Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013
Mikä kunta on? Suomi jakaantuu kuntiin, joiden asukkainen itsehallinto on turvattu perustuslaissa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. (Kuntalaki 1 )
Mitä kunta tekee? Palvelukunta Maankäyttökunta Kasvun ja työn kunta: elinkeinopolitiikka Konserniyhtiöiden isäntä Seutuyhteistyön jäsenkunta Kunta päätöksentekijänä Identiteettikunta
Kuntahistoriaa Nykyaikainen kuntalaitos 1865 Kansakoulu = kunnallishallinto 1930 luvulla kuntia yli 600 Länsi Uudellamaalla 20 Taajamat erotettiin kaupungeiksi ja kauppaloiksi 1960 1970 lukujen uudistus raukesi Hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin pienkuntavaltaiseen Suomeen (peruskoulu, kansanterveys) Suomessa poikkeuksellisen laaja kuntakonsepti palvelut, maankäyttö, elinkeinopolitiikka
Kuntahistoriaa 2 Paras hanke (2006 2010) Sosiaali ja terveysalueen rajaksi 20.000 asukasta Ammatillinen koulutus 50.000 asukasta Muu kehitys pehmeämmin Lopputulos: 63 sotealuetta, 59 kuntaliitosta, 100 kuntaa vähemmän Sote irti yhdyskuntasuunnittelusta ja opetus/kulttuuritoimesta Osa kunnista ei totellut.
Suuri kuntauudistus 2015/17 Tavoitteena vahva peruskunta Kuntarakenteen lisäksi uusi kuntalaki ja uusi rahoitusjärjestelmä Keskeiset argumentit: Väestömuutokset (ikääntyminen, muuttoliike) Demokratia (himmelit, lähidemokratia) Tehokkuus (skaalaetu, laatutaso) Talousmaantiede (elinvoima, liikenne, työssäkäynti, asiointi) Oikeudenmukaisuus (vapaamatkustajat)
SALO VANTAA ESPOO HELSINKI
HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat 1.1.2012
Selvitysvelvollisuus koskee käytännössä kaikkia kuntia Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntarakennelain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä, mikäli yksikin kuntarakennelain 1 a luvun 4 c 4 f :ssä säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvitystarvetta. Vaikka yksikään selvitysperusteista ei tulisi sovellettavaksi yksittäiseen kuntaan, se ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta.
Selvitysvelvollisuus koskee käytännössä kaikkia kuntia (2) Jos yhdistymisselvitysten ulkopuolelle on jäämässä kunta, joka muodostaisi toiminnallisen kokonaisuuden siihen rajoittuvan kunnan kanssa, on näiden kuntien selvitettävä yhdessä kuntien yhdistymistä tai ensiksi mainittu kunta on otettava mukaan selvitykseen, johon jälkimmäinen kunta osallistuu. Viime kädessä valtiovarainministeriö voi ratkaista asian määräämällä erityisen kuntajakoselvityksen toimitettavaksi alueella. Ilmoitus ministeriölle 30.11.2013 mennessä. Kuntien väliset keskustelut ja valtuustokäsittely loka marraskuussa.
Palveluperuste Alle 20.000 tuhannen asukkaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella. Hanko, Inkoo, Siuntio, Karkkila. Sote perusteet erikseen, valmistelu kesken.
Kuvan selitys Sote alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D F. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D F. B, C, E ja F eivät itse järjestä asukkaittensa sote palveluja Kunta G on kuntarakennelain 4 d :n tarkoittama > 20 000 asukkaan kunta, joka voi järjestää perustason palvelut vain omille asukkailleen. Se ei voi toimia vastuukuntana < 20 000 asukkaan kunnille. Kunnilla E ja F on edustus kunnan D yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla A C, G ja perustason alueella on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote toimielimessä.
Työpaikkaomavaraisuus, yhdyskuntarakenne Kunnan tulee selvittää yhdistymistä, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Inkoo, Siuntio. Työssäkäynti tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella ei Uudellamaalla. Metropoliperuste 14 kuntaa. Vihti.
Talousperusteen täyttävät kunnat(1) Kriisikuntia ovat 2010 2012 tilinpäätösten mukaan Jalasjärvi, Hanko, Lavia ja Tarvasjoki. Kriisiytyviä kuntia ovat 2010 2012 tilinpäätösten mukaan seuraavat kunnat. 4/6 kriteeriä täyttyy: Haapajärvi, Halsua, Juankoski, Karkkila, Kaustinen, Kemi, Kärsämäki, Nivala, Raahe (liitos 2013), Reisjärvi, Sievi, Toholampi, Virolahti
Talousperusteen täyttävät kunnat (2) Kertyneen alijäämän kriteeri täyttyy seuraavissa kunnissa. Osassa näitä kuntia täyttyy myös vähintään neljä kriteeriä. Näissä tapauksissa kunnan nimen perässä on täyttyneiden kriteerien määrää osoittava luku 4 tai 5. Alavieska (4), Aura, Honkajoki, Hyrynsalmi, Kauhajoki, Kitee (liitos 2013), Kotka, Multia, Outokumpu, Paimio, Puumala, Raasepori (4), Rääkkylä, Sotkamo, Suonenjoki (4), Tohmajärvi, Urjala, Utsjoki, Vaala (5), Ylivieska (5), Ähtäri.
Valtuudet pakkoliitoksiin Kuntarakennelakia tullaan muuttamaan siten, että valtioneuvoston toimivaltaa lisätään perustuslain asettamien reunaehtojen mukaisesti kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti tai yhdyskuntarakennealueella. Valtioneuvoston toimivallan lisääminen rajoitetaan valtioneuvoston kannanoton mukaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. Ei koske Uuttamaata (toistaiseksi) (Rakennepoliittinen ohjelma)
Tulossa metropolihallinto Metropolialueelle perustetaan metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolihallinto hoitaisi metropoliselvityshenkilöiden suositusten mukaisesti alueen kilpailukyvyn sekä elinkeino ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaisemisen. (Rakennepoliittinen ohjelma)
YHDESSÄ OLEMME VAHVEMPIA! TILLSAMMANS ÄR VI STARKARE! www.länsi.fi/kasvukraft (sivusto uudistu julkaistaan pian) 21