Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen tiimi
Aamulehti 11.10.2007 Rakennusalan työterveys/ Minna Savinainen / 2
Rakennusalan erityispiirteet alalla työskentelee noin 150 000 henkilöä paljon pieniä yrityksiä: aliurakointi, yksinyrittäjät Hyviä puolia työn itsenäisyys hyvä ilmapiiri käden jäljen näkyminen Huonoja puolia melu pöly tapaturma vaihtelevat sääolot fyysinen kuormitus kiire taloudellinen vastuu määräaikaiset työsuhteet Rakennusalan työterveys/ Minna Savinainen / 3
Tule-oireita esiintynyt viimeisen kk:n aikana pitkäaikaisesti/ toistuvasti rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä (Työ ja terveys haastattelututkimus 2006) Nivelsärky Ranteiden/sormien särky Lonkka/alaraajakipu Lanne-ristiselkäkipu Olkapäiden/käsivarsien kipu Nhs-vaivoja Jokin tule-oire 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % Rakennusalan työterveys/ Minna Savinainen / 4
Yleisesti työssä koettuja ongelmia (kyselyn perusteella) nostamiseen tarvittavien työvälineiden puute työmaan järjestyksessä puutteita työmaan siisteydessä puutteita suojaimien saatavuudessa, huollossa ja suojainten käytössä Kehittämistarpeita koneissa, välineissä ja laitteissa työasennoissa, -liikkeissä, -tavoissa työn järjestelyissä Rakennusalan työterveys/ Minna Savinainen / 5
Kirvesmiehen työssä yleisesti esiintyviä kuormittavia tekijöitä paljon kumaria, kiertyneitä tai hankalia työasentoja niska-hartiaseudun lihasten jännittyminen kädet koholla työskentelystä ja työvälineiden kannattelusta levyjen, lautojen ym. käsittely sopimattomia työskentelykorkeuksia Rakennusalan työterveys/ Minna Savinainen / 6
Työtehtävien aiheuttama kuormitus eri työmaavaiheissa (kirvesmies) Perustusvaihe hankalat työolosuhteet (kylmyys, kosteus, tuuli) suojavaatetus vaikeuttaa liikkeitä ja liikkumista työtila (epätasainen alusta, korkeuserot) selän hankalia työasentoja apuvälineiden käyttö vaikeaa painavien taakkojen käsittely kuormittaa tule:a sekä hengitys- ja vk- elimistöä Rakennusalan työterveys/ Minna Savinainen / 7
Työtehtävien aiheuttama kuormitus (kirvesmies) Runkovaihe kiipeäminen kerroksesta toiseen tai telineelle ja alas tule:n ja hengitys- ja vk elimistön kuormittuminen epätasaisella lattiapinnalla tai telineillä työskentelyssä joudutaan jännittämään alaraajojen ja vartalon lihaksia vartalon hallitsemiseksi (tasapaino) asennettaessa tukirakenteita kattoon kädet ovat yli hartiatason, pää on toistuvasti ja pitkäkestoisesti taakse taipuneena ikkunoiden ja ovien asennus raajojen ja vartalon lihasten kuormittuminen polvi- ja kyykkyasennot alaraajojen kuormittuminen tärisevän työkalun kannattelu staattinen lihastyö hartiaseudussa painavat työkalut hartian, olkaseudun ja niskan lihasten kuormittuminen painavien taakkojen käsittely tule:n ja hengitys- ja vkelimistön kuormittuminen Rakennusalan työterveys/ Minna Savinainen / 8
Työtehtävien aiheuttama kuormitus (kirvesmies) Sisustusvaihe painavien/hankalan muotoisten taakkojen käsittely -> tule:n sekä hengitys- ja vk-elimistön kuormitus levyjen käsittely -> selän rakenteiden kuormitus levyjen sahaaminen/ leikkaaminen -> huono selän asento (ylettyminen, ulottuvuudet) levyjen kiinnityksessä kattoon yksin työskenneltäessä levyhissin käyttö (tule:n kannalta) Rakennusalan työterveys/ Minna Savinainen / 9
Työtehtävien aiheuttama kuormitus (kirvesmies) Sisustusvaihe kädet yli hartiatason ja/tai pää taakse taipuneena työskentely -> nhs:n ja olkapäiden rakenteiden kuormitus polvi- ja kyykkyasennot -> alaraajojen kuormitus ahtaat työtilat -> selän kumaria, kiertyneitä, taipuneita asentoja Rakennusalan työterveys/ Minna Savinainen / 10
Työtehtävien aiheuttama kuormitus (kirvesmies) Saneeraustyöt samoja tuki- ja liikuntaelimistöä kuormittavia tekijöitä kuin runko- ja sisustusvaiheessa, mutta työtilojen rajallisuuden vuoksi työ saattaa olla fyysisesti kuormittavampaa Lisäksi välineiden, koneiden ja purettavien osien siirtäminen -> tule:n sekä hengitysja verenkiertoelimistön kuormitus työtä keventävien välineiden käyttö on vaikeaa Rakennusalan työterveys/ Minna Savinainen / 11
Esimerkki ikkuna-asennustyön kuormituksen arvioinnista rakennusyrityksen työterveyshuolto otti yhteyttä Työterveyslaitoksen asiantuntijoihin <- ongelmana oli suuret ikkunat (paino max. 270 kg) haluttiin arvioida eri työmenetelmien aiheuttamaa kuormitusta ikkunan asennustyössä työmaalla oli käytössä pumppukärry, ikkunannostin ja itse kehitetty taljalaite -> ainoastaan pumppukärryjä voitiin käyttää, apuna lavojen pohjia ja lankunpätkiä työhön osallistui 5 miestä, asennustyöhön käytettiin 12 min/ikkuna lisähankaluuksia aiheutti lattian epätasaisuus, roskat ja kärryn huono kunto Rakennusalan työterveys/ Minna Savinainen / 12
Mitä tästä opimme? arkkitehtien pitäisi ymmärtää käytännön realiteetit ja suunnitella pienempiä ikkunoita -> yhteistyö toteuttajien kanssa ajoissa työvälineet eivät ehkä kestäkään tehtaiden niille antamia max. kuormia työmaan suunnitteluvaiheessa voisi miettiä siirtosuunnitelmat ja työtä keventävät välineet valmiiksi (tapaturmavaara, riskit) työterveyshuollon mukaan tulo riittävän ajoissa ja muiden asiantuntijoiden konsultointi tarvittaessa Rakennusalan työterveys/ Minna Savinainen / 13
Yhteenveto: työterveyshuollon rooli rakennusalalla A) terveystarkastukset säännöllisin väliajoin vrt. RATS B) ohjaus ja neuvonta (elämäntavat, suojaimet, ergonomia) C) tiivis yhteistyö työpaikan työsuojelun kanssa työpaikkaselvityksissä ja riskinarvioinnissa (terveydellisen merkityksen arviointi!!) D) sairauspoissaolojen seuranta ja mahdollisimman varhainen puuttuminen E) työ ja toimintakyvyn arviointi (mahd. kuntoutustarve) F) konsultointi esim. kohteen suunnitteluvaiheessa tai vanhan kohteen korjaamisessa -> ennaltaehkäisy G) tietoisuus työtä keventävistä välineistä Rakennusalan työterveys/ Minna Savinainen / 14
Ergonomisia keinoja Kumarat työasennot työpöydän korkeus noin vyötärön tasolla, jolloin selän asento on suora selän ojentaminen suoraksi ja käsien kurkottelu kohti kattoa heti kuormittavan työvaiheen jälkeen Kantaminen, nostaminen ja siirtäminen työtä keventävien välineiden käyttö työssä Kädet koholla työskentely mikrotauot yläraajojen lepuuttamiseksi niskan lihasten rentoutus päätä rintalastaa kohti riiputtamalla Rakennusalan työterveys/ Minna Savinainen / 15
Työtä keventävät välineet Rakennusalan työterveys/ Minna Savinainen / 16
Työtä keventäviä välineitä http://www.galaxenbygg.se/prevention/bra_ergonomi_b yggredsk_99.html http://www.arbovriendelijkehulpmiddelen.nl/ http://www.ttl.fi/nr/rdonlyres/e2cc34e5-dbb8-4648- B73E-D2224A767B5/0/opas_valinta_apuvalineet.pdf Rakennusalan työterveys/ Minna Savinainen / 17
Työ- ja toimintakyvyn arviointi Tuki ja liikuntaelimistön arviointi säännöllisin väliajoin huomioiden työn vaatimukset 1) Olkapäiden (hartiarenkaan) liikkuvuus 2) Olkalihasten staattinen voima 3) Selän liikkuvuus (sivutaivutus) 4) Kyykistyminen (alaraajojen kestävyysvoima) 5) Tasapaino -> tehdään säännöllisin väliajoin, jotta pystytään seuraamaan ja puuttumaan toimintakyvyn heikkenemiseen riittävän varhaisessa vaiheessa Rakennusalan työterveys/ Minna Savinainen / 18