Käänteismatriisi 1 / 14

Samankaltaiset tiedostot
Ennakkotehtävän ratkaisu

Matriisien tulo. Matriisit ja lineaarinen yhtälöryhmä

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi.

Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit

1.1. Määritelmiä ja nimityksiä

Matriisipotenssi. Koska matriisikertolasku on liitännäinen (sulkuja ei tarvita; ks. lause 2), voidaan asettaa seuraava määritelmä: ja A 0 = I n.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Matematiikka B2 - TUDI

Käänteismatriisin. Aiheet. Käänteismatriisin ominaisuuksia. Rivioperaatiot matriisitulona. Matriisin kääntäminen rivioperaatioiden avulla

9 Matriisit. 9.1 Matriisien laskutoimituksia

10 Matriisit ja yhtälöryhmät

Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta

x 2 x 3 x 1 x 2 = 1 2x 1 4 x 2 = 3 x 1 x 5 LINEAARIALGEBRA I Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2014 Esa Järvenpää, Hanna Kiili

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

LU-hajotelma. Esimerkki 1 Matriisi on yläkolmiomatriisi ja matriisi. on alakolmiomatriisi. 3 / 24

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

Insinöörimatematiikka D

Yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen ominaisuuksia

Insinöörimatematiikka D

Matriisit. Määritelmä 1 Reaaliluvuista a ij, missä i = 1,..., k ja j = 1,..., n, muodostettua kaaviota a 11 a 12 a 1n a 21 a 22 a 2n A =

Determinantti 1 / 30

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi

802118P Lineaarialgebra I (4 op)

Talousmatematiikan perusteet: Luento 10. Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Neliömatriisin adjungaatti, L24

Ominaisarvo ja ominaisvektori

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Gaussin ja Jordanin eliminointimenetelmä

802120P Matriisilaskenta (5 op)

Insinöörimatematiikka D

BM20A0700, Matematiikka KoTiB2

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

802120P MATRIISILASKENTA (5 op)

Determinantit. Kaksirivinen determinantti. Aiheet. Kaksirivinen determinantti. Kaksirivinen determinantti. Kolmirivinen determinantti

A = a b B = c d. d e f. g h i determinantti on det(c) = a(ei fh) b(di fg) + c(dh eg). Matriisin determinanttia voi merkitä myös pystyviivojen avulla:

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät

Insinöörimatematiikka D

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. Olkoot A 2 := AA =

ominaisvektorit. Nyt 2 3 6

Ominaisarvot ja ominaisvektorit 140 / 170

Talousmatematiikan perusteet: Luento 9. Matriisien peruskäsitteet Yksinkertaiset laskutoimitukset Transponointi Matriisitulo

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Determinantti. Määritelmä

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 2

Determinantti. Määritelmä

2.5. Matriisin avaruudet ja tunnusluvut

Lineaariset kongruenssiyhtälöryhmät

Määritelmä 1. Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V. Termejä: Lineaarikuvaus, Lineaarinen kuvaus.

2.8. Kannanvaihto R n :ssä

Esimerkki 19. Esimerkissä 16 miniminormiratkaisu on (ˆx 1, ˆx 2 ) = (1, 0).

Käänteismatriisin ominaisuuksia

Similaarisuus. Määritelmä. Huom.

Matikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/81

Insinöörimatematiikka D

Liittomatriisi. Liittomatriisi. Määritelmä 16 Olkoon A 2 M(n, n). Matriisin A liittomatriisi on cof A 2 M(n, n), missä. 1) i+j det A ij.

Insinöörimatematiikka D

Ominaisarvo ja ominaisvektori

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III

Informaatiotieteiden yksikkö. Lineaarialgebra 1A. Pentti Haukkanen. Puhtaaksikirjoitus: Joona Hirvonen

Talousmatematiikan perusteet

Matriisit, kertausta. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Aiheet. Määritelmiä ja merkintöjä. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Matriisin transpoosi

1. LINEAARISET YHTÄLÖRYHMÄT JA MATRIISIT. 1.1 Lineaariset yhtälöryhmät

Lineaarialgebra I. Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Esa Järvenpää Kirjoittanut Tuula Ripatti

Talousmatematiikan perusteet: Luento 10. Matriisien peruskäsitteet Yksinkertaiset laskutoimitukset Matriisitulo Determinantti

Kurssin loppuosassa tutustutaan matriiseihin ja niiden käyttöön yhtälöryhmien ratkaisemisessa.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Matikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/210

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Osittaistuenta Gaussin algoritmissa: Etsitään 1. sarakkeen itseisarvoltaan suurin alkio ja vaihdetaan tämä tukialkioiksi (eli ko. rivi 1. riviksi).

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

Informaatiotieteiden yksikkö. Lineaarialgebra 1A. Pentti Haukkanen. Puhtaaksikirjoitus: Joona Hirvonen

Ominaisarvo-hajoitelma ja diagonalisointi

2.1.4 har:linyryhmat03. Octavella. Katso ensin esimerkit???? esim:yroctave01 Octaven antamat vastausehdotukset.

Matriisit, L20. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Aiheet. Määritelmiä ja merkintöjä. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Matriisin transpoosi

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Informaatiotieteiden yksikkö. Lineaarialgebra 1A. Pentti Haukkanen. Puhtaaksikirjoitus: Joona Hirvonen

Lineaarialgebra (muut ko)

Lineaarinen yhtälöryhmä

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

Matriisit, L20. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Aiheet. Määritelmiä ja merkintöjä. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Matriisin transpoosi

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Neliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja

1 Ominaisarvot ja ominaisvektorit

Lineaarialgebra II, MATH.1240 Matti laaksonen, Lassi Lilleberg

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47

Insinöörimatematiikka D

Johdatus lineaarialgebraan. Juha Honkala 2017

Matriisialgebra harjoitukset, syksy 2016

Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3.

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 1. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

Insinöörimatematiikka D

Transkriptio:

1 / 14

Jokaisella nollasta eroavalla reaaliluvulla on käänteisluku, jolla kerrottaessa tuloksena on 1. Seuraavaksi tarkastellaan vastaavaa ominaisuutta matriiseille ja määritellään käänteismatriisi. Jokaisella matriisilla ei kuitenkaan ole käänteismatriisia. Ensinnäkin, matriisissa täytyy olla yhtä monta riviä ja saraketta, jotta käänteismatriisi voi olla olemassa. Se ei ole vielä riittävä ehto, vaan tarvitaan menetelmiä käänteismatriisin ja sen olemassaolon määräämiseksi. Määritellään ensin ykkösalkio matriiseille. 2 / 14

Määritelmä 1 Matriisi A on neliömatriisi, jos A M(n, n) jollakin n N. Neliömatriisi A = [a ij ] on diagonaalimatriisi, jos a ij = 0 kaikilla i j. Diagonaalimatriisi 1 0 0 0 0 1 0 0 I = [δ ij ] = M(n, n).. 0 0 0 1 on yksikkömatriisi eli identtinen matriisi. Tässä { 1, i = j δ ij = 0, i j. 3 / 14

Lause 1 Olkoon A M(n, n). Tällöin IA = AI = A. Todistus. Olkoon A = [a ij ] M(n, n). Nyt (AI ) ij = n A ip I pj = p=1 n a ip δ pj = a ij δ jj = a ij 1 = a ij = A ij, p=1 kaikilla i = 1,..., n ja j = 1,..., n. Näin ollen AI = A. Lisäksi (IA) ij = n I ip A pj = p=1 n δ ip a pj = δ ii a ij = 1 a ij = a ij = A ij, p=1 kaikilla i = 1,..., n ja j = 1,..., n, joten IA = A. 4 / 14

Määritelmä 2 Neliömatriisi A M(n, n) on kääntyvä, jos on olemassa B M(n, n), jolle AB = BA = I. Tällöin B on A:n käänteismatriisi ja sitä merkitään B = A 1. Esimerkki 1 Matriisi A = [ ] [ ] 2 1 1 1 on kääntyvä ja A 3 1 1 =, sillä 3 2 [ ] [ ] 2 1 1 1 = 3 1 3 2 [ ] [ 1 0 1 1 = 0 1 3 2 ] [ ] 2 1. 3 1 5 / 14

Esimerkki 2 Matriisi A = [ a b B = c d [ ] 1 2 ei ole kääntyvä. Jos nimittäin olisi 2 4 ], jolle [ ] [ ] [ ] 1 2 a b a + 2c b + 2d = = 2 4 c d 2a + 4c 2b + 4d [ ] 1 0, 0 1 niin a + 2c = 1 b + 2d = 0 2a + 4c = 0 2b + 4d = 1. { a + 2c = 1 2a + 4c = 0 mikä on ristiriita. Täten B:tä ei ole. { 0 = 1 a = 2c, 6 / 14

Kun matriisia kerrotaan käänteismatriisilla, saadaan ykkösalkio (yksikkömatriisi) Jokaisella matriisilla ei ole käänteismatriisia Ensimmäinen ehto on, että matriisissa täytyy olla yhtä monta riviä ja saraketta Edes jokaisella n n-matriisilla ei ole käänteismatriisia Tarvitaan menetelmiä käänteismatriisin ja sen olemassaolon määräämiseksi 7 / 14

Lause 2 (a) Jos neliömatriisilla A on käänteismatriisi, niin se on yksikäsitteinen. Erityisesti (A 1 ) 1 = A. (b) Jos A, B M(n, n) ovat kääntyviä, niin AB on kääntyvä ja (AB) 1 = B 1 A 1. 8 / 14

Todistus. (a) Olkoot B ja C matriisin A käänteismatriiseja (AB = I = BA ja AC = CA = I ). Tällöin B= BI = B(AC) = (BA)C = IC = C. Siis B = C eli käänteismatriisi on yksikäsitteinen. Koska A 1 A = I = AA 1, on A = (A 1 ) 1. (b) Nyt B 1 A 1 M(n, n) ja (AB)(B 1 A 1 ) = A(BB 1 )A 1 = AIA 1 = AA 1 = I sekä (B 1 A 1 )(AB) = B 1 (A 1 A)B = B 1 IB = B 1 B = I. Täten (AB) 1 = B 1 A 1. 9 / 14

Esimerkki 3 Jos A on kääntyvä, niin A 2 = AA on kääntyvä ja (A 2 ) 1 = (AA) 1 = A 1 A 1 = (A 1 ) 2. Lause 3 (Työnpuolituslause) Olkoot A, B M(n, n). Jos AB = I tai BA = I, niin A ja B ovat kääntyviä sekä A = B 1 ja B = A 1. Todistus. Myöhemmin determinantin avulla. 10 / 14

Lause 4 Olkoon A M(n, n) kääntyvä. Tällöin kaikilla b R n yhtälöllä Ax = b on yksikäsitteinen ratkaisu x = A 1 b. 11 / 14

Todistus Todistus. Olkoon b R n mielivaltainen. Ensin osoitetaan, että ratkaisu on olemassa. Vektori A 1 b on yhtälön Ax = b ratkaisu, sillä sijoittamalla se muuttujan x paikalle saadaan Ax = A(A 1 b)= (AA 1 )b= Ib = b. Vielä täytyy osoittaa, että ratkaisu on yksikäsitteinen. Oletetaan, että y R n on mikä tahansa yhtälön Ay = b ratkaisu ja osoitetaan, että y = A 1 b. Kertomalla yhtälöä Ay = b puolittain käänteismatriisilla A 1 saadaan A 1 (Ay) = A 1 b (A 1 A)y = A 1 b Iy = A 1 b, joten y = A 1 b. 12 / 14

Esimerkki 4 Ratkaise yhtälöryhmä { 2x1 + x 2 = 3 3x 1 + x 2 = 5. [ ] 2 1 Tästä saadaan matriisi yhtälö Ax = b, missä A =, 3 1 [ ] [ ] [ ] x1 3 1 1 x = ja b =. Koska A on kääntyvä ja A x 2 5 1 = 3 2 ( ) esim. 1, niin [ ] [ ] [ ] { 1 1 3 2 x = A 1 x1 = 2 b = = eli 3 2 5 1 x 2 = 1 on yhtälöryhmän ainoa ratkaisu. 13 / 14

Huomautus 1 Matriisi A M(k, n) voidaan ajatella kuvauksena f A : R n R k, jolle f A (x) = Ax kaikilla x R n. Mitä tarkoittaa yhtälöryhmän Ax = b yksikäsitteisen ratkaisun olemassaolo? Entä mitä tarkoittaa matriisin A M(n, n) kääntyvyys? 14 / 14