Kaivosalan näkymät ja rahoitus 21.03.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901
Esityksessä Miksi kaivoksia tarvitaan? Globaalit näkymät Suomen kaivostoiminta ja -projektit Kaivosten rahoitus Tulevaisuuden näkymät
Jokainen meistä tarvitsee kiveä, mineraaleja ja metalleja Wikimedia Commons Tekes/Markus Sommers Tekes/Matias Uusikylä wwww.finstone.fi/suomen Graniittikeskus Oy Tekes/Eeva Anundi Tekes/Katariina Siimes Tekes/Jari Eklund Tekes/Pasi Hytti
Malmi ja malmivarat Lähde: PERC Malmivarojen todentaminen hyväksyttyjen standardien mukaan (PERC, JORG Code, NI 43-101, SAMREC code) hyväksytyn asiantuntijan toimesta (Competent Person / Persons)
Kaivosalan globaalit näkymät 1/3 Väestön kasvu, kehittyvien talouksien kysynnän kasvu ja kaupungistuminen merkitsevät metallien ja mineraalien kysynnän kasvun jatkumista Metallien ja mineraalien kysynnän kasvu vahvasti sidoksissa kehittyvien maiden talouksien kasvuun Lähiajan kehitystä leimaa epävarmuus talouden kehityksestä Heikentynyt rahoituksen saatavuus Kiinan BKT:n kasvuennusteiden tarkistukset alaspäin Kaivosteollisuuden odotukset kuitenkin varsin positiiviset Odotukset vaihtelevat riippuen raaka-aineista
Kaivosalan globaalit näkymät 2/3 Laskeva trendi uusien mineraaliesiintymien löytymisessä Tarvitaan tehokkaampaa resurssien käyttöä Tarvitaan uutta teknologiaa Varmistettava pääsy maa-alueille, joissa mineraaleja Kaupan rajoitukset? Kiinan vientirajoitukset ja vientimaksut EU:n, USA;n ja Japanin yhteinen haaste Kiinan rajoituksista WTO;ssa
Kaivosalan globaalit näkymät 3/3 Ennustettavuuden vähentyminen Poliittiset riskit lisääntyneet Verot ja rojaltimaksut lisääntyneet ja nousseet Kilpailu työvoimasta Occupy Wall Street haaste kaivosteollisuudelle? Kestävän kehityksen mukainen kaivostoiminta, yhteiskuntavastuu ja ympäröivän yhteisön hyväksyntä toiminnalle välttämättömiä tulevaisuudessa Corporate social responsibility License to operate
Rautamalmin käyttö, tuotanto ja kauppa 2010 Lähde: SGU
Suomen kaivosteollisuuden tunnuslukuja 1/2 Toiminnassa olevat kaivokset 1/2012 11 metallimalmikaivosta n. 30 teollisuusmineraalikaivosta tai -louhosta Aktiiviset projektit 1/2012 1 metallimalmikaivos rakentamisen loppuvaiheessa n. 10 pitkälle edennyttä projektia Malminetsintä malminetsintää Suomessa harjoittaa noin 40 yhtiötä investoinnit malminetsintään vuonna 2011 arviolta 76 milj. (2010 61 milj. ) Kaivosluvat käsittelyssä tilanne tammikuu 2012 valtaus/malminetsintähakemuksia > 500 kullanhuuhdontalupia < 20 kaivospiiri/kaivoslupahakemuksia > 60
Metallimalmi- ja teollisuusmineraalikaivokset sekä malminetsintä MALMINETSINTÄ
2010 Koko kaivosteollisuuden liikevaihto oli noin 1,16 miljardia euroa Metallimalmien louhinnan liikevaihto oli noin 680 miljoonaa euroa Liikevaihdon kehitys
Merkittävät kaivosprojektit, Lappi 1/2 Kaivos Kemin kromikaivoksen ja ferrokromitehtaan laajennus, Outokumpu Chrome Oy Hannukaisen rautakaivos, Kolari, Northland Mines Oy Soklin apatiittikaivos, Savukoski, Yara Suomi Oy Kittilän kultakaivoksen laajennus, Kittilä, Agnico-Eagle Finland Oy Suhanko (palladium, platina, nikkeli, kupari), Ranua, Gold Fields Ltd. Investoi nti milj. Työvoi man tarve Huom! 420 100 Rakentaminen 2010-2012. Laajennuksen käyttöönotto 2013 alussa. 300 360 Kannattavuusarviointi valmistuu 700 200 Välilliset työllisyysvaikutukset 450. 2012 kairausohjelman toteutus ja Suomivaihtoehdon selvitysten täydennys. 300 600? YVA kaivoksen laajennukseen liittyen menossa. Suunniteltu laajennus valmis 2014. 1000-1500 400-500 Alustava kannattavuusselvitys 2011. Suunnitelman mukaan rakentamien 2015-2016.
Merkittävät kaivosprojektit, Lappi 2/2 Kaivos Kevitsan kaivos (nikkeli, kupari), Sodankylä, Kevitsa Mining Oy Kevitsan kaivoksen laajennus (nikkeli, kupari), Sodankylä, Kevitsa Mining Oy Mustavaaran kaivos (rauta, vanadiini), Taivalkoski/Posio, Mustavaaran Kaivos Oy Sakatti -projekti (kupari, nikkeli, PGM, kulta), Sodankylä, Anglo American Plc. Rompas (kulta), Ylitornio/Rovaniemi, Mawson Resources Ltd. Investoi nti milj. Työvoi man tarve Huom! 300 220 Rakentaminen aloitettu 2010. Tuotanto käynnistyy 2012.? 150? Ympäristö- ja vesitalouslupa laajennukseen liittyen käsittelyssä.? 170 Alustava kannattavuusarviointi valmistuu maalis-huhtikuussa 2012. Suunniteltu rakentaminen 2014-2015.?? Työllistää malminetsintään lähivuosina 150-200 hlö.?? Tukesin valtauspäätös annettu marraskuussa 2011. Valitusprosessi kesken. Kairauksista sopimus yksityisten maanomistajien kanssa.
Merkittävät kaivosprojektit, muu Suomi 1/2 Yritys, projekti Kylylahden kaivos ja Luikonlahden rikastamo (kupari, koboltti, nikkeli, sinkki), Kylylahti Copper Oy / Altona Mining Ltd. Kylylahden kaivos ja Luikonlahden rikastamon laajennus (kupari, koboltti, nikkeli, sinkki), Kylylahti Copper Oy / Altona Mining Ltd. Investoinni t milj. Työvoiman tarve, hlö 30,4 100 6? HUOM! Rakentaminen aloitettu 2010 ja tuotanto käynnistynyt vuoden 2012 alussa. Valmistelee rikastamon laajennusta ja Leppävirran Valkeisenrannan nikkelikaivoksen avaamista ja malmin rikastamista Luikonkahdessa. Taivaljärven hopeakaivos, Sotkamo, Sotkamo Silver AB Kultakaivos, Kuusamo, Polar Mining/Dragon Mining Ltd. 30 70-90 Rakentaminen suunniteltu alkavan 2012.?? YVA valmistuu keväällä 2012.
Merkittävät kaivosprojektit, muu Suomi 2/2 Yritys, projekti Investoinni t milj. Työvoiman tarve, hlö HUOM! Länttä (litium) Kaustinen, Keliber Oy/ Nordic Mining, 40 60-80 Kairauksia. Uraanin talteenotto sivutuotteena, Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran laajennusprojektit 50 000/100 000 t Ni (Overlord), Talvivaara Sotkamo Oy 30? 500-1 000 600 EU komission lupa talteenotolle tammikuussa 2012 ja Suomen valtioneuvostonlupa helmikuussa 2012. Tarvitaan ympäristölupa. YVA käynnistetty 2011. Investoinnit vaiheittain 5-6 vuodessa alkaen 2013.
Henkilöä LAPIN LIITTO Henkilöstön määrän kehitys arvio toimivat ja suunnitteilla olevat kaivokset Metallimalmi- ja teollisuusmineraalikaivokset yhteensä Huom! sisältää vain hankkeet, joista jo olemassa henkilöstömääräarvio 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Rakennusaikainen henkilöstö Alihankkijat toimivat ja päätetyt Oma henkilöstö toimivat ja päätetyt Valmisteilla olevat projektit
Julkiset tuet kaivosteollisuudelle 2011 Tukimuoto Euroa ELY-keskusten ja TEM:n yritysten kehittämisavustus 58 600 ELY-keskusten ja TEM:n valmistelurahoitus 27 600 Maaseutuohjelman yritystuki 94 250 Työllistämistuet 132 285 Yhteishankintakoulutus (metallimalmit) 531 179 Finnveran rahoitus 2 256 125 Tekesin Green Mining ohjelman rahoitus (helmikuu 2012 mennessä) 4 115 000 Yhteensä 7 215 039
Rahoitus ja linjaukset 1/2 Valtioneuvoston linjaukset 16.9.2008 kaivostoiminnan rahoituksesta: valtiolla on erityinen intressi edistää hanketta, jolla on merkittävä kansantaloudellinen, aluetaloudellinen ja työllisyysvaikutus valtion rahoituksen yhteiskuntapoliittinen ja taloudellinen kustannus/hyöty suhde on hyvä kaivosten toimintaympäristöön liittyviin infrastruktuuri-investointeihin mm. vinotunnelit, sähkö- ja vesilinjat voidaan myöntää investointi- ja kehittämisavustusta liikenneinfrastruktuurihankkeisiin, jolloin sovelletaan jälkirahoitusmallia kaivosteknologian ja rikastusmenetelmien kehittämiseen voidaan myöntää Tekesin tukea malminetsinnän loppuvaiheen, kaivoshankkeen kehittämisvaiheen ja varsinaisten kaivosinvestointien rahoitukseen voivat tarvittaessa osallistua Teollisuussijoitus Oy (TESI) pääomasijoituksilla sekä Finnvera Oyj lainoilla ja takauksilla
Rahoitus ja linjaukset 2/2 Vuoden 2012 budjettiesityksessä 30 milj. varaus kaivosteollisuuden rahoitukseen Rahoituksen kohdentamisesta ei vielä päätöksiä Rahoituksen kohdentaminen mahdollisesti etsintävaiheeseen Rahoituksen kanavointi Teollisuussijoituksen kautta
Rahoituksen suuntaaminen 1/2 Varmistettava kaivosteollisuuden jatkuvuus ja positiivisten vaikutusten maksimoiminen Malminetsinnällä varmistettava uusien esiintymien löytyminen GTK:n nikkelivarantoarvion arvion mukaan Suomessa on 50 %:n todennäköisyydellä yhteensä ainakin 760 000 tonnia nikkeliä Kaivostoimintaa palvelevan laite- ja palvelutoiminnan kehittäminen ja sen viennin kasvattaminen Kaivostoiminnan kasvu tarjoaa merkittävän potentiaalin palvelusektorin kehittymiselle ja mahdollisuuden myös PKyritysten kasvulle
Rahoituksen suuntaaminen 2/2 Osaavan työvoiman saannin varmistaminen koulutuksen avulla kaivoksille ja koko klusterille Kaivostoiminnan riskien hallinta Suuret etsintäalueiden varaukset, päästöt ympäristöön ja intressiristiriidat ovat lisänneet yleistä kaivoskriittisyyttä Eri tahojen intressien yhteensovittaminen on välttämätöntä Ympäristö- ja työturvallisuusriskit Panostettava osaamisen kehittämiseen ja tutkimukseen Kestävän kehityksen mukainen kaivostoiminta Panostettava osaamisen kehittämiseen ja tutkimukseen
Tulevaisuuden näkymät Maailmanlaajuinen kilpailu tulevaisuuden raakaainemarkkinoiden hallinnasta on käynnissä. Uusi kapasiteetti rakennetaan maihin, joiden kilpailukyky ja kaivostoiminnan edellytykset ovat kunnossa Logistiikka ja saavutettavuus,työvoima, energia, palvelut, lupien käsittely ja kaavoitus sekä kustannuskilpailukyky Suomella on kasvupotentiaalia ja Suomi on kiinnostava kaivosteollisuusmaa Suomi 2. sijalla Fraser Institute n arvioinnissa 2011/2012 Poliittinen tahto ja hyväksyntä kaivostoiminnan kehittämiseksi olemassa, tarvitaan konkreettisia toimia Tasapainoinen alue ja elinkeinorakenne on myös kaivostoiminnan etu
Lisätietoja 1/2 Kaivosteollisuus toimialaraportti, http://www.temtoimialapalvelu.fi EU:n raaka-ainealoite Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Raaka-aineita koskeva aloite työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen. KOM (2008) 699 lopullinen, http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=com:2008:0699:fin:fi:pdf Suomen mineraalistrategia valmistui lokakuussa 2010 http://www.mineraalistrategia.fi/ Visio 2050: Suomi on mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä ja mineraaliala on yksi kansantaloutemme tukipilareista Luonnonvaraselonteko 2.12.2010 eduskunnalle http://www.tem.fi/files/28516/tem_69_2010_netti.pdf Suomi on vuonna 2050 älykkään luonnonvaratalouden vastuullinen edelläkävijä maailmassa Valtion rahoitus ja omistus kaivoksissa Tom Niemen selvitysmiesraportti julkistettiin 11.2.2011 http://www.tem.fi/files/29240/selvitysmiesraportti_9.2.2011.pdf 30 milj. määräraha kaivosten rahoitukseen vuoden 2012 budjettiesityksessä
Lisätietoja 2/2 Green Mining -ohjelma Tekesissä 2011-2016 http://www.tekes.fi Päätös ohjelman käynnistämisestä 20.5.2011 Budjetti yhteensä 60 milj., josta Tekesin rahoitusosuus 29 milj. Kaivannaisalan vaikuttavuusselvityksiä Hannu Hernesniemi, Birgitta Berg-Andersson, Olavi Rantala, Paavo Suni, Kalliosta kullaksi - kummusta klusteriksi, Suomen mineraaliklusterin vaikuttavuusselvitys, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA, 2011 Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, useita julkaisuja mm. Hannu Törmä et.al. http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/julkaisut.htm
Huomioitava Esityksen tiedot perustuvat esityshetkellä käytettävissä olleeseen tietoon. Hankkeista esitetyt suunnitelmat täydentyvät ja muuttuvat koko ajan ja tiedot voivat vanhentua nopeasti.
Kiitos Kuva: Agnico-Eagle Finland Oy, Kittilän kultakaivos