Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)



Samankaltaiset tiedostot
METLI. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Loppuraportti

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

PALVELULIIKETOIMINTAA METSÄTEOLLISUUDEN LIETTEISTÄ - METLI

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ

Harri Heiskanen

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Siipikarjanlannasta biokaasua

Biomassasta aktiivihiileksi - biohiilen aktivointimenetelmistä ja sovelluksista

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

Kokkolan biokaasulaitos

LOPPURAPORTTI Teija Rantala Ari Jääskeläinen Maarit Janhunen

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

KOKOEKO-seminaari Case Germany Novel technologies for organic waste treatment Orgaanisten jätteiden käsittelyteknologiat Thorsten Ahrens Ostfalia

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari

Biokaasun jakelu Suomessa

JÄREÄ-hankkeessa v tehdyt biokaasukokeet

Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy

VIITE: Tarjous JÄRVIRUO ON BIOENERGIAN TUOTANTOPOTENTIAALIN TESTAUS PILOT-MITTAKAAVASSA

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

OPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

MÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Pyrolyysitekniikalla sivuvirroista lannoitehiiltä

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

Biokaasun jakelu Suomessa

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

Pilot-mittakaavan vedenkäsittelyn on-site testaustoiminta osana kaivosten vesiongelmien ratkaisua

Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja

metsäteollisuuden jätevesien energiatehokas

Maatalouden kuivamädätyslaitos Juha Luostarinen Metener Oy

Tarja Lahtinen Neuvotteleva virkamies. Ympäristövaliokunta

KILIKE hanke. Puupohjaisten sivuvirtojen mahdollisuudet (lannoitebisneksessä) GREEN ENERGY CLEAN NATURE

Typenja fosforintalteenotto

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

Itä-Suomen Rakennerahastopäivät Varkaus Monirahoituksellinen hanke. Projektipäällikkö Ari Jääskeläinen Savonia Ammattikorkeakoulu

Kuopio Water Cluster

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet Juha Luostarinen

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

KERÄÄJÄKASVIEN KÄYTTÖ BIOKAASUN TUOTANNOSSA Pilot-tason koereaktorikokeet Mustialassa

VUOSI Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä

Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö - Soveltavaa tutkimusta ja tuotekehityspalveluita -

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Kuivamädätyslaitos/BioGTS

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI. Luento vaihe

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Biokaasuntuotannon alueelliset mahdollisuudet Pohjois Savossa

BioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut. Circwaste-seminaari Sanna Kukkonen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

Kurkistus soodakattilan liekkeihin

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Itärajan kasvumaakunta

Transkriptio:

Metli Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Hankkeen esittely Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Toteuttajat: FM Maarit Janhunen (Savonia), FT Dos. Olavi Raatikainen (UEF), FM Tuomas Huopana (UEF), Prof. Mikko Kolehmainen (UEF) ja DI Eero Antikainen (Savonia) Hankkeen esittelijänä: Tuomas Huopana

Sisältö Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Muuttuva toimintaympäristö Tarkastelun kohteena olevat syötteet Biokaasukokeet Biohiilikokeet

Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Aikataulu:1.8.2012-30.6.2014 Toteuttajat: Itä-Suomen yliopisto ja Savonia ammattikorkeakoulu Ostfalia ammattikorkeakoulu Saksasta Budjetti 520 k. Päärahoittajana Tekes EAKR Pohjois-Savo, 90 % kokonaisbudjetista. Mukana olevat yritykset: Gasum Oy, Savon Sellu Oy, Stora Enso Oyj, Ekokem-Palvelu Oy, Jätekukko Oy, Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy, BioKymppi Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tavoitteena tuottaa tietoa siitä: Miten eri lietejakeet ja biojäte soveltuvat biokaasu- ja biohiiliprosesseihin? Millaista lisäarvoa näiden prosessien yhdistämisellä voidaan saavuttaa?

Muuttuva toimintaympäristö Metsäteollisuuden jätelietteitä ei voida 1.1.2016 jälkeen sijoittaa kaatopaikalle. TOC pitoisuus voi olla korkeintaan 10 % kiintoaineesta. Suomessa vuonna 2009, metsäteollisuuden lietteitä syntyi 425 kt. Yli puolet näistä lietejakeista poltettiin. Jos lietteistä tuotetaan liikenteen neste- tai kaasumaisia polttoaineita, niin EU:n kestävyyskriteerit on otettava huomioon. 2018 alkaen 60 %:n KHK vähennysvelvoitteet fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna.

Tarkastelun kohteena olevat syötteet Hankkeessa keskitytään primaari-, sekundaari- ja tertiääri lietteisiin sekä näiden yhdistelmiin. Kotitalousbiojätteen lisäsyöttö tarkasteluun yhtenä tapauksena. Lietejakeiden ominaisuudet vaihtelevat merkittävästi ja kukin lietejae on hyvin tapauskohtainen. 1. selkeytys 2. selkeytys 3. selkeytys Raakaliete Biologinen puhdistusprosessi Kemiallinen puhdistusprosessi Vesistöön Primaariliete Sekundaariliete Tertiääriliete

Biokaasukokeet Lietteiden ominaisuuksien määritykset ja niiden seuranta useiden viikkojen aikavälillä kahdessa eri tehdaskohteessa. Eri jakeiden metaanintuottopotentiaalit panoskokeista. Soveltuvimpien jakeiden selvittäminen. Potentiaalisimmiksi havaittujen jakeiden metaanintuottavuus laboratoriomittakaavan jatkuvatoimisissa biokaasureaktoreissa. Lisäravinteiden ja eri syötesuhteiden vaikutus metaanintuotantoon. Kokemukset pilot mittakaavan biokaasulaitoksen toiminnasta. Tyypillisten ongelmatilanteiden selvittäminen. Lietteiden käsittelyn ilmastovaikutusten selvittäminen.

Savonian biokaasupanoskoelaitteisto Panosreaktorin tilavuus on 5 L. Viipymäaika mesofiilisessa prosessissa on 35 päivää. Kaasu analysoidaan sekä sisällön että tilavuuden suhteen. Substraattien massareduktio ja hajoaminen prosessissa mitataan. Kokeita toteutettu 6:lla eri jaksolla, joissa 6-9 testattavaa syötettä.

Savonian jatkuvatoiminen biokaasulaitteisto Reaktoreiden (4 kpl) tilavuus on 12 L. Jatkuva sekoitus ja vesikiertolämmitys. Mesofiilinen koeajo 5 kk. Substraatin vaihto päivittäin manuaalisesti. Käsittelyjäännöksestä VFA, alkaliteetti, TS/VS sekä happoanalytiikka (GC-MS). Lisäsyötteinä ravinnelisä (JanMa), rikkivedyn redusointi raudalla ja puskurikapasiteetin nosto optimaaliselle tasolle

Pilot mittakaavan biokaasututkimus Kaksi 3 m 3 reaktoria joissa mekaaninen sekoitus ja jatkuva lämmitys. Mesofiilinen koeajo. 8 kk koeajo toteutettu Stora Enson Varkauden tehtaalla parhaimmille seos substraateille. Koeajoissa huomioitu hivenaineiden puutos ja heikko puskurikapasiteetti. Viikoittain analysoitu VFA, alkaliteetti, TS/VS sekä hapot (GC-MS) Koeajoissa tutkittu myös metaanintuottopotentiaalia biojätteen kanssa.

Biohiilikokeet Soveltuvimpien syötteiden selvittäminen panoskokeiden avulla. Valittujen syötteiden testaus pilot mittakaavan prosessissa: Syötteiden ja jäännösten fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien selvittäminen Massa- ja energiataseen määrittäminen järjestelmälle Loppukäyttövaatimusten määrittäminen Jatkuvatoimiset biokaasukokeet biohiiliprosessin jäännösvedellä.

Biohiilipanoskokeet Suoritetaan laboratoriomittakaavassa 1 litran reaktorilla. Prosessissa noin 6 tunnin viipymäaika. Selvitetään HTC kokeita varten syötteiden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet; ph, TS, VS. Todennetaan prosessin toimivuus syötteiden ja jäännösten TS, VS ja LHV mittauksilla. Etsitään HTC prosessin kannalta soveltuvimmat syötteet eri lietejakeista.

Biohiiliprosessin pilotointi Suoritetaan 335 litran panostoimisissa reaktoreissa. Reaktion viipymäaika on noin 6 tuntia. Hiilipitoisen lietteen erottelu suotonauhapuristimella.

Jatkuvatoimiset biokaasukokeet biohiiliprosessin jäännösvedellä 17 viikon testausaika. 12 litran jatkuvatoimiset reaktorit. Syötteinä metsäteollisuuden lietejakeet ja biohiilen jäännösvesi sekä JanMa. Selvitetään eri syöteseossuhteiden vaikutus metaanintuotantoon. Mitataan (CH 4, CO 2, H 2 S), alkaliteetti, VFA, ammonium pitoisuus sekä TS ja VS pitoisuudet.

Kiitoksia!