1 YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelulain (86/2000) täytäntöön panemiseksi. Ne perustuvat lain säännöksien tai sen nojalla annettujen säädösten konkretisointiin ympäristön suojelemiseksi paikallisesti. YSL 1 : Tämän lain tavoitteena on: 1) ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja; 2) turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö; 3) ehkäistä jätteiden syntyä ja haitallisia vaikutuksia; 4) tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena; 5) parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon; 6) edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä; sekä 7) torjua ilmastonmuutosta ja tukea muuten kestävää kehitystä. 2 Määräysten antaminen ja valvonta YSL 19 : Kunnanvaltuusto voi antaa tämän lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin tämän lain mukaan luvanvaraista toimintaa taikka 61, 62 tai 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa (kunnan ympäristönsuojelumääräykset). Määräykset voivat koskea: 1) toimia, rajoituksia ja rakennelmia, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia; 2) erityisen häiritsevän tilapäisen melun tai tärinän torjuntaa; 3) toimintojen sijoittumisen ympäristönsuojelullisia edellytyksiä asemakaava-alueen ulkopuolella; 4) alueita, joilla ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan; 5) vyöhykkeitä ja alueita, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan; 6) valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen ympäristönsuojelumääräyksestä siinä mainituin perustein. Ennen ympäristönsuojelumääräysten antamista on asianomaiselle alueelliselle ympäristökeskukselle sekä työvoima- ja elinkeinokeskukselle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Päätös ympäristönsuojelu-
2 määräysten hyväksymisestä annetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun kuulutus on asetettu yleisesti nähtäville. Samoin on kuulutettava ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta. Määräykset on lähetettävä tiedoksi alueelliselle ympäristökeskukselle. YSL 21 : Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka käyttää osaltaan ympäristönsuojelun yleisen edun puhevaltaa tämän lain mukaisessa päätöksenteossa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää tässä laissa tarkoitettua toimivaltaansa viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa säädetään. Toimivaltaa ei voida kuitenkaan siirtää viranhaltijalle asiassa, joka sisältää hallintopakon käyttämistä. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Määräykset koskevat perusosiltaan koko kuntaa. Tietyillä ympäristönsuojelun kannalta erityisillä alueilla, jotka on määritelty määräysten 4 :ssä, voidaan antaa perusmääräyksiä täydentäviä määräyksiä. YSL 19 Ympäristönsuojelumääräys syrjäytyy, jos myöhemmin annetaan ylemmänasteinen normi samasta asiasta. Määräystä ei saa antaa myöskään siten, että se on ristiriidassa jo olemassa olevan ylemmänasteisen normin kanssa. Määräyksillä ei siten voida lieventää asetettuja päästönormeja, ja toisaalta niiden paikalliselle kiristämiselle on osoitettava riittävät paikallisista olosuhteista johtuvat perusteet. Ympäristönsuojelumääräykset ovat säädöshierarkkisesti samantasoisia muiden kunnallisten määräysten kanssa. Koska kunnalliset järjestyssäännöt kumoutuivat järjestyslain (612/2003) voimaantulon myötä, on ympäristönsuojelumääräyksiin otettu sellaisia järjestyssäännössä olleita säännöksiä, joita uudessa järjestyslaissa ei ole (mm. ajoneuvojen pesu). 4 Paikalliset olosuhteet Ympäristönsuojelulain perusteella annettavat valtioneuvoston tai ympäristöministeriön ympäristönsuojelua koskevat asetukset ovat usein yleisluontoisia. Sen vuoksi on perusteltua antaa niitä täydentäviä ja käytännön tilanteita selventäviä paikallisia määräyksiä, joissa voidaan mahdollisimman hyvin ottaa myös huomioon paikalliset olosuhteet ja esimerkiksi ympäristönsuojelullisesti arvokkaat tai erityishuomiota vaativat alueet. Taajaan rakennetuilla alueilla tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita sekä muita erillisiä kylä- ja taaja-asutusalueita, jotka on yleiskaavassa merkitty kyläalueiksi tai asuntoalueiksi. Näillä alueilla erityismääräykset ovat tarpeen erityisesti terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja viihtyisyyden turvaamiseksi.
3 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet on määritelty vesihuoltolain (119/2001) nojalla laaditussa Lapajärven vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet on jaettu jätevesien käsittelyvyöhykkeisiin vesistön läheisyyden ja asutuksen tiheyden mukaan. Jätevesien käsittelyvyöhykkeitä tarvitaan määrittelemään ne alueet, joilla ovat voimassa asetuksen (252/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 4 :n 1 momentin mukaiset ehdot ja ne alueet, joille ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan sallia 4 :n 2 momentin mukaiset puhdistustehot. Vyöhykkeellä Lievennetyn käsittelyn alue pysyvän ja vapaa-ajan asutuksen aiheuttama vesistökuormitus on vähäistä eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa aiheudu. Pohjavesialueita ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät I ja II luokan pohjavesialueet. Näillä alueilla erityismääräykset ovat tarpeen pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi. Vesistöön rajoittuva alue on 50 m vesistön rajasta mitattu alue, jolla erityismääräyksiä tarvitaan vesiensuojelun vuoksi. 2 LUKU MÄÄRÄYKSET TOIMENPITEISTÄ, RAJOITUKSISTA JA RAKENNELMISTA, JOILLA EHKÄISTÄÄN PÄÄSTÖJÄ TAI NIIDEN HAITALLISIA VAIKUTUKSIA 5 Jätevesien puhdistusmenetelmät, puhdistuslaitteistojen huolto ja jätevesipäästöjen tarkkailu YSL 8 : Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto) YSL 103 : Jos kiinteistöä ei ole liitetty yleiseen viemäriin eikä toimintaan tarvita tämän lain mukaista lupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vesikäymälän jätevedet sekä muut talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan tai altaaseen siten, että jätevesien puhdistus vastaa vähintään 18 :n nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.
4 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla: 4 Talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Edellä 1 momentissa säädettyä ei sovelleta alueella, jota koskevat ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan annetut kunnan ympäristönsuojelumääräykset ympäristöön johdettavien jätevesien enimmäiskuormituksesta, jos niissä edellytetään, että jätevesien johtamisesta ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. 6 Jätevesijärjestelmästä on oltava selvitys, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus ympäristöön. Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja se on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. 7 Jos jätevesijärjestelmä on rakennettava tai sen toimintaa tehostettava, tätä koskeva suunnitelma on liitettävä tarvittavaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla tehtävään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen taikka rakentamista koskevaan ilmoitukseen. 9 Jokaisesta jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Käyttö- ja huolto-ohjeet on säilytettävä kiinteistöllä ja ne on tarvittaessa esitettävä viranomaiselle. Jätevesijärjestelmää on käytettävä ja huollettava ohjeiden mukaisesti siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset täytetään. Jätevesijärjestelmän liete ja umpikaivojen jäte on kuljetettava ja käsiteltävä siten kuin siitä säädetään jätelaissa (1072/1993) tai sen nojalla. 12 Jätevesijärjestelmästä on laadittava 6 :n tarkoittama selvitys sekä 9 :n tarkoittama käyttö- ja huolto-ohje viimeistään kahdessa vuodessa asetuksen voimaantulosta. Kiinteistössä, jossa ei ole vesikäymälää, selvitys sekä käyttö- ja hoito-ohje on laadittava viimeistään neljässä vuodessa asetuksen voimaantulosta. Tämän asetuksen voimaantullessa olemassaolevat käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät sekä sellaiset rakentamattomat järjestelmät, joiden toteuttaminen on ratkaistu osana rakennuslupaa, on saatettava vastaamaan 4 :n vaatimuksia viimeistään kymmenessä vuodessa asetuksen voimaantulosta, mikäli 3 ja 4 momentista ei muuta johdu. Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 1 kohdan perustelujen mukaan määräyksiä voidaan antaa toimista, rajoituksista ja rakennelmista, joilla ehkäistään päästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia. Määräykset voivat koskea jäteveden puhdistusmenetelmiä tai etäisyysvaatimuksia rantavyöhykkeellä, ajoneuvojen pesun rajoittamista tietyillä alueilla ja öljynerotuskaivojen edellyttämistä pesupaikoilla sekä muita vastaavanlaisia seikkoja. Ympäristönsuojelumääräykset voidaan yksilöidä alueellisesti talousjätevesien puhdistusvaatimusten osalta. Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 4 kohdan perustelujen mukaan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan kieltää jätevesien johtaminen maahan esimerkiksi tiheän
5 ranta-asutuksen alueilla tai pohjavesialueilla. Määräykset voivat koskea myös vesikäymälän rakentamisen kieltoa ja umpikaivojen käyttöä. Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 6 kohdan perustelujen mukaan määräyksiä voidaan antaa tietojen antamisesta ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tietoja voidaan edellyttää esimerkiksi maanalaisista öljysäiliöistä ja vesikäymälöistä, joita ei ole liitetty viemäriin. YSL 4 : YSL 5 : YSL 85 : Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että 1) haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate); 2) menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate); 3) käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate); 4) noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä raaka-aine- ja polttoainevalintoja (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate); Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (aiheuttamisperiaate). Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on lisäksi noudatettava jätelain(1072/1993) 4 ja 6 :ssä säädettyjä yleisiä velvollisuuksia. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi toimittamansa tarkastuksen nojalla antaa muuta kuin luvanvaraista toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräyksen tulee olla kohtuullinen ottaen huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen merkittävyys. 6 Jätevesien johtamisen luvanvaraisuus YSL 28 : Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa (ympäristölupa). Asetuksella säädetään tarkemmin luvanvaraisista toiminnoista. Ympäristölupa on lisäksi oltava:
6 7 Liittyminen kunnalliseen viemäriin 1) toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain 1 luvun 19 :ssä tarkoitetusta toiminnasta; 2) jätevesien johtamiseen, josta saattaa aiheutua vesilain 1 luvun 2 :ssä tarkoitetun uoman tai altaan pilaantumista; Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella sijaitsevan kiinteistön liittymisvelvollisuudesta viemäriverkostoon ja siitä vapauttamisesta määrätään vesihuoltolain (119/2001) 10 ja 11 :ssä. 8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesun rajoitukset Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 1 kohdan perustelut YSL 103 YSL 8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden sekä mattojen pesusta on annettu määräyksiä, koska siitä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista ja sitä kautta yleisen viihtyvyyden sekä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien vähentymistä. 9 Savukaasupäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy Jätteiden poltosta on säädetty Järviseudun Jätehuolto Oy:n jätehuoltomääräyksissä. Savukaasujen mukana ympäristöön pääsevät epäpuhtaudet ja haju heikentävät ympäristön viihtyisyyttä ja terveydellistä laatua. 10 Jätteiden käsittely kiinteistöllä Jätteiden käsittelystä on säädetty Järviseudun Jätehuolto Oy:n jätehuoltomääräyksissä. 11 Rakennusten, rakenteiden, esineiden tai alueiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta Koska hiekkapuhallus ja muut kunnostustyöt aiheuttavat melu- pöly- ja muita haittoja tiiviisti rakennetuilla alueilla, on näiden töiden suorittaminen meluilmoitusta tekemättä rajattu arkityöaikaan. Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) 2 ja 3 :ssä on määritetty päiväajaksi klo 07.00 22.00 (ohjearvo ulkona 55 db, sisällä 35 db asumiseen käytettävillä alueilla ja 45 db ulkona loma- ja virkistysalueilla) ja yöajaksi 22.00 07.00 (ohjearvo ulkona 50 db, sisällä 30 db asumiseen käytettävillä alueilla ja 40 db ulkona loma- ja virkistysalueilla). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 2 kohdan perustelujen mukaan voidaan antaa erilaisia yleisiä määräyksiä tilapäisestä erityisen häiritsevän melun tai tärinän
7 torjunnasta. Määräykset voivat koskea esimerkiksi konserttien järjestämistä kaupunkien keskusta-alueilla, katutöitä, sähköisten äänenvahvistimien käyttöä ja muita vastaavia toimia. Käytännössä määräykset voidaan rajoittaa koskemaan poikkeuksellisia kellonaikoja. Määräyksiä voidaan antaa myös esimerkiksi melua aiheuttavien töiden tiedottamisesta haittaa mahdollisesti kärsiville. 12 Polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoitus, kunnossapito ja tarkastus Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien turvallinen varastointi edellyttää käyttöturvallisuustiedotteissa annettujen ohjeiden noudattamista. Ohjeiden vastainen käsittely ja varastointi lisää ympäristöonnettomuuden riskiä. Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 3 kohdan perustelujen mukaan määräyksiä voidaan antaa toimintojen sijoittamisen ympäristönsuojelullisista edellytyksistä asemakaava-alueen ulkopuolella. Niillä voidaan rajoittaa esimerkiksi polttoainesäiliöiden sijoittamista pohjavesien muodostumisalueille tai vesistöjen läheisyyteen. Öljy ja useat muut yleisesti käytetyt kemikaalit aiheuttavat ympäristöön joutuessaan vakavan ympäristön pilaantumisvaaran. Pohjaveden pilaamiskiellon ja vesistöjen saastumisvaaran vuoksi maanalaisten kemikaalisäiliöiden sijoittaminen pohjavesi- ja ranta-alueille on kielletty. Maaperän ja pohjaveden saastumisen ehkäisemiseksi on nestemäisten terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien maanpäälliset varastosäiliöt sijoitettava vuotojen varasta tiiviisiin suoja-altaisiin. Ylitäytön seurauksena tapahtuvien vuotojen ehkäisemiseksi on säiliöt varustettava lisäksi ylitäytön estävillä laitteilla. Mahdollisimman nopean vuotojen havaitsemisen varmistamiseksi tulee säilöt varustaa lisäksi vuotojen tarkkailujärjestelmällä sekä asianmukaisella vuodosta hälyttävällä laitteistolla. Maanalaisten öljysäiliöiden tarkastamisesta on määrätty kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (344/83) YSL 7 : Maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). YSL 8 13 Lumenkaatopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely Lumen varastointialueelle kulkeutuu usein lumikuormien mukana runsaasti erilaista jätettä, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Roskaamiskielto on jätelain 19 :ssä. YSL 7 YSL 8
8 3 LUKU MÄÄRÄYKSET ERITYISEN HÄIRITSEVÄN TILAPÄISEN MELUN TAI TÄRINÄN TORJUMISEKSI 14 Äänenvahvistimen jatkuva käyttö ulkotiloissa Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 ja 3 Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 2 kohdan perustelut 15 Eräiden melua aiheuttavien toimintojen rajoittaminen Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 ja 3 Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 2 kohdan perustelut Maastoliikennelain (1710/95) 30 mukaan moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaan kilpailujen ja harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samassa maastossa on haettava kunnan ympäristönsuojelulautakunnan lupa. Lupa on haettava myös yksittäisen tapahtuman järjestämiseen, jos tapahtumasta on odotettavissa huomattavia haittoja luonnolle, muulle ympäristölle, asutukselle, yleiselle virkistyskäytölle, kalastukselle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle. 16 Yleisötilaisuuksien meluntorjunta Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 ja 3 Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 2 kohdan perustelut 17 Rakennus- ja purkutöiden meluntorjunta Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 ja 3 Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 2 kohdan perustelut 18 Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaista ilmoitusta edellyttävät toiminnat ja tapahtumat YSL 60 : Toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä ja tapahtumasta, kuten rakentamisesta tai yleisötilaisuudesta, jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Jos hanke toteutetaan usean kunnan alueella, ilmoitus tehdään sille alueelliselle ympäristökeskukselle, jonka toimialueella melu tai tärinä pääasiallisesti ilmenee. Jos toiminnasta on tehtävä terveydensuojelulain (763/1994) 13 :n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus, ilmoituksen käsittelee kuitenkin kunnan terveydensuojeluviranomainen. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä ympäristölupaa edellyttävästä toiminnasta, yksityishenkilön talouteen liittyvästä toiminnasta, puolustusvoimien toiminnasta eikä
9 sellaisesta tilapäisestä toiminnasta, josta kunta on antanut ympäristönsuojelumääräykset 19 :n nojalla ja samalla määrännyt, ettei ilmoitusvelvollisuutta ole. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista, kuitenkin viimeistään 30 vuorokautta ennen tätä ajankohtaa, jollei kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä määrätä tätä lyhyemmästä ajasta. 4 LUKU MÄÄRÄYKSET TOIMINTOJEN SIJOITTUMISEN YMPÄRISTÖNSUOJELULLISISTA EDELLYTYKSISTÄ ASEMAKAAVA- ALUEEN ULKOPUOLELLA 19 Tilapäisen asfalttiaseman ja murskauslaitoksen sijoittaminen Asfaltin valmistuksessa ja murskaamon toiminnassa syntyy mm. ilman epäpuhtaus- ja melupäästöjä, jotka voivat lähellä olevissa häiriintyvissä kohteissa ylittää valtioneuvoston ilmanlaadulle ja melutasolle asettamat ohjearvot ja siten aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lisäksi toiminnoissa käsiteltävät polttoaineet ja kemikaalit sekä niissä syntyvät jätteet saattavat aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 ja 3 Valtioneuvoston päätös (480/1996) ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista YSL 8 Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 3 kohdan perustelut YSL 83 : Tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus. Viranomaisella on valvontaa ja ympäristönsuojelulain toimeenpanoa varten oikeus saada toimintaansa varten tarpeelliset tiedot. YSL 85 5 LUKU MÄÄRÄYKSET KOTIELÄINTEN LANNAN JA VIRTSAN KÄSITTELYSTÄ JA VARASTOINNISTA 20 Lannan levitys ja varastointi Valtioneuvoston asetus (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 6 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 21 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja YSL 83
10 22 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen ympäristönsuojelumääräyksestä siinä erityisesti määrätyin perustein. Lupaa poikkeamiseen tulee hakea kirjallisesti ja sitä koskeva asia tulee käsitellä hallintomenettelyä koskevan lainsäädännön mukaisesti. 23 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen ja laiminlyönnin seuraukset YSL 13 luku: 81 Ilmoitus toiminnan muutoksista ja luvanhaltijan vaihtumisesta 82 Tarkkailu toisen alueella 83 Tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus 84 Rikkomuksen tai laiminlyönnin oikaiseminen 85 Määräys pilaantumisen ehkäisemiseksi 86 Toiminnan keskeyttäminen 87 Aineita, valmisteita, tuotteita, laitteita ja koneita koskeva kielto- tai velvoittamispäätös 88 Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka 89 Viranhaltijan väliaikainen määräys 90 Toiminnan lopettamisen jälkeiset velvoitteet 91 Kuuleminen 92 Vireillepano-oikeus 93 Virka-apu 94 Toiminta rikosasiassa 95 Valvontaa koskevat tarkemmat säännökset YSL 116 : Rangaistussäännökset Käytännössä ympäristönsuojelumääräyksiä valvoo ympäristönsuojeluviranomaisen lisäksi myös poliisi, jolla on oikeus määrätä sakkorangaistus kunnallisen säännön rikkomisesta sen mukaan kuin rangaistusmääräysmenettelylaissa on säädetty. 7 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 24 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Kunnanvaltuusto päättää ympäristönsuojelumääräysten antamisesta siten kuin ympäristönsuojelulain 19 :ssä on säädetty. Määräysten hyväksymistä koskeva päätös annetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun sitä koskeva kuulutus on asetettu yleisesti nähtäville. Samalla tavoin on kuulutettava myös ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta.