1-60 Haja-asutusalueiden jätevesiopas Kiinteistön vesihuolto haja-asutusalueilla omakotitalot vapaa-ajan asunnot maitotilat
Haja-asutusalueiden jätevedenkäsittely Asetus 542/2003 määrää haja-asutusalueiden talousjäteveden käsittelyn puhdistustason. Asetus koskee vesihuoltolaitosten viemäverkostojen ulkopuolella syntyviä talousjätevesiä. Asetuksen tarkoittamia jätevesiä voivat tuottaa mm. yksittäiset kiinteistöt, liiketilat, karjatilojen maitohuoneet. Asetusta ei sovelleta, jos kiinteistön on liityttävä vesihuoltolain tarkoittaman vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, kiinteistöltä vaaditaan ympäristölupa tai jos talousjäteveden johtaminen ympäristöön ei edellytä ympäristönsuojelulain mukaista puhdistamista. Asetus koskee uudisrakennuksia heti ja vanhoja kiinteistöjä siirtymäajan puitteissa. Vanhojen kiinteistöjen on korjattava järjestelmänsä asetuksen vaatimusten mukaiseksi vuoteen 2014 mennessä. Mikäli kiinteistöllä tehdään toimenpideluvan vaatimia rakennustöitä, jotka vaikuttavat asumistasoon, joudutaan yleensä myös jätevesijärjestelmä muuttamaan asetuksen mukaiseksi. Talousjätevesijärjestelmän vaihtoehdoista, suunnittelusta ja toteutuksesta saat laajemman kuvan tutustumalla RT-ohjetiedostoon RT 66-10873. Yleisesti käytetyt jäteveden käsittelyjärjestelmät Yleisimmät järjestelmät talousjäteveden käsittelyssä ovat 1. pienpuhdistamo, 2. jäteveden saostussäiliö ja maasuodattamo-kokonaisuus, 3. jäteveden saostussäiliö ja maahan imeyttämö -kokonaisuus. Mikäli edellä mainitut järjestelmät eivät sovellu kiinteistölle voidaan käyttää myös 4. jäteveden umpisäiliötä. Rudus Betonituote Oy tarjoaa ratkaisut kaikkiin edellä mainittuihin järjestelmiin. Talousjätevedenkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Suunnittelussa on käytettävä asiantuntevaa suunnittelijaa, jotta kaikki puhdistukseen vaikuttavat seikat tulevat huomioiduiksi. Parhaiten tämä onnistuu tiedustelemalla sijaintikunnan viranomaisilta sopivaa suunnittelijaa. Myös FISE Oy:n (www.fise.fi) myöntämä pätevyys takaa osaavan suunnittelutyön. Pätevyysluokka b riittää tavanomaisiin eli pientalojen ja vastaavien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien suunnitteluun ja valvontaan. Lisäksi kannattaa varmistaa, että myös urakoitsija on pätevä tekemään tarvittavat maanrakennustyöt. Maarakennusalan järjestöt kouluttavat jäseniään. 2
Jätevesijärjestelmän valinta Jätevesijärjestelmän valintaan vaikuttavat yhtä aikaisesti useat asiat mm. kiinteistön omistajan/rakennuttajan toiveet ja odotukset, kiinteistöllä vallitsevat olosuhteet sekä kunnan määräykset. Kunta voi määrätä alueellaan puhdistuksen tasosta ja yleisesti kullekin alueelle soveltuvista menetelmistä. Kunta ei voi kuitenkaan määrätä, mitä järjestelmää saa tai ei saa käyttää. Mikäli vaadittava puhdistustaso saavutetaan ehdotetulla järjestelmällä eikä yleisiä määräyksiä rikota, on järjestelmää voitava käyttää. Jätevesiasioissa on hyvä olla yhteydessä kunnan rakennusvirastoon tai vastaavaan jo etukäteen. Näin vältytään väärinkäsityksiltä ja ylimääräisiltä kustannuksilta. Uudisrakennusten kohdalla jätevesijärjestelmän rakennuslupa sisältyy uudisrakennuksen rakennuslupaan. Vanhojen järjestelmien muutos tai asetuksen mukaiseksi saattaminen vaatii yleensä toimenpideluvan. Jos puhdistusjärjestelmässä ei tapahdu suuria muutoksia, esim. jos vanha saostussäiliö vain vaihdetaan uuteen eikä järjestelmälle tehdä muuta, ei toimenpidelupaa tarvita. Rakennuttajan kannattaa käyttää suunnittelijaa järjestelmän suunnittelussa sekä valinnassa. Suunnittelija toimii rakennuttajan puolueettomana asiantuntijana, mutta rakennuttaja tekee lopullisen valinnan järjestelmästään. Suosittelemme jalkautumista ennen käsittelyjärjestelmän valintaa Maapuhdistamon sijoittaminen tontille ja yleisesti käytetyt suojaetäisyydet, jotka voivat vaihdella kuntakohtaisesti ja kunnan sisällä. Imeytyskenttä-alueella tulee tehdä tarkemmat maaperätutkimukset. Järjestelmän valinnassa ja rakentamisessa kannattaa käyttää asiaan perehtynyttä lvi-suunnittelijaa ja maanrakennusurakoitsijaa välttyäkseen myöhemmiltä ikäviltä yllätyksiltä. Seuraavat asiat on kiinteistön omistajan hyvä ottaa itse selville ennen projektin aloitusta: 1. Kunnan määräykset talousjätevedenkäsittelystä - sallitut puhdistusmenetelmät yleisesti - alueelliset määräykset, esim. suoja-alueet (pohjavesialue tai suojaetäisyys rantavedestä) - kunnan ympäristömääräykset 1. Etäisyys vedenottamoon vähintään 30 m. 2. Etäisyys vesistöön vähintään 30 m. 3. Etäisyys tontin rajaan tai tiehen vähintään 5 m. 4. Etäisyys ojaan vähintään 10 m. 5. Etäisyydet naapureiden vedenottamoihin tulee selvittää 150 m säteellä. 6. Pystysuora etäisyys imeytysputkiston ja pohjaveden pinnan välillä tulee olla vähintään 1 m. 7. Saostussäiliön etäisyys asuinrakennukseen tai tontin rajaan tulee olla vähintään 10 m. 2. Silmämääräisesti tontin korkeussuhteet ja laskuojan paikka, maaperän maalajit sekä pohjaveden korkeus asema esim. juomavesikaivosta. 3
Rudus Betonituotteen reseptit veden- ja jätevedenkäsittelyyn Betoni on turvallinen materiaali Rudus Betonituotteen jätevesisäiliöt valmistetaan maailman yleisimmin käytetystä rakennusmateriaalista, betonista. Betoni on turvallinen ja ympäristöystävällinen materiaali myös jätevesijärjestelmien rakenteissa. Betoninen säiliö kestää vuodenaikojen vaihtelut ja käytön rasitukset. Normaaliolosuhteissa se ei vaadi erillistä ankkurointia, vaan pysyy tukevasti aloillaan, mikä turvaa putkiliitosten pysymisen tiiviinä. Rudus Betonituotteen säiliöt ovat ehdottaman tiiviitä eivätkä vuoda ympäristöönsä. Vuotamattomuus saadaan aikaan mm. muotoilulla ja EK-tiivistejärjestelmällä, jonka ympärille on kehitetty taatusti pitävät, normitetut betonituotteet. Saat kiinteistösi koko jätevesijärjestelmän kätevästi Rudus Betonituotteelta Rudus Betonituotteen säiliöjärjestelmän toimitussisältö käsittää kaikki valittuun järjestelmään tarvittavat säiliöt ja perusputkipaketin. Kolmoset-saostussäiliöissä käytetään vain normitettuja, esiasennetuilla kiintotiivisteillä varustettuja EK-tuotteita. Betonisäiliöiden tuuletusvaatimus: Tuuletusputki katolle, ei alipaineventtiiliä. Pienpuhdistamot Milkilo Milkilo on maitotiloille tarkoitettu puhdistamo, jossa käsitellään sekä maitohuoneen pesuvedet että talousjätevedet. Puhdistamo mitoitetaan tilan koon mukaan ja yhden säiliön ratkaisu riittää aina 50 lypsävään asti. Milkilo valmistetaan yhteistyössä insinööritoimisto Atomar Oy:n kanssa, Atomar in Milkilo oli mukana Suomen ympäristökeskuksen Ravinnesampo-tutkimuksessa, jossa Milkilon puhdistustekniikka todettiin erinomaiseksi. Milkilon puhdistustekniikka perustuu moderniin säätötekniikkaan sekä kohdekohtaiseen mitoitukseen. Milkilo-puhdistamo pystyy käsittelemään mm. maidon 300 litran häiriökuormituksen ilman että ympäristölle aiheutuu haittaa. Milkilon puhdistusprosessissa käydään läpi normaalit puhdistusprosessin vaiheet eli BHK-re-duktio, fosforin ja typen poisto. Puhdistamon tyhjennys käy helposti, kun ylijäämälietteen voi tyhjentää omaan lietelantalaan. 4
AG-Puhdistamo Toimintaperiaatteeltaan biologis-kemiallinen AG-Puhdistamo on täydellinen ratkaisu kotitalouksien talousjätevedenkäsittelyyn. Puhdistamot tehdään yhteistyönä tunnetun suomalaisen puhdistustekniikan ammattilaisen Goodwell Oy:n kanssa. Puhdistamo soveltuu erityisesti vaikeisiin perustamisolosuhteisiin eikä maan tai pohjaveden paine vahingoita betonirunkoista säiliötä. Myöskään erillistä ankkurointia ei tarvita kuin poikkeustapauksissa, mikä tuo merkittävää säästöä asennuskustannuksiin.pienpuhdistamo mahtuu pienellekin tontille ja paikkoihin, minne esimerkiksi maapuhdistamon rakentaminen ei ole mahdollista. AG-Puhdistamo on käyttövalmis asennuspäivänä. AG-Puhdistamon rakenne ja toiminta AG-Puhdistamo on kaksiosastoinen. Ensimmäinen osasto toimii lietesäiliönä. Toisessa osastossa suoritetaan varsinainen puhdistusprosessi. Puhdistusprosessin vaiheet ovat ilmastus, jossa poistetaan biologisesti happea kuluttava aines; fosforin poisto, johon käytetään alumiinisulfaattia ja typen poisto, joka saadaan aikaiseksi hapellisen ja hapettoman vaiheen sopivalla jaksotuksella. Lopuksi puhdistettu vesi pumpataan suunnitelmassa esitettyyn paikkaan. Prosessinohjauksessa käytetään modernia säätötekniikkaa. Prosessin-ohjauskaappi voidaan sijoittaa vapaasti 15 metrin säteellä puhdistamosta eli se voidaan sijoittaa esimerkiksi kiinteistön sisätiloihin. Pienpuhdistamon häiriötön toiminta varmistuu huoltosopimuksella AG-Puhdistamon käytön helppous varmistetaan, kun sen huollosta tehdään sopimus Rudus Betonituotteen suositteleman asiantuntijan kanssa. Tällöin puhdistamon toimivuudesta, tyhjennyksistä ja kemikaalien lisäyksestä vastaa sopimuskumppani. Huollot voi tehdä myös itse, jolloin on vähintään: - tyhjennettävä lieteosasto, käytöstä riippuen 1 2 kertaa vuodessa - tarkastettava pumppujen toiminta ja että putkiyhteet eivät ole tukossa. Lisäksi alumiinisulfaattisäiliö täytetään noin vuoden välein. Puhdistusprosessin häiriöttömyys varmistetaan tarkastamalla puhdistamon toiminta säännöllisesti ohjauskaapista. Kyläpuhdistamot ja pumppaamot; Rudus Betonituote tarjoaa myös laajempia kokonaisuuksia jätevedenkäsittelyyn. www.rudus.fi/betonituote 5
Jäteveden maapuhdistamo Maasuodattamo on tällä hetkellä yleisin maapuhdistamotyyppi. Siinä asennetaan kaksi putkistoa päällekkäin: imeytysputkisto ja sen alapuolelle kokoomaputkisto. Putkistojen välisessä hiekkakerroksessa puhdistunut vesi kerätään kokoomaputkistolla kokoomakaivoon, josta se johdetaan joko fosforikaivon kautta tai suoraan avo-ojaan tai kivipesään. Tarvittaessa maasuodattamon pohja voidaan eristää ympäröivästä maaperästä vesitiiviillä kalvolla. Järjestelmään liittyy pakollinen esiselkeytys (saostussäiliöt), jonka voi tehdä Rudus Betonituotteen Lokalossa tai Kolmosissa. Imeytyessään suodatinkerroksessa jätevesi puhdistuu ja kulkeutuu kokoomaputkistoja pitkin kokoomakaivoon. Puhdistuksen tehokkuutta ja riittävyyttä voidaan seurata kokoomakaivosta tai fosforikaivosta otettavilla näytteillä. Fosforikaivo tarvitaan, kun halutaan tehostaa maasuodattamon fosforinpoistoa. Rudus Betonituotteen tilavaan fosforikaivoon mahtuu fosforinpoistomateriaalia noin kuution verran. TUULETUSVAATIMUS: Tuuletusputki katolle. Ei alipaineventtiiliä. Maapuhdistamon saostussäiliöksi käyvät joko Maasuodattamon rakenne/poikkileikkaus 1. Lokalo 2. 3. 400 1000 4. 800 tai 5. 300 6. Kolmoset. 1. Täyttömaa 2. Suodatinkangas 3. Jakokerros: pesty sepeli, raekoko 16-32 mm 4. Suodatinhiekka: betonihiekka, raekoko 0-8 mm 5. Kokoomakerros: pesty sepeli, raekoko 8-16 mm 6. Minimietäisyys ylimpään pohjaveden pintaan 250 mm Ota yhteys Rudus Betonituotteeseen. Autamme Sinua valitsemaan kohteeseesi juuri oikean kokonaisuuden sekä tarjoamme tietoa osaavista lvi-suunnittelijoista ja maanrakennusurakoitsijoista. 6
Säiliöt Saostussäiliöt Saostussäiliö ja maapuhdistamo yhdessä käytettynä on yksinkertaisuudessaan edullinen ja varmatoiminen ratkaisu. Maapuhdistamon toimintatehoon eivät vaikuta käytön kausikohtaiset vaihtelut, joten maapuhdistamo sopii yhtä hyvin omakotitaloon kuin vesivessalla varustettuun kesämökkiin. Tehokas saostussäiliö ja oikein rakennettu maapuhdistamo ovat helppohoitoisuudessaan ylivoimainen puhdistusratkaisu. Lokalo on edullinen yhden säiliön ratkaisu, jossa esiselkeytys hoidetaan sisäänrakennetulla kolmikammiojärjestelmällä. Lokalon hydraulinen toimivuus ja selkeytysteho testattiin Ruotsissa SP:ssä (vastaa suomen VTT:tä), ruotsalaisten alan standardien mukaisesti. Testitulosten mukaan Lokalon lietteenerotuskyky on erinomainen. Lokaloita on kahta kokoa: 1 5 ja 5 10 henkilön talouksille sekä useita käytännöllisiä kansivaihtoehtoja kohteen mukaan. Kolmoset on perinteinen kolmen säiliön yhdistelmä, jonka tilaaja voi koota ohjeiden mukaisesti itse. Säiliöiden kokoamiseen ja asentamiseen tarvitaan kevyt nostokapasiteetti, esim. traktorikaivuri on riittävä. Sekä Lokalo että Kolmoset ovat molemmat turvallisia, käyttövarmoja säiliöitä, joista on pitkäaikainen käyttökokemus. SP Sveriges Provning- och Forskiningsinstitut. Rapport PO 07159, päiväys 2000-09.13. Kolmoset Umpisäiliöt Lokalo Umpisäiliöitä joudutaan käyttämään yleensä vaativissa maaperä- ja vesistöolosuhteissa. Tällöin kunnan määräyksissä voidaan säätää, että kaikki talousjätevesi tai mahdollisesti vain vessavesi on johdettava umpisäiliöön. Jälkimmäisessä tapauksessa vessavedellä eli ns. mustalla vedellä on oma viemäriputkistonsa erillään muusta jätevedestä eli harmaasta vedestä. Tällaista järjestelmää kutsutaan kaksivesijärjestelmäksi. Umpisäiliön hankinnassa on tärkeää valita riittävän tilava säiliö, jotta tyhjennysten määrä pystytään minimoimaan. Rudus Betonituote valmistaa kompakteja Umpilo-umpisäiliöitä aina 6.5 m 3 :iin asti. Tämän kokoisen kuorman pystyy loka-auto hoitamaan kerralla. Suuremmat eli Jätti-umpisäiliöt tehdään EK-kaivoina. Kaksivesijärjestelmässä 10 m 3 :n säiliölle tulee tyhjennyskertoja jatkuvassa käytössä 5-henkisessä taloudessa keskimäärin neljästä kuuteen vuodessa. Taajamien läheisyydessä tyhjennyskerran hinta on yleensä n. 100 euroa (v. 2007). On hyvä tarkistaa etukäteen paikallisen tyhjennysyrittäjän käytössä olevan kaluston kapasiteetti. Umpisäiliöksi voit valita Rudus Betonituotteen Umpilon tai Jätin 3, 5 tai 6.5 m 3 :n Umpilo on helppo ratkaisu. Umpisäiliö tuodaan valmiina käyttöpaikalle ja sen voi tilaaja itse saattaa toimintakuntoon asennuksen yhteydessä. Yhdistämällä säiliöitä toisiinsa saadaan kapasiteettia kasvatetuksi tarpeen mukaan. Umpilo Jätti Jätti on kokonaisuus, joka rakennetaan ostajan toiveiden mukaisesti. Jätti valmistetaan esivalmistetuista osista, jotka kootaan säiliöksi käyttöpaikalla. Jätin asennus vaatii aina nosturin ja osaavan asennushenkilöstön. Kun tarvitaan mittavamman, 10 m 3 :n ja isomman umpisäiliön kapasiteettia, on Jätti oikea ratkaisu. Rudus Betonituote suosittelee jatkuvassa käytössä olevien saostussäiliöiden tyhjentämistä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Betonisäiliöiden tuuletusvaatimus: Tuuletusputki katolle, ei alipaineventtiiliä. www.rudus.fi/betonituote 7
Kaivot UUTUUS! Kastelukaivo/palokaivo Kastelukaivo on ympäristölle ystävällinen tuote, jossa hyödynnetään luonnon omia vesivaroja ja samalla säästetään kiinteistön omistajan kuluja. Kun kiinteistön talon katolle satava vesi kerätään talteen, suuri määrä kasteluvettä saadaan hyötykäyttöön. Samalla säästyy selvää rahaa, koska kasteluvettä ei tarvitse ottaa kunnallisesta vesijohtoverkosta. Perusmitoituksessa kastelukaivon koko on 3 m 3. Kun kaivo on tilava, saadaan riittävästi sadevettä talteen, jolloin kuivinakin kausina voi kastella puutarhaansa reilusti. Sateinen kesä taas ei tuo ongelmia, koska kaivon täyttyessä ylimääräinen vesi johdetaan imeytyskaivoon tai vaihtoehtoisesti kunnalliseen sadevesijärjestelmään. Imeytyskaivo on erinomainen ratkaisu, kun vettä ei voida johtaa kunnalliseen viemäriverkostoon tai kun sadevedet ohjautuisivat naapurin tontille. Käyttämällä imeytyskaivoa ei ympäristöä tarvitse kuormittaa lainkaan, vaan sadevesi ohjautuu maaperään, missä siitä aikanaan tulee hyvää pohjavettä. On kuitenkin varmistuttava siitä, että maaperä pystyy imemään ylimääräisen veden. Suursateiden varalta on imeytyskaivosta tehtävä putkiveto kunnalliseen verkostoon tai avo-ojaan. Järjestelmäkokonaisuuteen kuuluu kaksi 3m 3 :n säiliötä sekä uppopumppu, jolla kasteluvesi saadaan kätevästi pumpattua säiliöstä maan pinnalle. On hyvä tietää, että kastelukaivo toimii myös palokaivona. Palolaitoksen sammutuspaloautojen oma vesitilavuus vaihtelee yleensä 2-4 kuution välillä. Palokaivon tuoma 3 kuution lisäsammutusvesi antaa siis merkittävää turvaa hajaasutusalueella asuvalle. Talousvesikaivo Talousvesikaivon rakentamisessa on otettava huomioon pohjaveden korkeus ja pohjaveden virtaussuunnat. Näin voidaan varmistaa, että käytettävä talousvesi on mahdollisimman puhdasta. Kaivon rakentamisessa on hyvä noudattaa Suomen ympäristökeskuksen ohjeita. Jotta pintavedet pysyvät poissa kaivosta, täytyy kaivo rakentaa EK-kiintotiivisteillä varustetuista betonirenkaista. Kun kaivon ympärystä lisäksi eristetään muovikalvolla tai tiiviillä luonnonmateriaalilla, kuten savella, vähintään kahden metrin etäisyydelle kaivosta, voidaan olla varmoja, että pintavesi ei pääse valumaan kaivoon. Kaivon ympärystä on hyvä lisäksi routaeristää, niin kaivo ei pääse jäätymään kovanakaan talvena. Hygienia-syistä kaivon sisälle ei saa asentaa mitään ylimääräistä, kuten routalevyjä. Turvallinen kaivo vaatii lisäksi tuuletuksen sekä vahvan ja lukittavan kannen. Talousvesikaivon tyyppikuvat saat Rudus Betonituotteelta. Rudus Betonituote Oy Myynti: Osoite: Puhelin: Fax: Hamina...Vältie 97, 49490 Neuvoton...020 4474 340...020 4474 344 Kurikka...Nummentie 12, 61300 Kurikka...020 4474 350...020 4474 355 Lahti...Orimattilankatu 180, 15680 Lahti...020 4474 360...020 4474 366 Lappeenranta...Kaakkoiskaari 2, 53500 Lappeenranta...020 4474 370...020 4474 377 Lohja...Lohjanharjuntie 930, 08500 Lohja as...020 4474 200...020 4474 255 Nurmijärvi...Otsotie 11, 01900 Nurmijärvi...020 4474 453...020 4474 450 Oulu...Hautakorventie 4 (PL 45), 90501 Oulu...020 4474 390...020 4474 399 Tammisaari...Tiilimäki, 10600 Tammisaari...020 4474 400...020 4474 444 Tampere...Vilusen puistokatu 24, 33710 Tampere...020 4474 410...020 4474 414 Tornio...Raidekatu 12, 95420 Tornio...020 4474 420...020 4474 422 Turku...Vanha Moisiontie 2, 20360 Turku...020 4474 430...020 4474 433 Tuusula...Ristikiventie 2, 04300 Tuusula...020 4474 301...020 4474 333 Lahti, Lappeenranta, Lohja, Nummela, Nurmijärvi, Tampere, Turku, Tuusula 5-2008 www.rudus.fi/betonituote