1 MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to
Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tässä oppaassa kerrotaan e emmä MS-tau- ista, miten tauti vaikuttaa keskushermostoon, mikä on immuu i är estelmä merkitys, mitä tapahtuu, kun puolustusjärjestelmä alkaakin toimia virheellisesti ja minkälaisia oireita MS-tauti saattaa aiheuttaa. Lisäksi oppaassa kerrotaan MS-tau i eri muo oista ja sen syistä. Muita oppaan aiheita ovat keskimääräinen sairastumisikä (30 vuotta), su teellise pie i periytymisriski ja raskauteen liittyvät asiat. Opassarjan muissa osissa on lisää tietoa MS-taudista ja sen hoidosta. 2
Sisällysluettelo Mikä on MS-tauti?...4 MS-taudin aiheuttamat muutokset elimistössä...11 MS-taudin tyypit...14 MS-taudin syyt...19 Kuka sairastuu MS-tautiin?...22 Sanasto...26 3
Mikä o MS-tauti? Kuva 1: Hermosto aivot selkäydin MS-tauti on monimuotoinen ei ole mitään tyypillistä taudinkuvaa. MS-taudin kulku on yksilöllinen, tauti on oireiltaan vaihteleva ja vaikeasti ennustettavissa. Monet MS-potilaat elävät normaalia elämää ja heillä on pitkiä oireettomia ajanjaksoja. MS-taudille ovat tyypillisiä äkillisesti alkavat oirejaksot, joita kutsutaan pahenemisvaiheiksi eli relapseiksi. Oireet paranevat usein muutaman päivän tai viikon kuluessa, ja potilas toipuu täysin tai ainakin osittain. Paranemisvaihetta nimitetään remissioksi. Multippeliskleroosi on elinikäinen sairaus, joka vaikuttaa useisiin (= multippeli) keskushermoston alueisiin ja aiheuttaa aivoihin ja/tai selkäytimeen vaurioita ja arpia (= skleroosi). Aivot ja selkäydin = keskushermosto Keskushermosto on kehon komentokeskus. ääreishermosto Muut hermot = ääreishermosto Nämä välittävät käskyjä esimerkiksi lihaksiin ja ihoon. 4
Aivojen ja selkäytimen muodostama keskushermosto toimii kehon komentokeskuksena ja säätelee lihasten liikkeitä sekä kerää ja tulkitsee ääreishermoston eli tunto- ja liikehermojen kautta tulevaa tietoa (kuva 1). Hermojen välityksellä kehon eri osat pystyvät viestimään keskenään. Esimerkki: J Kun nostat kuuman kupin, ääreishermosto aistii kuumuuden ja ilmoittaa siitä keskushermostolle. J Keskushermosto päättää jättää kupin jäähtymään. J Ääreishermosto käskee käden lihaksia laskemaan kupin alas. Kuva 2 Hermot kuljettavat viestejä kehon eri osien välillä. hermosolu aksoni eristävä hermovaippa (myeliinituppi) 5
Sähköiset impulssit kulkevat hermoja pitkin ja niiden avulla aivot voivat pitää yhteyttä kehon muihin osiin (kuva 2). Hermostoa voidaan testata tutkimalla refleksejä esimerkiksi polvesta tai kyynärpäästä napauttamalla pienellä refleksivasaralla. Refleksien toimintahäiriöt voivat auttaa tunnistamaan hermoston häiriöitä. Myelii i merkitys Aivoissa ja selkäytimessä hermosäikeiden ympärillä on eristävä ja suojaava hermotuppi, joka koostuu myeliini-nimisestä rasva-aineesta. Myeliini nopeuttaa sähköisten impulssien kulkua. Hermotuppien ansiosta impulssit siirtyvät yhdestä liitoskohdasta seuraavaan monta kertaa nopeammin kuin muuten olisi mahdollista (kuva 3a). Kuva 3a: Signaalin kulku normaalissa hermossa Hermoimpulssi kulkee nopeasti (~ 400 km/h) Normaali hermosäie myeliinituppi on ehjä 6
MS-taudissa elimistö luulee jostain syystä hermoja ympäröivää myeliiniä vieraaksi kudokseksi ja alkaa torjua sitä tulehduksen avulla. Myelii ikato a se seuraukset MS-taudissa tulehdus vaurioittaa myeliinituppija. Se vaurioittaa myeliinin lisäksi myös oligodendrosyyttejä eli soluja, jotka tuottavat ja pitävät kunnossa keskushermoston aksonien myeliinituppija. MS-taudin aiheuttama tulehduspesäke on yleensä helppo havaita aivojen magneettikuvauksessa (MK). Vauriot Kun immuunijärjestelmän "siivoojat" eli makrofagit syövät myeliiniä, hermojen viejähaarakkeet eli aksonit jäävät paljaiksi. Paljaat eli demyelinoituneet aksonit eivät pysty välittämään sähköisiä hermoimpulsseja tehokkaasti. Kun hermosyyt ovat ilman suojaa, niiden toiminta vaikeutuu (voi tulla oikosulku ) eivätkä ne kuljeta signaaleja kunnolla. Vaurioituneissa myeliinitupissa hermoimpulssit kulkevat normaalia hitaammin. Viestien on tällöin kuljettava hermosyytä pitkin, mikä on paljon hitaampaa kuin jos hermoimpulssit voisivat hypätä myeliinitupen liitoskohdasta toiseen. Viestin välitys hidastuu tai voi jopa estyä kokonaan (kuva 3b). Kuva 3b: Signaalin kulku vaurioituneessa hermossa Hermoimpulssi kulkee hitaasti (~ 4 km/h) Vaurioitunut hermo myeliinituppi on vaurioitunut tai tuhoutunut 7
Kun tulehdus rauhoittuu, alkaa paraneminen, mikä toisinaan johtaa remyeli aatioo (vaurioituneen myeliinin uudiskasvuun, ks. kuvaa 4). Vaurioituminen ja paraneminen voivat vaihdella kerta toisensa jälkeen keskushermoston hermoissa. Jos tulehdusalue on laaja, syntyy plakeiksi kutsuttuja arpia, jotka näkyvät magneettikuvassa. Jos sama alue tulehtuu toistuvasti, se ei ennätä korjautua vaan tulehdus aiheuttaa pysyviä hermovaurioita. MS-potilailla esiintyy siis sekä demyelinaatiota että remyelinaatiota. Oireet vaihtelevat sen mukaan, millä aivojen tai selkäytimen alueella vauriot sijaitsevat. Kuva 4: Kun vaurioitunut myeliinituppi remyelinoituu eli paranee, syntyy aiempaa ohuempi myeliinikerros ja jaksot lyhenevät. 8 Normaali hermosäie Demyelinoitunut hermosäie Remyelinoitunut hermosäie (kauttaaltaan ohut ja jaksot lyhyet)
Oireet MS-taudin oireet riippuvat siitä, missä kohtaa aivoja tai selkäydintä myeliinikatoa on tapahtunut. Oireissa on suuria yksilöllisiä eroja, ja niitä on vaikea ennakoida. Sairaus voi vaikeuttaa lukuisia elimistön toimintoja. Joillakin MS-potilailla on vaurioista huolimatta pitkiä oireettomia jaksoja. Aivojen hermoradat pystyvät näet ohjaamaan hermoimpulsseja vaurioituneilta alueilta muille hermoradoille. Joskus taas tietyn alueen vaurioiden ja oireiden välillä on selvä yhteys. Oireista on hyvä muistaa, että suurella osalla potilaista esiintyy vain joitakin tyypillisiä oireita. Kun hermosyyt vaurioituvat (demyelinaatio), hermoimpulssien kulku huononee ja toiminta häiriytyy eli tulee pahenemisvaihe (relapsi). Remyelinaatio johtaa toiminnan korjautumiseen, ja oireet häviävät. 9
MS-tautia sairastavie tavallisimpia oireita: Poikkeavat tu temukset joillakin MS-potilailla voi esiintyä poikkeavia tuntemuksia, kuten palelemista, puutumista, pistelyä tai kutinaa Näkö äiriöt esimerkiksi näön sumeneminen tai värinäön katoaminen useimmiten vain toisesta silmästä Uupumi e (fatiikki) yksi MS-taudin yleisimmistä oireista; kyseessä on jatkuva väsymystila, joka ei välttämättä riipu siitä, kuinka vaikeita vaurioita hermostossa on tai millaisia muutoksia magneettikuvassa on todettu; uupumukseen liittyy usein masentuneisuutta Li asoireet lihasten jäykkyys, heikkous ja voimattomuus, raajojen kankeus (spastisuus) Tasapai o äiriöt kävelemisvaikeudet tai vapina suolisto a virtsarako toimi ta äiriöt virtsarakon tyhjenemisongelmat ja ummetus Sukupuolielämä o gelmat impotenssi tai tuntoherkkyyden väheneminen Kivut useilla MS-tautia sairastavilla on ajoittain äkillisiä (esim. silmänpohjakivut) tai pitkäaikaisia kipuja (raajoissa tai selässä). Oireet voivat ai euttaa mase tu eisuutta, oka o MS-potilailla yleistä. 10
Useimpia oireita voidaan lievittää lääkkeillä ja muilla hoitokeinoilla. Ota yhteys lääkäriisi hän pystyy neuvomaan juuri sinulle parhaan hoitovaihtoehdon. Jotkut oireet ovat yleisiä, toiset taas harvinaisia. Oireettomanakin MS-tauti saattaa olla piilevästi aktiivinen. MS-tau i ai euttamat muutokset elimistössä MS-tauti vaikuttaa aivojen ja/tai selkäytimen valkeaan aineeseen. MS-tauti ei tartu eivätkä kaikki siihen sairastuneet joudu pyörätuoliin. Useimmat MS-potilaat selviytyvät ilman pyörätuolia vielä 25 vuotta sairastumisen jälkeen. MS-potilaan toimintakyky saattaa huonontua ajan kuluessa, mutta taudin eteneminen ja oireet vaihtelevat huomattavasti. MS-tauti on tärkeää diagnosoida jo varhaisvaiheessa, jolloin on paremmat mahdollisuudet hidastaa taudin etenemistä. 11
MS-tauti immuu i är estelmä merkitys Kehon puolustusjärjestelmä (immuunijärjestelmä) suojaa tavallisesti kaikenlaisilta tulehduksilta. Tulehdus syntyy, kun immuunijärjestelmä hyökkää vieraita taudinaiheuttajia kuten bakteereja, viruksia, loisia tai sieniä vastaan. Valkosolut, kuten aktivoituneet immuunisolut eli makrofagit, ovat tärkeä osa immuunijärjestelmää. Immuunijärjestelmässä niin kutsutut T-solut koordinoivat puolustusta vieraita taudinaiheuttajia vastaan. Autoimmuunitaudeissa ( auto tarkoittaa tässä itsestään alkavaa) elimistö erehtyy pitämään normaaleja soluja vieraina tunkeilijoina. Erehtyneet T-solut käyvät jostain syystä omien hermosolujen kimppuun. Näin käy MS-taudissa, joka on yksi monista autoimmuunitaudeista. Muita autoimmuunisairauksia ovat mm. Crohnin tauti, psoriaasi ja niveltulehdus. 12
Ku puolustus är estelmä alkaa toimia vir eellisesti Koska veri-aivoeste vaurioituu MS-taudin akuutissa vaiheessa, immuunijärjestelmän T-solut voivat päästä aivoihin ja, kuten kaikissa autoimmuunisairauksissa, hyökätä omaa kudosta vastaan. Näin puolustusjärjestelmä alkaa toimia virheellisesti, koska se erehtyy pitämään omaa kudosta vihollisena. Hyökkäykset vaurioittavat myeliinivaippaa, jonka makrofagit syövät (kuva 5). Makrofagien hyökkäys on yksi monista tavoista, joilla myeliini voi vaurioitua. Myeliinin vaurioiduttua viestit eivät enää pysty kulkemaan hermorataa pitkin yhtä nopeasti kuin aikaisemmin. MS-taudissa hyökkäyksen pääkohteena on myeliinivaippa. Hyökkäys kohdistuu myeliiniä vastaan ja suojattomaksi jäävät aksonit vaurioituvat. Näin syntyy MS-taudin oireita. Kuva 5: Puolustusjärjestelmän virheellisen toiminnan vuoksi aksonin myeliinivaippa vaurioituu. Makrofagit syövät myeliiniä Myeliini on vaurioitunut Hermon aksoni Myeliinivaippa 13
MS-tau i tyypit Multippeliskleroosin oireet voivat vaihdella huomattavasti eri ihmisillä, sillä se vaikuttaa hermoston eri alueisiin. Useimmiten MS-taudin varhaisvaiheessa oireet ilmaantuvat äkillisesti ohimenevinä kohtauksina, joiden syytä ei tunnisteta. Äkillisesti alkavaa oireilua tai tilan huononemista kutsutaan pahenemisvaiheeksi (relapsiksi). Pahenemisvaiheen jälkeen oireet paranevat muutaman päivän tai viikon aikana. Tätä kutsutaan remissioksi eli paranemisvaiheeksi. Ajan myötä potilas toipuu täysin tai osittain. Joskus oireet voivat kuitenkin jäädä pysyviksi tai toimintakyky voi heikentyä pysyvästi. Jatkuva kuntoutus, fyysinen ja henkinen harjoittelu auttavat palauttamaan toimintakyvyn mahdollisimman hyväksi. MS-tauti ei katoa, vaikka se ei aina ole yhtä aktiivinen. MS-taudista tunnetaan neljä eri tyyppiä (kuvat 6 9): 14 J aaltomainen eli relapsoiva-remittoiva multippeliskleroosi (RRMS) J toissijaisesti etenevä eli sekundaarisesti progressiivinen multippeliskleroosi (SPMS) J alusta lähtien etenevä eli primaarisesti progressiivinen multippeliskleroosi (PPMS) J hyvänlaatuinen (benigni) multippeliskleroosi.
Aaltomai e MS-tauti on kaikkein yleisin tautityyppi, joka on yli 80 %:lla MS-tautiin sairastuneista. Taudin varhaisvaihe voi olla oireeton, joskus jopa usean vuoden ajan. Pahenemisvaiheita ei voi kuitenkaan ennakoida, ja oireita saattaa ilmaantua äkillisesti. Ne voivat kestää muutamia päiviä tai viikkoja ja taas hävitä. Pahenemisvaiheiden välillä saattaa vaikuttaa siltä, että MS-tauti ei etene lainkaan. Kuva 6: Aaltomaisen MS-taudin tyypillinen kulku Toimintakyvyn huononeminen Aika Relapsi 15
Toissi aisesti ete evä multippeliskleroosi voi tulla aaltomaisen tautivaiheen jälkeen, ja sitä pidetään MS-taudin pidemmälle edenneenä muotona. Suurimmalla osalla aaltomaista tautia sairastavista tauti muuttuu myöhemmin taudinkuvaltaan toissijaisesti eteneväksi. Multippeliskleroosi voi muuttua eteneväksi pahenemis- ja paranemisvaiheiden vuorottelun jälkeen. Toissijaisesti etenevälle MS-taudille on tunnusomaista taudin jatkuva eteneminen joko tasaisesti tai pahenemis- ja paranemisvaiheiden kautta. Kuva 7: Toissijaisesti etenevä multippeliskleroosi (SPMS) Toimintakyvyn huononeminen Aika Relapsi 16
E sisi aisesti ete evä multippeliskleroosi on harvinainen, ja sitä esiintyy vain 10 %:lla kaikista MS-tautiin sairastuneista. Taudin eteneminen on tasaista alusta lähtien. Oireet pahenevat koko ajan ja toimintakyky huononee vähitellen. Tautityyppiin ei kuulu pahenemis- eikä paranemisvaiheita, mutta tilanne voi välillä pysyä ennallaan ja kohentuakin vähän. Kuva 8: Ensisijaisesti etenevä multippeliskleroosi (PPMS) Toimintakyvyn huononeminen Aika 17
Hyvä laatui e multippeliskleroosi saattaa aiheuttaa vain pari pahenemisvaihetta, joiden välillä potilas paranee täysin. Toiseen pahenemisvaiheeseen voi kulua 20 vuotta, eli sairaus etenee hyvin hitaasti. Hyvänlaatuisen MS-taudin diagnoosi on retrospektiivinen eikä ennusta tulevaa taudinkulkua. Kuva 9: Hyvänlaatuinen tauti Toimintakyvyn huononeminen Aika Relapsi 18
MS-tau i syyt Laajoista tutkimuksista huolimatta ei vieläkään tiedetä tarkasti, mistä MS-tauti johtuu. Monia tekijöitä on epäilty, mutta syitä ei ole saatu selville. Vaikka sairautta on epäilty viruste aiheuttamaksi, toistaiseksi ei ole luotettavaa tieteellistä näyttöä siitä, että jokin tietty virus aiheuttaisi sen. Tutkijat uskovat nykyään, että tauti johtuu monen tekijän yhteisvaikutuksesta (kuva 10). Kuva 10: Mahdollisia MStaudin aiheuttajia ilmasto leveysaste rotu teollistuminen ikä perinnöllinen taipumus virus yhteiskunnallis-taloudellinen asema multippeliskleroosi 19
Joillakin näyttää olevan peri ölli e taipumus sairastua MS-tautiin. Todennäköisesti sairaus ei sinänsä periydy, mutta alttius siirtyy geenien välityksellä. Kun perinnöllisesti altis ihminen joutuu kosketuksiin joidenkin vielä tu temattomie ympäristöteki öi e kanssa, MS-tauti voi puhjeta. Kaksostutkimusten perusteella myös ympäristötekijät voivat vaikuttaa MS-taudin puhkeamiseen. Alttiudessa on eroja eri rotujen välillä (kuva 11). Esimerkiksi pohjoiseurooppalaiset sairastuvat herkemmin kuin Afrikan mustaihoiset. MS-tauti on afroamerikkalaisilla miehillä Yhdysvalloissa yleisempi kuin mustaihoisilla Afrikassa mutta harvinaisempi kuin valkoihoisilla miehillä Yhdysvalloissa. 20
Kuva 11: Erot alttiudessa eri rotujen välillä 1.00 0.43 0.22 valkoihoiset mustaihoiset muut etniset ryhmät 21
Kuka sairastuu MS-tautii? Esii tymisti eys a maa tieteelli e akautumi e Kuva 12a: MS-taudin esiintymistiheyden maantieteelliset erot MS-tautiin sairastuneita on Pohjois-Amerikassa yli 400 000, Euroopassa noin 500 000 ja maailmanlaajuisesti 2,5 miljoonaa. Suomessa MS-taudin keskimääräiseksi esiintyvyydeksi on arvioitu noin 100 tapausta sataatuhatta asukasta kohden. Vuosittain MS-tautiin sairastuu Suomessa keskimäärin 4-5 henkilöä 100 000 asukasta kohden. Taudin esiintymistiheys vaihtelee ja tauti on yleisin taloudellisesti hyvin kehittyneillä alueilla. Alttiudessa sairastua MS-tautiin on todettu selviä maantieteellisiä eroja (kuva 12a). MS-taudin esiintymistiheys (eli MS-tautiin sairastuvien osuus väestöstä) on suurin lauhkeilla ilmastovyöhykkeillä, ja tauti on harvinaisempi kuumassa ilmastossa. Useiden tutkimusten 80 60 40 20 0 päiväntasaaja 20 40 22 ei tiedossa pieni esiintymistiheys suuri esiintymistiheys Eurooppa keskitasoa pienempi keskisuuri esiintymistiheys ks. s. 23 esiintymistiheys
perusteella MS-taudin esiintymistiheys on sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla sitä suurempi mitä kauemmas mennään päiväntasaajasta. Suomessa esiintyvyydessä on alueellisia eroja, ja MS-taudin on todettu olevan yleisempi maan länsiosissa kuin itä- ja eteläosissa. Etelä-Pohjanmaalla MS-taudin esiintyvyys on korkea, 200 tapausta 100 000 asukasta kohden. Euroopassa esiintymistiheys lisääntyy tasaisesti pohjoista kohti mentäessä (kuva 12b). Ikä tau i alkaessa MS-tautiin sairastuvat ovat yleensä 20 40-vuotiaita, mutta sairaus voi puhjeta myös tätä nuoremmalle tai vanhemmalle. Keskimääräinen sairastumisikä on 30 vuotta. Esiintymistiheyden maantieteellisistä vaihteluista riippumatta taudin suhteellinen ilmaantuvuus eri-ikäisillä on sama kaikkialla maailmassa. Kuva 12b: MS-taudin esiintymistiheyden maantieteelliset erot Euroopassa 80 60 40 100 000 0 29 30 59 60 89 henkilöä kohti: 90 119 120 150 ei tiedossa 23
Sukupuoli akauma Monissa multippeliskleroosin kaltaisissa autoimmuunisairauksissa sukupuolijakauma on epätasainen ja sairautta esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. Näin on myös MS-taudissa, johon sairastuminen on kaksi kertaa todennäköisempää naisilla kuin miehillä (kuva 13). Kuva 13: Sukupuolijakauma MS-potilaat Nainen Mies Peri ölli e riski 24 Perinnöllisyys on tärkeä asia, koska monet MS-tautiin sairastuneet naiset ovat siinä iässä, jolloin suunnitellaan perheenlisäystä. Lapsen riski sairastua (jos vanhemmalla on MS-tauti) on kuitenkin vain vähän tavallista suurempi. Riski on hyvin pieni, jos ainoastaan toinen vanhemmista sairastaa MS-tautia.
Raskaus a MS Raskaus ei vaikuta lisäävän pahenemisvaiheiden kokonaisriskiä. Tutkimusten mukaan pahenemisvaiheet vähenevät raskauden aikana mutta lisääntyvät jälleen synnytystä seuraavien kuukausien aikana. Raskauden aikana voi joutua lopettamaan joidenkin MS-lääkkeiden käytön, joten jatkohoidosta kannattaa keskustella jo ennen raskaaksi yrittämistä. 25
Sa asto Akso it eli viejähaarakkeet ovat hermosolujen kaapeleita, joita pitkin hermoimpulssit kulkevat aivoista muihin kehon osiin. Kullakin hermosolulla on vain yksi aksoni. Aksoni on yksittäinen hermosäie, joka toimittaa hermoimpulsseja muihin hermosoluihin. MS-tauti voi tuhota aksoneita normaalisti suojaavan myeliinivaipan, ja tämä aiheuttaa taudin oireet. Demyeli aatio tarkoittaa myeliinikatoa keskushermoston valkeassa aineessa. Demyeli oitu ut Tämä tarkoittaa paljaita aksoneita, joiden myeliini on tuhoutunut. De riitit eli tuojahaarakkeet ovat lyhyitä, käsimäisiä hermosolujen ulokkeita, jotka ottavat vastaan hermoimpulsseja muiden hermosolujen aksoneista. Yhdellä hermosolulla voi olla useita dendriittejä. Harmaa ai e koostuu hermosoluista. Aivojen ulkokerros ja selkäytimen sisäosa ovat harmaata ainetta. Immuu i är estelmä Immuunijärjestelmä on monimutkainen puolustusjärjestelmä, joka suojaa kehoa vierailta tunkeutujilta, kuten bakteereilta, viruksilta, loisilta ja sieniltä. Immuunijärjestelmään kuuluu erilaistuneita soluja, kuten T-soluja ja makrofageja, sekä proteiineja (esimerkiksi interferoneja). 26
Keskus ermosto Keskushermosto muodostuu aivoista ja selkäytimestä. Leesiot ovat vaurioituneita aivoalueita, joissa on tulehduspesäkkeitä ja myeliinikatoa. Makrofagit ovat soluja, jotka voivat siirtyä kudosten läpi ja tavallisesti suojaavat kehoa tulehduksilta ja haitallisilta aineilta. MS-taudissa ne ryhtyvät toimimaan järjettömästi tuhoten hermosoluja ympäröivää myeliinivaippaa. Myelii i koostuu rasvoista ja proteiineista ja on osa oligodendrosyyttiä. Myeliini on keskushermoston hermosyitä ympäröivä rasvainen, eristävä kerros. Myeliiniä tarvitaan nopeuttamaan sähköisten viestien kulkua aivoihin ja takaisin muualle elimistöön. Oligo e rosyytit Nämä solut vastaavat keskushermoston aksoneita suojaavien myeliinivaippojen tuotannosta ja ylläpidosta. Plakki Plakit luokitellaan akuutteihin (äkillisiin) ja kroonisiin (pitkäaikaisiin). Niitä ilmaantuu alueille, joilla makrofagit ovat syöneet hermosoluista myeliinivaipan. Akuutit plakit häviävät joko osittain tai kokonaan. Krooniset plakit voivat aiheuttaa aksonien arpeutumista. Remyeli aatio tarkoittaa vaurioituneen myeliinin korjaantumista. 27
T-solut eli T-lymfosyytit ovat valkosoluja. Ne ovat immuunijärjestelmän etulinjan sotilaita, jotka kiertävät veressä ja kudoksissa uinuvina, kunnes tunnistavat kehoon tunkeutuvan vihollisen. MS-taudissa ne erehtyvät hyökkäämään hermosoluja ympäröivää myeliiniä vastaan. Tule us (i flammaatio) on prosessi, jonka avulla immuunijärjestelmä ryhtyy suojaamaan kehoa sellaisia tekijöitä vastaan, joita se pitää vihollisina. Tavallisesti veren virtaus lisääntyy ja tulehduspaikalle kerääntyy suuri määrä immuunisoluja. Valkea ai e on aivojen sisäosan ja selkäytimen ulkokerroksen kudosta. Valkea aine on valkoista, koska rasvainen myeliini näyttää valkoiselta. Veri-aivoeste Luonnollinen este, joka erottaa aivokudoksen verenkierrosta. Aktiivisessa MS-taudissa veri-aivoeste voi vaurioitua, jolloin veren kuljettamat tulehdussolut saattavat päästä aivoihin. Ääreis ermosto (perifeeri e ermosto) Ääreishermostoon kuuluvat tunto- ja liikehermot. Tuntohermot välittävät viestejä aistinreseptoreista keskushermostoon. Liikehermot välittävät viestejä keskushermostosta lihaksiin ja rauhasiin ja käynnistävät niiden toiminnan. 28
Muistii pa o a 29
Elämä MS-tau i ka ssa Opassar a aktiivise elämä tyyli säilyttämisee MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to Diagnoosi ja mitä siitä seuraa MS-taudin oireenmukainen hoito MS liikunta ja hyvinvointi Bayer Oy, PL 73, 02151 Espoo, puh. 020 785 21 L.FI.11.2013.2073 03.08-0189-FI