Opetusministeriö Undervisningsministeriet OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut nopeasti. Ulkomaalaisten määrä on viisinkertaistunut ja vieraskielisten määrä kahdeksankertaistunut vuodesta 1990. Ulkomaalaisia oli vuoden 2008 lopussa yli 143 000 ja vieraskielisiä noin 190 500. Venäläiset ja virolaiset ovat suurimmat ulkomaalaisryhmät yli 20 000 hengellä. Venäjänkielisiä on kuitenkin yli kaksi kertaa enemmän kuin vironkielisiä, lähes 49 000 henkeä. Maahanmuuttajat ovat keskittyneet Uudellemaalle ja suuriin kaupunkeihin. Vieraskielisen väestön koulutustaso on keskimääräisesti selvästi kantaväestöä alempi. Noin puolet on vailla perusasteen jälkeistä koulutusta, kun kantaväestöllä osuus on noin viidennes. Vieraskielisen väestön polarisaatiota kuvaa kuitenkin se, että tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneiden osuus on heillä noin kaksi kertaa suurempi kuin kantaväestöllä. Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden määrä oli vuonna 2007 perusopetus mukaan lukien lähes 50 000 eli 3,8 kaikista opiskelijoista. Perusasteen jälkeisessä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa suurimmat kieliryhmät olivat venäjän-, viron-, kiinan-, englannin- ja arabiankieliset, joita oli yhteensä noin 15 000 eli yli puolet kaikista vieraskielisistä. Vieraskielisten oppilaiden koulumenestys peruskoulussa on selvästi heikompaa kuin kantaväestöllä, ja he jäävät kantaväestöä selvästi useammin peruskoulun jälkeisten jatko-opintojen ulkopuolelle. Toisen polven maahanmuuttajien asema on parempi. Korkeakouluopintoihin pääsevien vieraskielisten osuus on yli kaksi kertaa pienempi kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. Ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistotutkinnon suorittaneiden vieraskielisten työttömyys on moninkertainen kantaväestöön verrattuna. Vieraskielisen nuorison asema on yleisesti selvästi kantaväestöä huonompi. Työllisten ja opiskelijoiden osuus on pääsääntöisesti kantaväestöä pienempi ja työttömien osuus suurempi. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että koulutus- ja kulttuuripoliittiset toimenpiteet maahanmuuttajaväestön aseman nostamiseksi kantaväestön tasolle näyttävät olevan vielä riittämättömiä. Myös tietopohjassa on pahoja puutteita.
Väestö kansalaisuuden, syntymämaan ja äidinkielen mukaan 2008 Väestö 31.12.2008 5 326 314 Kansalaisuus Suomen 5 183 058 Kansalaisuus ulkomaan 143 256 Syntymämaa Suomi 5 092 542 Syntymämaa ulkomaat 90 516 Syntymämaa Suomi 15 146 Syntymämaa ulkomaat 128 110 Äidinkieli suomi 4 796 437 ruotsi 278 464 saame 1 711 yht. 5 076 612 Äidinkieli muu kieli 15 930 Äidinkieli muu kieli 44 386 Äidinkieli suomi 39 360 ruotsi 6 722 saame 48 yht. 46 130 Äidinkieli suomi 4 846 ruotsi 1 514 saame 6 yht. 6 366 Äidinkieli muu kieli 8 780 Äidinkieli muu kieli 121 442 Äidinkieli suomi 3 404 ruotsi 3 251 saame 13 yht. 6 668 Siirtolaisuus ja Suomen väestö YK:n arvion mukaan maailmassa oli vuonna 2005 noin 190 miljoonaa maahanmuuttajaa, noin 3 maailman väestöstä. Maahanmuuttajien määrä lisääntyy nopeasti mm. nopean väestönkasvun takia (Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma, 2006). Euroopan unionissa arvioidaan olleen vuonna 2005 noin 40 miljoonaa maahanmuuttajaa eli noin 8 unionin väestöstä (YK). Heidän määrän kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2005 noin 18. Suomessa asui vakituisesti vuoden 2008 lopussa 143 300 ulkomaiden kansalaista eli 2,7 väestöstä. Työvoimaan heistä kuului noin 60 eli noin 80 000 henkeä. Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 190 500 eli 3,6 (Tilastokeskus). Ulkomailla syntyneitä vuonna 2006 oli vuonna 3,6, kun OECD-maiden keskiarvo oli 12,4 (OECD Factbook 2009). Maahanmuuttajaväestö, alkuperä ja kielet Kansalaisuus Ulkomaan kansalaisia oli Suomessa vuonna 2008 noin 143 000 henkilöä. Ulkomaalaisten määrä on viisinkertaistunut vuodesta 1990, jolloin heitä oli noin 26 300 ja puolitoistakertaistunut vuodesta 2000, jolloin heitä oli noin 91 100. Ulkomaan kansalaisista suurimmat ryhmät ovat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset, somalialaiset ja kiinalaiset, joiden määrä on yhteensä lähes puolet kaikista ulkomaalaisista. Yhteensä ulkomaalaiset edustavat noin 170 kansalaisuutta, minkä lisäksi noin 1600 henkilöä tilastoituu kansalaisuuden osalta tuntemattomaksi. OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3
Kansalaisuuden perusteella suurimmat ulkomaalaiset väestöryhmät Suomessa 2008 Kansalaisuus Henkilöä Kansalaisuuden maanosa Henkilöä Venäjä 26 909 Aasia 29 597 Viro 22 604 Afrikka 14 160 Ruotsi 8 439 Etelä-Amerikka 2 290 Somalia 4 919 Eurooppa yhteensä 92 068 Kiina 4 620...muut EU(27) maat kuin Suomi 51 914 Thaimaa 3 932...muu Eurooppa 40 154 Saksa 3 502 Oseania 612 Turkki 3 429 Pohjois-Amerikka 2 863 Irak 3 238 Tuntematon 1 666 Britannia 3 213 Yhteensä 143 256 Intia 2 736 Entinen Serbia ja 2 637 Montenegro Iran 2 508 Yhdysvallat (USA) 2 282 Vietnam 2 270 Afganistan 2 189 Puola 1 888 Muut 40 275 Tuntematon 1 666 Yhteensä 143 256 Suurimmat vieraskieliset väestöryhmät Suomessa 2008 Äidinkieli Henkilöä Venäjä 48 740 Viro 22 357 Englanti 11 344 Somali 10 647 Arabia 8 806 Kiina 6 458 Kurdi 6 455 Albania 6 308 Saksa 5 096 Vietnam 4 977 Turkki 4 669 Thai 4 519 Persia 4 222 Espanja 3 968 Ranska 2 713 Puola 2 493 Muut kielet 36 766 Yhteensä 190 538 Äidinkieli Äidinkieleltään vieraskielisiä (muu kuin suomi, ruotsi ja saame) oli väestöstä 190 500 vuonna 2008. Heistä suurimmat kieliryhmät ovat venäjän-, viron-, englannin-, somalin- ja arabiankieliset, jotka muodostavat yli puolet vieraskielisestä väestöstä. (Yhteensä kieliä on aineistossa 136, mutta todellinen kielten määrä on huomattavasti suurempi, sillä erikseen luokittelemattomien kielten ryhmään tilastoituu 2 969 henkilöä.) Väestömäärältään yli tuhannen hengen suuruisia olivat lisäksi unkarin, bosnian, italian, serbokroatian, bengalin, romanian, portugalin, hollannin, tagalogin/philippinon ja hindinkieliset ryhmät. Vieraskielisten määrä on lähes kahdeksankertaistunut vuodesta 1990, jolloin heitä oli noin 24 800. Vuonna 2000 vieraskielisiä oli noin 99 200. Venäjänkielisten määrä, 48 700 henkilöä, on kaksitoistakertaistunut vuodesta 1990, jolloin heitä oli noin 3 900. Venäjänkielisistä asui vuonna 2008 noin 44 Uudellamaalla ja noin 8 Varsinais- Suomessa. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa heitä oli yhteensä noin 5 900 eli noin 12 kaikista. Venäjä on Euroopan puhutuin kieli, jota puhuu äidinkielenään 140 miljoonaa henkeä eli lähes 20 Euroopan asukkaista (Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007). Sekä vironkielisistä että englanninkielisistä 59 asui Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa vironkielisiä asui noin 9 ja Pirkanmaalla 6. Englanninkielisistä Varsinais-Suomessa asui 7 ja Pirkanmaalla 8. Somalinkielisistä asui vuonna 2008 lähes 84 Uudellamaalla, 6 Varsinais-Suomessa ja vajaa 3
Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto 1990-2008 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Maahamuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Vuoden 2008 tieto ennakkotieto sekä Pirkanmaalla että Pohjanmaalla. Yhteensä somaliankielisistä noin 95 asui näissä neljässä maakunnassa. Nettomaahanmuutto Nettomaahanmuutto on viime vuosina systemaattisesti kasvanut. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2008 nettomaahanmuutto olisi ennätyksellisen suuri, 14 200 henkeä. Se muodostuu 28 600 hengen maahanmuutosta ja 13 400 hengen maastamuutosta. Lamavuosien vaikutus 1990-luvun alkupuoliskolla vaikutti viiveellä huomattavasti nettomuuton määrään. Vuoden 1991 poikkeuksellisen suuren nettomuuton taustalla on maahanmuuton kasvu mm. entisen Neuvostoliiton alueelta noin 3 500 hengellä ja Somaliasta noin 1 300 hengellä verrattuna vuoteen 1990. Myös 2000-luvun alun taloudellinen laskusuhdanne todennäköisesti vaikutti maahanmuuton kasvun pysähtymiseen pariksi vuodeksi. Arvioitaessa nettomaahanmuuton vaikutusta ulkomaalaisten ja vieraskielisten määrän muutokseen on otettava huomioon, että vuosittaisista maahanmuuttajista 40-45 on Suomen kansalaisia ja maasta muuttaneista taas 20-30 on ulkomaalaisia (Pekka Myrskylä, Muuttoliike ja työmarkkinat, Työpoliittinen tutkimus 2006/321, Työministeriö). Vuonna 2007 Suomen kansalaisten maahanmuuton osuus oli tosin vain kolmannes ja ulkomaan kansalaisten maastamuuton osuus oli 25 (Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut, Sisäasiainminis- OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3
Ulkomaalaiset, vieraskieliset ja nettomaahanmuutto maakunnittain Ulkomaalaiset 2008 Vieraskieliset 2008 Nettomaahanmuutto 2007 Osuus Manner- Suomen Henkilöä muutosta Henkilöä Henkilöä Osuus alueen väestöstä Uusimaa 71 615 101 515 7,2 5 962 44,5 Itä-Uusimaa 2 123 2 572 2,8 100 0,7 Varsinais-Suomi 12 748 17 880 3,9 938 7,0 Satakunta 2 346 2 816 1,2 230 1,7 Kanta-Häme 2 628 3 275 1,9 298 2,2 Pirkanmaa 10 031 13 353 2,8 1 022 7,6 Päijät-Häme 4 255 5 564 2,8 356 2,7 Kymenlaakso 4 529 5 780 3,2 557 4,2 Etelä-Karjala 3 110 4 190 3,1 400 3,0 Etelä-Savo 2 182 2 732 1,7 262 2,0 Pohjois-Savo 2 635 3 458 1,4 292 2,2 Pohjois-Karjala 2 563 3 336 2,0 268 2,0 Keski-Suomi 3 958 5 111 1,9 438 3,3 Etelä-Pohjanmaa 1 575 1 724 0,9 298 2,2 Pohjanmaa 5 554 5 794 3,3 716 5,3 Keski-Pohjanmaa 955 1 008 1,4 129 1,0 Pohjois-Pohjanmaa 4 515 5 279 1,4 489 3,6 Kainuu 1 199 1 389 1,7 275 2,1 Lappi 2 629 2 559 1,4 381 2,8 Manner-Suomi 141 150 189 335 3,6 13 411 Ahvenanmaa 2 106 1 203 4,4 175 Koko maa 143 256 190 538 3,6 13 586 teriön julkaisuja 2/2009 ja Tilastokeskus). Tämän perusteella voidaan arvioida, että edellä mainitut ennakkotiedot vuoden 2008 maahanmuutosta ja maastamuutosta merkitsisivät, että ulkomaalaisten määrä lisääntyisi jopa lähes 15 500 hengellä. Hallituksen strategia-asiakirjan seurantaa koskevan arviointiasiakirjan (Hallitusohjelman toimeenpanon arviointi hallituskauden puolivälissä, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14/2009) mukaan Suomeen muuttaa ennusteiden mukaan 300 000-400 000 maahanmuuttajaa seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Suomeen pysyvässä tarkoituksessa muuttavien lisäksi Suomen työmarkkinoille saapuu työvoimaa tilapäisiin tai lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Vuonna 2007 tilapäisesti työskentelevien määräksi on arvioitu 40 000 henkeä. Alueellinen jakautuminen Ulkomaalaisia, vieraskielisiä ja maahanmuuttaneita asuu maan kaikilla alueilla, mutta heidän osuutensa eri alueilla vaihtelee huomattavasti. Maahanmuuttajat ovat keskittyneet voimakkaasti suuriin kaupunkeihin. Helsingissä asui vuonna 2008 yli 55 000 vieraskielistä mikä on lähes 10 kaupungin asukkaista ja yli neljäsosa kaikissa maassa asuvista vieraskielisistä. Yli 2 000 maahanmuuttajan kaupunkeja oli 13. Niissä asui yli 70 koko maan vieraskielisestä väestöstä. Kuntia, joissa asui alle 100 vieraskielistä, oli yli 200.
Yli 2 000 vieraskielisen asukkaan kaupungit 2008 Kantaväestön (suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset) ja vieraskielisen väestön ikärakenne 2008 Manner-Suomessa Kaupunki Vieraskielisiä Henkilöä Osuus Helsinki 55 290 9,6 Espoo 19 403 8,0 Vantaa 16 387 8,4 Turku 11 800 6,7 Tampere 9 550 4,6 Lahti 3 977 4,0 Jyväskylä 3 903 3,0 Oulu 3 421 2,5 Vaasa 3 180 5,4 Lappeenranta 2 800 4,0 Kotka 2 483 4,5 Salo 2 407 4,4 Kouvola 2 146 2,4 Ikäryhmä Kantaväestö Vieraskieliset Henkilöä Henkilöä 0-4 281 230 5,5 12 287 6,5 5-9 274 021 5,4 11 332 6,0 10-14 296 604 5,8 11 063 5,8 15-19 319 792 6,3 11 631 6,1 20-24 306 749 6,0 17 417 9,2 25-29 316 429 6,2 22 427 11,8 30-34 310 330 6,1 22 071 11,7 35-39 290 293 5,7 19 877 10,5 40-44 348 144 6,8 17 873 9,4 45-49 361 094 7,1 14 986 7,9 50-54 368 991 7,2 10 755 5,7 55-59 385 073 7,5 7 371 3,9 60-64 369 500 7,2 4 229 2,2 65-69 251 516 4,9 2 353 1,2 70-74 214 642 4,2 1 831 1,0 75-415 115 8,1 1 832 1,0 Yhteensä 5 109 523 100,0 189 335 100,0 Koulutustaso, työllisyys ja ammatit Ikärakenne Vieraskielinen väestö on ikärakenteeltaan selkeästi kantaväestöä nuorempaa. Koulu- ja opiskeluikäisissä ero ei kuitenkaan ole koko maan tasolla kovin suuri. Alle 25-vuotiaita on vieraskielisessä väestössä 33 ja kantaväestössä 29. Sen sijaan 25-44-vuotiaita vieraskielisessä väestössä on yli 43 kun kantaväestössä vain 25. 50-vuotiaita ja vanhempia kantaväestössä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vieraskielisessä väestössä. Alueelliset erot ovat kuitenkin esimerkiksi päivähoidon ja koulunkäynnin järjestämisessä suuria. Uudellamaalla alle 15-vuotiaista lapsista oli vuonna 2008 vieraskielisiä 8,0 ja Etelä-Pohjanmaalla ainoastaan 0,7. Vieraskielisen väestön koulutustaso Vieraskielisen väestön (sis. saamenkieliset) koulutustaso oli vuonna 2007 keskimääräisesti selkeästi suomen- ja ruotsinkielistä väestöä alhaisempi. Kun 20-24-vuotiaista suomen- ja ruotsinkielisistä oli 78,6 suorittanut ammatillisen tai lukiokoulutuksen, muunkielisillä suhdeluku oli vain 34,1. Ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä oli suomen- ja ruotsinkielisistä suorittanut 75,2 ja muunkielisistä 35,7. Sen sijaan 35-64-vuotiaiden ikäryhmässä kieliryhmien erot olivat jonkin verran pienemmät siten, että ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli suomen- ja ruotsinkielisistä 73,1 ja muunkielisistä 46. Tämä johtuu mm. siitä, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli tässä ikäryhmässä suomen- ja ruotsinkielisillä 14,6 mutta muun- OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3
Suomen- ja ruotsinkielisen sekä vieraskielisen väestön koulutustaso 2007 20-24-vuotiaat 25-34-vuotiaat 35-64-vuotiaat Suomen ja ruotsinkieliset Vieraskieliset Suomen ja ruotsinkieliset Vieraskieliset Suomen ja ruotsinkieliset Vieraskieliset Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 1) 17,2 62,3 11,8 57,2 23,4 48,1 Lukiokoulutus 42,5 17,7 13,1 7,2 3,5 5,9 Ammatillinen koulutus 36,1 16,4 37,2 15,3 38,3 19,6 Opistoaste ja amm. korkea-aste 0,0 0,8 6,3 3,5 20,2 8,6 Ammattikorkeakoulututkinto 2) 3,1 1,3 18,0 4,9 2,3 1,9 Alempi korkeakoulututkinto 0,7 0,7 1,4 3,0 2,4 4,0 Ylempi korkeakoulututkinto 3) 0,4 0,8 11,8 8,1 8,8 10,0 Tutkijakoulutusaste 0,0 0,1 0,5 0,9 1,1 1,9 Henkilöä 311 825 15 441 618 871 39 762 2 142 967 69 877 1) Sisältää ryhmän koulutusaste tuntematon (yht. 106 henkilöä); 2) sisältää ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot (808); 3) sisältää lääkärien erikoistumiskoulutuksen (6650) kielisillä tätä korkeampi eli 17,8. Kaikissa mainituissa ikäryhmissä tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus oli muunkielisillä suurempi kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. Koulutustasotietoja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että vieraskielisen väestön koulutustasotiedon lähteenä olevassa Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä on ulkomailla suoritettujen tutkintojen määrässä alipeittoa. Tiedot vieraskielisen väestön koulutustasosta eivät siis ole täysin kattavia. Vieraskielisten työllisyys ja ammatit Ulkomaan kansalaisista työikäisiä (15-64-vuotiaita) oli vuonna 2007 noin 105 000 eli 79 (Sisäasiainministeriön julkaisuja 2/2009). Työvoimaan heistä kuului noin 65 000 henkeä ja työvoimaosuus oli noin 60. Kantaväestöstä työvoimaan kuului noin 66 ja työvoimaosuus oli noin 75. Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Työttömyysaste on kuitenkin ollut vahvassa laskusuunnassa. Se on lähes puolittunut vuodesta 2000, jolloin se oli 31,8, vuoden 2008 syyskuuhun, jolloin se oli 17,7. Ulkomaalaistaustaisten eli vieraskielisten yleisimmät ammatit vuonna 2006 olivat siivoojat, myyjät ja kuljettajat, joina toimi yhteensä noin 9 000 työllistä, mikä on noin 20 vieraskielisistä työllisistä. Suhteellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 2006 kielentutkijoiden, kääntäjien ja tulkkien ammattiryhmässä, jossa heidän määränsä oli yli 15 koko ammattiryhmän työllisten määrästä.
Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät ammatit 2006 Siivoojat Myyjät ja tuote-esittelijät Moottoriajoneuvojen kuljettajat Tarjoilutyöntekijät Rakennustyöntekijät ym. Ravintola- ja suurtalousesimiehet Tietotekniikan erityisasiantuntijat Kokit, keittäjät ja kylmäköt Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. Myyntineuvottelijat, -edustajat ja -sihteerit 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000. Suhteellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia työllistävät ammattiryhmät Kielentutkijat, kääntäjät ja tulkit 503 työllistä Huolitsijat ja tullaajat Lehtorit ja yliassistentit Hedelmä-, vihannes- ym. tuotteiden teolliset valmistajat Tanssitaiteilijat Ravintola- ja suurtalousesimiehet Hotelli- ja ravintola-alan pienyritysten johtajat Muiden oppilaitosten opettajat sekä yksityisopettajat Siivoojat 300 383 80 82 1665 110 1002 4515 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Koulutus Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden kokonaismäärä esi- ja perusopetuksessa sekä perusasteen jälkeisessä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli vuonna 2007 yhteensä noin 49 400 eli noin 3,8 kaikista oppilaista ja opiskelijoista (Opetushallitus, valtionosuustilastot ja Tilastokeskus, Oppilaitostilastot 2008). Esiopetukseen osallistui 2 020 vieraskielistä lasta vuonna 2008, mikä kattaa noin 95 kuusivuotiaista vieraskielistä. Osuus on 2-3 prosenttiyksikköä alempi kuin koko tämänikäisen väestön. Perusopetukseen osallistui noin 17 400 vieraskielistä vuonna 2008, mikä on noin 3 peruskoulun oppilasmäärästä. Perusasteen jälkeiseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen osallistui vuonna 2007 kaikkiaan noin 28 800 vieraskielistä opiskelijaa, mikä on noin 4,2 tämän koulutuksen opiskelijamäärästä. Lukiokoulutuksessa vieraskielisten osuus oli 2,9, ammatillisessa koulutuksessa 4,4, ammattikorkeakouluopinnoissa 4,9 ja yliopistokoulutuksessa 4,1. Venäjänkieliset olivat selkeästi suurin ryhmä vieraskielisistä opiskelijoista. Vironkieliset olivat toiseksi suurin ryhmä lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa kun taas kiinankieliset ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Venäjän-, viron-, kiinan- ja englanninkieliset edustivat yli puolta kaikista vieraskielisistä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa oli vuonna 2007 yhteensä OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3
Vieraskieliset1) opiskelijat koulutussektoreittain äidinkielen mukaan perusasteen jälkeisessä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa 2007 Yhteensä Lukiokoulutus Ammatillinen Ammattikorkeakoulu Yliopistokoulutus Äidinkieli Henkilöä Osuus vieraskielisistä opiskelijoista Henkilöä Osuus vieraskielisistä opiskelijoista Henkilöä Osuus vieraskielisistä opiskelijoista Henkilöä Osuus vieraskielisistä opiskelijoista Henkilöä Osuus vieraskielisistä opiskelijoista Venäjä 8 093 28,1 1 083 32,5 4 362 37,6 1 431 21,8 1 217 16,7 Viro 2 616 9,1 370 11,1 1 539 13,3 362 5,5 345 4,7 Kiina 1 976 6,9 112 3,4 116 1,0 1 004 15,3 744 10,2 Englanti 1 882 6,5 170 5,1 377 3,3 811 12,4 524 7,2 Arabia 807 2,8 89 2,7 486 4,2 112 1,7 120 1,6 Kurdi 784 2,7 187 5,6 471 4,1 80 1,2 46 0,6 Somali 771 2,7 190 5,7 454 3,9 79 1,2 48 0,7 Saksa 701 2,4 82 2,5 133 1,1 174 2,7 312 4,3 Persia 686 2,4 182 5,5 335 2,9 75 1,1 94 1,3 Vietnam 628 2,2 116 3,5 222 1,9 202 3,1 88 1,2 Espanja 566 2,0 53 1,6 193 1,7 110 1,7 210 2,9 Albania 563 2,0 73 2,2 432 3,7 38 0,6 20 0,3 Muu 6 050 21,0 571 17,1 1 967 17,0 1 786 27,3 1 726 23,7 Ei tiedossa 2 640 9,2 53 1,6 509 4,4 286 4,4 1 792 24,6 Yhteensä 28 763 100,0 3 331 100,0 11 596 100,0 6 550 100,0 7 286 100,0 Vieraskielisten 4,2. 2,9. 4,4. 4,9. 4,1. osuus kaikista opiskelijoista, Kaikki opiskelijat yhteensä 691 320. 115 253. 266 479. 133 284. 176 304. 1) Muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset. noin 21 500, mikä oli 3,1 prosenttia kaikista opiskelijoista. Ulkomaalaisten osuus oli lukiossa 1,5, ammatillisessa koulutuksessa 3,2, ammattikorkeakouluissa 4,1 ja yliopistoissa 3,3. Ulkomaalaisista opiskelijoista noin 53 oli eurooppalaisia, noin 26 Aasiasta ja noin 14 Afrikasta. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaalaisista opiskelijoista noin kolmannes oli Aasiasta. Vieraskielisten ja ulkomaalaisten opiskelijamääriä tarkasteltaessa on otettava huomioon, että Tilastokeskuksen aineistot sisältävät myös opetusministeriön hallinnonalan ulkopuolella järjestettävän koulutuksen (esim. työvoimakoulutuksena järjestettävä ammatillisiin tutkintoihin johtava koulutus) ja niin ikään Ahvenanmaalla järjestettävän koulutuksen. Perus- ja esiopetus Peruskoulu- ja esiopetusikäisille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei ole riittävä perusopetuksessa opiskelemiseen, järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta. Opetuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Opetukseen osallistui vuonna 2008 noin 1 660 oppilasta. Puolen vuoden laajuinen opetus laajenee 1.8.2009 lukien lukuvuoden mittaiseksi. Sellaisille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsinkielen taito ei ole äidinkielen veroinen, voidaan järjestää suomen tai ruotsin kielen opetusta toisena kielenä joko kokonaan tai osittain suomi tai ruotsi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Tätä opetusta järjestetään kunnissa vaihtelevasti, koska se ei ole pakollista. Arvion mukaan
Ulkomaalaiset opiskelijat koulutussektoreittain kansalaisuuden maanosan mukaan perusasteen jälkeisessä koulutuksessa 2007 Maanosa Koulutussektori - maat Yhteensä Lukio Ammatillinen Ammattikorkea Yliopisto Osuus ulkomaalaisista opiskelijoista Osuus ulkomaalaisista opiskeli- Osuus ulkomaalaisista opiskeli- Osuus ulkomaalaisista opiskeli- Osuus ulkomaalaisista opiske- Henkilöä Henkilöä joista Henkilöä joista Henkilöä joista Henkilöä lijoista Eurooppa 11 427 53,2 1 046 59,8 5364 63,7 1 994 36,9 3 023 51,3 - EU-maat 6361 29,6 537 30,7 2460 29,2 1138 21,1 2226 37,7 - Ruotsi 1007 4,7 73 4,2 402 4,8 245 4,5 287 4,9 - Venäjä 4253 19,8 424 24,3 2538 30,1 699 12,9 592 10,0 - Viro 2455 11,4 285 16,3 1489 17,7 310 5,7 371 6,3 Afrikka 2973 13,8 156 8,9 956 11,3 1356 25,1 505 8,6 Pohjois-Amerikka 355 1,7 18 1,0 31 0,4 94 1,7 212 3,6 Latinalainen 457 2,1 22 1,3 130 1,5 104 1,9 201 3,4 Amerikka ja Karibia Aasia 5485 25,5 408 23,3 1356 16,1 1833 33,9 1888 32,0 - Kiina 1955 9,1 48 2,7 48 0,6 1034 19,1 825 14,0 Oseania 63 0,3 3 0,2 9 0,1 23 0,4 28 0,5 Tuntematon 716 3,3 95 5,4 579 6,9 2 0,0 40 0,7 Ulkomaalaiset 21476 100,0 1748 100,0 8425 100,0 5406 100,0 5897 100,0 opiskelijat yhteensä Ulkomaalaisten 3,1 1,5 3,2 4,1 3,3 osuus kaikista opiskelijoista, Kaikki opiskelijat yhteensä 691 320 115 253 266 479 133 284 176 304 neljäsosa maahanmuuttajaoppilaista ei saa tällaista erillistä opetusta (Sisäasiainministeriön julkaisuja 2/2009). Tätä opetusta järjestettiin syyslukukautena 2007 noin 13 700 oppilaalle (Tilastokeskus). Oman äidinkielen opetusta annettiin vuonna 2007 noin 11 000 maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle (Opetushallitus). Vieraskielisten oppilaiden koulumenestys peruskoulussa on selvästi heikompaa kuin kantaväestöllä (Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus - tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistymistä, Opetushallitus 2008). Heikoin yleinen koulumenestys on muista kuin EU-maista tulevilla ensimmäisen polven maahanmuuttajilla. Toisen polven maahanmuuttajilla on kuitenkin kantaväestöä parempi koulumenestys. Tyttöjen koulumenestys on poikia parempi kuten kantaväestöllä. Oppivelvollisuuden suorittaminen keskeytyy 1,5 :lla maahanmuuttajataustaisista. Vastaava osuus kantaväestöllä on 0,5. Jatko-opintoihin siirtyminen peruskoulun jälkeen Maahanmuuttajataustaiset jäävät selvästi useammin peruskoulun jälkeisten jatko-opintojen ulkopuolella kuin kantaväestö (Opetushallitus 2008). Heikoin asema on muista kuin EU-maista tulevilla ensimmäisen polven maahanmuuttajilla, joista neljännes jää toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajista jatkaa yhtä suuri osa kuin kantaväestöstä, mutta lukiokoulutuksessa keskimääräisesti kantaväestöä pienempi osuus. OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3
Ammatillisen koulutuksen vieraskieliset opiskelijat 2007 opetushallinnon alaisessa koulutuksessa Tutkinto Koulutuslaji Opiskelijamäärä Ammatillinen perustutkinto Oppilaitosmuotoinen koulutus - opetussuunnitelmaperusteinen 5 180 - näyttötutkintoon valmistava koulutus 1 059 Oppilaitosmuotoinen koulutus yhteensä 6 239 Oppisopimusmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1 160 Ammatillinen peruskoulutus yhteensä 7 399 Ammattitutkinto Näyttötutkintoon valmistava koulutus 1 269 Oppisopimusmuotoinen koulutus 559 Ammattitutkintoon valmistava koulutus yhteensä 1 828 Erikoisammattitutkinto Näyttötutkintoon valmistava koulutus 110 Oppisopimusmuotoinen koulutus 137 Erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus yhteensä 247 Ammatillinen koulutus yhteensä 9 474 Kuitenkin toisen polven maahanmuuttajilla lukiossa jatkavien osuus on yhtä suuri kuin kantaväestöllä. Osa maahanmuuttajista jää hakemansa ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle kielikokeessa hylkäämisen vuoksi. Vailla ammatillista tutkintoa tai ylioppilastutkintoa oli vieraskielisistä peruskoulun vuonna 1996 päättäneistä vielä 27 vuoden 2004 lopulla kun kantaväestössä vastaava osuus oli 14 (Opetushallitus 2008). Maahanmuuttajanaisilla ja -miehillä osuus on suurin piirtein sama, toisin kuin kantaväestöllä, jonka naisilla osuus oli 10 ja miehillä 17. Erityisen suuri riski jäädä ilman tutkintoa on peruskoulun jälkeen jatko-opintojen ulkopuolelle jäävillä maahanmuuttajanaisilla, joilla riski on noin kolminkertainen verrattuna maahanmuuttajamiehiin. Ammatillinen koulutus Maahanmuuttajille järjestetään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta, jonka tavoitteena on antaa opiskelijoille kielelliset, kulttuuriset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Koulutuksen 20 40 opintoviikon laajuudesta on kielellisten valmiuksien opintokokonaisuus puolet (10-20 ov.). Koulutukseen hakeudutaan erillishaulla. Valmistavaa koulutusta on järjestetty vuodesta 1999 lähtien. Vuonna 2008 lupa tämän koulutuksen järjestämiseen oli 50 ammatillisen koulutuksen järjestäjällä, ja opiskelijamäärätoteuma oli 1 194 opiskelijaa. Ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon johtavaan koulutukseen osallistui vuonna 2007 opetushallinnon alaisessa koulutuksessa yhteensä 9 474 vieraskielistä opiskelijaa. Näistä oppilaitos- tai oppisopimusmuotoiseen peruskoulutukseen osallistui 7 399 opiskelijaa ja ammatilliseen lisäkoulutukseen luettaviin näyttötutkintoina suoritettaviin ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin valmistavaan koulutukseen osallistui yhteensä 2 075 opiskelijaa. Ammatillisiin tutkintoihin johtavaa koulutusta järjestetään myös muilla kuin opetushallinnon hallinnonaloilla, mm. Ahvenanmaalla ja etenkin työvoimakoulutuksena työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Tähän koulutukseen osallistui vuonna 2007 yhteensä 2 122 vieraskielistä opiskelijaa, joista 98 oli työvoimakoulutuksessa. Opiskelijoista 1 115 opiskeli ammatilliseen perustutkintoon, 994 ammattitutkintoon ja 13 erikoisammattitutkintoon johtavassa koulutuksessa. Korkeakoulut Vieraskielisten (sis. saamenkieliset) nuorten mahdollisuudet päästä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin ovat selvästi heikommat kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. Erityisesti vieraskielisten naisten asema on
Vuonna 1980 syntyneiden ensikertainen siirtyminen korkeakouluopintoihin vuoden 2005 loppuun mennessä kieliryhmän ja sukupuolen mukaan Yhteensä 49,5 Suomenkieliset 50,4 Ruotsinkieliset 59,1 Muut 23,3 Miehiä Yhteensä 43,5 Suomi 44,0 Ruotsi 51,0 Muu 25,0 Naisia Yhteensä 55,8 Suomi 57,0 Ruotsi 68,4 Muu 21,7, Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2007:1 huono verrattuna suomen- ja ruotsinkielisiin naisiin. Ruotsinkielisillä naisilla on yli kolme kertaa paremmat mahdollisuudet päästä korkeakouluihin kuin vieraskielisillä naisilla. Työllistyminen koulutuksen mukaan Työikäisen vieraskielisen väestön (sis. saamenkieliset) työttömyysaste oli vuonna 2006 huomattavasti korkeampi kuin suomen- ja ruotsinkielisen väestön kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa tutkintotyypeissä. Äidinkieleltään muun kuin suomen- tai ruotsinkielisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli 20-30 :n tienoilla. Opetussuunnitelmaperusteiden perustutkinnon suorittaneilla muunkielisillä työttömyysaste oli noin kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin suomenkielisillä ja yli viisikertainen verrattuna ruotsinkielisiin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneilla erot olivat pienempiä. Ammattitutkinnon suorittaneilla muunkielisillä työttömyysaste oli yli kaksinkertainen verrattuna suomenkielisiin ja lähes nelinkertainen verrattuna ruotsinkielisiin. Erikoisammattitutkinnon suorittaneilla erot olivat vieläkin suuremmat, suomenkielisiin verrattuna nelinkertaiset ja ruotsinkielisiin verrattuna yli kymmenkertaiset. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla muunkielisillä työttömyysaste oli noin 15 eli suurin piirtein kolminkertainen verrattuna suomenkielisiin ja kuusinkertainen verrattuna ruotsinkielisiin. Muunkielisten naisten työttömyysaste oli kuitenkin noin kolmanneksen pienempi kuin muunkielisten miesten. Muunkielisten ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli noin 20 eli kuusinkertainen verrattuna suomenkielisiin. Korkein työttömyysaste oli muunkielisillä naisilla lähes 23. Tutkijakoulutuksenkin suorittaneiden muunkielisten työttömyysaste oli 14 eli noin kuusinkertainen suomen- ja ruotsinkielisiin verrattuna. Muunkielisten miesten ja naisten väliset erot työttömyysasteessa olivat pääsääntöisesti suhteellisesti suurempia kuin suomen- ja ruotsinkielisillä tutkinnon suorittaneilla. Edellä käsittelyssä aineistossa on kaikkiaan 24 381 vieraskielistä henkilöä, joista osa on hankkinut koulutuksensa muualla kuin Suomessa. Kun tarkastellaan Suomessa tutkinnon vuosina 2000-2006 suorittaneiden ja Suomessa edelleen asuvien 8 735 henkilön pääasiallista toimintaa vuoden 2006 lopussa (Tilastokeskus), heidän työllisyystilanteensa oli parempi kuin edellä tarkastellussa 20-64-vuotiaiden ikäryhmässä. Esimerkiksi ammatillisen tutkinnon vuosina 2000-2006 suorittaneiden työttömyysaste oli vuoden 2006 lopulla 16, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden 8,7, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden 7,2 ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden 4,8. Maanosittain tarkastellen heikoin työllisyystilanne oli afrikkalaisilla. OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3
20-64-vuotiaiden työttömyys vuonna 2006 koulutuksen mukaan Ammatillinen perustutkinto (opetussuunnitelmaperusteinen) Työttömyysaste äidinkielen mukaan Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muut 10,9 4,5 25,8 - Miehet 10,6 4,0 23,2 - Naiset 11,3 5,0 28,8 Ammatillinen perustutkinto (Näyttötutkinnot) 16,0 7,9 19,5 - Miehet 19,6 11,8 23,5 - Naiset 13,6 5,9 17,2 Ammattitutkinto 12,7 6,9 26,1 - Miehet 11,3 6,4 27,9 - Naiset 13,8 7,3 24,9 Erikoisammattitutkinto 5,0 1,8 21,6 - Miehet 4,5 1,1 18,7 - Naiset 5,6 2,7 25,8 Ammattikorkeakoulututkinto 5,2 2,4 14,9 - Miehet 4,6 1,7 18,1 - Naiset 5,5 3,0 12,0 Ylempi korkeakoulututkinto 3,4 2,5 20,1 - Miehet 3,1 2,2 16,6 - Naiset 3,6 2,8 22,8 Tutkijakoulutusaste 2,3 1,9 14,0 - Miehet 2,1 1,9 12,5 - Naiset 2,6 1,9 17,0 Nuorison asema Maahanmuuttaja nuorison asema on monessa suhteessa erilainen kuin suomen- ja ruotsinkielisten ja lähes systemaattisesti heikompi. Opiskelijoiden ja koululaisten osuus oli vuonna 2007 vieraskielisillä 15-19-vuotiailla noin 20 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä ero oli viisi prosenttiyksikköä, kun taas 25-29-vuotiaiden ikäryhmässä vieraskielisistä oli 2-3 prosenttiyksikköä suomen- ja ruotsinkielisiä suurempi osuus opiskelemassa. Työllisten osuuksissa ei 15-19-vuotiaiden ikäryhmässä ollut olennaisia eroja kieliryhmien kesken. Sen sijaan 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä vieraskielisten työllisten osuus oli noin 11 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin suomenkielisillä ja noin 16 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin ruotsinkielisillä. 25-29-vuotiaiden ikäryhmässä erot kasvoivat suomenkielisiin nähden 25 prosenttiyksikköön ja ruotsinkielisiin nähden yli 30 prosenttiyksikköön. Työttömien osuudet olivat kaikissa kolmessa ikäryhmässä vieraskielisillä korkeammat kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. Ero oli erityisen suuri ruotsinkielisiin verrattuna. Työttömien osuus oli 15-19-vuotiailla vieraskielisillä 3,2, 20-29-vuotiailla 9,5 ja 25-29-vuotiailla 10,6. Nämä prosenttiosuudet eivät kuvaa varsinaista työttömyysastetta, jolla tarkoitetaan työttömien osuutta työvoimasta eli työllisten ja työttömien yhteismäärästä. Näin laskettu vieraskielisten nuorten työttömyysaste oli näissä ikäryhmissä 18, 14 ja 14. Erityisen suuri kieliryhmien ero oli muussa toiminnassa olleiden nuorten osuuksissa, jotka olivat noin nelinkertaiset vieraskielisillä verrattuna suomen- ja ruotsinkielisiin. Käytettävissä olleesta tilastoaineistosta ei ole mahdollista eritellä tätä pääasiallisen toiminnan ryhmää yksityiskohtaisesti. Voidaan kuitenkin arvioida, että vieraskielisten suuri osuus tässä tilastollisessa ryhmässä johtuu mm. seuraavista seikoista:
15-29-vuotiaiden pääasiallinen toiminta iän ja kieliryhmän mukaan 2006, Ikäryhmä Kieli Työllinen Työtön Opiskelija, koululainen Eläkeläinen Varusmies, siviilipalvelusmies Muu Yhteensä 15-19 Suomi 12,8 2,0 79,4 0,4 1,7 3,8 296 737 Ruotsi 14,4 0,7 79,3 0,3 2,0 3,2 17 715 Muu 12,0 3,2 68,3 0,1 0,3 16,1 10 895 Yhteensä 12,8 1,9 79,0 0,4 1,7 4,2 325 347 20-24 Suomi 55,7 6,3 27,5 1,2 3,5 5,8 302 611 Ruotsi 60,8 2,4 28,0 0,9 3,7 4,3 15 946 Muu 44,4 9,5 23,1 0,3 1,5 21,1 13 447 Yhteensä 55,5 6,2 27,3 1,1 3,5 6,3 332 004 25-29 Suomi 75,0 6,9 10,3 1,6 0,1 6,1 297 903 Ruotsi 80,6 2,8 9,5 1,2 0,1 5,9 15 711 Muu 49,9 10,6 13,2 0,4 0,2 25,7 17 353 Yhteensä 73,9 6,9 10,4 1,5 0,1 7,1 330 967 Muuhun toimintaan sijoittuvat myös henkilöt, jotka osallistuvat muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen. Tällaista koulutusta on mm. peruskoulun 10. luokka ja ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava ns. ammattistarttikoulutus, joissa voidaan olettaa vieraskielisten osuuden olevan keskimääräistä suurempaa. Tällaista koulutusta on niin ikään nimenomaan vieraskielisille tarkoitettu maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus. Tällaista koulutusta on myös kansanopistojen järjestämä koulutus. Työpajatoimintaan osallistuvat henkilöt kuuluvat tähän ryhmään ja on oletettavaa, että myös heistä vieraskielisiä on keskimääräistä enemmän. Muuhun toimintaan luokitellaan myös päivä- ja äitiysrahalla kotona olevat henkilöt. Ritva Kaukosen (Tilastoista syrjäytyneitä nuoria on noin 14 000, Tieto&trendit 7/2007, Tilastokeskus) mukaan noin 14 000 nuorta 15-24-vuotiasta ei ollut suorittanut vuoden 2005 lopussa peruskoulun jälkeistä tutkintoa eikä heistä ollut rekisteritietoihin pohjautuvaa tietoa. Heistä kolmannes asui Uudellamaalla. Heistä oli suomenkielisiä 80, ruotsinkielisiä 5 ja muunkielisiä 15. Nuorisolain (72/2006) yhtenä lähtökohtana on monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. Laissa on kunnan yhdeksi tavoitteelliseksi peruspalveluksi määritelty kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta. Nuoria maahanmuuttajia koskevat erityistoimenpiteet sisältyvät hallituksen vuonna 2007 hyväksymään lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämissuunnitelmaan 2007-2011. Maahanmuuttajanuoret ja maahanmuuttajataustaiset nuoret näkyvät varsinkin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa kasvavana nuorisotyön palveluiden käyttäjäryhmänä. Kaupungeissa on meneillään lukuisia projekteja, joilla tuetaan mm. maahanmuuttajanuorten osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Projektien tavoitteena on tarjota nuorille häiriökäyttäytymiselle vaihtoehtoista toimintaa, kuten erilaisia tapahtumia, liikunta- ja kerhotoimintaa sekä neuvontaa siitä, miten maahanmuuttajanuoret voivat paremmin käyttää erilaisia yhteiskunnan nuorille suuntaamia palveluita. Yksi nuorisotyön keskeinen kohderyhmä ovat maahanmuuttajatytöt, jotka ovat vaarassa joutua syrjäytetyiksi sekä maahanmuuttajastatuksensa että sukupuolensa vuoksi. Viime vuosina maahanmuuttajanuoret, erityisesti venäjänkieliset ja somalialaiset nuoret ovat perustaneet omia nuorisojärjestöjään. Opetusministeriö avustaa maahanmuuttajanuorten omaa yhdistystoimintaa valtionavustuksin tavoitteenaan vahvistaa nuorten oikeutta omaan kulttuuriinsa. Myös nuorisojärjestöjen monikulttuurista työtä tuetaan. Nuorisotutkimusverkosto selvitti vuonna 2005 yli 1 300 maahanmuuttajanuoren osallistumista (Päivi Harinen, Mitähän tekis? - Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen -tutkimushankkeen raportti). Selvityksen perusteella maahanmuuttajanuoret osallistuvat harrastus- ja vapaa-ajantoimintaan erittäin monipuolisesti, ja vain noin kahdeksan prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole mitään harrastuksia. OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3
Tohtorintutkinnon suorittaneet 25-64-vuotiaasta väestöstä 2007 kieliryhmittäin Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muunkieliset Yhteensä Henkilöä 19 050 1 416 1 357 21 823 -osuus tohtoreista 87,3 6,5 6,2 100,0 -osuus kieliryhmästään 0,7 0,9 1,4 0,7 Tohtorintutkinnon vuonna 2007 suorittaneet kieliryhmittäin Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muunkieliset Yhteensä Tutkintoja 1 230 95 201 1 526 -osuus tohtorintutkinnoista 80,6 6,2 13,2 100,0 Tohtorintutkinnot 2002-2007 kieliryhmittäin Vuosi Kieliryhmä 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Suomenkieliset 993 1063 1 150 1 166 1 162 1 230 Ruotsinkieliset 87 67 89 81 72 95 Muunkieliset 143 127 160 175 175 201 Yhteensä 1 223 1 257 1 399 1 422 1 409 1 526 Maahanmuuttajanuorten tarpeet otetaan huomioon ohjattaessa nuorta työpajatoiminnassa. Työpajojen henkilöstön valmiuksia toimia monikulttuuristuvissa työpajoissa on viime vuosina lisätty. Tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2006 työpaja-asiakkaat puhuivat äidinkielenään 54 eri kieltä. Kahta vuotta aiemmin eri kieliä oli 25. Etsivän nuorisotyön työparitoiminnan tukemisessa monikulttuuriset työparit ovat yhtenä painopisteenä. Etsivän työparikokeilun vuonna 2008 tavoittamista noin 2 000 nuoresta yli 200 oli vieraskielisiä. Opetusministeriö on tukenut myös Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n valtakunnallisia toimenpidekokonaisuuksia monikulttuurisuuden edistämiseksi monivuotisesti. Suomalaisten 15-29 -vuotiaiden nuorten asenteita maahanmuuttoa kohtaan on selvitetty osana opetusministeriön ja nuorisoasiain neuvottelukunnan tuottamia nuorisobarometritutkimuksia. Vuoden 2007 Nuorisobarometrin tulosten mukaan suomalaisnuorten täysin myönteiset asenteet pakolaisten vastaanottamista kohtaan ovat vuodesta 1998 vuoteen 2007 hieman lisääntyneet. Tiede Tohtorintutkinnon vuonna 2007 suorittaneesta 1 526 henkilöstä 201 eli 13,2 oli muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Vieraskielisten (sis. saamenkieliset) tohtoritutkinnon suorittaneiden 1,4 :n osuus oman kieliryhmänsä 25-64-vuotiaista oli vuonna 2007 kaksinkertainen verrattuna suomenkielisiin ja puolitoistakertainen verrattuna ruotsinkielisiin. Kulttuuri Euroopan unionin tilastoviraston mukaan vuonna 2005 Suomen kulttuurityövoimasta oli ainoastaan 1,3 ulkomaiden kansalaisia, mikä oli EU-maiden alhaisimpia osuuksia (EU-maissa yhteensä 5,5 ). Vaikka Suomen kulttuurielämä on erityisesti Euroopan unioniin liittymisen myötä avautunut ulospäin ja vaikka maahanmuutto Suomeen on etenkin kymmenen viime vuoden aikana lisääntynyt, vaikutukset Suomen kulttuurielämässä ovat jääneet suhteellisen vähäisiksi.
Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien sekä apurahalautakuntien apurahojen ja avustusten vieraskieliset hakijat ja saajat 2005-2008 2005 2006 2007 2008¹ hakijat saajat hakijat saajat hakijat saajat hakijat saajat Taiteenala lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm Arvostelijat 0 0 0 0 2 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Elokuvataide 4 8 4 4 2 5 0 0 2 5 0 0 2 4 1 1 Kirjallisuus 1 14 1 6 1 16 1 8 1 13 0 3 1 20 1 10 Kuvataide 3 41 3 12 3 47 4 14 3 48 2 8 5 67 5 22 Muu² 3 14 4 7 3 18 4 9 5 30 4 9 6 36 6 16 Näyttämötaide 1 8 3 5 2 9 2 4 2 11 2 5 3 17 3 7 Rakennustaide 2 2 0 0 1 1 2 1 3 4 2 1 0 0 0 0 Säveltaide 3 26 2 8 3 25 3 10 2 15 2 8 4 33 3 11 Taideteollisuus 3 19 2 3 3 16 4 7 4 23 5 8 3 18 3 6 Tanssitaide 4 11 2 3 2 8 2 3 2 7 1 1 3 10 4 5 Valokuvataide 4 11 2 2 3 9 1 1 2 7 3 3 5 14 3 3 Kaikki³ 2 139 2 50 2 136 2 55 2 143 2 46 3 195 3 68 ¹ Luvuista puuttuvat aiempina vuosina myönnetyt ja yhä voimassa olevat taiteilija-apurahat, palkinnot sekä taiteilijaprofessorien palkat. ² sisältää monialaiset, taiteenaloittain luokittelemattomat sekä sirkustaiteen ja mediataiteen. ³ Rivi kaikki ei välttämättä ole sarakkeen yhteenlaskettu summa, sillä henkilöt ovat voineet hakea/saada useilta taiteenaloilta eli sama henkilö voi esiintyä usealla rivillä. Kaikki = yksittäiset tapaukset, ei päällekkäisyyksiä. Lähde: Taiteen keskustoimikunta Suomen kulttuuria ei kansainvälisten selvitysten ja maamielikuvatutkimusten mukaan juurikaan maailmalla tunneta. Tämä selittänee yhtäältä sen, että Suomessa on vähäisesti kulttuurialalla työskenteleviä maahanmuuttajia. Suomen kieli tekee myös kulttuurisen integroitumisen vaikeaksi. Toisaalta Suomi on hyötynyt suuresti eräistä strategisesti tärkeistä maahanmuuttajaryhmistä, kuten musiikinopetuksen kehittämisessä mm. unkarilaisista, neuvostoliittolaisista ja tšekkiläisistä maahanmuuttajapedagogeista. Osa maahanmuuttajista on integroitunut Suomen kulttuurielämään ja käyttää sen tarjoamia apuraha- ja työllistymismahdollisuuksia. Valtion taideapurahoja ja avustuksia taiteelliseen toimintaan myönnettiin vuosina 2000-2004 yhteensä 10 823 taitelijalle tai yhteisölle. Näistä suomenkielisiä oli 89,3, ruotsinkielisiä 9,3 ja muita 1,4. Muunkielisiä apurahansaajia oli yhteensä 153. Vuonna 2005-2007 apurahoja tai avustuksia myönnettiin 7 676 saajalle. Muunkielisten osuus vuonna 2007 oli 2,0, josta se on alustavien tietojen mukaan noussut 3 :iin vuonna 2008 eli melko lähelle heidän väestöosuuttaan. (Luvuista puuttuvat aiempina vuosina myönnetyt ja yhä voimassa olevat taiteilija-apurahat, palkinnot sekä taiteilijaprofessorien palkat.) Osuus vaihtelee taiteenaloittain ja vuosittain, erityisen selvästi se on kasvanut monialataiteiden, sirkustaiteen ja mediataiteen taiteenalaryhmässä. Valtion taideapurahojen ja avustuksien määrärahoista muunkielisten osuus tekee kuitenkin vain 2. Myös saajien osuus apurahojen ja avustusten hakijoista vaihtelee vuosittain, kieliryhmässä muut apurahojen ja avustusten saajien osuus hakijoista vuonna 2008 oli 35 (hakijoiden lukumäärä oli 195) kun se kaikissa kieliryhmissä oli keskimäärin 44. Taiteen keskustoimikunnassa tehdään parhaillaan selvitystä vähemmistö- ja maahanmuuttajataiteilijoista, jossa selvitetään maahanmuuttajataiteilijoiden saamaa tukea käytettävissä olevien eri lähteiden avulla. Samassa yhteydessä on tarkoitus tutkia myös apurahojen kumuloitumista. Toistaiseksi maahanmuuttajataiteilijoita koskevaa tilastotietoa on ollut vaikea saada, koska syntyperää ei ole apurahahakemuksissa kysytty. Välillisesti maahanmuuttajataiteilijoiden saamista apurahoista on saatu tietoa taiteen keskustoimikunnalta tilastosta, joka on jakautunut kieliryhmittäin (suomi-ruotsi-muu kieli), joita kysytään apurahalomakkeessa. Tarkemmin muunkielisten jakautumisesta eri kieliin ei ole toistaiseksi ollut olemassa tilastoja eikä maahanmuuttajataiteilijoiden integroitumista Suomen taide-elämään ole tarkemmin Suomessa vielä tutkittu. Maahanmuuttaja tuo Suomeen tullessaan mukanaan myös oman kulttuurinsa. Suomeen eri vuosikymmeninä Neuvostoliitosta ja Venäjältä muuttaneet ovat osittain akkulturoituneet suomalaiseen kulttuuriin ja toisaalta säilyttäneet oman kulttuurinsa ja OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3
Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien sekä apurahalautakuntien apurahojen ja avustusten saajat hakijoista 2003-2008 Kieli 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kaikki yhteensä 39 42 42 43 43 44 Suomi 38 41 42 43 44 44 Ruotsi 49 52 44 42 42 41 Muut kielet 27 36 37 41 31 35 Lähde: Taiteen keskustoimikunta Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien sekä apurahalautakuntien apurahojen ja avustusten summat kieliryhmittäin (vuodelle 2008 myönnetyt¹) Kieli Euroa 2008 Kaikki yhteensä 15 731 270 100 Suomi 14 476 000 92 Ruotsi 952 240 6 Muut kielet 303 020 2 ¹Luvuista puuttuvat aiempina vuosina myönnetyt ja yhä voimassa olevat taiteilija-apurahat, palkinnot sekä taiteilijaprofessorien palkat. Lähde: Taiteen keskustoimikunta vaalivat sitä. Venäläisvähemmistön kulttuuripalveluita tarvitaan erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa heidän osuutensa on suurin. Toinen suuri kulttuurivähemmistö maahanmuuttajien joukossa ovat virolaiset. Virolaisten integroituminen Suomen kulttuurielämään on tapahtunut kielellistä syistä muita maahanmuuttajia nopeammin; heitä työskentelee erityisesti teatterin ja musiikin aloilla. Oletettavaa on, että useat taiteen ja kulttuurialojen koulutuksen saaneista ulkomaalaistaustaisista työskentelevät koulutustaan ja taiteellista taitoaan vastaamattomissa tehtävissä. Esimerkiksi Cuporen pääkaupunkiseudulla vuonna 2007 tekemän kartoituksen perusteella monet kulttuurialan yhteisöt ja laitokset työllistävät maahanmuuttajia, mutta lähinnä siivoojina, vahtimestareina ja muissa ei-kulttuurisissa tehtävissä. Lisäksi työsuhteet ovat yleensä lyhyitä ja usein on kyse työllistämistoimenpiteistä. Ainoastaan orkestereiden palveluksessa on mainittavia määriä ulkomaalaisia muusikoita ja maahanmuuttajia. Saman tutkimuksen mukaan monet pääkaupunkiseudun kulttuuritoimijat katsovat maahanmuuton ja monikulttuurisuuden olevan jo nyt tärkeä osa omien laitostensa ja organisaatioidensa toimintaa. Näiden asioiden katsotaan myös lähes yksimielisesti kasvavan merkitykseltään seuraavien 5-10 vuoden aikana. Ylivoimaisesti tärkeimpänä syynä käytännön toimien vähäisyyteen mainittiin taloudellisten resurssien puute. Kulttuuripoliittisesti tarkasteltuna maahanmuuttajat sekä rikastuttavat omalla kulttuurillaan suomalaista kulttuuria ja lisäävät sen moni-ilmeisyyttä (monikulttuurisuutta) että antavat luovalla työllään panoksensa Suomen kulttuuritarjontaan. Toisaalta maahanmuuttajien kotoutuminen ei aina tapahdu muuttajien ja valtaväestön näkökulmasta optimaalisesti vaan syrjäytymistä tapahtuu. Maahanmuuttajayhdistyksiä arvioitiin 2000-luvun alkupuolella olleen noin 600, mistä luku lienee kasvanut. Suurin osa yhdistyksistä toimii pääkaupunkiseudulla kulttuurin tai uskonnon alalla. Vierasperäisen tai kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvan väestön julkisia kulttuuripalveluita koskevia tarpeita ja mielipiteitä ei ole Suomessa vielä tarkemmin tutkittu. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus - toimenpideohjelma 2006-2010 Opetusministeriö on pyrkinyt lisäämään maahan muuttaneiden kotoutumista erityisen Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus - toimenpideohjelman avulla. Ohjelman erityisenä kohderyhmänä ovat kieli- ja kulttuurivähemmistöt sekä vammaiset. Saavutettavuutta parannetaan jatkamalla Kulttuuria kaikille -neuvontapalvelua ja syventämällä sen monikulttuurisuusnäkökulmaa, kannustamalla keskeisiä taide- ja kulttuurilaitoksia vahvistamaan monikulttuurisuuteen liittyvää osaamista, nimittämällä taidetoimikuntien jäseniksi kieli- ja kulttuurivähemmistöjen edustajia, seuraamalla valtionosuuden piirissä olevien taide- ja kulttuurilaitosten toiminnan yhdenvertaisuuden edistymistä säännöllisin selvityksin ja kasvattamalla monikulttuurisuuden tukemiseen ja rasisminvastaiseen työhön osoitettuja määrärahoja, jolla tuetaan maahan muuttajien ja kan-
sallisten etnisten vähemmistöjen kulttuuri-, taide- ja nuorisotoimintaa sekä rasismin, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden vastaista sekä hyviä etnisiä suhteita edistävää yhteisöjen toimintaa ja hankkeita. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti Opetusministeriön alaisen Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin yhtenä tehtävänä on toimia sillanrakentajana kantaväestön ja Suomessa asuvan venäjänkielisen väestön välillä. Instituutti tuo näkyväksi Venäjältä ja Itä-Euroopasta muuttaneiden taiteen, kulttuurin, tieteen sekä liike-elämässä toimivien osaajien asiantuntemuksen kehittämällä ja ylläpitämällä Asiantuntijat -tietopankkia, joka saattaa yhteen palvelujen tarvitsijat ja tarjoajat. Instituutti valmistelee ensimmäistä uudentyyppiseksi eri alojen sidosryhmätilaisuudeksi tarkoitettua foorumia, joka tähtää kotoutumista edistävien kehityshankkeiden synnyttämiseen. Foorumista kehitetään vuosittaista tapahtumaa. Instituutti tuottaa myös Venäjältä ja Itä-Euroopasta muuttaneille omakielisiä kulttuuripalveluja. Instituutin kirjastossa on Suomen laajin venäjänkielinen tieto- ja kaunokirjallisuuskokoelma sekä runsaasti lehtiä ja avaineistoa. Keskeisiä aihealueita ovat Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän yhteiskunta ja kulttuuri. Kirjastossa on maahanmuuttajille myös Suomea käsittelevää venäjänkielistä aineistoa. Ystävyysseurat Maahanmuuttajien kotouttamistyötä tekeviä kulttuurialan toimijoita ovat myös monet opetusministeriön tukemat ystävyysseurat kuten lähialueiden seurat (Venäjän ja Viron ystävyysseurat, Itä-Euroopan, Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan seurat), joiden toimintaan sisältyy kohdemaansa maahanmuuttajien kotouttamista ja rasismin vastaista työtä. Tuglas-seura on koko toimintansa ajan, ja erityisesti Viron uudelleen itsenäistymisestä lähtien ollut Viron ja Suomen kulttuurisuhteiden kehittämisen lisäksi Suomeen muuttaneille virolaisia yhdistävänä tahona. Tuglas-seuralla on kahdeksan paikallisseuraa, joiden jäsenissä on runsaasti maahan muuttaneita virolaisia. Tuglas-seuran yhteydessä toimii kirjasto, jossa on Suomen laajin valikoima vironkielistä kirjallisuutta ja jonka asiakaskunnasta suuri osa on Suomessa asuvia virolaisia. Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaisella kulttuuriyhteistyön yksi päätavoite on taiteilijoiden ja heidän töidensä liikkuvuuden edistäminen. Määräaikaista liikkuvuutta edistetään mm. liikkuvuus- ja residenssiohjelmalla 2007-2009, jota hallinnoi Pohjoismainen kulttuuripiste (Kulturkontakt Nord), joka on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston organisaatiota. Ohjelmasta myönnetään tukea yksityis henkilöiden liikkuvuuteen, kulttuuritoimijoiden verkos toitumiseen ja residenssiorganisaatioille. Liikkuvuusohjelma suunnattu Pohjoismaiden ja Baltian maiden koko taide- ja kulttuurikentälle: hakea voivat kaikkien taidemuotojen ammatissa toimivat taiteilijat, kaunokirjailijat, kääntäjät, kuraattorit, tuottajat, kulttuuritoimittajat, kulttuurintutkijat jne. Pohjoismaisella taide- ja kulttuuriohjelmalla tuetaan pohjoismaisia taiteilijoita asuinmaasta riippumatta. Taide- ja kulttuuriohjelma on kolmivuotinen (2007 2009) puiteohjelma, joka on tarkoitettu kaikkien taide- ja kulttuurialojen ammattimaisille taiteilijoille ja kulttuuritoimijoille. Monikielinen kirjasto Monikielisen kirjaston tehtävänä on Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalvelujen tukeminen, yhteyksien solmiminen koti- ja ulkomaisiin yhteistyötahoihin, tiedotus ja neuvonta sekä aineiston hankinta yhteiskäyttöön sellaisilla kielillä, jotka meillä ovat harvinaisia ja joiden käyttäjiä Suomessa on vähän. Pääosa monikielisen kirjaston kokoelmasta on kirjallisuutta, jota on yli 60 kielellä. Päävastuu ulkomaalaisväestön yleisistä kirjastopalveluista on kunnilla. Museot Opetusministeriö tukee Museoviraston kautta myönnettävillä innovatiivisilla avustuksilla museoiden hankkeita, joiden tavoitteena on monikulttuurisuuden edistäminen lisäämällä mm. museoiden mahdollisuuksia käynnistää ja toteuttaa uusia asiakasryhmiä palvelevia hankkeita. Tavoitteena on museoiden toiminnan kulttuurisen ja tiedollisen saavutettavuuden parantaminen ja mm. maahanmuuttajien kannustaminen kulttuuriperinnön aktiiviseen ja omatoimiseen vaalimiseen. Vuoden 2007 museotilastojen mukaan 19:llä museolla 165:sta museosta on erityinen pedagoginen ohjelma maahanmuuttajille. Liikunta Liikuntalain (1054/1998) yhtenä tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3
kestävää kehitystä. Liikunnan ja urheilun harrastamisesta ei kuitenkaan ole käytettävissä eriteltyä tietoa maahanmuuttajaväestöstä. Valtioneuvoston joulukuussa 2008 tekemässä periaatepäätöksessä liikunnan edistämisen linjoista asetetaan yhdeksi tavoitteeksi liikunnan lisääminen erityistoimia vaativien väestöryhmien, kuten maahanmuuttajien, keskuudessa. Periaatepäätöksen toimeenpanon yhteydessä laaditaan maahanmuuttajataustaisten kotouttamista liikunnan avulla edistävä kehittämisohjelma yhteistyössä muun sivistys- ja kulttuuritoimen kanssa. Useissa maissa Suomen ohella on käytetty urheilua ja liikuntaa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Oletus urheilun ja liikunnan toimivuudesta kotouttamistarkoituksessa perustuu osaltaan urheilun ja liikunnan laajaan suosioon etenkin lasten ja nuorten keskuudessa. Urheilun kansainvälisyys ja pelisääntöjen tunnettavuus yli rajojen antavatkin maahanmuuttajalle hyvän välineen kontaktien luomiselle ja toimintaan osallistumiselle vieraassa maassa. Maahanmuuttajien liikuntatoiminta on organisoitunut suomalaista liikuntajärjestörakennetta vastaavaksi. Tällä hetkellä maahanmuuttajataustaisia urheiluseuroja toimii yli 50. Näiden kattojärjestöinä toimivat FIMU ry (Suomen Monikulttuurinen liikuntaliitto ry) ja Liikkukaa ry (Liikuntaa ja kulttuuria kansainvälisesti LIIKKUKAA ry). FIMU on SLU ry:n jäsenjärjestö. Johtopäätöksiä Riittävän kattavaa, seikkaperäistä ja luotettavaa kuvaa maahanmuuttajien asemasta kaikilla opetusministeriön tehtäväalueilla ei ole saatavilla, koska tilasto- ja tietotuotanto on puutteellista erityisesti sen takia, ettei maahanmuuttajaväestöä koskevia tietoa saada eritellyksi koko väestöä koskevista tiedoista. Parhaat tiedot on käytettävissä koulutusjärjestelmästä. Tärkeä kehittämistarve on kuitenkin Tilastokeskuksen tutkintorekisterin täydentäminen ulkomailla suoritetuilla tutkinnoilla, joita ei ole tällä hetkellä voitu täysin kattavasti tilastoida. Kulttuurin tehtäväalueella mutta aivan erityisesti liikunnan ja nuorisotyön tehtäväalueilla maahanmuuttajia koskeva tilastoaineisto on erittäin puutteellista. Asia pitäisi pikaisesti saattaa kuntoon. Lisäksi sektoritutkimusta on voitava nykyistä tehokkaammin käyttää hyväksi. Kun opetusministeriön strategisena tavoitteena on, että maahanmuuttajien asema olisi Suomessa tasavertainen kantaväestön kanssa, tilannearvio analyysin perusteella selvästi on, että tavoitteesta ollaan kaukana, minkä takia politiikkatoimia pitää vahvistaa sekä niiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parantaa. Koulutuspolitiikan sektorilla maahanmuuttajien asema on lähes systemaattisesti kantaväestöä heikompi. Haasteellisinta on nostaa maahanmuuttajaväestön koulutustaso kantaväestön tasolle. Toinen keskeinen haaste on kohottaa eri koulutussektoreiden tutkinnon suorittaneiden työllistymisaste kantaväestöön verrattavaksi. Vaikka analyysin perusteella ei suoranaisesti - ammatilliseen koulutukseen hakemisen yhteydessä kielikokeessa tapahtuvaa hylkäämistä lukuun ottamatta - voi tehdä johtopäätöksiä tarvittavista toimenpiteistä, voidaan arvioida, että erityisesti maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielen opetuksen olennainen tehostaminen kaikissa ikävaiheissa auttaisi olennaisesti edellä mainittuihin kahteen haasteeseen vastaamisessa. Tiedepolitiikan sektorilla on ensinnäkin todettava, että tutkijakoulutuksen suorittaneiden maahanmuuttajien osuus on eri ikäryhmissä systemaattisesti korkeampi kuin kantaväestöllä, mikä toisaalta kuvaa maahanmuuttajaväestön koulutustaustan kantaväestöä jyrkempää kahtiajakoisuutta. Tohtoritutkinnon vuosittain suorittaneiden vieraskielisten osuus on lähes nelinkertainen heidän väestöosuuteensa nähden. Nuorisopolitiikan sektorilla keskeinen johtopäätös on se, että maahanmuuttajanuorten asema on selvästi kantaväestöä huonompi. Maahanmuuttajanuorten työllistyminen on selkeästi kantaväestöä alhaisemmalla tasolla ja työttömyys taas selvästi korkeammalla tasolla. Kulttuuripolitiikan sektorilta on todettava, että kulttuurialan työvoimasta ulkomaalaisten osuus on Suomessa eurooppalaisittain erittäin alhainen. Osuuden nostaminen rikastuttaisi ja vahvistaisi suomalaista kulttuurielämää. Kulttuuriviennin ja -vaihdon avulla on tarkoituskin kohentaa Suomen maakuvaa innovatiivisena luovan taiteellisen toiminnan työskentelyympäristönä. Toisaalta on myös huolehdittava tänne asettuneiden kotouttamisesta ja heidän edellytyksiään kehittää omaa kulttuuriaan. Erityisenä painopisteenä kulttuuritoiminnan kehittämisessä ovat venäjän- ja vironkieliset heidän suuren väestöosuutensa takia. Liikuntapolitiikan sektorilta ei tämän analyysin kannalta tarpeellisia tilastotietoja ole saatavilla. Urheilun ja liikunnan merkitys maahanmuuttajien kotouttamisessa on kuitenkin huomattava, ja maahanmuuttajataustaisia urheiluseuroja on yli 50. Maahanmuuttajaväestön nopea kasvu Suomessa tulee todennäköisesti jatkumaan, vaikka taloudellinen taantuma mahdollisesti hidastaakin kasvuvauhdin muutamaksi lähivuodeksi. Haasteet maahanmuuttajaväestön aseman parantamiseksi lisääntyvät.
Aiemmin ilmestyneet: 2009:2 Finnish Education System in an International Comparison 2009:1 Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot 2008:5 Peruskoulun opetusryhmät 2008 2008:4 Suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain 2008:2 Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 2008:1 Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 2007:2 Ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 2007:1 Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin Opetusministeriössä vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista. Ministeriön analyysiryhmä laatii muun muassa politiikka-analyysejä yhteiskunnallisesti merkittävistä koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan kysymyksistä. LISÄTIETOJA: Neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää (09-160 77445, heikki.maenpaa@minedu.fi ) ja erikoissuunnittelija Tomi Halonen (09-160 77905, tomi.halonen@minedu.fi ) ISSN 1797-1446 (painettu) ISSN 1797-1454 (verkkojulkaisu)