33 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen.1.014

EM-kennon vesitasapaino EM-kennon katodilla syntyy vettä diffuntoituu ohuen elektrolyytin kautta myös anodille. ngelmia: Anodi-puoli kuivuu + ionien kulkeutuessa elektrolyytin kautta katodille Jos T op kasvaa, katodille ouhallettava ilma kuivattaa elektrolyyttiä Elektrolyytissä vesi jakautuu epätasaisesti IKEAN VESITASAAINN AIKAANSAAMINEN N LTTKENNSSA VAIKEAA 34 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen.1.014

Kennon vesitasapaino (Cont.) Kennoon syötettävän oikean ilmamääräm määrittäminen vaikeaa, koska kuivumisilmiö on epälineaarinen lämpötilan funktio. Absoluuttinen kosteus m m w a m w veden massa m a kuivan ilman massa Suhteellinen kosteus w sat w veden osapaine sat veden kylläinen höyrynpaine Kennon kuivuminen ~ w - sat 35 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen.1.014

Kennon vesitasapaino (Cont.) T ( 0 C) 15 1.705 sat (ka) 0.338 30 4.46 40 7.383 50 1.35 60 19.94 70 31.19 80 7.39 90 70.13 36 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen.1.014

Kennon vesitasapaino (Cont.).1.014 olttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen 37 8 7 8 8 7 8 10 8.9 10 3.57 10 9.34 / ) 10 8.9 10 (3.57 / 10 9.34 x x x x m m s kg V x x x x m s kg V x x m a w c e out c e