NOKIALLA VUOKRATTAVAT/MYYTÄVÄT TONTIT Tutustukaa tähän tonttiesitteeseen huolellisesti ennen hakemuksen allekirjoittamista ja palauttamista. LINNAVUORI (13) TOTTIJÄRVI (22)
NOKIAN KAUPUNKI Harjukatu 21, 37100 Nokia TEKNINEN KESKUS HAETTAVINA OLEVAT TONTIT TOTTIJÄRVEN JA LINNAVUOREN ALUEELLA Tottijärvellä ja Linnavuoressa on haettavina omakotitontteja. Tontit ovat rakennettavissa heti. Tontin kadun puoleisella osalla on A4 kokoinen kyltti, jossa on kaupunginosan, korttelin ja tontin numero ja sijaintikartta. Hakija / hakijat, yksityishenkilö, yksi hakemus / ruokakunta, merkitsee hakemukseensa valitsemaansa paremmuusjärjestykseen ne tontit, joille on valmis rakentamaan ottamalla huomioon maasto-olosuhteet, asemakaavamääräykset ja suunnitteluohjeet. Tontin varausmaksu on 1000 euroa, joka peritään teknisen lautakunnan varauspäätöksestä. Varausmaksua ei palauteta vaikka varauksen peruisi, mutta varausmaksu hyvitetään kauppahinnassa tai vuokrassa. Kauppakirja tai vuokrasopimus tontista on allekirjoitettava kolmen kuukauden kuluessa teknisen lautakunnan varauspäätöksestä. Kauppakirjan tai vuokrasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä peritään luovutettavan tontin kiinteistötoimitusmaksu, 880 euroa. Vuokrattaessa loppuvuoden vuokra. Kaupan yhteydessä lisäksi asetuksen (5.12.1996/958) mukainen maksu kaupanvahvistuksesta 120 euroa. Tontin ostajan tai vuokraajan tulee sitoutua rakentamaan tontille hyväksyttyjen piirustusten mukainen asuinrakennus kolmen vuoden kuluessa tontin luovutuksesta siihen valmiuteen, että siinä voidaan pitää käyttöönottokatselmus. Lisäksi tontin ostajan tai vuokraajan tulee sitoutua olemaan luovuttamatta tonttia edelleen ennen rakentamisvelvoitteen täyttymistä, kts. vuokrasopimus- ja kappakirjamallit: sakkomaksut. Tonttihakemus on palautettava teknisen keskuksen kansliaan, virastotalon 2. kerros, osoitteessa Harjukatu 21, 37100 Nokia. Tekninen keskus on avoinna 9:00-15:00.
Sivu 1 / 3 NOKIAN KAUPUNKI Rakentamistapaohjeet rakentamattomille asuntotonteille Tottijärven kaupunginosan kortteleissa 4, 8, 10, 12 ja 14 18 Ohjeiden tarkoitus Nämä rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa, ja selvittävät, mitä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja kaavamääräykset antavat rakentamiselle. Niiden tarkoitus on ohjata rakentamista niin, että alueelle muodostuu vaihteleva ja ilmeikäs, mutta kuitenkin perusolemukseltaan yhtenäinen asuinympäristö. Lisäksi ne ohjaavat rakentajaa tontin mahdollisimman hyvään käyttöön. Koska hyvän asuinympäristön muodostaminen alkaa jo rakennuspaikan suunnittelusta, tulisi tontin antamat lähtökohdat ottaa huomioon riittävän aikaisessa vaiheessa ennen lopullisen rakennussuunnitelman laatimista. Rakennus on sovitettava maastoon eikä päinvastoin. Naapuritonttien olosuhteet on otettava huomioon, eikä niitä saa vaikeuttaa maanpinnan tarpeettomilla muutoksilla (esim. sadevesien johtaminen). Koska tonttikohtaiset yksilöllisyydet eivät välttämättä tule riittävästi huomioiduiksi vain näitä ohjeita noudattaen, on tontinomistajien syytä mahdollisimman aikaisin suunnittelun alkaessa ottaa yhteyttä rakennusvalvontaviranomaisiin. Rakennusten sijainti tontilla ja tontin käyttö Rakennukset on sijoitettava asemakaavassa osoitetun rakennusalan rajauksen sisälle. Vähäiset poikkeamiset asemakaavassa määrätystä sijoituksesta ratkaistaan rakennuslupakäsittelyn yhteydessä, mutta oleelliset poikkeamiset edellyttävät erillistä poikkeamislupamenettelyä ennen rakennusluvan käsittelyä. Asuinrakennus tulisi sijoittaa tontilla siten, että kulku kadulta taloon on mahdollisimman esteetön, ja että ulko-oleskelualueet olisivat suojaisia ja aurinkoisia. Jos autotalliin tai autokatokseen ajetaan kohtisuoraan kadulta, tulee tallin tai katoksen olla niin kaukana tontin rajasta, että auto mahtuu tallin tai katoksen ulkopuolella seisomaan kokonaan tontin puolella. Autopaikkojen ja ajoväylien tulisi viedä mahdollisimman vähän tontin pinta-alaa. Kulkuväyliltä poistettavaa lunta varten tontilla on oltava riittävät tilat, koska tontilta ei saa tuoda lunta kadulle eikä muille yleisille alueille. Erillispientalojen korttelialueilla (AO-26) tonttikohtainen rakennusoikeus on 300 kerrosala-m 2. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueilla (AL) sekä asuinpientalojen korttelialueella (AP-9) rakennusoikeus on asemakaavassa osoitettu tehokkuusluvulla (e). Näillä korttelialueilla rakennusoikeuden saa laskettua kertomalla tontin pintaalan tehokkuusluvulla. Maaston huomioon ottaminen Maaston muoto on otettava huomioon siten, että vältytään maaston tarpeettomilta pengerryksiltä ja leikkauksilta. Rakennuslupapiirustuksissa on osoitettava maanpinnan nykyiset ja tulevat korkeudet koko tontin osalta sekä maanpinnan liittyminen naapuritonttien korkeustasoihin. Rakennukset on edullista suunnitella maaston muodon mukaan porrastettaviksi.
Sivu 2 / 3 Rakennusten yleisilme Kaupunki on teettänyt alueella maaperätutkimuksia lähinnä vain kunnallistekniikan suunnittelua varten. Näistä tutkimuksista saatava tieto ei ole riittävä tonttien rakentamisen suunnittelulle, vaan rakentajan on teetettävä tontillaan tarkempi pohjatutkimus. Maankäyttö- ja rakennusasetus määrää, että rakennuslupahakemukseen tulee liittää selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista ja tarvittaessa terveellisyydestä ja korkeusasemasta sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä. Päärakennuksen tulisi sopusuhtaisen muotoilun vuoksi olla suhteellisen kapearunkoinen. Rakennuksiin tulisi pyrkiä saamaan vaihtelevuutta ja ilmeikkyyttä esimerkiksi syvennyksillä, kuisteilla, katoksilla, pienillä korkeusvaihteluilla ja aukotuksen sijoittelulla. Asemakaava sallii joillakin tonteilla asuintilojen sijoittamisen osittain myös varsinaisen kerroksen alle kellarikerrokseen alarinteen puolelle tai varsinaisen kerroksen yläpuolelle ullakkokerrokseen. Joillakin tonteilla asuintiloja voidaan tehdä sekä varsinaisen kerroksen ala- että yläpuolelle. Tonttikohtaiset määräykset näkyvät asemakaavakartasta. Rinnetonteilla on suositeltavaa sijoittaa osa asuintiloista kellarikerrokseen. Tontti jää avarammaksi, jos osa asuintiloista sijoittuu varsinaisen kerroksen ylä- tai alapuolelle. Katot Asuinrakennuksissa on oltava harjakatto, jonka kaltevuuden tulee olla 1:3. Samaan tonttikatuun rajoittuvilla tonteilla voidaan korttelikohtaisesti käyttää muutakin kattomuotoa ja kaltevuutta, jos kaikki kyseisten tonttien omistajat siihen sitoutuvat. Kaikkia yleisiä kattomateriaaleja voidaan käyttää. Kortteleissa 10, 12 ja 14 18 katon värin tulee olla tiilenpunainen. Kortteleissa 4 ja 8 katon värin tulee olla musta tai tumman harmaa. Räystäiden tulisi olla avoräystäitä, eikä koteloituja päätykolmioita tulisi rakentaa. Räystäiden tulee olla pituudeltaan sopusuhtaisia. Asuinrakennuksen katonharjan suositeltava suunta on sellainen, että katon lape suuntautuu edullisesti aurinkoenergian mahdollista keräystä ajatellen. Julkisivut Viherrakentaminen Rakennuksessa tulisi olla vain yksi pääasiallinen julkisivumateriaali. Mikäli käytetään lisäksi muita materiaaleja, tulee ne rajoittaa lukumäärältään mahdollisimman vähiin. Julkisivujen värityksessä tulee pyrkiä rauhalliseen yleisilmeeseen käyttämällä vain 1-3 erilaista väriä. Värityksen tulisi olla yleisilmeeltään vaalea. Lisäksi rakennuksen väritys tulee sopeuttaa viereisten tonttien rakennusten väritykseen siten, että vältetään kovin voimakkaiden vastakohtien syntyminen. Voimakkaita ja kirkkaita värejä tulee välttää. Hirsiseinä on tehtävä höylähirrestä tai vastaavasta. Pyöröhirttä ei ulkoseinissä saa käyttää. Nurkkaliitosten on oltava ulokkeettomia. Erillisen talousrakennuksen värityksen tulee olla päärakennuksen mukainen. Pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee kortteleissa 10, 12 ja 14 18 olla puurakenteinen ja kortteleissa 4 ja 8 kivirakenteinen tai rapattu. Jos tontille on jäänyt tervettä ja elinvoimaista nuorta puustoa, sitä voi säilyttää. Sillä tavoin voidaan uusi rakennettu ympäristö paremmin ja nopeammin liittää luonnonympäristöön. Nuoret puut kestävät muutoksia paremmin, ja niistä kehittyy lisääntyneen valon ansiosta sopusuhtaisia pihapuita. Paksuja maatäyttöjä tulee välttää säilytettävien puiden juuristoalueella. Uusia puita istutettaessa tulee suosia matalakasvuisia lajeja. Jotta uudet puut eivät varjostaisi naapuritontteja eivätkä mahdollisia aurinkoenergiake-
Maalämpökaivot Ajoneuvoliittymät Sivu 3 / 3 rääjiä, saa yli 6 metriä korkeiksi kasvavia puita istuttaa vain siinä tapauksessa, jos ne ovat kasvutavaltaan pilarimaisia. Lämpökaivot on sijoitettava lähelle katua siten, että ne ovat helposti huollettavissa. Ajoliittymät on sijoitettava siten, että huomioidaan olemassa olevat sadevesikaivot, katuvalaisimet ja mahdolliset muut kaupungin hallitsemat rakenteet. Mikäli liittymän sijoituksen takia jotain edellä mainittuja rakenteita joudutaan siirtämään, vastaa tontin haltija kustannuksista. Tontille saa tehdä vain yhden ajoliittymän. Sen tulisi sijaita vähintään 3 metrin etäisyydellä tontin nurkkapisteestä. Tämä etäisyys halutaan säilyttää mahdollisten sähkö- ja muiden kaapeleiden kytkentäkaappien sijoittamista varten. Suosituksesta poikkeamiseen on syytä tiedustella mielipidettä kaapeleita rakentavilta laitoksilta. Aidat Tonttien kadunpuoleiset sivut suositellaan aidattaviksi joko pensasaidoin tai matalin lauta-aidoin. Postilaatikoiden sijoitus Postinjakelun nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi sekä katukuvan parantamiseksi tulee jo tonttien suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon jakelun järjestäminen. Lähinnä on kysymys postilaatikoiden sijoittelusta, koska postin jakelu tulee voida tarvittaessa suorittaa myös suoraan autosta. Laatikot tulee sijoittaa ryhmiin kuitenkin niin, etteivät postinhakumatkat muodostu kohtuuttoman pitkiksi. Postinjakelun ohella tulee laatikoiden sijoittelussa huomioida myös liikenneturvallisuus ja katujen kunnossapitomahdollisuudet. Lisäksi laatikoiden ulkonäkö vaikuttaa katukuvaan. Postilaatikot tulee sijoittaa noin metrin etäisyydelle ajoradan asvaltin reunan ulkopuolelle, ja laatikon yläreunan korkeuden on oltava noin metrin korkeudella ajoradan pinnasta. Mahdollisuuksien mukaan jopa kaduittain, mutta ainakin laatikkoryhmittäin tulisi pyrkiä postilaatikkojen värissä ja mallissa yhtenäisyyteen. Suositeltavimpia värejä ovat ruskea, musta, vihreä tai teräs. Postilaatikot on sijoitettava ryhmiin rakennustapaohjeiden liitekartassa osoitettuihin paikkoihin. Laatikkoryhmien paikat on osoitettu kartassa mustilla soikioilla, ja niistä lähtevillä nuolilla on osoitettu ne tontit, joiden postilaatikot on sijoitettava kyseiseen ryhmään. Laatikot sijoitetaan ryhmässä osoitejärjestykseen, ja osoitenumero sekä mahdollisesti myös nimi merkitään kuhunkin laatikkoon selvästi näkyviin. Liikuntaesteisellä tai 75 vuotta täyttäneellä postin saajalla on pyynnöstään oikeus saada postinsa jaetuksi joko tontin rajalle ajo- tai kulkuliittymään sijoitettuun postilaatikkoon, asunnon ulko-oven välittömään läheisyyteen sijoitettuun postilaatikkoon taikka huoneistokohtaiseen postiluukkuun. Poikkeavan postijakelun edellytys on, että jokainen saman talouden postinsaajista on oikeutettu poikkeavaan postinjakeluun. Kuitenkin liikuntaesteinen tai 75 vuotta täyttänyt postin saaja, joka yhteistaloudessa asuessaan joutuu säännönmukaisesti tai toistuvasti olemaan yksin siten, että hänen postin noutamisensa huomattavasti vaikeutuu, on oikeutettu edellä mainittuun palveluun.
TOTTIJÄRVEN AO-TONTTIEN LUOVUTUSEHDOT Myynti tai vuokraus yksityishenkilölle kiinteästä hinnasta: 1. Omakotitontin perushinta on 21,30 /m 2. Tontin hintaa laskettaessa pinta-alaa lisätään 2 metrin leveydellä sellaisten tonttirajojen osalta, jotka rajoittuvat vähintään 10 metriä leveään virkistysalueeseen. 2. Hinnat sidotaan v. 2012 elinkustannusten keskiindeksiin 1863 (1951:10=100) ja tarkistetaan vuosittain edellisen vuoden keski-indeksillä. 3. Tontin voivat saada yksityishenkilöt, jotka eivät aikaisemmin ole saaneet tonttia kaupungilta tai jotka ovat saaneet tontin vähintään 10 vuotta aikaisemmin. Tontin saajat ratkaistaan tarvittaessa arpomalla silloin, kun ne on ilmoitettu haettavaksi tiettynä hakuaikana. Kun tontit ovat olleet kerran haettavana tiettynä hakuaikana, niitä voi hakea tämän jälkeen ympäri vuoden ja tekninen lautakunta varaa tontit hakemusten jättämisjärjestyksessä. Hakemus on toimitettava Teknisen keskuksen kirjaamoon, jossa hakemukseen merkitään sen jättämisajankohta: päivämäärä ja kellonaika. Tontit luovutetaan myymällä tai vuokraamalla. Vuokrattavien tonttien 1. vuoden perusvuokraksi määrätään 5 % luovutusvuonna voimassa olevasta myyntihinnasta. Vuokrasopimus tai kauppakirja on allekirjoitettava kolmen kuukauden kuluessa teknisen lautakunnan varauspäätöksestä. Tonttivarauksen saajalta peritään 1000 euron suuruinen varausmaksu, joka hyvitetään vuokrassa tai kauppahinnassa mutta ei palauteta, jos vuokrasopimusta tai kauppakirjaa ei allekirjoiteta. Tonttien vuokra-aika on 60 vuotta. Vuokralaisella on oikeus ostaa vuokraamansa tontti vuokra-ajan kuluessa edellä määritellyllä tavalla kaupantekovuonna voimassa olevasta myyntihinnasta. 4. Tontin rakentamisvelvoiteaika on kolme vuotta luovutuskirjan allekirjoittamisesta lukien. 5. Luovutettavien tonttien kiinteistönmuodostamiskustannuksina peritään tontin myynnin tai vuokrasopimuk-
sen teon yhteydessä erikseen kiinteistötoimitusmaksutaksan mukainen perusmaksu tontin lohkomisesta. 6. Kauppakirja tai vuokrasopimus laaditaan kh:n viimeisimpien hyväksymispäätösten mukaisena. 7. Jos kiinteistöä ei voida viemäröidä viemäreihin viettona, kiinteistö on varustettava kiinteistökohtaisella pumppaamolla, jonka hankinta-, käyttö- ja huoltokulut ym. kulut hoitaa kiinteistö.
Sivu 1 / 3 NOKIAN KAUPUNKI Rakentamistapaohjeet rakentamattomille asuntotonteille Linnavuoren kaupunginosan kortteleissa 9, 13, 15 ja 39 Ohjeiden tarkoitus Nämä rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa, ja selvittävät, mitä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja kaavamääräykset antavat rakentamiselle. Niiden tarkoitus on ohjata rakentamista niin, että alueelle muodostuu vaihteleva ja ilmeikäs, mutta kuitenkin perusolemukseltaan yhtenäinen asuinympäristö. Lisäksi ne ohjaavat rakentajaa tontin mahdollisimman hyvään käyttöön. Koska hyvän asuinympäristön muodostaminen alkaa jo rakennuspaikan suunnittelusta, tulisi tontin antamat lähtökohdat ottaa huomioon riittävän aikaisessa vaiheessa ennen lopullisen rakennussuunnitelman laatimista. Rakennus on sovitettava maastoon eikä päinvastoin. Naapuritonttien olosuhteet on otettava huomioon, eikä niitä saa vaikeuttaa maanpinnan tarpeettomilla muutoksilla (esim. sadevesien johtaminen). Koska tonttikohtaiset yksilöllisyydet eivät välttämättä tule riittävästi huomioiduiksi vain näitä ohjeita noudattaen, on tontinomistajien syytä mahdollisimman aikaisin suunnittelun alkaessa ottaa yhteyttä rakennusvalvontaviranomaisiin. Rakennusten sijainti tontilla ja tontin käyttö Rakennukset on sijoitettava asemakaavassa osoitettujen rakennusalan rajausten sisälle. Vähäiset poikkeamiset asemakaavassa määrätystä sijoituksesta ratkaistaan rakennuslupakäsittelyn yhteydessä, mutta oleelliset poikkeamiset edellyttävät erillistä poikkeamislupamenettelyä ennen rakennusluvan käsittelyä. Korttelissa 39 tontilla 3 on vain yksi rakennusala. Muilla tonteilla on erikseen päärakennuksen rakennusala sekä talousrakennuksen rakennusala. Taloustilat voidaan sijoittaa myös päärakennuksen yhteyteen samalla rakennusalalle. Jos autotalli tai -katos tehdään talousrakennuksen rakennusalalle, ei talliin tai katokseen saa ajaa suoraan kadulta, koska rakennus sijaitsee niin lähellä katualueen rajaa, että ajo vaarantaisi liikenneturvallisuutta. Autopaikkojen ja ajoväylien tulisi viedä mahdollisimman vähän tontin pinta-alaa. Kulkuväyliltä poistettavaa lunta varten tontilla on oltava riittävät tilat, koska tontilta ei saa tuoda lunta kadulle eikä muille yleisille alueille. Tonttikohtainen rakennusoikeus on määrätty asemakaavassa. Useimmilla tonteilla rakennusoikeus on 260 kerrosala-m 2, mutta korttelissa 39 kahdella tontilla vähän suurempi.
Sivu 2 / 3 Maaston huomioon ottaminen Rakennusten yleisilme Maaston muoto on otettava huomioon siten, että vältytään maaston tarpeettomilta pengerryksiltä ja leikkauksilta. Rakennuslupapiirustuksissa on osoitettava maanpinnan nykyiset ja tulevat korkeudet koko tontin osalta sekä maanpinnan liittyminen naapuritonttien korkeustasoihin. Rakennukset on edullista suunnitella maaston muodon mukaan porrastettaviksi. Tontin omistajan on teetettävä tontillaan maaperätutkimus. Maankäyttö- ja rakennusasetus määrää, että rakennuslupahakemukseen tulee liittää selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista ja tarvittaessa terveellisyydestä ja korkeusasemasta sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä. Päärakennuksen tulisi sopusuhtaisen muotoilun vuoksi olla suhteellisen kapearunkoinen. Rakennuksiin tulisi pyrkiä saamaan vaihtelevuutta ja ilmeikkyyttä esimerkiksi syvennyksillä, kuisteilla, katoksilla, pienillä korkeusvaihteluilla ja aukotuksen sijoittelulla. Asemakaava sallii kortteleissa 9, 13 ja 15 asuintilojen sijoittamisen osittain myös varsinaisen kerroksen alle kellarikerrokseen ja varsinaisen kerroksen yläpuolelle ullakkokerrokseen. Korttelissa 39 asuintiloja ei saa sijoittaa kellari- eikä ullakkokerrokseen, mutta rakennukset saavat olla yksi- tai kaksikerroksisia. Katot Asuinrakennuksissa on oltava harjakatto, jonka kaltevuuden tulee olla 1:3. Kaikkia yleisiä kattomateriaaleja voidaan käyttää. Katon värin tulee olla tiilenpunainen. Räystäiden tulisi olla avoräystäitä, eikä koteloituja päätykolmioita tulisi rakentaa. Räystäiden tulee olla pituudeltaan sopusuhtaisia. Julkisivut Viherrakentaminen Rakennuksessa tulisi olla vain yksi pääasiallinen julkisivumateriaali. Mikäli käytetään lisäksi muita materiaaleja, tulee ne rajoittaa lukumäärältään mahdollisimman vähiin. Julkisivujen värityksessä tulee pyrkiä rauhalliseen yleisilmeeseen käyttämällä vain 1-3 erilaista väriä. Värityksen tulisi olla yleisilmeeltään vaalea. Lisäksi rakennuksen väritys tulee sopeuttaa viereisten tonttien rakennusten väritykseen siten, että vältetään kovin voimakkaiden vastakohtien syntyminen. Voimakkaita ja kirkkaita värejä tulee välttää. Hirsiseinä on tehtävä höylähirrestä tai vastaavasta. Pyöröhirttä ei ulkoseinissä saa käyttää. Nurkkaliitosten on oltava ulokkeettomia. Erillisen talousrakennuksen värityksen tulee olla päärakennuksen mukainen. Pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee kortteleissa 9, 13 ja 15 olla puurakenteinen ja korttelissa 39 kivirakenteinen tai rapattu. Jos tontille on jäänyt tervettä ja elinvoimaista nuorta puustoa, sitä voi säilyttää. Sillä tavoin voidaan uusi rakennettu ympäristö paremmin ja nopeammin liittää luonnonympäristöön. Nuoret puut kestävät muutoksia paremmin, ja niistä kehittyy lisääntyneen valon ansiosta sopusuhtaisia pihapuita. Paksuja maatäyttöjä tulee välttää säilytettävien puiden juuristoalueella. Uusia puita istutettaessa tulee suosia matalakasvuisia lajeja. Jotta uudet puut eivät varjostaisi naapuritontteja eivätkä mahdollisia aurinkoenergiakerääjiä, saa yli 6 metriä korkeiksi kasvavia puita istuttaa vain siinä tapauksessa, jos ne ovat kasvutavaltaan pilarimaisia.
Sivu 3 / 3 Maalämpökaivot Ajoneuvoliittymät Lämpökaivot on sijoitettava lähelle katua siten, että ne ovat helposti huollettavissa. Ajoliittymät on sijoitettava siten, että huomioidaan olemassa olevat sadevesikaivot, katuvalaisimet ja mahdolliset muut kaupungin hallitsemat rakenteet. Mikäli liittymän sijoituksen takia jotain edellä mainittuja rakenteita joudutaan siirtämään, vastaa tontin haltija kustannuksista. Tontille saa tehdä vain yhden ajoliittymän. Sen tulisi sijaita vähintään 3 metrin etäisyydellä tontin nurkkapisteestä. Tämä etäisyys halutaan säilyttää mahdollisten sähkö- ja muiden kaapeleiden kytkentäkaappien sijoittamista varten. Suosituksesta poikkeamiseen on syytä tiedustella mielipidettä kaapeleita rakentavilta laitoksilta. Aidat Tonttien kadunpuoleiset sivut suositellaan aidattaviksi joko pensasaidoin tai matalin lauta-aidoin. Postilaatikoiden sijoitus Postinjakelun nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi sekä katukuvan parantamiseksi tulee jo tonttien suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon jakelun järjestäminen. Lähinnä on kysymys postilaatikoiden sijoittelusta, koska postin jakelu tulee voida tarvittaessa suorittaa myös suoraan autosta. Laatikot tulee sijoittaa ryhmiin kuitenkin niin, etteivät postinhakumatkat muodostu kohtuuttoman pitkiksi. Postinjakelun ohella tulee laatikoiden sijoittelussa huomioida myös liikenneturvallisuus ja katujen kunnossapitomahdollisuudet. Lisäksi laatikoiden ulkonäkö vaikuttaa katukuvaan. Postilaatikot tulee sijoittaa noin metrin etäisyydelle ajoradan asvaltin reunan ulkopuolelle, ja laatikon yläreunan korkeuden on oltava noin metrin korkeudella ajoradan pinnasta. Mahdollisuuksien mukaan jopa kaduittain, mutta ainakin laatikkoryhmittäin tulisi pyrkiä postilaatikkojen värissä ja mallissa yhtenäisyyteen. Suositeltavimpia värejä ovat ruskea, musta, vihreä tai teräs. Postilaatikot on sijoitettava ryhmiin rakennustapaohjeiden liitekartassa osoitettuihin paikkoihin. Laatikkoryhmien paikat on osoitettu kartassa mustilla soikioilla, ja niistä lähtevillä nuolilla on osoitettu ne tontit, joiden postilaatikot on sijoitettava kyseiseen ryhmään. Laatikot sijoitetaan ryhmässä osoitejärjestykseen, ja osoitenumero sekä mahdollisesti myös nimi merkitään kuhunkin laatikkoon selvästi näkyviin. Liikuntaesteisellä tai 75 vuotta täyttäneellä postin saajalla on pyynnöstään oikeus saada postinsa jaetuksi joko tontin rajalle ajo- tai kulkuliittymään sijoitettuun postilaatikkoon, asunnon ulko-oven välittömään läheisyyteen sijoitettuun postilaatikkoon taikka huoneistokohtaiseen postiluukkuun. Poikkeavan postijakelun edellytys on, että jokainen saman talouden postinsaajista on oikeutettu poikkeavaan postinjakeluun. Kuitenkin liikuntaesteinen tai 75 vuotta täyttänyt postin saaja, joka yhteistaloudessa asuessaan joutuu säännönmukaisesti tai toistuvasti olemaan yksin siten, että hänen postin noutamisensa huomattavasti vaikeutuu, on oikeutettu edellä mainittuun palveluun.
LINNAVUOREN AO-TONTTIEN LUOVUTUSEHDOT Myynti tai vuokraus yksityishenkilölle kiinteästä hinnasta: 1. Omakotitontin perushinta on 21,30 /m 2. Tontin hintaa laskettaessa pinta-alaa lisätään 2 metrin leveydellä sellaisten tonttirajojen osalta, jotka rajoittuvat vähintään 10 metriä leveään virkistysalueeseen. 2. Hinnat sidotaan v. 2012 elinkustannusten keskiindeksiin 1863 (1951:10=100) ja tarkistetaan vuosittain edellisen vuoden keski-indeksillä. 3. Tontin voivat saada yksityishenkilöt, jotka eivät aikaisemmin ole saaneet tonttia kaupungilta tai jotka ovat saaneet tontin vähintään 10 vuotta aikaisemmin. Tontin saajat ratkaistaan tarvittaessa arpomalla silloin, kun ne on ilmoitettu haettavaksi tiettynä hakuaikana. Kun tontit ovat olleet kerran haettavana tiettynä hakuaikana, niitä voi hakea tämän jälkeen ympäri vuoden ja tekninen lautakunta varaa tontit hakemusten jättämisjärjestyksessä. Hakemus on toimitettava Teknisen keskuksen kirjaamoon, jossa hakemukseen merkitään sen jättämisajankohta: päivämäärä ja kellonaika. Tontit luovutetaan myymällä tai vuokraamalla. Vuokrattavien tonttien 1. vuoden perusvuokraksi määrätään 5 % luovutusvuonna voimassa olevasta myyntihinnasta. Tontteja voi hakea ympäri vuoden ja tekninen lautakunta varaa tontit hakemusten jättämisjärjestyksessä. Hakemus on toimitettava Teknisen keskuksen kirjaamoon, jossa hakemukseen merkitään sen jättämisajankohta: päivämäärä ja kellonaika. Vuokrasopimus tai kauppakirja on allekirjoitettava kolmen kuukauden kuluessa teknisen lautakunnan varauspäätöksestä. Tonttivarauksen saajalta peritään 1000 euron suuruinen varausmaksu, joka hyvitetään vuokrassa tai kauppahinnassa mutta ei palauteta, jos vuokrasopimusta tai kauppakirjaa ei allekirjoiteta. Tonttien vuokra-aika on 60 vuotta. Vuokralaisella on oikeus ostaa vuokraamansa tontti vuokra-ajan kuluessa edellä määritellyllä tavalla kaupantekovuonna voimassa olevasta myyntihinnasta.
4. Tontin rakentamisvelvoiteaika on kolme vuotta luovutuskirjan allekirjoittamisesta lukien. 5. Luovutettavien tonttien kiinteistönmuodostamiskustannuksina peritään tontin myynnin tai vuokrasopimuksen teon yhteydessä erikseen kiinteistötoimitusmaksutaksan mukainen perusmaksu tontin lohkomisesta. 6. Kauppakirja tai vuokrasopimus laaditaan kh:n viimeisimpien hyväksymispäätösten mukaisena. 7. Jos kiinteistöä ei voida viemäröidä viemäreihin viettona, kiinteistö on varustettava kiinteistökohtaisella pumppaamolla, jonka hankinta-, käyttö- ja huoltokulut ym. kulut hoitaa kiinteistö.
Tonttien hinnat ja vuokrat 2015 pinta-ala pinta-ala+puistolisä myyntihinta vuokra 13-15-3 1020 1020 22274 1114 13-15-4 1200 1250 27297 1365 22-14-3 1150 1222 26685 1334 22-14-4 1151 1151 25135 1257 22-14-5 1253 1253 27362 1368 22-15-1 1749 1824 39831 1992
No 1 JOHDANTO MAANVUOKRASOPIMUS (omakotitontti) 7.11.2001 kp 1 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Nokian kaupunki (y-0205717-4) Harjukatu 23, 37100 Nokia Vuokralainen: 1.2 Vuokra-alue Nokian kaupungin kaupunginosan korttelissa sijaitseva asuntotontti nro (536-), pinta-ala m 2, os. 2 VUOKRA-ALUEEN KÄYTTÖ 2.1 Käyttötarkoitus Vuokra-alue luovutetaan käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 3 luvun tarkoittamalla tavalla asumiseen, siten kuin käyttötarkoituksesta on kaavassa määrätty. Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että hänellä on kaikki rakennushankkeen toteuttamiseen tarvittavat viranomaisluvat ja että hän noudattaa lainsäädännön ja viranomaisten mahdollisesti asettamia vaatimuksia ja määräyksiä. Vuokralainen ei saa rakentamistoimenpiteillä eikä muillakaan toimenpiteillä aiheuttaa kaupungille tai kolmansille vahinkoa tai haittaa. 2.2 Rakentamisvelvoite Vuokralainen sitoutuu rakentamaan asemakaavan, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuksen kolmen vuoden kuluessa vuokra-ajan alkamisesta lukien siihen valmiusasteeseen, että rakennustarkastusviranomainen voi siinä suorittaa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän hyväksyttävän käyttöönottokatselmuksen. Kaupunki voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettua rakennusaikaa. Vuokralaisen tulee suorittaa rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät maaperätutkimukset. Vuokralainen vastaa rakennuksen perustamistavasta. 2.3 Kunnossapito ym. Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan rakennustensa ja vuokra-alueen kunnossapidosta, siisteydestä ja turvallisuudesta. Valmiita rakennuksia ei saa osaksikaan purkaa ilman kaupungin kirjallista suostumusta. Alueella kasvavia puita ei saa vahingoittaa eikä luvatta kaataa, mikäli ne eivät aiheuta vaaraa turvallisuudelle. Vuokralainen huolehtii tarpeelliseksi katsottujen vuokra-alueeseen kohdistuvien perusparannustöiden tekemisestä ja vastaa töiden kustannuksista. Oleellisiin perusparannustöihin tulee saada kaupungin kirjallinen suostumus. Kunnossapitovelvollisuudesta tai perusparannuksista taikka muista suorittamistaan töistä johtuvista kustannuksista vuokralaisella ei ole oikeutta saada korvausta eikä vuokranmaksussa hyvitystä.
2 Vuokralaisella ei ole myöskään oikeutta vuokrasuhteen päättyessä saada korvausta sopimuksen kohteen arvoa nostaneista perusparannuksista tai muista töistä. 2.4 Maaperän pilaantuminen Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että vuokra-alue ei vuokralaisen toimesta eikä muutoinkaan pilaannu. Mikäli vuokra-alue tai osa siitä on kuitenkin vuokraaikana ympäristönsuojelulain (86/2000) 7 tai ja 8 tarkoittamalla tavalla pilaantunut, vuokralainen on velvollinen huolehtimaan alueen puhdistamisesta siten kuin lain 12 luvussa säädetään. Mikäli vuokralainen laiminlyö tässä tarkoitetun velvollisuutensa, kaupungilla on oikeus toteuttaa puhdistaminen vuokralaisen lukuun ja periä toimenpiteestä aiheutuneet kustannukset vuokralaiselta. 2.5 Alivuokraus Vuokralaisella ei ole oikeutta alivuokrata tai muutoin luovuttaa vuokra-aluetta tai osaa siitä kolmannelle, ellei kaupunki anna tähän kirjallista suostumustaan. 2.6 Katselmukset Kaupungilla on oikeus toimittaa vuokra-alueella katselmuksia sen selvittämiseksi, ovatko vuokra-alue ja sillä sijaitsevat rakennukset sopimuksen mukaisessa kunnossa ja noudatetaanko tämän sopimuksen määräyksiä myös muutoin. Katselmuksesta tulee ilmoittaa ennalta vuokralaiselle. 2.7 Johtojen ym. sijoittaminen Vuokralainen sallii kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sekä jalankulkutasojen ja jalankulku-ulokkeiden ja niiden katosten kannattimien sijoittamisen vuokra-alueelle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä vuokralaiselle aiheutuva suoranainen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. 2.8 Luovutusvelvollisuus Jos kaupunki ennen vuokra-ajan päättymistä tarvitsee osaa vuokra-alueesta katualueeksi tai yleisten rakennusten rakennusmaaksi tai muuksi yleiseksi alueeksi, vuokralainen on velvollinen luovuttamaan alueen. Alueen luovuttamisesta vuokralaiselle aiheutuva haitta korvataan erikseen tehtävällä sopimuksella. 3 VUOKRASUHTEEN KESTO 3.1 Vuokra-aika Vuokra-aika alkaa ja päättyy. 3.2 Uudelleenvuokraus Vuokralaisella on etuoikeus kohdassa 3.1 mainitun vuokrakauden päättyessä saada alue välittömästi uudelleen vuokralle samaan käyttötarkoitukseen edellyttäen, että: a) vuokralainen on täyttänyt kaikki tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa;
4 MAKSUT 3 b) alue on muutoinkin tarkoitus vuokrata vastaavaan käyttötarkoitukseen; ja c) vuokralainen on ilmoittanut kirjallisesti kaupungille yhtä vuotta ennen vuokrakauden päättymistä haluavansa käyttää tässä tarkoitettua etuoikeuttaan. Kaupungin tulee ilmoittaa vuokralaiselle, milloin tämä sitä pyytää, hyvissä ajoin ennen yllä mainitun vuokralaiselle asetetun määräajan päättymistä, tullaanko alue vuokraamaan vastaavaan käyttötarkoitukseen. 4.1 Vuokra Vuokralainen maksaa kaupungille vuotuista vuokraa, joka on euroa (perusvuokra). Vuotuinen vuokra maksetaan viimeistään toukokuun 31. päivänä kaupungin osoittamalle tilille. Edellä mainitusta poiketen kuluvan vajaan vuoden vuokra on euroa ja tämä vuokra maksetaan etukäteen viimeistään sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa. 4.2 Indeksiehto Vuokra on sidottu indeksiin siten, että kohdan 4.1 mukaista vuosivuokraa (perusvuokraa) muutetaan virallisen elinkustannusindeksin (1951:10=100) muutosta vastaavasti. Perusindeksinä on vuokrasopimuksen tekemistä edeltävän vuoden 2012 keskiindeksiluku 1863. Tarkistusindeksi on kunkin maksuvuotta edeltävän vuoden keskiindeksiluku. Tarkistettu vuosivuokra saadaan, kun perusvuokra kerrotaan tarkistusindeksillä ja jaetaan perusindeksillä. 4.3 Lisärakentamisen ja -rakennusoikeuden vaikutus vuokraan Milloin kohdassa 4.1 tarkoitettua vuokraa määrättäessä on eräänä perusteena käytetty vuokralaisen toteuttaman rakennushankkeen pinta-alaa tai kustannuksia, vuokraa korotetaan lisärakentamisen johdosta vastaavassa suhteessa. Milloin kohdassa 4.1 tarkoitettua vuokraa määrättäessä on eräänä perusteena käytetty kaavanmukaista rakennusoikeutta, vuokraa korotetaan kaavamuutoksella tai muulla viranomaispäätöksellä myönnettyä lisärakennusoikeutta vastaavassa suhteessa. 5 LUNASTAMINEN 5.1 Kaupungin lunastusvelvollisuus Edellä tämän sopimuksen kohdassa 3.1 tarkoitetun alkuperäisen vuokrakauden päätyttyä kaupunki on velvollinen lunastamaan vuokralaisen omistaman vuokra-alueella sijaitsevan, edellä kohdassa 2.2 tarkoitetun rakennuksen ja muut kaupungin kirjallisella suostumuksella alueelle rakennetut rakennukset. Lunastusvelvollisuus koskee myös sellaisia alueella sijaitsevia vuokralaisen omistamia pysyvään käyttöön tarkoitettuja laitteita ja laitoksia, joiden voidaan katsoa palvelevan rakennuksen tulevaa käyttöä. Lunastusvelvollisuus ei kuitenkaan koske: 1) alueella sijaitsevia muita kuin edellä mainittuja rakennuksia; 2) keskeneräisiä rakennuksia, laitteita ja laitoksia;