LIPUTUS...13 VUOKRALAISEN VELVOLLISUUDET...8 AUTOPAIKAT JA AJO KIINTEISTÖLLÄ...13 Vuokranmaksu... 8

VALTION ASUNTOLAINOITTAMAT Myötävaikutus hoitotoimenpiteisiin sekä korjaus- HELSINGIN KAUPUNGIN ja muutostöihin... 8 Vastuu vieraista... 8 KIINTEISTÖYHTIÖT...4 Helsingin kaupunki aravavuokrataloyhtiöiden VUOKRANANTAJAN VELVOLLISUUDET JA omistajana... 4 OIKEUDET...8 Kiinteistöyhtiöt kuuluvat Helsinki -konserniin Huoneiston luovutus vuokralaisen hallintaan... 4... 8 Vuokranmääritysyksiköt... 4 Huoneiston kunto... 8 Omakustannusperiaate... 4 Vuokranantajan oikeus päästä asuinhuoneistoon Vuokrantasausjärjestelmä... 4... 8 Vuokralaisdemokratia... 4 Korjaus- ja muutostyöt sekä hoitotoimenpiteet ALUEELLINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ... 9 VUOKRANANTAJANA...4 MOLEMMINPUOLISET OIKEUDET JA JA KIINTEISTÖJEN YLLÄPITÄJÄNÄ...4 VELVOLLISUUDET...9 Yhtiön perustiedot... 4 Hyvät tavat... 9 Yhtiön tehtävät... 4 VUOKRAVELAN PERINTÄ...9 Toiminnan järjestäminen... 5 Viivästyskorko ja perintäkulut... 9 Yhteystiedot... 5 Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntikulut.. 9 Palveluajat... 5 Häätö ja saatavien perintä ulosottotoimin ja Vikailmoitusten vastaanotto... 5 ulosottomaksut... 9 Päivystys... 5 Maksusopimus... 9 Ovien aukaisupalvelu... 5 SOSIAALISET TUKIMUODOT...9 VUOKRALAISDEMOKRATIA...5 TALON JÄRJESTYSSÄÄNNÖT...9 Vuokralaisdemokratiasääntö... 5 ASUNNON KÄYTTÖ...9 Asukkaiden kokous... 5 Asunnon käyttötarkoitus... 9 Talotoimikunta... 6 Lemmikkieläinten pitäminen... 9 Suojelujohtaja ja (väestö)suojanhoitaja. 6 YLEISET JA YHTEISET TILAT SEKÄ PIHA- Vuokralaistoimikunta... 6 ALUE JA NIIDEN KÄYTTÖ...9 Vuokralaisneuvottelukunta... 6 Yleisiä ja yhteisiä tiloja koskevat yleisohjeet VUOKRA-ASUKKAAKSI TULEMINEN...6... 10 Asunnonhaku... 6 Porrashuone... 10 Asukasvalinta... 6 Hissi... 10 Asunto-osoitus... 6 Ulkoilu- ja urheiluvälinevarastot... 10 Asunnon näyttö... 6 Lastenvaunuvarastot... 10 Vuokrasopimus... 7 Kellari- ja ullakkokäytävät... 10 TALOON MUUTTO, ASUKASLUETTELO, Irtaimistovarastot... 10 TALONKIRJAOTTEET...7 Vuokranantajan antamat ohjeet... 7 Jäähdytetyt talouskellarit... 11 Talopesulat ja pyykinkuivaustilat... 11 Huoneiston kunto huoneistoon muutettaessa Mattopesulat... 11... 7 Tuuletusparvekkeet... 11 Muuton ajankohdasta sopiminen... 7 Maksulliset saunavuorot... 11 Avaimet... 7 Maksuttomat yhteissaunavuorot... 12 Muuttoilmoitus asukasluetteloa varten... 7 Kerho- ja harrastustilat... 12 Muuttoilmoitus väestötietojärjestelmään ja osoitemuutos postiin... 7 Ilmoitus lapsen syntymästä... 7 Kuolinilmoitus... 7 Sähkösopimus... 7 Kaasusopimus... 7 Yhtiökohtaiset erityistilat (monitoimitilat ym.)... 12 Yhtiökohtaiset erityissäilytystilat (moottoripyörätallit ym. vuokrattavat varastointitilat)... 12 Piha- ja leikkialueet... 12 Ote talonkirjasta ( yhtiössä asuva )... 7 Yhteispihat... 12 Ote talonkirjasta ( uusi asukas )... 7 LIPUTUS...13 VUOKRALAISEN VELVOLLISUUDET...8 AUTOPAIKAT JA AJO KIINTEISTÖLLÄ...13 Vuokranmaksu... 8 Autopaikkoja koskevat yleiset periaatteet13 Muut maksuvelvoitteet... 8 Autotallit... 13 Huoneiston hoito... 8 Autohalli... 13 Vikailmoitukset... 8 Vieraspaikat... 13 Moottori- ja sisälämmittimet... 13 Sivu 1

Luvaton pysäköinti... 14 Sähköturvallisuus... 23 Huoltoajo... 14 Pienten lasten turvallisuus... 23 JÄTEHUOLTO...14 Liukkauden torjunta... 23 Jätelajit ja jätehuollon järjestäminen VAKUUTUSTURVA...23 pääkaupunkiseudulla... 14 Kiinteistövakuutus... 23 Jätteiden lajittelu... 14 Kotivakuutus... 24 Jätteet, joita ei saa jättää kiinteistön jäteasemalle HUONEISTON TAI SEN OSAN HALLINNAN... 14 LUOVUTUS...24 Ongelmajäte... 15 Asumislupa ja alivuokraus... 24 Lisätiedot jätehuollosta... 15 Väliaikainen poikkeuslupa... 24 HUONEISTON SEKÄ SEN LAITTEIDEN JA Asuinhuoneiston toisen käytettäväksi VARUSTEIDEN KÄYTTÖ JA HOITO...15 luovuttaneen ja luovutuksensaajan vastuu Sähköjärjestelmä ja -laitteet... 15... 24 Antennijärjestelmä ja -laitteet sekä TV-kanavat Vuokraoikeuden siirto... 24... 15 AVIOERON TAI YHTEISELÄMÄN Puhelin- ja tietoliikennejärjestelmä ja -laitteet LOPETTAMISEN VAIKUTUS... 15 VUOKRASUHTEESEEN...24 Internet... 15 MENETTELY VUOKRALAISEN KUOLLESSA Jääkaapit ja pakastimet... 15 Sähköliesi... 16...25 Kaasuliesi... 16 ASUNNONVAIHDOT...25 Lämmitysjärjestelmä ja -laitteet... 16 Asunnonvaihdon edellytykset... 25 Vesijärjestelmä ja -laitteet... 16 Vaihtohakemukset ja liitteet... 25 Pesukoneiden liitännät... 16 Hakemuksen voimassaolo... 25 Pyykinpesukone ja astianpesukone... 17 Isännöitsijänlausunto... 25 Viemärijärjestelmä ja -laitteet... 17 Irtisanomisajat ja muutot... 25 Vesilukot ja lattiakaivot... 17 Avaimet... 25 Ilmanvaihtojärjestelmä ja -laitteet... 17 Keskinäinen vaihto oman kiinteistöyhtiön sisällä Huoneistokohtaiset ilmastointilaitteet... 18 ja kaupungin kiinteistöyhtiöiden välillä. 25 Liesikuvut... 18 Vaihto vapautuvaan asuntoon oman Liesituulettimet... 18 kiinteistöyhtiön sisällä ja kaupungin Tuuletus... 18 kiinteistöyhtiöiden välillä... 26 Asunnon porrastaso-ovi, ulko-ovet ja huoneiston Asunnonvaihdon hakeminen kiinteistöviraston lukitus... 18 asuntoasiainosaston kautta... 26 Kylpyhuone... 18 ASUMISHÄIRIÖT, VALITUSMENETTELYT JA Keittiö... 19 Parveke... 19 MAHDOLLISET SEURAAMUKSET...26 Huoneiston huono hoito... 26 Asuntopiha... 19 Häiritsevä elämäntapa... 26 KIINTEISTÖN JA HUONEISTOJEN Sääntörikkomusilmoitus... 26 KUNNOSSAPITO...19 Varoitus vuokrasopimuksen purkamisen varalta Korjaus- ja kustannusvastuut... 19... 27 Asukkaan omatoimiset korjaus- ja muutostyöt Vuokrasopimuksen purkaminen vuokranantajan... 19 puolelta... 27 Kosteus- ja mikrobivauriot... 20 Vuokrasopimuksen irtisanominen ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN...20 vuokranantajan puolelta... 27 Kiinteistöyhtiön energiansäästötoimenpiteet Häätö... 27... 20 ASIATTOMIEN OLESKELU KIINTEISTÖN Energiaekspertti... 20 YLEISISSÄ JA YHTEISISSÄ TILOISSA...27 Asukkaan muisti- ja vinkkilista... 20 ILKIVALTA...27 TURVALLISUUS...21 VUOKRASOPIMUKSEN IRTISANOMINEN Kiinteistön turvallisuussuunnitelma... 21 VUOKRALAISEN PUOLELTA...27 Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia 21 MÄÄRÄAIKAINEN VUOKRASOPIMUS...28 Paloturvallisuus... 21 ASUNNOSTA POISMUUTTO...28 Palovaroitin... 22 Poismuuttoilmoitus väestötietojärjestelmään Lukitusturva... 22... 28 Talosuojelu... 22 Poismuuttoilmoitus isännöitsijätoimistoon28 Väestönsuojelu... 22 Avainten palautus... 28 Väestönsuoja... 22 Sivu 2

Sälekaihtimet... 28 Asukkaan oma ovisilmä, turvalukko ja varmuusketju... 28 Asuntopihan luvalliset omat rakennelmat ja istutukset... 28 Asuntokohtaiset ohjemateriaalit... 28 Asunnon ja sille kuuluvien tilojen tyhjennys ja siivous... 28 Muuta muistettavaa... 28 LIITE 1 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT... 29 LIITE 2 KUSTANNUSVASTUUTAULUKKO... 31 Hyvät Helsingin kaupungin aravavuokratalojen asukkaat Tämä asumisopas jaetaan jokaiseen huoneistoon ja taloihin muuttaville uusille asukkaille. Asumisoppaan tarkoituksena on tutustuttaa sinut Helsingin kaupungin aravavuokratalojen hallintoon ja toimintaan, selvittää asemaasi vuokralaisena sekä opastaa asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Kaikki kaupungin aravavuokrataloyhtiöt toimivat samojen lakien ja määräysten mukaan ja niillä on yhteinen tarkoitus asuntojen ja asumispalvelujen tarjoajina. Joissakin yksittäisissä menettelytavoissa voi olla yhtiökohtaisia eroja. Tässä asumisoppaassa yhtiökohtaiset tekstit on kirjoitettu vinotekstillä, sekä viimeisimmät muutokset 31.3.2002 jälkeen punaisella fontilla. Toimiva asuminen saavutetaan parhaiten asukkaiden, omistajan ja asumispalvelujen tuottajien yhteistyöllä. Jokainen voi vaikuttaa yhteisen tavoitteen toteutumiseen tutustumalla tähän asumisoppaaseen, säilyttämällä sen ja huomioimalla oppaassa esitetyt asiat omassa asumisessaan. Helsingissä 31.3.2002 HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖYHTIÖT Päivitetty Kumpulan Kiinteistöt Oy:ssä tammikuussa 2007. Sivu 3

VALTION ASUNTOLAINOITTAMAT HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖYHTIÖT Helsingin kaupunki aravavuokrataloyhtiöiden omistajana Helsingin kaupunki on järjestänyt valtion asuntolainoittamien kaupungin vuokratalojen rakennuttamisen, omistamisen ja ylläpidon omistamiinsa kiinteistöosakeyhtiöihin, joissa on yhteensä noin 43.000 vuokra-asuntoa ja noin 85.000 asukasta. Kiinteistöyhtiöt kuuluvat Helsinki -konserniin Kaupunki käyttää omistamissaan kiinteistöosakeyhtiöissä ylintä päätösvaltaa yhtiökokouksen kautta. Yhtiöiden toimintaa ohjaavat myös kiinteistöyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien kokous, sen työvaliokunta ja jaostot sekä kiinteistöjen kehittämisyksikkö kiinteistövirastossa. Lisäksi kaupungin eri viranomaistahot antavat kiinteistöyhtiöitä koskevia määräyksiä ja ohjeita niille kuuluvan määräys- ja toimivallan puitteissa. Kiinteistöyhtiöt toimivat osana Helsinki -konsernia. Kaupunki toteuttaa alue- ja asuntopolitiikkaa päättämällä aravavuokratalojen sijainnista ja tekemällä aravavuokratalojen asukasvalinnat. Kaupunki seuraa ja valvoo omistamiensa kiinteistöyhtiöiden toimintaa ja toiminnan tuloksia. Vuokranmääritysyksiköt Kiinteistöyhtiön talot kuuluvat eri vuokranmääritysyksiköihin sen mukaan kuin ne on rakennusvaiheessa lainoitettu. Vuokranmääritysyksiköstä käytetään lyhennystä VMY. Saman kiinteistöosakeyhtiön omistamissa taloissa voi olla erisuuruiset neliövuokrat riippuen siitä, mihin vuokranmääritysyksikköön talo kuuluu. Omakustannusperiaate Aravavuokratalot toimivat omakustannusperiaatteella. Rakennus- ja korjauslainojen lyhennykset ja korot sekä kaikki ylläpitokustannukset katetaan vuokrilla ja muilla vuokralaisilta perittävillä maksuilla. Kaupunki ei maksa mitään aravavuokratalojen kustannuksia. Vuokrantasausjärjestelmä Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaupungin aravavuokratalojen asuntojen tontinvuokrat on tasattu sektoreittain siten, että keskikaupungin asuntojen vuokriin sisältyvät tontinvuokrat ovat korkeampia kuin kauempana keskustasta sijaitsevien asuntojen. Kiinteistöyhtiökohtaisesti tasataan vuokranmääritysyksikköjen kesken asuntojen pääomakustannukset. Tasattavia kustannuksia voivat olla esimerkiksi rakennus- ja peruskorjauslainojen lyhennykset ja korot sekä suuret korjausmenot. Tavanomaisia hoitokuluja ei tasata kohteiden kesken vaan jokainen vuokranmääritysyksikkö vastaa omista hoitomenoistaan itse. Tasausjärjestelmä ei tarkoita sitä, että kiinteistöyhtiön kaikissa vuokranmääritysyksiköissä on sama vuokra. Eri kohteiden vuokrat voivat erota toisistaan mm. talojen iän, kunnon, varustelutason, sijainnin, ja kohdekohtaisten hoitomenojen perusteella. Vuokralaisdemokratia Helsingin kaupungin omistamien valtion asuntolainoittamien vuokratalojen hallinnossa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymää vuokralaisdemokratiasääntöä, jonka tarkoituksena on yhteishallintolain tarkoittama asukkaiden ja omistajan yhteistoiminta asumisessa ja kiinteistöjen ylläpidossa. ALUEELLINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ VUOKRANANTAJANA JA KIINTEISTÖJEN YLLÄPITÄJÄNÄ Yhtiön perustiedot Kumpulan Kiinteistöt Oy on Helsingin kaupungin omistama aravavuokrataloyhtiö. Yhtiöön kuuluu vuoden 2005 jälkeen 16 omaa vuokranmääritysyksikköä. Yhtiön isännöintiin kuuluu lisäksi kolme Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Korkotukiasunnot Oy:n kohdetta Tulvaniityntie 4, E.J.Nyströmin polku 3 ja Valtimontie 3 sekä erillisyhtiönä Asunto-oy Helsingin Käpyläntie 1. Kaikissa kiinteistöissä asuu yhteensä reilut 4.250 asukasta. Yhtiö voi lisäksi hoitaa sopimusperusteisesti myös muita kaupungin kokonaan tai osittain omistamien kiinteistöjen isännöintiä ja huoltoa. Yhtiön tehtävät Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimialana on Helsingin kaupungin alueella hallita vuokraamiaan tontteja ja tonteilla olevia rakennuksia, joissa olevat huoneistot luovutetaan vuokralle. Yhtiö voi lisäksi omistaa osakkeita ja hoitaa Helsingin kaupungin osittain tai kokonaan omistamien kiinteistöjen isännöintiä ja huoltoa. Sivu 4

Toiminnan järjestäminen Yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen. Yhtiöllä on hallituksen nimittämä toimitusjohtaja. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toiminnan järjestämisestä osakeyhtiölain mukaisesti. Isännöinti-, huolto- ja korjaus- sekä siivoustoimen työntekijät toimivat toimitusjohtajan alaisuudessa. Kiinteistön ylläpitoon liittyvät tuotteet ja palvelut, joita ei voida tai joita ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa omalla henkilökunnalla, ostetaan kyseisten tuotteiden ja palveluiden toimittajilta. Yhteystiedot Isännöitsijätoimisto Posti- ja käyntiosoite: Kumpulanportti 3, 00520 Helsinki Puhelinnumero: (09) 777 1830 Telefax: (09) 792 903 Sähköposti: asiakaspalvelu@kumpulankiinteistot.fi Huoltokeskus Kunnalliskodintie 6 ( A-talo lisäsiipi ) Puhelinnumero: (09) 795 651 Puhelinpäivystysajat arkisin 7 9 ja 12-13 Palveluajat Toimisto on avoinna ma 9-17 ja ti-pe 9-15 Puhelinvaihde palvelee ma 9-17 ja ti-pe 9-16. Arkisin klo 7-9 toimiston puhelinvaihteen 777 1830 automaattivastaaja ilmoittaa päivystäjien numeron. Edellä mainitun johdosta tulee kyseisenä aikana tehtävät kiireelliset hätä- ja vikailmoitusasiat ilmoittaa huoltokeskuksen numeroon ( 09 ) 795 651. Vikailmoitusten vastaanotto Vikailmoitukset tehdään ensisijaisesti, huoltokeskukseen tai isännöitsijätoimiston asiakaspalveluun, jossa ne kirjataan yhtiön vikailmoitusjärjestelmään. Vioista voi ilmoittaa myös suoraan aluekiinteistönhoitajalle. Päivystys Normaalien työaikojen ulkopuolella on jatkuva päivystys. Päivystys tekee vain välttämättömiä tehtäviä, joita ei voi siirtää seuraavaan työpäivään. ja tilanteissa joissa huoltokeskuksella ei vastata puhelut kääntyvät isännöitsijätoimiston vaihteeseen. Päivystäjien suorat GSM-numerot ovat päivystysalueella 1, Jokiniementie 5, Lohkopellontie 7; Valtimontie 1, Isonniitynkatu 5, Sofianlehdonkatu 6, Sofianlehdonkatu 10, Valtimontie 3, Tulvaniityntie 4, E.J.Nyströmin polku 3 ja Käpyläntie 1 050-358 3131 ja päivystysalueella 2, Kunnalliskodintie 6, Juhana Herttuan tie 7 ja 11, Juhana- Herttuan tie 15 ( Vaunhustentalo ), Kunnalliskodintie 1 ja Käpyläntie 13 ( Koskelansyrjä ), Kymintie 46 54 ja Limingantie 96 102 ( Puistotalot ), Hämeentie 109, Hämeentie 122 126, Hämeentie 128, Gunnel Nymanin katu 5 ja Väinö Auerin katu 6. 050-358 3141. Päivystysnumerot eivät ole käytössä normaalina työaikana. Päivystysnumerot ovat myös talojen ilmoitustauluilla ja / tai portaiden ulko-ovien / tuulikaappien ovilaseissa sekä kotisuillamme www.kumpulankiinteistot.fi Ovien aukaisupalvelu Ovien aukaisupalvelua voi saada vain isännöitsijätoimiston asukasluetteloon merkitty henkilö. Palvelun saajan on ennen oven aukaisua todistettava henkilöllisyytensä. Ovien aukaisupalvelusta peritään kiinteistöyhtiön hallituksen kulloinkin päättämä maksu. Aukaisupalvelun hinnasto on porraskäytävän ilmoitustaululla. VUOKRALAISDEMOKRATIA Vuokralaisdemokratiasääntö Yhtiön kotisivuilla on erikseen uusi vuonna 2006 käyttöön otettu Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymä vuokralaisdemokratiasääntö, jossa esitetään, miten vuokralaisdemokratia on järjestetty Helsingin kaupungin aravavuokrataloissa. Isännöitsijätoimiston suljettuna ollessa puhelinvaihde 777 1830 antaa päivystyksen suorat puhelinnumerot tai vaihtoehtoisesti voi puhelun opastetusti siirtää soiton yhteydessä päivystäjille. Normaalin työajan ulkopuolella Asukkaiden kokous Lakisääteinen asukkaiden kokous kutsutaan koolle vähintään kerran kalenterivuodessa. Koolle kutsuja on talotoimikunta tai omistaja. Sivu 5

Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat kaikki talossa vakinaisesti asuvat 18 vuotta täyttäneet henkilöt ja liikeja toimistotilojen välittömät haltijat. Asukkaiden kokouksessa käsitellään talotoimikunnan, talon asukkaiden ja talon omistajan sen käsiteltäväksi esittämät asiat. Asukkaiden kokous mm. valitsee talotoimikunnan tai luottamushenkilön ja nimittää talon asukkaiden ehdokkaat kiinteistöyhtiön luottamuselimiin. Talotoimikunta Lakisääteinen asukkaiden kokouksen valitsema talotoimikunta tai luottamushenkilö toimii asukkaiden paikallishallinto- ja yhteistyöelimenä. Talotoimikunnalla on mahdollisuus vaikuttaa mm. kiinteistön käyttöön, hoitoon, huoltoon, siivoukseen, korjauksiin, vuokranmääritykseen ja pitkän aikavälin suunnitteluun. Talotoimikunta päättää mm. kerhotilojen käytöstä sekä esim. talkoiden järjestämisestä ja voi muillakin tavoilla myötävaikuttaa asumisen viihtyvyyteen ja toimivuuteen talossa. Suojelujohtaja ja (väestö)suojanhoitaja Talotoimikunta valitsee talolle lakisääteisen suojelujohtajan ja suojanhoitajan, joiden tehtävänä on omalta osaltaan toimia talon turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Suojelujohtaja ja suojanhoitaja saavat tehtäviinsä koulutuksen, jonka kiinteistöyhtiö maksaa. Suojelujohtaja jakaa tietoa suojeluasioista edelleen talon asukkaille. Vuokralaistoimikunta Kiinteistöyhtiön vuokranmääritysyksikköjen yhteistyöelimenä toimii vuokralaistoimikunta, jonka jäseninä ovat talotoimikuntien puheenjohtajat tai luottamushenkilöt jokaisesta vuokranmääritysyksiköstä. Koolle kutsuja on vuokralaistoimikunnan puheenjohtaja tai omistaja. Vuokralaistoimikunta tekee asukkaiden kokousten tekemien ehdokasasettelujen perusteella esityksen asukkaiden edustajien ja varaedustajan valitsemisesta kiinteistöosakeyhtiön hallitukseen sekä asukkaiden edustajan valitsemisesta yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi tai nimeää vuokranmääritysyksikköjen yhteisen talouden ja hallinnon valvojan. Vuokralaistoimikunta nimeää asukkaiden kokousten asettamista ehdokkaista asukkaiden edustajan kiinteistöyhtiön työmaatoimikuntaan. Vuokralaisneuvottelukunta Vuokralaisneuvottelukunta toimii Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden vuokralaistoimikuntien yhteistyöelimenä ja kaikkien vuokralaisten edustajana. Neuvottelukunnassa on jäseninä kunkin vuokralaistoimikunnan puheenjohtaja sekä yksi kunkin vuokralaistoimikunnan valitsema jäsen. VUOKRA-ASUKKAAKSI TULEMINEN Asunnonhaku Vuokra-asuntohakemuksia saa Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asuntoasianosastolta ja kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden isännöitsijätoimistoista. Hakemuksissa on tarvittavat ohjeet täyttämisestä ja vaadittavista liitteistä. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asuntoasiainosasto Asuntopalvelupiste: Toinen linja 7, avoinna ma 9-17, tipe 9-15 (15.6.-15.8. ma-pe 9-12) Postiosoite: PL 2201, 00099 Helsingin kaupunki Puh. (09) 7099 3300, puhelinpalvelu ma-pe 9-10 ja 14-15 Internet: asuntoasiainosasto sähköposti: asuntoas@kv.hel.fi Asukasvalinta Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asuntoasiainosasto tekee asukasvalinnat, jotka se esittää jälkikäteen kaupungin asuntolautakunnalle hyväksyttäviksi. Valtio antaa lakien, asetusten ja viranomaismääräysten kautta määräykset periaatteista, joita asuntojen jaossa on noudatettava. Helsingin kaupungilla on valtion antamiin määräyksiin perustuvat Helsingin kaupunginhallituksen ja asuntolautakunnan hyväksymät ohjeet asunnonjaosta. Yleisesti asukasvalinnassa asetetaan etusijalle asunnottomat ja muut kiireellisessä asunnontarpeessa olevat helsinkiläiset. Asunto-osoitus Asunto-osoituksen saajalle toimitetaan kirjallinen asunto-osoitus, jossa annetaan ohjeet vuokrasopimuksen tekemistä varten. Asunnon näyttö Sivu 6

Asunnon näytöstä voi ottaa yhteyttä asunto-osoitukseen merkittyyn vuokranantajana toimivan kiinteistöyhtiön isännöitsijätoimistoon, josta saa tarvittavat ohjeet. Vuokrasopimus Vuokralaiseksi tuleminen edellyttää kirjallisen vuokrasopimuksen tekemistä vuokranantajana toimivan kiinteistöosakeyhtiön kanssa asunto-osoituksessa mainitun määräajan kuluessa ehdolla, että asunto-osoitus raukeaa. Vuokrasopimuksessa sovitaan vuokrasuhteen ehdoista. TALOON MUUTTO, ASUKASLUETTELO, TALONKIRJAOTTEET Vuokranantajan antamat ohjeet Vuokranantaja voi vuokrasopimuksen tekemisen yhteydessä antaa asumisen aloittamiseen ja asumiseen liittyviä ohjeita. Niihin kannattaa tutustua huolellisesti ennen muuttoa. Toimimalla ohjeiden mukaisesti muutto ja asuminen sujuvat parhaiten. Huoneiston kunto huoneistoon muutettaessa Vuokranantaja tarkastaa huoneiston edellisen vuokralaisen vuokrasopimuksen päättyessä. Vuokranantajan on huolehdittava, että huoneisto on asuinhuoneiston vuokraamisesta säädetyn lain edellyttämässä kunnossa. Koska vuokralaisten vaihtuessa on usein vain vähän aikaa tarvittavien toimenpiteiden järjestämiseen ja tekemiseen, ei ole aina mahdollista tehdä kaikkia tarvittavia toimenpiteitä uuden asukkaan sisään muuttoon mennessä. Silloin vuokranantajan ja vuokralaisen on sovittava tarvittavista asioista. Joustavuudella ja yhteistyöllä päästään näissä tilanteissa parhaaseen lopputulokseen. Huoneistoon muuttavista on tehtävä muuttoilmoitus isännöitsijätoimistoon asukasluetteloa varten. Vain asukasluetteloon merkitty henkilö voi saada oven aukaisupalvelua, jos avaimet ovat esim. kadonneet. Muuttoilmoitus väestötietojärjestelmään ja osoitemuutos postiin Ilmoitus muutosta on lain mukaan tehtävä aina, kun kotikunta tai siellä oleva asuinpaikka muuttuu. Ilmoitus väestötietojärjestelmään on tehtävä viikon kuluessa muuttopäivästä. Suomen Posti Oy:n ja väestökirjahallinnon (Väestörekisterikeskus ja maistraatit) yhteisellä muuttoilmoituksella voit tehdä lakisääteisen ilmoituksen muutosta maistraatille ja osoitteenmuutoksen postille. Tiedot välittyvät väestötietojärjestelmään ja Postin osoitetietojärjestelmään. Lisätietoja mm. sähköisestä muuttoilmoituksesta saa internetistä osoitteesta www.vaestorekisterikeskus.fi. Ilmoitus lapsen syntymästä Lapsen syntymästä on ilmoitettava isännöitsijätoimistoon asukasluetteloa varten. Kuolinilmoitus Kuolinpesän on ilmoitettava asukkaan kuolemasta isännöitsijätoimistoon asukasluettelon ylläpitoa varten. Sähkösopimus Huoneistoon muuttavan vuokralaisen on huolehdittava sähkösopimuksen tekemisestä hyvissä ajoin. Muuton ajankohdasta sopiminen Avainten noudosta ja muuton ajankohdasta kannattaa sopia isännöitsijätoimiston kanssa etukäteen. Avaimet Huoneiston ja siihen liittyvien muiden tilojen avaimet voi noutaa isännöitsijätoimiston ilmoittamana ajankohtana. Muuttoilmoitus asukasluetteloa varten Kaasusopimus Huoneistoon muuttavan vuokralaisen on tarvittaessa huolehdittava kaasusopimuksen tekemisestä hyvissä ajoin. Ote talonkirjasta ( yhtiössä asuva ) Otteen talonkirjasta saa isännöitsijätoimistosta odottaessa, mikäli on yhtiössä jo asuva asukas. Ote talonkirjasta ( uusi asukas ) Sivu 7

Kumpulan Kiinteistöt Oy:ssä otteen talonkirjasta saa viimeistään muuttoilmoituksen jättöpäivän jälkeisenä kolmantena arkipäivänä tai muuten sovitusti. VUOKRALAISEN VELVOLLISUUDET Vuokralaisella on lakisääteisiä ja sopimusperusteisia velvoitteita, jotka on täytettävä. Velvoitteiden laiminlyönnistä voi seurata vuokrasopimuksen purkaminen ja korvausvastuu aiheutuneista vahingoista. Vuokranmaksu Vuokra on maksettava viimeistään toisena päivänä vuokranmaksukuukauden alusta lukien, jollei maksuajasta ole toisin sovittu. Vuokranmaksu on niin tärkeä asia, että sen laiminlyöntiin liittyviä toimenpiteitä käsitellään tässä asumisoppaassa erikseen omana kohtanaan. Vuokralaisen on viipymättä ilmoitettava vuokranantajalle huoneiston vahingoittumisesta tai sellaisesta puutteellisuudesta, jonka korjaamisesta vuokranantaja on vastuussa. Ilmoitus on tehtävä heti, jos korjaus on vahingon suurenemisen estämiseksi suoritettava viipymättä. Jos huoneisto jätetään käyttämättä pitkäksi aikaa, vuokralaisen on ilmoitettava siitä vuokranantajalle ja varattava tälle mahdollisuus päästä huoneistoon. Myötävaikutus hoitotoimenpiteisiin sekä korjausja muutostöihin Asukkaiden tulee myötävaikuttaa sovittujen hoitotoimenpiteiden ja korjaus- ja muutostöiden tekemiseen perehtymällä niitä koskeviin ohjeisiin ja noudattamalla niitä. Yleisimmät asukkaan myötävaikutusvelvoitteet ovat: - huoneistoon sisään päästäminen ilmoitettuna aikana - tarvittavan työtilan järjestäminen siirtämällä huonekaluja ym. irtaimistoa ohjeiden mukaan - tilanteen järjestäminen siten, etteivät lemmikkieläimet häiritse ilmoitetun työn tekemistä - tarvittavan työrauhan antaminen Muut maksuvelvoitteet Vuokralaisen on huolehdittava myös muista maksuvelvoitteistaan, joita voivat olla: - muut vuokrat (autotalli-, autopaikkavuokrat ja vuokrattavien varastotilojen vuokrat) - käyttökorvaukset (sauna- ja pesulamaksut, muu maksullinen yhteistilojen käyttö) - kotioven aukaisupalvelu - maksulliset käyttäjäpalvelut - lisäavaimet - vesimaksut, jos huoneistossa on huoneistokohtainen vesimittari - vuokralaisen kustannusvastuun piiriin kuuluvat lisäja muutostyöt - vuokralaisen kustannusvastuun piiriin kuuluvat korjaukset - vuokralaisen korvausvastuulle kuuluvat vuokranantajalle aiheutetut muut kustannukset Huoneiston hoito Vuokralaisen on hoidettava huoneistoa ja käytössään olevia kiinteistön ja rakennuksen tiloja huolellisesti. Vikailmoitukset Vastuu vieraista Asuinhuoneistojen vuokraamisesta säädetyn lain ja talon järjestyssääntöjen perusteella asukkaat vastaavat myös siitä, miten heidän vieraansa toimivat ja käyttäytyvät kiinteistön alueella ja ovat tarvittaessa velvollisia ryhtymään tarvittaviin toimiin järjestyksen palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. VUOKRANANTAJAN VELVOLLISUUDET JA OIKEUDET Huoneiston luovutus vuokralaisen hallintaan Vuokranantajan on pidettävä huoneisto vuokralaisen saatavana sinä päivänä, jona vuokralaisella on oikeus saada se hallintaansa. Huoneiston kunto Huoneiston on vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana oltava sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet huomion ottaen kohtuudella voi vaatia, jollei muusta kunnosta ole sovittu. Vuokranantajan oikeus päästä asuinhuoneistoon Vuokralaisen on viipymättä sopivana ajankohtana päästettävä vuokranantaja vuokranantajan huoneistoon huoneiston kunnon ja hoidon valvomista varten. Jos huoneisto on uudelleen vuokrattavissa, vuokranantajalla on Sivu 8

oikeus näyttää huoneistoa vuokranantajalle ja vuokralaiselle sopivana aikana. Korjaus- ja muutostyöt sekä hoitotoimenpiteet Vuokranantajalla on oikeus suorittaa välittömästi hoitotoimenpide tai korjaus- ja muutostyö, jota ei voi vahinkoa aiheuttamatta siirtää. Myös hoitotoimenpide tai korjaus- ja muutostyö, joka ei aiheuta olennaista haittaa tai häiriötä vuokraoikeuden käyttämisessä, saadaan suorittaa, edellyttäen, että vuokranantaja ilmoittaa siitä vuokralaiselle vähintään 14 päivää ennen työn aloittamista. Jos vuokranantaja haluaa suorittaa huoneistossa muun kuin edellä tarkoitetun korjaus- tai muutostyön, vuokranantajan on ilmoitettava siitä vuokralaiselle vähintään kuusi kuukautta ennen työn aloittamista. MOLEMMINPUOLISET OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Hyvät tavat Vuokrasopimussuhteessa, kuten yleensä sopimussuhteissa, on molempien osapuolien noudatettava hyviä tapoja. VUOKRAVELAN PERINTÄ Viivästyskorko ja perintäkulut Vuokranantaja ryhtyy kaikissa tapauksissa heti tarvittaviin toimenpiteisiin vuokranmaksun viivästyessä. Viivästyneestä summasta joutuu maksamaan koron. Maksumuistutuksesta joutuu velan suuruudesta riippumatta maksamaan vuokranantajayhtiön hallituksen kulloisenkin päätöksen mukaiset perintäkulut. Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntikulut Vuokravelan kasvaessa vuokralaisen kahden kuukauden maksuvastuun (asumistuen saajalla kahden kuukauden omavastuun) suuruiseksi, maksumuistutuksessa asetetaan velan maksamiselle määräaika, jonka jälkeen vuokranantaja ryhtyy oikeudellisiin toimiin vuokrasopimuksen purkamiseksi ja saataviensa perimiseksi. Velallinen vastaa oikeudenkäyntikuluista oikeuden päätöksen mukaisesti. Oikeuden päätös aiheuttaa yleensä merkinnän luottotietoihin. Häätö ja saatavien perintä ulosottotoimin ja ulosottomaksut Oikeuden päätöksen saatuaan vuokranantaja tarkastaa, onko vuokralainen heti luovuttanut huoneiston vuokranantajan vapaaseen hallintaan oikeuden päätöksen mukaisesti. Tarvittaessa ulosottovirastosta tilataan häätö ja saatavien perintä. Velallinen vastaa ulosottomaksuista. Häädön saanut ei yleensä saa uutta kaupungin vuokraasuntoa. Maksusopimus Maksuvaikeuksista kannattaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ottaa yhteys isännöitsijätoimistoon ja sopia velan maksamisesta (maksuerät ja maksuaikataulu). Maksusopimusta on ehdottomasti noudatettava. Maksusopimuksesta ja vuokrasopimuksen jatkamisesta voi neuvotella vielä oikeuden tuomittua vuokrasopimuksen puretuksi, mutta sopimuksen syntymiselle ei ole edellytyksiä, jos vuokralainen ilmeisen toistuvasti on laiminlyönyt vuokranmaksun tai muilla tavoin ollut piittaamaton velvoitteistaan. SOSIAALISET TUKIMUODOT Yhteistyössä asianomaisen sosiaaliviranomaisen kanssa kannattaa tarkastaa asumis- tai toimeentulotuen edellytysten täyttyminen omalta kohdaltaan. TALON JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Talon järjestyssäännöt ovat tämän oppaan lopussa liitteessä 1. Järjestyssääntöjen mukainen elämä on jokaisen oikeus ja velvollisuus. ASUNNON KÄYTTÖ Asunnon käyttötarkoitus Huoneistot on tarkoitettu vain asumiskäyttöön, ellei vuokrasopimuksessa tai erikseen ole nimenomaan toisin sovittu. Lemmikkieläinten pitäminen Tavanomaisten lemmikkieläinten pitäminen huoneistossa on sallittua, elleivät eläimet tuota häiriötä tai vahingoita huoneistoa. Ammattimainen eläinten kasvattaminen tai hoitaminen ei ole sallittua. YLEISET JA YHTEISET TILAT SEKÄ PIHA- ALUE JA NIIDEN KÄYTTÖ Sivu 9

Yleisiä ja yhteisiä tiloja koskevat yleisohjeet Lukittujen tilojen käyttäjät vastaavat siitä, että ovet sulkeutuvat kunnolla. Kiinteistöyhtiö ei vastaa yleisissä ja yhteisissä tiloissa tapahtuvista varkauksista tai vahingonteoista. Ovien ja lukkojen toiminnassa havaituista vioista ja palaneista lampuista tulee aina heti tehdä vikailmoitus. Yleiset ja yhteiset tilat eivät ole leikkipaikkoja lukuun ottamatta kerhotiloja, joissa voi olla ohjattuja leikkitapahtumia. Asiaton oleskelu yleisissä ja yhteisissä tiloissa on kielletty. Tupakkalain mukaan tupakointi kaikissa kiinteistön yleisissä ja yhteisissä tiloissa on kielletty. Yleisissä ja yhteisissä tiloissa ei saa säilyttää palavia nesteitä tai kaasuja. Porrashuone Porrashuone on talon käyntikortti ja siksi sen järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää. Porrashuoneessa on liikuttava mahdollisimman meluttomasti. Porraskäytävissä ei pelastustoimiasetuksen mukaan saa säilyttää mitään. Huoltoyhtiö voi poistaa asetuksen vastaisesti säilytetyt tavarat ja toimittaa ne kaatopaikalle, ellei omistaja ole vaivatta selvitettävissä. Säilöön otetuista tavaroista voidaan periä kuljetus-, varastointija palautuskustannukset. Talon ulko-ovista kuljettaessa on myöhään illalla ja öisin varmistettava, että ovet sulkeutuvat kunnolla. Hissi Hissi on samalla tavalla osa talon käyntikorttia kuin porrashuonekin. Hissien käyttöohjeita ja kuormitusrajoituksia on ehdottomasti noudatettava. ihmisiä tai vikatilanne on muuten vaarallinen. Muissa tapauksissa ilmoitetaan ensin Kumpulan Kiinteistöt Oy:n huoltokeskukseen, isännöitsijätoimistoon tai päivystäjälle, jotka hoitavat asiaa tämän jälkeen. Kiinteistöyhtiön työntekijät eivät hissien vika- tai korjaustilanteissa ota hoitovastuuta hissiä tarvitsevista asukkaista vaan näiden on hankittava tarvitsemansa apu muualta. Tulipalon tai muun poikkeustilanteen aikana hissejä ei saa käyttää. Ulkoilu- ja urheiluvälinevarastot Ulkoilu- ja urheiluvälineille on kerrostaloissa yleensä omat säilytystilat. Mopojen ja muiden moottorikäyttöisten kulkuvälineiden säilytys näissä tiloissa on kielletty. Lastenvaunuvarastot Osassa taloista on lastenvaunuille ja -rattaille erilliset säilytystilat. Jos erillisiä varastoja niitä varten ei ole, tämä ei oikeuta säilyttämään mitään talon käytävillä tai porrashuoneissa. Kellari- ja ullakkokäytävät Kellari- ja ullakkokäytävillä ei pelastustoimiasetuksen mukaan saa säilyttää mitään. Huoltoyhtiö voi poistaa asetuksen vastaisesti säilytetyt tavarat ja toimittaa ne kaatopaikalle, ellei omistaja ole vaivatta selvitettävissä. Säilöön otetuista tavaroista voidaan periä kuljetus-, varastointi- ja palautuskustannukset. Irtaimistovarastot Kutakin asuntoa varten on erillinen huoneiston mukaan numeroitu irtaimistovarasto, jonka ovessa on lukkoraudat valmiina riippulukolle, jonka asukas hankkii. Kiinteistöyhtiö ei vastaa irtaimistovarastoissa tapahtuvista varkauksista tai vahingonteoista. Älä säilytä kosteusvaurioille altista tavaraa lämmittämättömissä varastotiloissa. Hissi ei ole leikkiväline. Turha hissin käyttö aiheuttaa paljon ylimääräistä sähkön kulutusta ja nostaa vuokria. Vikatapauksissa toimitaan isännöitsijätoimiston ohjeiden mukaisesti. Kumpulan Kiinteistöt Oy:ssä asukkaat voivat itse soittaa hissin huoltoliikkeen paikalle aina, kun hissiin on jäänyt Vältä kosteudelle alttiin tavaran säilyttämistä pelkällä lattialla. Noin 10 cm:n korkuisen alustan järjestäminen pienentää omaisuusvahinkoriskiä mahdollisissa kellarin vesivahingoissa. Palavia nesteiden tai kaasujen säilyttäminen irtaimistovarastossa on kielletty. Sivu 10

Irtaimistovarasto on väärinkäytösten ehkäisemiseksi pidettävä lukittuna tyhjänäkin. Jäähdytetyt talouskellarit Yleensä asunnoille, joissa ei ole jääkaappia, kuuluu huoneiston mukaan numeroitu jäähdytetty talouskellarikomero. Asukas vastaa säilytyskomeron riippulukon hankinnasta. Käytössä on huomioitava, että: - kellarissa saa säilyttää ainoastaan elintarvikkeita - ruokatavaroita ei saa säilyttää avoimissa astioissa - pilaantuneet elintarvikkeet on poistettava tilasta välittömästi. Kellariin johtava ovi on suljettava huolellisesti sekä kellariin mentäessä että sieltä poistuttaessa. Talopesulat ja pyykinkuivaustilat Talopesuloiden ja pyykinkuivaustilojen sekä pihalla olevien pyykkinarujen käyttö on suositeltavaa, koska se vähentää asuinhuoneistojen kosteusrasitusta ja kosteusvaurioriskejä. Talopesulan käyttäjien on tutustuttava pesulakohtaisiin laitteiden ja tilojen käyttöohjeisiin ja toimittava niiden mukaisesti ja käyttäjien on noudatettava sallittuja käyttöaikoja. Vuoroja varattaessa suositellaan arkipäivien aamu- ja päivävuorojen varaamista aina, kun se vuoron varaajan tilanne huomioiden on mahdollista, koska ilta- ja viikonloppuvuoroista on lähes aina pulaa. Turhia vuoron varauksia on vältettävä. Käyttämätön varattu vuoro tulee vapaasti muiden käytettäväksi talokohtaisten sääntöjen mukaisesti. Kumpulan Kiinteistöt Oy:ssä talopesulan käyttöoikeudesta sovitaan isännöitsijätoimistossa. Pesulan avaimen ja vuorovaraustauluun sopivan varauslukon saa isännöitsijätoimistosta maksettua panttimaksukuittia vastaan. Käyttöoikeudesta ei toistaiseksi peritä maksua vaan se on vuokraan sisältyvä oikeus. Varauslukosta peritään panttimaksu, joka palautetaan, kun varauslukko on palautettu isännöitsijätoimistoon. Pesulan avain ja varauslukko ovat huoneisto- / talokohtaisia ja ne on palautettava isännöitsijätoimistoon myös silloin, kun vaihtaa asuntoa isännöintipiirin sisällä toiseen vuokranmääritysyksikköön. Pyykki on noudettava pois välittömästi sen kuivuttua, jotta kuivatustilat vapautuvat seuraavalle käyttäjälle. Talopesula siivotaan kiinteistökohtaisen siivousohjelman mukaan ja lisäksi jokaisen käyttäjän on huolehdittava, että tila ja laitteet jäävät siisteiksi seuraavaa käyttäjää varten. Lemmikkieläinten vieminen talopesulaan on kielletty. Mattojen pesu tavanomaisessa talopesulassa on kielletty, ellei isännöitsijätoimisto nimenomaan erikseen toisin ole ilmoittanut. Pesukoneita ei ole mitoitettu mattojen pesuun eivätkä ne kestä sitä. Mattopesulat Useissa kiinteistöyhtiöissä on mattojen pesua varten erityisiä mattopesuloita, joiden laitteet on mitoitettu kestämään mattojen pesua. Vuoroja voi varata yhtiökohtaisen käytännön mukaan. Kumpulan Kiinteistöt Oy:ssä erillisiä yhteiskäyttöisiä mattopesuloita ei toistaiseksi ole. Tuuletusparvekkeet Taloissa voi olla asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettuja tuuletusparvekkeita. Niiden käytössä on huomioitava talon järjestyssäännöt. Kiinteistöyhtiö huolehtii tuuletusparvekkeiden siivouksesta ja lumen poistosta talokohtaisen ohjelman mukaan. Käyttäjien on siistittävä paikat seuraavaa käyttäjää varten ja varauduttava omatoimiseen lumen poistoon aika ajoin, jos kiinteistöyhtiön ohjelman mukainen lumen poisto ei ole ehtinyt paikalle. Maksulliset saunavuorot Saunavuoroja voi varata isännöitsijätoimistosta. Maksullisista saunavuoroista peritään kiinteistöyhtiön hallituksen kulloinkin vahvistama käyttömaksu. Tutustu saunan käytöstä annettuihin talokohtaisiin ohjeisiin ja noudata niitä. Älä kastele saunan seiniä tai lauteita vedellä. Näin lisäät niiden käyttöikää ja säästät hoitomenoja. Omaa laudeliinaa on suositeltavaa käyttää hygieniasyistä. Saunassa on kiellettyä: - ruoan lämmittäminen kiukaalla - tuoksuvien aineiden heittäminen kiukaalle - kiukaan termostaatin kiinteiden säätöjen muuttaminen ja termostaatin kastelu vedellä - lasipullojen vienti löyly- ja pesutiloihin - värjäävien aineiden käyttö - lemmikkieläimien vienti saunatiloihin Sivu 11

- pahalta haisevien jätteiden jättäminen pukuhuoneen roska-astioihin - tupakointi Löylyhuoneen lämpötilaa koskevat huomautukset ja valitukset tehdään isännöitsijätoimistoon, tai huoltohenkilökunnalle. Sauna siivotaan kiinteistöyhtiökohtaisen siivousohjelman mukaan ja lisäksi käyttäjien on huolehdittava, että tilat ja kalusteet jäävät siisteiksi seuraavaa käyttäjää varten. Varmista poistuessasi, ettet jätä saunan ikkunoita tai ovia auki. Maksuttomat yhteissaunavuorot Talotoimikunnat voivat sopia maksuttomista kaikille asukkaille tarkoitetusta lenkki- ja joulusaunavuoroista isännöitsijätoimiston kanssa. Maksuttomia yhteissaunavuoroja ei järjestetä sellaisina aikoina, jolloin saunassa on varattuja maksullisia vuoroja. Kumpulan Kiinteistöt Oy:ssä on sovittu, että asukkaat / talotoimikunnat huolehtivat omatoimisesti lenkki- ja joulusaunavuorojen tiedottamisesta ja niiden edellyttämästä saunan siivouksesta. Poikkeuksista käytäntöön on sovittava isännöitsijätoimiston kanssa. Lenkki- ja joulusaunavuoron käytössä on huomioitava kaikki samat asiat kuin maksullisen vuoron käytössä. Kerho- ja harrastustilat Useimmissa taloissa on asukkaiden käyttöön tarkoitettuja kerho- ja harrastustiloja. Isännöitsijätoimisto sopii talotoimikunnan kanssa niiden käyttöön liittyvistä järjestelyistä ja talotoimikunta opastaa asukkaita tilojen käytössä. Tilojen käytössä on huomioitava talon ja tilan järjestyssäännöt. Tilan järjestyssäännöt voivat olla tilan seinällä tai niistä saa tietoja talotoimikunnalta tai isännöitsijätoimistosta. Käyttäjien on huolehdittava, että tilat, kalusteet ja varusteet jäävät siisteiksi käytön jälkeen. Kumpulan Kiinteistöt Oy:ssä kerhotilat suursiivotaan kiinteistöyhtiön puolesta vain erikseen sovittaessa. Kerhotilojen käyttö kaupalliseen / liiketoimintaan rinnastettavaan tilaisuuteen on kielletty. Vuokralaisdemokratiatoiminnan tilaisuuksia ja muita asukkaiden yhteistoimintatilaisuuksia varten tilat yleisesti ovat maksuttomia Tilojen käyttäjien on noudatettava tiloja koskevia järjestyssääntöjä. Yhtiökohtaiset erityistilat (monitoimitilat ym.) Kiinteistöyhtiöillä voi olla erityistiloja asukkaita eri tavoilla palvelevia tarkoituksia varten. Näistä mahdollisuuksista saa tietoja omasta isännöitsijätoimistosta. Yhtiökohtaiset erityissäilytystilat (moottoripyörätallit ym. vuokrattavat varastointitilat) Vuokrattavia tiloja voit tiedustella isännöitsijätoimistosta. Piha- ja leikkialueet Varhain keväällä ja myöhään syksyllä, kun maaperä on pehmeä ja märkä, nurmikot eivät kestä kulkemista eivätkä leikkimistä. Myös lumen peittämät nurmikot vaurioituvat, jos niiden päällä leikitään tai kuljetaan. Uuden vastakylvetyn nurmikon pitää antaa kasvaa rauhassa. Pensasalustat kovettuvat eivätkä toimi hyvin kasvualustana, mikäli niitä tallotaan. Pensaat vahingoittuvat myös, mikäli niiden kuori menee rikki tai oksia katkeaa. Piha-alueiden leikkivälineet on tarkoitettu pienille lapsille. Muita piha-alueen kalusteita ja varusteita ei ole tarkoitettu leikkivälineiksi. Vanhempien pitää neuvoa lapsille oikeat kulkureitit, leikkipaikat sekä oikeat tavat kulkea ja leikkiä. Pieniä lapsia ei pidä jättää ilman riittävää valvontaa. Leikkivälineiden kuntoa kannattaa seurata ja havaituista vioista pitää heti tehdä vikailmoitus. Lemmikkieläimiä ei saa viedä leikkialueille. Pihaalueiden roskaamista on vältettävä. Yhteispihat Joillakin tiheästi rakennetuilla alueilla voi olla useiden eri taloyhtiöiden käytössä olevia yhteispihoja, joiden hoito on järjestetty tapauskohtaisesti. Asukkaiden ja talotoimikunnan on tällöin esimerkiksi vikailmoitusten tekemistä varten hyvä selvittää, kuka vastaa niiden hoidosta. Tarvittavat tiedot saa esimerkiksi omasta isännöitsijätoimistosta. Sivu 12

LIPUTUS Kiinteistöyhtiö huolehtii liputuksesta tavanomaisina liputuspäivinä. Asukkaat voivat tiedustella isännöitsijätoimistosta juhla- tai suruliputusmahdollisuutta omien tarpeidensa mukaan. Asukkaan tilaamasta liputuksesta veloitetaan sen aiheuttamat kustannukset yhtiökohtaisen käytännön mukaisesti. Kumpulan Kiinteistöt Oy ei toistaiseksi veloita asukkaiden tilaamista juhla- tai suruliputuksista. AUTOPAIKAT JA AJO KIINTEISTÖLLÄ Autopaikkoja koskevat yleiset periaatteet Autopaikat voivat sijaita: - talon piha-alueella olevalla pysäköintialueella tai omalla pysäköintitontilla - talon autotallissa - talon autohallissa - alueellisen erillisen pysäköintiyhtiön hallitsemassa pysäköintitalossa, autohallissa tai pysäköintitontilla. Pysäköinti on sallittu vain tähän tarkoitukseen merkityillä alueilla. Muu pysäköinti on luvatonta. Pysäköintipaikat on tarkoitettu vain käytössä oleville ajoneuvoille. Hylättyjä, seisotettavia tai käytöstä poistettuja ajoneuvoja tai niiden osia ei saa säilyttää kiinteistön alueella. Romuajoneuvojen poiston kustannuksista vastaa ajoneuvon omistaja. Autopaikka voi olla varustamaton tai sähkötolpalla varustettu. Pysäköintialueella voi olla paikkoja autokatoksessa. Sähkötolppa on yleensä varustettu paikkakohtaisella kellolla. Jos kelloa ei ole, virrankulutusta on voitu rajoittaa niin, että sitä tulee sähkötolpille tiettyinä vuorokauden aikoina sykäyksittäin. Kumpulan Kiinteistöt Oy:n joillakin pysäköintialueilla on käytössä ajopuomi tai muu vastaava laite jolla on estetty ulkopuolisten pysäköiminen. Kumpulan Kiinteistöt Oy:ssä vuokrattavien autopaikkojen sekä autotallien ovien välittömän edustan puhtaanapito kesä- ja talviaikana (mukaan lukien lumen poisto) kuuluu sopimusten perusteella autopaikan tai -tallin vuokraajalle. Kiinteistöyhtiön työjärjestyksessä nämä lumityöt, jotka sopimusperusteisesti kuuluvat käyttäjille, ovat työjärjestyksessä viimeisenä ja niitä tehdään, mikäli pysäköidyt autot eivät ole työn esteenä. Pysäköintialueille johtavien kulkuväylien ja pysäköintialueen ajoväylien lumityöt kuuluvat kiinteistöyhtiölle normaalilla tavalla. Autotallit Autotallit on tarkoitettu moottoriajoneuvojen ja niiden käyttöön välittömästi liittyvien tavaroiden säilytykseen. Autotallin käyttö muuhun tarkoitukseen on kielletty. Autotallissa ei suositella säilytettäväksi palavia nesteitä ja kaasuja ajoneuvon polttoainesäiliössä olevan polttoaineen lisäksi. Mikäli niitä säilytetään, on noudatettava enimmäismääristä annettuja viranomaismääräyksiä (polttoainetta enintään 60 litraa). Autohalli Autohallin avaimeen tai avainkorttiin voi liittyä panttimaksu, joka palautetaan, kun avain on palautettu. Autohalleissa ei jatkuvassa käytössä olevien moottoriajoneuvojen lisäksi saa säilyttää mitään, ellei nimenomaan toisin ole sovittu tai ilmoitettu. Vieraspaikat Vieraspaikat on tarkoitettu vain talossa vierailevien lyhytaikaiseen käyttöön. Huoneistosi vuokranantajayhtiön omistamista varattavista autotalleista ja -paikoista peritään yhtiön hallituksen kulloisenkin päätöksen mukainen vuokra. Hinnat voivat vaihdella yhtiöittäin ja autopaikkojen tyypin mukaan. Varaukset tehdään isännöitsijätoimistosta. Jos pysäköintipaikat sijaitsevat alueellisessa erillisessä pysäköintiyhtiössä, paikkojen vuokrausmenettely voi vaihdella tapauskohtaisesti. Menettelyohjeet saat huoneistosi vuokranantajayhtiön isännöitsijätoimistosta. Autotallien ja autopaikkojen käytössä on huomioitava niitä koskevat vuokrasopimusehdot ja järjestyssäännöt. Moottori- ja sisälämmittimet Moottori- ja sisälämmittimien käytössä on huomioitava järjestyssääntöjen lisäksi mahdolliset kiinteistöyhtiö- ja talokohtaiset ohjeet, joita voit kysyä isännöitsijätoimistosta. Lämmittimien turhaa käyttöä on vältettävä, mutta moottorilämmittimen tarpeellinen käyttö on suotavaa, jos lämpötila alittaa viisi plusastetta. Älä koskaan jätä pistokelaatikkoon roikkumaan lämmittimen sähköjohtoa, kun se ei ole käytössä. Pistorasialaatikon kansi on aina pidettävä lukittuna. Huoltohenkilöstöllä on oikeus ottaa roikkuvat ja epäkuntoiset Sivu 13

johdot talteen. Talteen otettujen johtojen palautusta voi tiedustella huoltohenkilökunnalta ja isännöitsijätoimistosta arkisin normaalina työaikana. Sisälämmittimien käyttö sähkötolpalla varustetulla autopaikalla voi olla kielletty, koska järjestelmä ei kestä niiden vaatimia tehoja. Sisälämmittimien käyttäjien on varmistettava isännöitsijätoimistosta, voiko sisälämmitintä käyttää. Samalla saa tiedon sisälämmittimen sallitusta tehosta. Luvaton pysäköinti Ajoneuvon luvaton pysäköinti yksityisellä alueella ajoväylälle, piha-alueelle tai toisen hallinnassa olevalle pysäköintipaikalle on kielletty. Pihan tai pysäköintialueen liikennemerkkien vastaisesti pysäköidyistä ajoneuvoista voidaan ilmoittaa pysäköinninvalvontaviranomaiselle, joka voi määrätä ajoneuvon haltijalle pysäköintivirhemaksun. Jos vuokratulle autopaikalle on pysäköity luvatta, vuokratun autopaikan haltija voi itse pyytää viranomaisen paikalle, jolloin kiinteistönomistajan edustajaa ei tarvita asiaa hoitamaan. Väärin pysäköity auto on turvallisuusriski. Se voi estää pelastus- tai huoltoajoa. Ajoneuvo voidaan hinata pois ajoneuvon haltijan kustannuksella. Huoltoajo Tonteilla on moottoriajoneuvoilla sallittua vain ajo merkityille pysäköintipaikoille ja tieliikenneasetuksen mukainen huoltoajo. Tieliikenneasetuksen tarkoittamaa sallittua huoltoajoa ovat: - kiinteistön, sillä olevien rakennusten, tilojen ja laitteiden huoltoon ja vartiointiin liittyvä ajo silloin, kun se on välttämätöntä - jakeluliikenne sekä sellaisten tavaroiden kuljetus, joiden kantamista ei niiden painon tai muun erityisen syyn takia ole kohtuullista edellyttää - sellaisen henkilön kuljetus, jonka toiminta- ja liikkumiskyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia taikka muusta syystä rajoittunut - lasten kuljetus, kun yhdellä henkilöllä on valvottavanaan useampi kuin yksi alle seitsemän vuoden ikäinen lapsi - asiakkaan noutaminen ja tuominen taksilla - ajoneuvon kuljettaminen, kun kuljettaja on liikuntavammainen JÄTEHUOLTO Jätelajit ja jätehuollon järjestäminen pääkaupunkiseudulla Talousjätettä ovat biojäte, keräyspaperi ja sekajäte, jota ei jätehuoltomääräysten mukaan lajitella. Muu jäte on erityisjätettä. Pääkaupunkiseudulla alueellisen jätehuollon järjestämisestä vastaa pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, joka antaa myös paikalliset jätehuoltomääräykset. Jätteiden lajittelu Jätehuoltomääräyksissä velvoitetaan asukkaat lajittelemaan hyötykäyttöön soveltuva jäte, jota on esimerkiksi: - biojäte - keräyspaperi - keräyskelpoinen lasi-, metalli ja muovijäte - sähkö- ja elektroniikkaromu Jätteiden hyötykäyttöä tehostamalla ja jätteitä vähentämällä voi säästää rahaa, koska silloin vuokralla katettavat kiinteistön jätehuoltokustannukset pienenevät. Ruskeaan biojäteastiaan eroteltu biojäte ja vihreään kierrätyspaperiastiaan eroteltu paperijäte maksavat kiinteistölle selvästi vähemmän kuin vastaava sekajätemäärä. Kokonaan jäteastian ulkopuolelle jäteasemalle jätetystä jätteestä aiheutuu kiinteistölle ja vuokriin huomattavia lisäkustannuksia. Jätteet, joita ei saa jättää kiinteistön jäteasemalle Huonekalut, metalliromu, sähkö- ja elektroniikkalaitteet ja erilaiset ongelmajätteet (loisteputket, nappiparistot, ladattavat nikkeli-kadmium -akut, elohopeamittarit, lyijyakut, voiteluöljyt, maalit, liimat, lakat, kyllästysaineet, liuottimet, torjunta- ja kasvinsuojeluaineet, hapot emäkset ja lääkejätteet) eivät kuulu talon jätekatokseen vietäviin jätteisiin vaan jokainen asukas on velvollinen itse huolehtimaan niiden kuljetuksen järjestämisestä YTV:ltä saatavien ohjeiden mukaan. Tämän jätteen poiskuljettaminen on erillislaskutettavaa työtä. Jos tapauksia tulee ilmi lasku kohdistetaan asukkaalle. Autonrenkaat on vietävä rengasmyyjälle. Vanhat lääkkeet ja kuumemittarit viedään apteekkiin. Sivu 14

Ongelmajäte Ongelmajätettä on aine tai esine, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kotitalouksien ongelmajätteitä voi viedä sekä pysyviin vastaanottopisteisiin, että kahdesti vuodessa kiertäviin autoihin. Yritysten ja yhteisöjen ongelmajätteet voi maksua vastaan viedä Kivikon jäteasemalle. Ongelmajätteen poiskuljettamisesta / alueellisista määräaikaisnoudoista ja noutopaikoista tiedotetaan esim. yleisissä lehdissä ja radiossa erikseen. Yhtiö tiedottaa näistä erityispalveluista myös alueellisesti erikseen. Lisätiedot jätehuollosta Lisätietoja jätehuollosta saa talon jäteasemalta ja YTV:ltä asiakaspalvelusta (puh. 156 1611) sekä internetistä (www.ytv.fi). HUONEISTON SEKÄ SEN LAITTEIDEN JA VARUSTEIDEN KÄYTTÖ JA HOITO Sähköjärjestelmä ja -laitteet Asukkaan tulee itse vaihtaa palaneet lamput, paristot, sulakkeet ja loistevalaisinten sytyttimet. Jos huoneistossa on automaattisulakkeet, lauennut sulake palautetaan toimintaan palauttamalla kytkin normaaliasentoon. Lauenneen vikavirtasuojan kytkimen palauttaminen toiminta-asentoon kuuluu asukkaalle. Suojamaadoitettuihin pistorasioihin saa kytkeä vain maadoitetun tai suojaeristetyn kojeen pistotulpan. Kosteissa tiloissa on vaarallista käyttää laitetta, joka on kytketty tavalliseen pistorasiaan kostean tilan ulkopuolella. Sisällä olevasta pistorasiasta ei saa ottaa virtaa ulkona käytettäviin sähkölaitteisiin. Kiinteiden sähkölaitteiden asennuksia ja korjauksia saa teettää vain isännöitsijän luvalla ja vain sähköalan ammattilaisella, jolla on työhön tarvittava pätevyys. Antennijärjestelmä ja -laitteet sekä TV-kanavat Kumpulan Kiinteistöt Oy:n kiinteistöistä kaikki kuuluvat kesän 2005 jälkeen Helsinki Televisio Oy:n kaapeliverkon piiriin. Maksullisista kanavista asukkaiden on sovittava Helsinki Televisio Oy:n kanssa. HTV:n palvelunumerot: Maksu-TV-palvelut 156 5321, Internet-palvelut 156 5351, vikailmoitukset 156 5311. Jos television toimintahäiriö johtuu asukkaan tai asukkaan laitteiden aiheuttamasta syystä, vastaa asukas antenniliikkeen tarkastus- ja korjauskäyntien kustannuksista. Mitään lisäantennilaitteita ei saa asentaa ilman isännöitsijän lupaa. Puhelin- ja tietoliikennejärjestelmä ja -laitteet Puhelin- ja tietoliikenteessä saa käyttää ainoastaan hyväksyttyjä ja kunnossa olevia laitteita, jotka eivät aiheuta talon järjestelmään toimintahäiriöitä. Internet Langallisten internet -yhteyksien järjestämisessä on talosta riippuen valittavissa vaihtoehtoisia tapoja, joissa yhteys toimii puhelin-, tv- tai yleiskaapeleita käyttäen. Isännöitsijätoimistosta voi tiedustella, mitä vaihtoehtoja on käytettävissä. Kumpulan Kiinteistöt Oy tekee asukkaiden valitsemien operaattoreiden kanssa sopimuksen telejakamon käytöstä. Asukkaat itse tekevät sopimuksen huoneistokohtaisesta laajakaista tms. liittymästä. Jääkaapit ja pakastimet Huoneistojen normaali varustetaso vaihtelee jääkaappien ja pakastimien osalta talokohtaisesti. Ne eivät kuulu kaikkien asuntojen normaaliin varustetasoon. Jos jääkaapissa on automaattinen sulatus, tarkasta välillä, ettei sulamisveden poistoputki ole tukkeutunut. Jos poistoputki tukkeutuu, sulamisvesi valuu lattialle ja voi aiheuttaa vesivaurioita. Automaattisulatus ei sulata jääkaapin pakastelokeroa, vaan se on sulatettava erikseen. Jääkaapin, sen pakastelokeron tai pakastimen sisäpinnoille ei pidä päästää kertymään huurretta, koska se lisää sähkönkulutusta huomattavasti. Huurre poistetaan antamalla sen sulaa itsekseen kylmälaitteen oven ollessa auki. Jään irrottamiseen ei saa koskaan käyttää mitään teräasetta, koska ne rikkovat helposti laitteet korjauskelvottomiksi. Jääkaapin ja pakastimen takana oleva lauhdutin on puhdistettava pölystä ainakin kahdesti vuodessa. Kylmälaitteet voi vetää pois paikoiltaan puhdistuksen ajak- Sivu 15

si. Siirrossa on varottava vahingoittamasta lattiapäällystettä. Jos pakastimessa on pikapakastustoiminto, sitä käytetään ainoastaan pakastettaessa. Muulloin käytettynä se kuluttaa turhaan runsaasti sähköä. Sähköliesi Sähkön ja keittolevyjen säästämiseksi keittoastian on oltava mahdollisimman saman kokoinen kuin keittolevy. Liesi on välillä puhdistettava ulkopuolelta ja uuni sisäpuolelta. Älä naarmuta pintoja puhdistuksessa. Huolehdi myös lieden taustan ja alustan puhdistuksesta ainakin kahdesti vuodessa. Kaasuliesi Lieden puhdistuksessa huomioidaan samat asiat kuin sähköliedessä. Toimintahäiriötilanteissa: - jos poltin ei syty, tarkasta, onko suojasulkimen hana auki ja että suojasulkimen letku ei ole mutkalla - jos liekki palaa epätasaisesti, tarkasta, että poltinkansi on kunnolla paikallaan - jos sähkösytytys ei toimi ja uuninlamppu ei pala, tarkasta sulake - jos uuninvalo ei pala, mutta sähkösytytys toimii, tarkasta, onko lamppu ehjä - jos väännin on jäykkä, tarkasta vääntimen puhtaus. Käyttövinkkejä ym. tietoja saa internetistä osoitteesta www.helsinkikaasu.fi. Yhteystiedot kaasuyhtiön palveluita tarvittaessa: Gasum konserni Suomen kaasuenergia Oy Helsinkikaasu Oy Sopimusasiat ja laskutus Puh. 020 447 8550 Kaasun jakeluhäiriöt 24 h Puh. 020 447 8580 Huolto- ja korjaustilaukset oman isännöitsijätoimistonne kautta. Lämmitysjärjestelmä ja -laitteet Taloissa on yleensä kaukolämmitykseen perustuva vesikeskuslämmitys. Järjestelmän tasapainotus ja lämmönsäätö kuuluu kiinteistöyhtiölle. Asukkaat eivät saa omatoimisesti muuttaa venttiilien asetusarvoja, irrottaa termostaatteja tai tehdä patterien ilmauksia. Terveellinen sisäilman lämpötila on 20-22 ºC. Parhaimman yöunen saa hieman viileämmässä 19 ºC:n lämpötilassa. Jos huoneiston lämpötila lämmityskauden aikana laskee alle 19 ºC:een tai nousee yli 23 ºC:een, on asiasta syytä ottaa yhteyttä isännöitsijään. Lämpötila mitataan keskeltä huonetta tai sisäseinältä. Lämmityskauden ulkopuolella (kesäisin) asuntojen lämpötilat voivat välillä kohota epämukavan korkeiksi, koska taloissa ei asuntoja varten ole jäähdytysjärjestelmiä. Jos huoneistossa on termostaattiset patteriventtiilit, ne pitävät huoneiston lämpötilan automaattisesti tasaisena. Termostaatti pysäyttää lämmityksen tarvittaessa. Patteri voi tästä johtuen tuntua käteen viileältä lämmityskauden aikanakin. Huoneen lämmitystä voi lisätä ja vähentää patterin säätönupilla. Termostaattista patteriventtiiliä ei saa peittää verhoilla tai suurilla huonekaluilla, koska ilma voi termostaatin luona tällöin lämmetä ympäristöä enemmän ja termostaatti voi turhaan katkaista lämmityksen, vaikka huoneessa on viileää. Tee heti vikailmoitus, jos havaitset, että patterista, venttiilistä tai lämpöjohdosta vuotaa vettä. Tee vikailmoitus, jos patteri pitää häiritsevää ääntä tai lorisee. Vesijärjestelmä ja -laitteet Vuotavasta hanasta on aina heti ilmoitettava isännöitsijätoimistoon. Vuotava hana saattaa kuluttaa vettä turhaan satoja litroja kuukaudessa. Vettä käytettäessä kannattaa miettiä erilaisia keinoja, miten voi välttää turhaa kulutusta. Taloissa, joissa on huoneistokohtaiset vesimittarit, asukas maksaa yleensä vuokran lisäksi kulutuksen mukaisen vesimaksun. Muissa tapauksissa vesi sisältyy vuokraan, jolloin turha kulutus nostaa kaikkien vuokria. Pesukoneiden liitännät Huoneistojen normaali varustetaso voi vaihdella pesukoneiden liitäntähanojen osalta. Mikäli liitäntähanoja ei ole, asukas voi isännöitsijältä luvan saatuaan asennuttaa ne omalla kustannuksellaan. Asennuksessa on käytettävä ammattitaitoista lvi-asentajaa. Kaikkien vesijohtoliitäntöjen pitää olla paineenkestäviä. Sivu 16

Pyykinpesukone ja astianpesukone Pesukoneiden toimintaa tulee aina valvoa. Koneita ei saa jättää toimimaan, kun asunnosta poistutaan. Kun kone ei ole toiminnassa, pitää vesihanan olla suljettuna, sillä jatkuva vedenpaine voi irrottaa vesiletkun ja aiheuttaa vesivuodon. Kaikista pesukoneisiin liittyvistä vesivuotojen kustannuksista vastaa asukas, ellei vuodon syy johdu kiinteistöyhtiöstä. Aika ajoin kannattaa varmistaa, etteivät liitoskohdat vuoda. Vakuutusyhtiöt suosittelevat pesu- ja astianpesukoneiden poisto- ja täyttöletkujen uusimista 10 vuoden välein ja pesukoneiden alle sijoitettavia valuma-altaita (päivähinta noin 17-20 ). Muutossa on kaikki hanat - myös itse hankitut - jätettävä paikoilleen. Kiinteistöyhtiö ei korvaa itse hankittujen hanojen hintaa asukkaalle. Astianpesukoneen liitäntään käytetyt vesijohtoputket on asianmukaisesti tulpattava, kun kone viedään pois. Viemärijärjestelmä ja -laitteet Keittiön viemäriin ei saa koskaan päästää mitään, mikä ei hajoa vedessä. Nestemäistä ruokaa voi kaataa viemäriin, jos se on kokonaan nestemäistä ja pysyy sellaisena. Jähmettyvää rasvaa ei saa kaataa viemäriin. Tee heti vikailmoitus isännöitsijätoimistoon, jos havaitset, että keittiön viemäreissä on vuoto. Vuotavasta wc-istuimesta on aina heti tehtävä vikailmoitus, koska jatkuva vuoto aiheuttaa suuria ylimääräisiä vesikustannuksia. Wc-pönttöön ei saa heittää kissanhiekkaa, terveyssiteitä, tamponeja, vaippoja, vanupuikkoja, pumpulia, hammaslankaa, luita tai ruotoja eikä muuta viemäreitä tukkivaa ainetta tai tavaraa. Vesilukot ja lattiakaivot Jos keittiön tai kylpyhuoneen vesialtaan viemäri vetää huonosti, on ensimmäinen asukkaan toimenpide vesilukon puhdistus. Jos puhdistaminen edellyttää vesilukon aukaisua, on puhdistamisen jälkeen varmistettava, että vesilukon osat on kiristetty riittävän kireälle, ettei synny vuotoja. Jos viemäri tukkeutuu kokonaan, asiasta pitää tehdä vikailmoitus. Lattiakaivon ja vesilukon puhdistuksessa on syytä käyttää esim. kumisia suojakäsineitä. Lattiakaivon ja vesilukon puhdistusvälineitä ei pidä käyttää muuhun siivoukseen. Lattiakaivon puhdistusohje: - ritilä nostetaan pois paikoiltaan - hiukset ja muu kiinteä jäte poistetaan - lattiakaivo ja sen osat pestään lämpimällä vedellä, pesuaineella ja harjalla - lattiakaivo desinfioidaan Lattiakaivon puhtaanapitoa voi helpottaa käyttämällä rautakaupasta saatavia kannen alle asennettavia vaihdettavia suodattimia, joka kerää esim. hiukset niin, etteivät ne pääse lattiakaivoon. Jos lattiakaivo tai vesilukko kuivuu, huoneistoon voi tulla viemärin hajua. Jos huoneistosta poistutaan pidemmäksi ajaksi, lattiakaivon tai vesilukon kuivumisen voi estää kaatamalla niihin vähän ruokaöljyä. Ilmanvaihtojärjestelmä ja -laitteet Ilmanvaihdon tarkoitus on, että huoneistoon tulee jatkuvasti sisään uutta raitista ilmaa ja käytetty huonolaatuisempi ilma poistuu huoneistosta. Toimiva ilmanvaihto on terveellisen sisäilman perusedellytys. Jos taloissa on ns. koneellinen keskitetty ilmanvaihto, poistoilmakojeet toimivat yleensä täydellä teholla tiettyyn aikaan päivästä (esim. 2-3 tuntia aamulla, päivällä ja illalla) ja muuna aikana puolella teholla. Kovalla pakkasella koneet ovat yleensä koko ajan vain puolella teholla. Raitisilmaventtiilit tai -aukot on aina pidettävä auki. Pakkasellakaan niitä ei saa täysin sulkea. Järjestelmä poistaa huoneistosta tietyn määrän ilmaa ja imee tilalle uutta korvaavaa ilmaa saman määrän. Jos raitisilmaventtiilit on tukittu, järjestelmä voi imeä huoneistoon korvausilmaa jopa viemäreistä. Jos raitisilmaventtiileitä ei ole, raitisilma otetaan huoneistoon ikkunatiivisteisiin tehtyjen aukkojen kautta. Raitisilmaventtiilit ja -aukot on syytä puhdistaa pölystä esim. imuroimalla pehmeällä suulakkeella tai harjaamalla ainakin kaksi kertaa vuodessa. Poistoilmaventtiilit on säädetty tiettyyn asentoon, jota asukas ei itse saa muuttaa. Huoneistokohtainen poistoventtiilien säätöasentojen omavaltainen muuttaminen voi sekoittaa ilmanvaihdon toimintaa talon muissa huoneistoissa pahastikin. Märkätilojen lattiakaivot pitää puhdistaa vähintään kerran kuukaudessa. Likainen lattiakaivo muodostaa viemäribakteereille sillan huoneiston sisäilmaan. Poistoilmaventtiilien sisään kertyy pölyä ja rasvaa. Venttiilit on syytä puhdistaa lämpimällä vedellä, pesuaineella ja harjalla ainakin kaksi kertaa vuodessa. Venttiilin saa Sivu 17

irti ottamalla kiinni pyöreästä kehikosta ja kiertämällä sitä vastapäivään. Venttiilit kuivataan ennen paikoilleen asennusta. Ilmanvaihdon omatoimisen pikatarkastuksen voi tehdä laittamalla wc-paperinpalan poistoilmaventtiilin päälle. Jos se imeytyy kiinni venttiiliin, poistoilmaventtiilin kautta virtaa ilmaa oikean suuntaisesti. Huoneistokohtaiset ilmastointilaitteet Taloissa, joissa on huoneistokohtainen ilmastointilaite, huoltoyhtiö vaihtaa suodattimet tarpeen mukaan noin 2-4 kertaa vuodessa. Ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriöiden merkkejä Seuraavassa on lueteltu esimerkkejä ilmanvaihtojärjestelmän häiriötilan tunnusmerkeistä: - hajut ja käryt eivät poistu asunnosta kohtuullisessa ajassa - huoneistossa on voimakas viemärinhaju - ikkunoiden sisäpinta huurtuu tai jäätyy, vaikka ikkunat on suljettu kunnollisesti - kylpyhuone kuivuu hitaasti suihkun käytön jälkeen, vaikka lattia ja seinät on kuivattu lastalla käytön jälkeen ja ovi on jätetty raolleen - asuntoon tulee hajua porraskäytävästä, vaikka porrastaso-ovi (tai kaksoisovi) on suljettu kunnolla - ilma suhisee porrastaso-oven raoista tai postiluukusta - poistoventtiilit suhisevat häiritsevällä tavalla - huoneilma on pian tuuletuksen jälkeen taas tunkkaista Mikäli havaitset näitä merkkejä ilmanvaihtojärjestelmän häiriötilasta, tarkasta ensimmäisenä, että kaikki huoneistosi raitis- ja poistoilmaventtiilit ovat puhtaat. liesituulettimet, joita ei liitetä poistoilmakanavaan, ovat sallittuja. Oman liesituulettimen asennukseen on saatava isännöitsijän lupa. Suodattimen huolto kuuluu aina asukkaalle. Asukkaan oman laitteen huolto ja kunnossapito kuuluu asukkaalle. Tuuletus Huoneistoa voi tarvittaessa tuulettaa. Lämmön tuhlaamisen välttämiseksi tuuletus on suositeltavaa tehdä vähän aikaa kunnolla (5-10 minuuttia) kuin pitää ikkunoita jatkuvasti vähän auki. Huoneistoa ei saa tuulettaa porraskäytävään. Asunnon porrastaso-ovi, ulko-ovet ja huoneiston lukitus Asunnon ulko-ovet on syytä aina laittaa takalukkoon, kun asunnosta poistutaan pidemmäksi ajaksi. Asunnossa oltaessa on lukituksessa mahdollisuuksien mukaan aina pyrittävä huomioimaan, että huoneistosta pääsee hätätilanteessa ulos ilman avainta. Turvalukon, varmuusketjun ja ovisilmän voi asentaa oveen omalla kustannuksellaan. Poismuutossa on nämä asennukset jätettävä korvauksetta paikoilleen ja luovutettava varmuuslukon avaimet isännöitsijätoimistoon tai vaihtoehtoisesti asennettava turvalukon ja ovisilmän paikalle asianmukaiset peitekappaleet ja varmistettava, että varmuuslukon paikka jää siistiksi. Turvalukot ja varmuusketjut on jätettävä auki, kun huoneistoon tullaan tekemään ilmoitettuja tarkastus-, huolto- tai korjaustoimenpiteitä ellei asiasta toisin sovita. Kumpulan Kiinteistöt Oy ottaa vain sovittaessa vastaan asukkaiden asennuttamien turvalukkojen avaimia. Mikäli venttiilit ovat puhtaat ja tilanne säilyy ennallaan tästä huolimatta, tee vikailmoitus. Liesikuvut Useissa huoneistoissa keittiössä on liesikupu. Liesikuvun rasvasuodatin on tukkeutumisen välttämiseksi tarkastettava säännöllisesti ( väh. kuukausittain ) ja puhdistettava tarvittaessa. Rasvoittunut suodatin estää keittiön ilman vaihtumisen normaalilla tavalla ja aiheuttaa myös palovaaraa. Liesituulettimet Poistoilmakanaviin liitettäviä liesituulettimia ei asuntoihin saa asentaa. Vain aktiivihiilisuodattimella varustetut Kerrostaloissa porrastaso-ovi on useimmiten kaksoisovi. Yleensä molempien tulee olla suljettuina äänien kantautumisen välttämiseksi sekä sisään, että ulospäin. Kylpyhuone Kylpyhuoneen lattia ja seinät suihkun ympäristössä kehotetaan suihkun jälkeen kuivaamaan esim. kuivauslastalla. Suihkuverhon tulee kuivuessaan riippua vapaasti kaikilta osin. Kylpyhuoneen kuivumisen edellyttämää ilmanvaihtoa voi tehostaa jättämällä oven raolleen. Jatkuva kosteus, joka ei pääse kuivumaan, muodostaa otolliset olosuhteet esim. homesienten ja bakteerien kasvulle. Sivu 18

Kylpyhuoneen lattia ja seinät suihkun ympäristössä tulee pestä pesuaineella ja harjalla tai sienellä noin kerran kuukaudessa, koska suihkun käyttäjistä irtoaa rasvaa, bakteereja ym. likaa. Myös suihkuverho on pestävä tarpeen mukaan. Kylpyhuoneen patteri on useimmiten kytketty talon lämminvesijärjestelmään ja se on kylpyhuoneen kuivumisen tehostamiseksi lämmin ympäri vuoden. Jos tällainen patteri on kylmä, vaikka venttiili on auki asennossa, on tehtävä vikailmoitus. Venttiilin tukkeutumista voi ehkäistä kääntämällä aika ajoin venttiiliä lyhyesti kiinni ja auki. Huolehdi aina, että venttiili jää auki. Talon lämmitysjärjestelmään kytketyt kylpyhuoneen patterit ovat viileitä lämmityskauden ulkopuolella. Pyykin pesuun ja kuivaamiseen suositellaan aina mahdollisuuksien mukaan talopesulan, talon kuivaushuoneiden ja pihalla olevien pyykinkuivausnarujen käyttöä, koska pyykin kuivaus asunnoissa lisää kosteus- ja mikrobivaurioiden riskejä. Kylpyhuoneiden pintoihin ei saa tehdä reikiä, joista vesi pääsee kylpyhuoneen vesieristyksen läpi talon rakenteisiin. Katso myös, mitä asumisoppaassa on kerrottu vesi- ja viemärijärjestelmistä, pesukoneista ja kosteus- ja mikrobivaurioista. Keittiö Huomioi, mitä asumisoppaassa on kerrottu jääkaapeista, pakastimista, kylmäkellareista, liesistä, astianpesukoneista, vesi- ja viemärijärjestelmästä, ilmanvaihtojärjestelmästä sekä kosteus- ja mikrobivaurioista. Parveke Parveke on pidettävä aina puhtaana ja roskattomana. Talvisin on poistettava lumet. Parvekkeen pintoja ei saa vaurioittaa. Vedenpoistumisaukot on pidettävä avoimina roskista. Maalipintaisella parvekelattialla ei saa pitää märkiä mattoja, koska ne vaurioittavat maalipintaa. Parvekkeilla ei saa valmistaa lämmintä ruokaa (esim. grillaamalla). Ulkotulien käyttö parvekkeilla on kielletty. Parvekkeita ei ole tarkoitettu varastotiloiksi eikä jätteiden säilytykseen. Vaatteita ja liinavaatteita ei saa pudistella tai harjata kaiteiden ulkopuolella niin, että roskat ja pöly lentävät tuulen mukana alempien kerrosten parvekkeille. Tupakkajätteitä ei saa pudottaa parvekkeelta alas, koska ne aiheuttavat turvallisuusriskejä ja roskaantumista. Puurunkoisia parvekeovia ei saa pitää jatkuvasti auki, koska ne vaurioituvat. Asuntopiha Asukkaat huolehtivat itse asuntoon kuuluvasta asuntopihasta (puhtaanapito, lumityöt, nurmikko- ja muut vihertyöt). Omia istutuksia saa kesäkukkia lukuun ottamatta tehdä vain isännöitsijän luvalla. Omat istutukset jätetään poismuutossa korvauksetta paikoilleen. KIINTEISTÖN JA HUONEISTOJEN KUNNOSSAPITO Korjaus- ja kustannusvastuut Asumisoppaan lopussa liitteessä 3 on korjaus- ja kustannusvastuutaulukko, josta ilmenevät vuokranantajan ja vuokralaisen vastuut korjauksista ja niiden kustannuksista. Taulukko on vähäisiä yhtiökohtaisia poikkeamia lukuun ottamatta yhtenäinen kaupungin kaikissa aravavuokrataloyhtiöissä. Pääsääntö on, että vuokranantaja vastaa kiinteistön ja huoneistojen normaalin kulumisen aiheuttamista korjauksista ja vuokralainen vastaa aiheuttamistaan tai tarvitsemistaan korjaus- ja muutostöistä, jotka eivät johdu huoneiston normaalista kulumisesta. Asukkaan omatoimiset korjaus- ja muutostyöt Omatoimisia korjaus- ja muutostöitä saa tehdä vain vuokranantajan luvalla ja ennen niiden tekemistä on otettava yhteys isännöitsijään, joka sopii asukkaan kanssa tarvittavista asioista ja antaa tarvittavat ohjeet. Yleensä isännöitsijä tarkastaa omatoimisesti tehdyt korjaus- ja muutostyöt. Tarkastuskäynneistä voidaan laskuttaa yhtiökohtaisen käytännön mukaan. Kiellettyä on: Asukkaiden parvekekukkalaatikot on sijoitettava kaiteiden sisäpuolelle niin, etteivät ne pääse putoamaan. Lemmikkieläimiä ei saa päästää kiipeilemään parvekkeilla. - maalattujen seinien tapetointi - tapetin päälle maalaaminen - muiden kuin isännöitsijän kanssa sovittujen maalien, tapettien ja lattiapinnoitteiden käyttö - panelointi Sivu 19

- lattiapäällysteen tyypin vaihtaminen ilman kiinteistöyhtiön nimenomaista kirjallista lupaa, joka vuokralaisen tulee säilyttää - reikien tekeminen kylpyhuoneen seiniin tai lattioihin Uusissa taloissa ei myönnetä lupia omatoimisille korjaus- ja muutostöille takuuaikana. Asukas vastaa omatoimisten korjaus- ja muutostöiden kustannuksista, ellei erityisestä syystä etukäteen toisin sovita. Vuokralaisen on kustannuksellaan palautettava huoneistossa tehdyt muutostyöt (esim. kiinteiden kalusteiden purku ja muutokset, huoneistoon asennetut erityisvarusteet ym.) ennalleen vuokrasopimuksen päättyessä, ellei erityisestä syystä toisin sovita. Kiinteistöyhtiö ei ota säilytettäväksi asukkaan purkamia rakennusosia tai kalusteita. Mikäli asukkaan itse tekemiä korjaus- ja muutostöitä puretaan esim. kiinteistössä tehtävän peruskorjauksen takia, ei vuokranantaja ole velvollinen maksamaan asukkaalle korvauksia. Kosteus- ja mikrobivauriot Kosteus- ja mikrobivaurioiden syntymistä on pyrittävä välttämään. Mikäli niitä tai niihin johtavia syitä ilmenee, on aina heti mieluiten kirjallisesti - tehtävä vikailmoitus. Vuokranantajan on mahdollisimman pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Ohjeita asukkaille: Hoitakaa asiaa ensisijaisesti oman isännöitsijätoimistonne kanssa. Voitte tarvittaessa ottaa yhteyttä myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen neuvovaan ympäristötarkastajaan, puh. 7312 2760. Katsokaa lisäksi, mitä tässä asumisoppaassa on kerrottu keittiöistä, kodinkoneista, kylpyhuoneista ja vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmistä. ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN Kiinteistöyhtiön energiansäästötoimenpiteet Kiinteistöyhtiön pyrkii vaikuttamaan energian säästöön kiinteistön teknisten järjestelmien järkevällä käytöllä, energiataloudellisia teknisiä parannuksia tekemällä, asukasyhteistyöllä ja tiedottamisella. Energiaekspertti Joissakin kiinteistöyhtiöissä vuokranmääritysyksikköjen asukkaiden keskuudesta on valittu energiaeksperttejä. Energiaekspertti on luottamustoimi, johon kiinteistöyhtiö järjestää koulutuksen. Energiaekspertin tärkein tehtävä on seurata oman talon energiankulutusta, verrata tietoja vastaavien muiden talojen kulutuslukuihin sekä antaa energian säästämisestä neuvoja ja ohjeita talon muille asukkaille. Asukkaan muisti- ja vinkkilista - Tarkkailkaa putkistovuotoja. - Seuratkaa märkätilojen katto-, seinä- ja lattiapintojen kuntoa sekä tilan lämmityksen toimintaa. - Puhdistakaa ja tarkastakaa lattiakaivot säännöllisesti. - Tarkastakaa pesukoneiden liitokset aika ajoin. Uusikaa poisto- ja täyttöletkut 10 vuoden välein. - Pitäkää silmällä keittiön tiskialtaan allaskaappia ja siellä olevia vesi- ja viemäriputkistoja. - Seuratkaa, ettei jääkaappi laske alleen vettä. - Seuratkaa, ettei huoneiston seinissä tai katoissa ilmene kosteusvaurioihin viittaavia muutoksia. - Kiinnittäkää huomiota huoneiston ilmanvaihdon toimintaan. Ilmoittakaa aina heti isännöitsijätoimistoon, jos havaitsette pieniäkin vesivuotoja. Ilmoittakaa myös, jos havaitsette merkkejä kosteus- ja mikrobivaurioista tai niiden mahdollisesta syntymisestä (esim. irtoilevaa maalia tai tapettia, reikiä märkätilojen pinnoitteissa, vettä kylpyhuoneen maton alla, näkyvää puuaineksen tummumista tai lahoamista, näkyviä vesivuotoja, kosteusvaurioon viittaavia muutoksia pinnoitteiden väreissä, ummehtunutta hajua, näkyvää mikrobi- tai homekasvustoa tai merkkejä huonosta ilmanvaihdosta). - Ilmoita kaikista vesikalusteiden vuodoista heti. - Valitse energiataloudellisia kodinkoneita. Ohjeita saat esim. Helsingin Energialta. - Vältä turhaa veden valuttamista. - Sulje vesi suihkussa saippuoinnin ajaksi. - Vältä turhaa oleskelua suihkussa. - Vältä juoksevan veden käyttöä tiskatessa. - Käytä talopesulaa. - Jos peset pyykkiä kotona, pese mahdollisuuksien mukaan täysiä koneellisia. - Jos käytät astianpesukonetta, pese mahdollisuuksien mukaan täysiä koneellisia. - Ilmoita, jos asunnossa on liian lämmintä lämmityskaudella. - Vältä jatkuvaa tuuletusta. - Säädä pattereiden lämmitystehoa tarvittaessa. - Älä peitä termostaattisia patteriventtiileitä verhoilla, huonekaluilla tms. - Muista vaatetuksen - erityisesti sukkien - käyttö, jos huoneistossa tuntuu sinusta viileältä, vaikka sisäilman lämpötila on yleisesti katsoen hyväksyttävä. - Ilmoita vetoisuudesta. - Vältä kaikkea turhaa sähkön käyttöä kotona (esim. valojen, kylmälaitteiden, lieden, viihde-elektroniikan ym. osalta). Sivu 20