saatesanat Iloista synttäriä! Toukokuun 25. päivänä SKTK täyttää 40 vuotta. Järjestömme on tullut keski-ikään. Nuoruuden hullunrohkea into on löytänyt vakaat uomat elämän kulkea. Takana on muutamia kriisejä, jotka ovat jättäneet jälkensä, mutta joista on myös opittu. Albumissa on muistoja, mutta sydämessä on vielä monia ideoita ja tavoitteita, jotka odottavat toteuttamista. Tässä lehdessä muistelemme menneitä. Löydät sivulta 7 lähtien menneiltä vuosikymmeniltä tuttuja nimiä tunnistatko vielä kasvot? 40 vuodessa paljon on muuttunut, niin yhteiskunnassa, meissä itsessämme kuin työssämmekin. Am 25. Mai wird das ZfkA 40 Jahre alt. Ab Seite 7 erinnern wir uns daran, was war. Euphorie, Einfallsreichtum und Wagemut bestimmten die Jugend. Im mittleren Alter hat sich nun manches gesetzt und geregelte Bahnen gefunden. Aber mit 40 gehört man noch lange nicht zum alten Eisen, sondern erwartet noch viel von der Zukunft. Wir blicken dankbar zurück und zuversichtlich nach vorne. Wir erinnern uns an die, die bereits von uns gegangen sind und freuen uns über die Kinder, die unter uns heranwachsen. Feiern Sie mit und zünden Sie am 25.5. eine Kerze an mit oder ohne Kuchen! Vuosikokouksessa kohotimme jo maljan synttärin kunniaksi. Jokainen osanottaja sai myös mukaansa kakkukynttilän. Sytytetään 25.5. kynttilä kakkuun tai muuten vaan: suomalaisuudelle, jossa juuremme ovat sisulle, joka on saanut meidät juurtumaan uuteen maaperään avoimuudelle, jota tarvitsemme käydäksemme luottavaisin mielin tulevaan kaikille työmme vastuunkantajille, myös niille, jotka ovat siirtyneet ajan rajan taa Jumalalle, jonka tuuli meitä erivärisiä ilmapalloja kuljettaa ja kannattelee 40 vuodessa paljon on muuttunut. Mutta on myös asioita, jotka pysyvät. Tätä työtä on 40 vuotta tehty suurella sydämellä. Ja tehdään edelleen. Iloista synttäriä! kuva/foto: Timo Prinz ritva prinz Renkaan toimittaja / Rengas-Redakteurin 05-06 2014 1
Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe SKTK 40 vuotta Innostuttiin ja tehtiin, ei aina tarkkaan mietitty miksi ja miten, tehtiin ensin ja katsottiin sitten miten kävi, muistelee Hinski Honkkila suomalaisen kirkollisen työn alkuaikoja 40 vuotta sitten. Tieto levisi kantapöydästä toiseen ja henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Vastuunkantajat olivat melkein kaikki kolmenkympin tietämissä ja lapsia vilisi kaikissa tapahtumissa ja talkoissa. Lue työmme alkuajoista sivulta 7 alkaen. 7 2 05-06 2014 Der neue Vorstand ist gewählt In der ordentlichen Mitgliederversammlung in Münster wurden turnusmäßig neue Vorstandsmitglieder gewählt. Iina Fischer und Milja von Fragstein stellten sich nicht mehr zur Wahl. Ihnen ein herzliches Dankeschön für jahrelange Arbeit! Den neuen Vorstand können Sie auf S. 5-6 kennen lernen. Tue lähetystyötä askarrellen Saksan suomalaiset seurakunnat ja kaikki Saksassa asuvat suomalaiset haastetaan tässä lehdessä mukaan lähetyksen ja kansainvälisen diakonian uuteen rahankeräysprojektiin, askartelemaan huovutettuja maapalloavaimenperiä. Tarkempia ohjeita löydät sivuilta 16-17. Hauskoja askarteluhetkiä! Tove 100 Muumeilta elämää oppia voi, lauletaan muumivideoiden tunnusmusiikissa. Lapset rakastavat Tove Janssonin luomia satuhahmoja. Mutta aikuisillekin muumit antavat ajateltavaa. Vaikkapa lapsi, joka halveksittuna muuttui näkymättömäksi tai pyörremyrsky, joka vapautti Vilijonkan sukuaarteiden painolastista. (ks. s. 22-) Ökumene Alaaf! Sülz-Klettenberg ist ein Stadtteil, ein Veedel, in Köln. Nach 40 Jahren in diesem Veedel wagte die finnische Gemeinde einen Versuch: Zusammen mit der evangelischen Kirchengemeinde Köln-Klettenberg und drei katholischen Gemeinden beteiligten sie sich am Veedelszug als Engel! S. 27. 5 16 22 27 kuvat/fotos: Ruth Black / fotolia.com, Moomin Characters, Mauri Lunnamo, Outi Tuulari, Raimund Dornbusch
Lähde rippikouluun kesällä 2015 Sasu-Konfizeit 2015 Ajankohtaista / Aktuelles Rippikoulu alkaa tutustumisviikonlopulla 27.2.-1.3.2015 Haus Heliandissa Oberurselissa, lähellä Frankfurtia. Vuonna 2015 saksalais-suomalaisella rippikoulutyöllä on uudet yhteistyöseurakunnat. Kesän leirille voi lähteä joko Saloon tai Ylöjärvelle. Die Konfizeit beginnt mit einem Kennenlern-Wochenende 27.2.-1.3.2015 im Haus Heliand in Oberursel bei Frankfurt. Für das Camp im Sommer kannst du zwischen zwei Alternativen wählen: Salo 23.7.-1.8.2015 Leiri järjestetään yhdessä Salon seurakunnan kanssa. (www.salonseurakunnat.fi) Leiri pidetään Perniössä, Salon seurakunnan leirikeskuksessa Naarilassa, Naari-järven rannalla. Konfirmaatiomessua vietetään lauantaina 1.8.2015. YlÖjÄrvi 1.8.-10.8.2015 Leiri järjestetään yhdessä Ylöjärven seurakunnan kanssa. (www.ylojarvenseurakunta.fi) Se pidetään Ylöjärven seurakunnan leirikeskuksessa, Lempiänniemessä, Näsijärven rannalla. Konfirmaatiomessua vietetään sunnuntaina 10.8.2015. Sasu-rippikouluun voivat kesällä 2015 osallistua vuonna 2000 tai sitä ennen syntyneet. Teilnehmen können Jugendliche, die im Jahr 2000 oder davor geboren sind. Lisätietoja seuraavassa Renkaassa ja nettisivulla / weitere Informationen im nächsten Rengas und unter: www.rengas.de > nuoret kuvat/fotos: afitz - Fotolia.com, Tuuli Krappitz Tue Rengasta lahjoituksellasi! Tilisiirtolomakkeen löydät tämän lehden välistä. Kiitos! Unterstützen Sie Rengas! Einen Überweisungsträger finden Sie beigefügt. Vielen Dank! Rengas 7-9/2014 ilmestyy KV 26 heinä-, elo- ja syyskuun tapahtumatiedot artikkelit: 26.05.2014 seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: 26.05.2014 Rengas 10-11/2014 ilmestyy KV 39 loka-, marraskuun tapahtumatiedot artikkelit: 26.08.2014 seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: 26.08.2014 05-06 2014 3
Helluntain ihme Helluntai on suurista kristillisistä juhlista huomaamattomin. Helluntain lähestymistä ei joulun ja pääsiäisen tapaan huomaa kauppojen hyllyille ilmestyvistä kausiherkuista tai tietynlaisista koristeista. Helluntain haalealle roolille omassa juhlaperinteessämme on omat syynsä. Pääsiäisen ja helatorstain läheisyydellä on varmasti oma vaikutuksensa: helluntaita vietetään seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen ja vain kymmenen päivän kuluttua helatorstaista. Helluntain suhteellisen vähäiselle merkitykselle luterilaisuudessa on kuitenkin löydettävissä teologisempiakin syitä. Kristillisessä perinteessä helluntai on Pyhän Hengen ja Kristuksen tunnustamisen juhla, jolloin muistetaan ensimmäisen seurakunnan syntymistä Jerusalemissa. Tämä tapahtui Raamatun mukaan samana vuonna, kun Jeesus kuoli ja nousi kuolleista. Apostolien tekojen toisessa luvussa kuvataan, kuinka šavuot-juhlan eli juutalaisten vuotuiseen sadonkorjuujuhlan aikana juhlakansan parissa tapahtui ihmeitä: Apostoli Pietari piti kansalle väkevän saarnan ja 3000 ihmistä tuli uskoon. Pyhä Henki tuli liekin kaltaisena kunkin päälle ja nämä ensimmäiset kristityt alkoivat puhua kielillä. Myöhemmin heidät kastettiin. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Pyhän Hengen vuodattaminen ei koskenut kuitenkaan koko juhlakansaa. Useimmat paikalla olleet hurskaat juutalaiset ihmettelivät tapahtunutta ja päättelivät, että nuo Pietarin puheen ylikuumentamat tuoreet kristityt ovat humalassa, kun he mongertavat tuntemattomalla kielellä käsittämättömiä asioita. 4 05-06 2014 Moni meistä löytäisi itsensä ennemmin tavallisten selväjärkisten juutalaisten kuin uskostaan humaltuneiden kristittyjen joukosta, mikäli saisimme tilaisuuden päästä ensimmäisen helluntain yleisön joukkoon. Kaipaamme selkeyttä ja pysyvyyttä elämäämme ja odotamme sitä myös uskomme kohteelta, Kristukselta. Uskon vallankumouksellisuus aina psyykkisiä vaikutuksia myöten saattaa tuntua meistä vieraalta. Varsinkin luterilaisuus korostaa uskon raittiuden ja maanläheisyyden arvoa. Ei liene hämmästyttävää, että Pyhän Hengen toimintaa, kielilläpuhumista ja muita uskon ulkoisia vaikutuksia korostava helluntaiherätys syntyi aikanaan vastustamaan virallisen protestanttisuuden järkiperäisyyttä ja kuivakkuutta. Meitä luterilaisia syytetään usein siitä, että keskittyessämme Kristuksen ristin merkitykseen unohdamme herkästi Pyhän Hengen ja hänen toimintansa ihmisessä. Kuitenkin kasteen yhteydessä seurakunta rukoilee, että Pyhä Henki tulisi kastettavaan vaikuttamaan hänessä uskon. Ehtoollista viettäessämme pyydämme Jumalaa lähettämään Pyhän Henkensä meihin, jotta ot- taisimme vastaan ehtoollisen lahjan oikein ja arvollisesti. Puhumme tosin muulloin verrattain vähän Jumalan kolmannesta persoonasta. Hän on meille kuin suuri tuntematon, vaikka onkin Jumalan persoonista kaikkein läheisin, koska hän asuu meissä. Ehkä siksi Pyhästä Hengestä on vaikea puhua varmalla äänensävyllä. Kuitenkin hänen toimintansa on myös näkyvää: seurakunta ei ole vain virasto tai yhdistys, vaan Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö, joka puutteellisenakin välittää Jumalan armon maailmalle. MaTTi nikkanen kuva/foto: Ritva Prinz
Vuosikokous 2014 Die ordentliche Mitgliederversammlung des ZfkA fand am 15.3. in Münster statt. Pyörien ja opiskelijoiden kaupunki Münster otti vuosikokousvieraat 14.-16.3.2014 vastaan hieman koleassa kevätsäässä. Tunnelma vuosikokouksessa oli kuitenkin mitä aurinkoisin ja keskusteluja leimasi yhteinen pyrkimys kehittää työtä säästöpaineista huolimatta. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Suomen ev.lut. kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori Susanna Merikanto-Timonen, joka toi osanottajille myös Suomen kirkon tervehdyksen. Viikonlopun ohjelmaan kuului myös Eilisen enkeleiden (Annika Yli-Urpo, Lars Nieminen ja Päivi Lukkari) tahdittama yhteislauluilta sekä kaupunkikierros, jonka aikana tutustuttiin mm. kaupungin maallisten ja hengellisten vallanpitäjien vuosisatoja kestäneen kädenväännön historiaan. Lauantaiillan päätti Afrikkalainen gospelmessu jonka Düsseldorfin ja Münsterin suomalaisten seurakuntien kuorot Annika Yli-Urpon johdolla upeasti toteuttivat. Lisää vuosikokouksesta voit lukea netistä www.rengas.de > Mikä on SKTK > vuosikokous 2014 Lesen Sie mehr über die Mitgliederversammlung unter www.rengas.de > ZfkA stellt sich vor > Mitgliederversammlung 2014 takarivi vas. (hinten von links): Karl-Friedrich von Knorre, Antti Pfeiffenberger, Felix Tölle, Eeva Moilanen; eturivi vas. (vorne von links): Reettakaisa Sofia Salo, Anna-Liisa Diestelhorst, Annaliisa Kühn, Leena Nikula. kuva/foto: Ritva Prinz Varapuheenjohtajaksi valittiin uudelleen Annaliisa Kühn Dresdenistä. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin Reettakaisa Sofia Salo (Münster) ja Leena Nikula (München) sekä varajäseniksi Antti Pfeiffenberger (Hannover) ja yhdeksi vuodeksi Eeva Moilanen (Frankfurt). Johtokunnassa jatkavat puheenjohtaja Karl-Friedrich von Knorre (Frankfurt) sekä varsinaiset jäsenet Anna-Liisa Diestelhorst (Ruhrin alue) ja Felix Tölle (Köln). Zur zweiten Vorsitzenden wurde erneut Annaliisa Kühn aus Dresden gewählt. Zu ordentlichen Mitgliedern wählten die Delegierten Reettakaisa Sofia Salo (Münster) und Leena Nikula (München) sowie zu Ersatzmitgliedern Antti Pfeiffenberger (Hannover) und für ein Jahr Eeva Moilanen (Frankfurt). Ihre Arbeit im Vorstand setzen fort der Vorsitzende Karl-Friedrich von Knorre (Frankfurt) und die ordentlichen Mitglieder Anna-Liisa Diestelhorst (Ruhrgebiet) und Felix Tölle (Köln). 05-06 2014 5
Meine erste Mitgliederversammlung Tuuli Krappitz und Stella Weißenburg vertraten die Gemeinschaft finnisch-deutscher Jugendlicher in Münster. Für mich, da ich in der Nähe des Veranstaltungsortes Münster wohne, fing die Mitgliederversammlung der ZfkA erst am Samstagmorgen an. Als erstes wurden wir von Helena Eckhoff mit einer Andacht begrüßt. Nach einer ausführlichen Zusammenfassung des letzten Jahres musste der Vorstand der ZfkA teilweise neu besetzt werden. Während die Stimmen der Wahl ausgezählt wurden, konnten wir uns als GfdJ vorstellen. Stella Weißenburg präsentierte unsere Jugendarbeit und die Jahresplanung für 2014 (u.a. bieten wir ein Mini-Camp in Köln und das alljährliche Jugendtreffen in Bielefeld an). Am Abend hielten die Pfarrer einen gemeinsamen Gottesdienst, der von Päivi Lukkari, Antti Pfeiffenberger, Lars Nieminen und dem Chor der finnischen Gemeinden in Düsseldorf und Münster musikalisch untermalt wurde. Als Neuling bei einer Mitgliederversammlung der ZfkA fand ich es sehr spannend, hinter die Kulissen der Organisation blicken zu können. Ich habe viele nette Menschen kennengelernt und eine Menge Eindrücke gesammelt. Alles in allem war es ein interessanter Tag. Tuuli Krappitz, Eeva Moilanen, Antti Pfeiffenberger Tuuli Krappitz Johtokunnan uudet jäsenet Eeva Moilanen und Antti Pfeiffenberger wurden als Ersatzmitglieder zum Vorstand gewählt. Kotoisin olen Kainuusta, Kajaanista. Saksaan lähdin alun perin kielikurssille Kölniin 30 vuotta sitten. Myöhemmin muutin Frankfurt am Mainiin, työskentelin mm. Suomen pääkonsulaatissa. Musiikki, laulamisen ilo ja äidinkieli toivat minut suomalaisen seurakunnan piiriin, jossa olen ollut viimeiset 20 vuotta erilaisissa tehtävissä, tällä hetkellä kirkkoraadin varapuheenjohtajana. Työskentelen nykyään kokonaisvaltaisen terveydenhuollon alalla, erityisalana ravintoneuvonta. Opetan myös ajoittain suomea yksityiskielikouluissa ja laulan englanninkielisessä gospelkuorossa. Johtokunnassa haluaisin panostaa ekumeeniseen kanssakäymiseen ja eri ikäluokkien toimintaan yhdessä. Eeva Moilanen Moi, olen Antti Pfeiffenberger Hannoverista. Olen 28 vuotta vanha ja minulla on monta vuotta kokemusta SKTK:n nuorisotyöstä, kun olen ollut rippileirini jälkeen useasti mukana isosena ja sitten myöhemmin GfdJ:n johtokunnassa. Ja kun sitten sitä ikää alkoi tulla, minua alkoi kiinnostaa, miten SKTK itse toimii, minkä takia minusta tuli nyt ensin varajäsen. Saa nähdä, miten tämä jatkuu. Kiitoksia kaikille, jotka antoivat minulle äänensä. AnTTi Pfeiffenberger 6 05-06 2014 kuvat/fotos: privat, Outi Tuulari
kuvat/fotos: Hanni Fahrbach, SKTK arkisto SKTK 40 v 40 Jahre ZfkA Suomenkielisen kirkollisen työn keskuksen perustava kokous pidettiin Berriksellä Kölnissä 25.5.1974. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Heli Slawyk, varapuheenjohtajaksi Teuvo Säilä ja johtokunnan jäseniksi Eero Helstelä, Tarja Kiljunen, Tuija Leskinen ja Jussi Brummer. Das Zentrum der Finnisch-sprachigen Kirchlichen Arbeit wurde am 25.5.1974 in Berris in Köln gegründet. Erste Vorsitzende wurde Heli Slawyk, 2. Vorsitzender Teuvo Säilä und Mitglieder Eero Helstelä, Tarja Kiljunen, Tuija Leskinen und Jussi Brummer. 05-06 2014 7
Der Anfang Die Entstehung der finnischen kirchlichen Arbeit in Deutschland Seit 40 Jahren gibt es das Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit (ZfkA) in Deutschland. Die Ursprünge der finnischsprachigen seelsorgerlichen Arbeit gehen jedoch viel weiter zurück. Bereits seit Anfang des 20. Jahrhunderts gab es durch die Finnische Seemannsmission muttersprachliche Seelsorge auf deutschem Boden. Die 1966 eingeweihten Räume der finnischen Seemannskirche in Hamburg boten einen Treffpunkt für die ganze finnische Kolonie in Norddeutschland und die seelsorgerlichen Besuche des Seemannspfarrers erstreckten sich bis nach Berlin. Zwischen 1950 und 1975 kamen vor allem junge Frauen aus Finnland, um in Deutschland zu studieren oder durch ein Praktikum ihre Sprachkenntnisse zu verbessern. Viele von ihnen heirateten einen Deutschen und blieben. Obwohl sie über gute Sprachkenntnisse verfügten und gut in der deutschen Gesellschaft integriert und oft auch Mitglieder der Kirche vor Ort - waren, wollten sie sowohl die finnische kirchliche Tradition aufrechterhalten als auch ihren Kindern das finnische geistige Erbe und ihre Muttersprache vermitteln. Sie wurden das Rückgrat der finnischen kirchlichen Arbeit in Deutschland. 1971 wurde Pfr. Hannu Honkkila durch die Evangelisch-Lutherische Kirche Finnlands (ELKF) 8 05-06 2014 nach Deutschland entsandt. Der erste finnische Kirchenrat wurde 1971 in Köln gegründet und 1972 folgte die Gemeindegründung in Frankfurt. Erste Gemeinderäume gab es in Berris in Köln und in der Alten Gasse in Frankfurt. Das Zentrum der Finnisch-sprachigen Kirchlichen Arbeit (ZfkA) wurde am 25.5.1974 in Berris in Köln gegründet. Von Anfang an wurde Wert auf gute Beziehungen zur ELKF, EKD und zu staatlichen Vertretungen gelegt. Vielerorts geschah die Arbeit in enger Kooperation mit der Deutsch-Finnischen Gesellschaft. Neben der finnischsprachigen Seelsorge und Amtshandlungen war es von Anfang an wichtig, auch soziale Aktivitäten anzubieten. Der eingetragene Verein wurde in der Mitgliederversammlung 1978 gegründet und am 10.8.1978 ins Vereinsregister eingetragen. Im Beisein von Erzbischof Martti Simojoki und dem Vorsitzenden des Rates der EKD, Bischof Helmut Class wurde am 20.5.1977 in Frankfurt am Main die Zusammenarbeit zwischen der ELKF und der EKD zum ersten Mal vertraglich festgelegt. Dieser Vertrag wurde 1986 ergänzt und 2002 neu formuliert. Zur Informationsvermittlung wurde zu Anfang ein Rundbrief verschickt und 1979 die Zeitschrift Rengas ins Leben gerufen. Mauri lunnamo Quelle: Paavo Kortekangas, Matkassa maailmalla/kirkon ulkosuomalaistyö Saksassa (Unterwegs in der Welt/Die finnische kirchliche Arbeit in Deutschland) Lisää suomalaisen kirkollisen työn historiasta voit lukea yllämainitusta piispa Paavo Kortekankaan kirjoituksesta. Se löytyy netistä: www.rengas.de > Mikä on SKTK > Materiaalipankki kuvat/fotos: Ruth Black / fotolia.com, Hanni Fahrbach
Nuoruuden innolla Muistoja suomalaisen kirkollisen työn alkuajoista Eero Helstelä gehörte dem ersten Vorstand des Zentrums der Finnisch-sprachigen Kirchlichen Arbeit an. Als euphorisch bezeichnet er die Stimmung in der Anfangszeit. Alle waren jung und begeistert, die Gemeinde war Freundeskreis für Eltern und Kinder gleichermaßen. Jeder trug das bei, was er konnte auf die Uhr wurde weder beim Arbeiten noch beim Feiern geschaut. Kuulimme yhdeltä saksalaisen miehen kanssa naimisissa olevalta suomalaisrouvalta, että Kölnissä on suomalainen pappi ja menimme jumalanpalvelukseen. Siellä tutustuimme Hinski Honkkilaan ja hän tuli meille käymään, muistelee Eero Helstelä ensikontaktiaan suomalaiseen kirkolliseen työhön yli 40 vuotta sitten. Eero ja Anneli muuttivat Saksaan kolmen lapsensa kanssa vuonna 1969. Vaikka Eeron työ asentajana kuljetti häntä viikot pitkin silloista Länsi-Saksaa, riitti energiaa myös suomalaisyhteisön hyväksi. Nuoruuden innolla jokainen teki mitä osasi ja apua saatiin tutuilta ja tutuntutuilta: Lepa (Leo Nieminen) esimerkiksi päällysti huonekalut yhdelle lattiantekijälle ja tämä teki sitten tiloihimme Berrikselle vastapalveluksena uuden lattian. Into oli kova, koska toteutimme omaamme. Ei siinä tunteja laskettu. Hinski Honkkila kiersi suomalaisten kantapöytiä ja innosti kaikkia mukaan toimintaan. Kölniin oli jo perustettu kirkkoraati ja Hinski esitti, että työ pitäisi laajentaa koko Saksaa käsittäväksi, kertoo Eero, joka Berriksellä pidetyssä perustavassa kokouksessa valittiin SKTK:n ensimmäiseen johtokuntaan. Suurin osa toimintaan tarvittavasta rahasta kerättiin talkoilla. Ideat syntyivät väliin hyvin spontaanisti: Syksyllä 1973 keksimme, että voisimme järjestää joulumyyjäiset. Ajatus tuli kuitenkin ajankohtana, jolloin kaikki olivat jo palanneet Suomen-lomalta, joten ongelmana oli, mistä saisimme myyntitavarat. Teimme sitten valtavat määrät himmeleitä ja valoimme kynttilöitä ja naiset laittoivat ruokaa. Voittomarginaali oli hyvä! Seurakunta oli ystäväpiiri niin aikuisille kuin lapsillekin, jotka aina olivat mukana ja saivat näin suomenkielisiä kavereita. Vuonna 1977 Eero joutui työesteiden takia luopumaan johtokuntatyöskentelystä, mutta innokkaana Berriksen talkoomiehenä hänet nähtiin vielä pitkään. ritva prinz kuva/foto: Hanni Fahrbach Kuvassa Hinski Honkkila ohjaamassa lasten joulukuvaelmaa 1970-luvun alussa. Viereisellä sivulla seurakuntalaisia Berriksellä 1977, kun arkkipiispa Martti Simojoki vieraili Kölnissä. 05-06 2014 9
Keskusteluja kapakassa Hannu (Hinski) Honkkila war der erste von der finnischen Ev.-Luth. Kirche nach Deutschland entsandte Pfarrer. Er betreute ein Gemeindegebiet, welches sich von Berlin bis Paris und von Hamburg bis Norditalien erstreckte. Als Standort wurde Köln mitten drin gewählt. Das alltägliche Leben und Gemeindearbeit waren eng miteinander verwoben und die Begeisterung groß, erinnert er sich an die Anfänge der finnischen kirchlichen Arbeit. Heute ist Hinski pensioniert und bietet u.a. ein offenes Singen im Altersheim an: Suhmuran Santra und Suvivirsi erklingen dort wie einst in Berris. Lähtiessäni Saksaan vuonna 1971 olin 28-vuotias. Aika vähillä eväillä monessa suhteessa. Tehtävänä oli aluksi selvittää, mikä suomalaisten tilanne oikeastaan on, keitä siellä asuu, mitä he tekevät, mitä kirkko voisi tarjota. Silloin ei tullut mieleenkään erottaa työtä ja yksityiselämää, oltiin no ei yhtä perhettä, mutta samaa porukkaa riemuineen ja murheineen. Seurakuntaa rakennettiin perusasioista lähtien, pidettiin jumalanpalvelukset, kastettiin lapset ja vihittiin pariskunnat siinä ohessa. Vauhtia kyllä riitti ja intoa moneen. Innostus saa raamit Innostuttiin ja tehtiin, ei aina tarkkaan mietitty miksi ja miten, tehtiin ensin ja katsottiin sitten miten kävi. Pappi erosi muista eniten siinä, että hän oli salaisuuksien kantaja: milloin missäkin nurkassa joku hiljaa kertoi asioita, joita ei muille puhuttu. Muistan monta Kneipen nurkkapöytää, joissa minulla ei juurikaan neuvoja ollut jakaa, ei usein sanojakaan. Mutta kunhan istuttiin. Ja sitten taas porukalla juhlittiin, kun silmäkulma oli pyyhkäisty kuivaksi. 10 05-06 2014 Hannu (Hinski) Honkkila toimi ensimmäisenä Suomen kirkon Saksaan siirtolaisten parissa tehtävään työhön lähettämänä pappina vuosina 1971-1975. Kotimaassa kirkon ulkosuomalaistyössä tapahtui 40 vuotta sitten suuri muutos: aiemmin yhdistyksen hoidossa ollut siirtolaisten parissa tehtävä työ siirtyi kirkkohallituksen alaisuuteen. Nyt kirkkohallituksen taholta tuli tiukka vaatimus: työ oli ahdettava tiettyyn organisaatiomalliin - ja sellaiseksi tuli sitten SKTK. Ei haluttu puhua suomalaisten seurakunnasta, koska alusta lähtien kaksikielisyys oli selviö. Mutta monissa asioissa synnytystuskiakin oli. Piti tehdä paperia sinne ja tänne, oli selviteltävä ja selitettävä. Vastuuta jaettiin ja jouduttiin ottamaan joskus vähän kevyin eväin. Kyllähän se toisaalta on todettava, kun ajattelen itseäni siinä tilanteessa, että byrokratia ei koskaan ole ollut mieltäni lähellä. SKTK:n arkisto alkuvuosilta lienee siitä aika hyvä todistuskappale. Mutta vähitellen, monen ihmisen voimin, rakentui kasaan se, mikä nyt on päässyt kunniakkaaseen keski-ikään. Suhmuran Santra ja Suvivirsi Entäpä sitten oma tieni vuoden 1975 jälkeen, kun palasimme Suomeen ja laitoimme lapset Saksalaiseen kouluun. Ensin olin 11 vuotta korkeakoulupappina Helsingissä, sitten 18 vuotta kuva/foto: Mauri Lunnamo
kuurojen pappina ja lopulta 3 vuotta Espanjan Aurinkorannikon ensimmäinen suomalainen diakoniapappi. Olen siis työurani aikana joutunut tai saanut opetella kolme kieltä (paremmin tai huonommin) ja samalla tutustua niiden avaamaan aina uuteen maailmaan. Kun jäin eläkkeelle, minulla oli tunne, ettei työ ole minulle, enkä minä työlle mitään velkaa. Ollaan sujut, ei tarvitse muistella pahalla, päinvastoin voi palata hyviin hetkiin avoimin sydämin. Eläkepäivinä käyn vanhusten palvelutalossa ja sairaaloissa pitämässä yhteislaulutunteja: Siellä lauletaan samaa Suhmuran Santraa ja Suvivirttä peräkkäin kuin aikanaan Berrikselläkin. Jotkut asiat sentään näyttävät kestävän vuosikymmenestä toiseen. Kun vuonna 1972 kävin arkkipiispa Martti Simojoen luona, kysyin häneltä, millaisia neuvoja hänellä olisi minulle työhön kaukana Suomesta. Hän vastasi: Tee mitä parhaaksi näet, kunhan teet sen Kristuksen keerygman hengessä. Keerygmalla tarkoitetaan hyvää sanomaa ympärilleen levittävän seurakunnan mallia. Se juttu on edelleen voimassa, siihen ei ole mitään lisättävää. HinSKi HonKKila Perheseminaareja ja kielikouluja Risto Marttunen war finnischer Pfarrer für Westdeutschland und Geschäftsführer des ZfkA von 1975-1990. In dieser Zeit wurden viele finnische Gemeinden und neue Pfarrstellen gegründet. Bezeichnend war die Beteiligung vieler junger Familien hier liegen auch die Wurzeln der finnischen Sprachschulen in Deutschland. Heute lebt Risto mit seiner Frau in Dorsten. Renkaan yhteydenotto johdatti minut moninaisiin ajatuksiin ja muistoihin. Niihin nivoutuu lukematon määrä tapahtumia ja ihmisiä. Perheeni ja minä olemme suuresti kiitollisia siitä, että saimme olla 15 vuoden ajan mukana suomalaisten seurakuntien innovatiivisessa toiminnassa. kuva/foto: Ritva Prinz Kun tulin Kölniin elokuussa 1975, tehtäväni oli kehittää suomalaista kirkollista työtä eteenpäin. Edeltäjäni Hannu Honkkila oli saanut sytytettyä innostuksen, jonka osoituksena olivat omat tilat Berriksellä (Köln) ja Ritarihuoneella (Frankfurt). Vanhojen ja pian syntyneiden uusien seurakuntien ja SKTK:n organisoituminen oli vasta alulla. Lähes koko silloinen Länsi-Saksa (Hampuria lukuun ottamatta) oli periaatteessa työalueenani. Suomen kirkon ja EKD:n välinen sopimus antoi taustatuen neuvotteluille mm. uusista papin viroista, joita pian syntyikin. Varsinkin Kölnin suomalaisen seurakunnan oli joskus vaikea ymmärtää, että tehtäväni vei minua jatkuvasti Kölnin ulkopuolelle. Risto Marttunen toimi läntisen Saksan suomalaispappina ja SKTK:n pääsihteerinä vuosina 1975-1990. Tyypillistä suomalaisille seurakunnille oli runsas lasten ja nuorten vilinä kaikessa toiminnassa. Harvan jumalanpalveluksen onnistuin pitämään ilman kastetta. Perheseminaarit olivat riemukkaita kansanjuhlia. Kaksikielisyys oli tästä syystä ehdoton peruslinjani. Se oli silloin uutta Saksan ulkomaalaistyössä. 05-06 2014 11
Tultuani Saksaan kysyin seurakuntalaisiltani, mikä oli heidän suurin ongelmansa. Vastaus: kaksikielisyyden välittäminen lapsille. Seuraus: kaksikielisyysseminaari Moselilla, jossa syntyi kipinä suomalaisille kielikouluille Saksassa. Niitä syntyi salamavauhdilla (osittain Frankfurtin kouluyhdistyksen mallia seuraten). Opetusministeriö ja Suomi-Seura lähtivät mukaan, ja näin alkoi mielestäni yksi tärkeimmistä SKTK:n anneista Saksan suomalaisyhteisölle. Myös suomalaisen kulttuurin viljely (tanhut, teatteri, konsertit ym.) oli tärkeää. Työurani päättymisen jälkeen 1990 suomalaisten seurakuntien työ on kehittynyt laajasti. Minulla on siitä kuitenkin vain lähinnä Renkaan välittämä näkemys, joka saattaa olla vajavainen. Tiedotus on kehittynyt ammattimaiseksi. Jumalanpalveluselämän ja teologian kehitys Suomessa ja Saksassa kulkevat jonkin verran eri teitä. Vanhempien suomalaisten saattaa olla vaikea pysyä mukana, ja useimmat heistä sekä toisesta sukupolvesta suuntautuvat luonnollisesti saksalaisiin paikallisseurakuntiin. Tärkeä haaste suomalaiselle seurakuntatyölle onkin mielestäni uusien suomalaisten maahanmuuttajien tapaaminen ja innostaminen sekä keskittyminen sielunhoitotyöhön. risto MarTTunEn Yhteyttä suurella sydämellä Jari Suvila war finnischer Pfarrer in Süd- und Westdeutschland und Geschäftsführer des ZfkA von 1989 bis 2000. Heute wohnen er und seine Frau Taina in Pori und ihre Kinder sind erwachsen. Ich denke dankbar an die Zeit zurück, in der wesentliche und unvergessliche Momente meiner Familie mit eurer wunderbaren, starken Gemeinschaft verbunden waren, schreibt er in seinem Geburtstagsgruß. Hyvät arvoisat ja ihmeelliset Saksan suomalaiset ja Suomen ystävät! Iloitsen elävästä moni-ilmeisestä yhteisöllisyydestänne, jossa on runsaasti tilaa ihmisten yksilöllisyydelle. 40-vuotisjuhla tekee näkyväksi kaiken arvokkaan ja luovuttamattoman tässä ihmisten välisessä yhteydessä ja ystävyydessä. Kirkko on saanut palvella uskon ja elämän asioissa. Rengas-lehti luo yhteyden ihmisten kesken. Saksan suomalaiset ja Suomen ystävät saavat ansaitsemansa suojan ja huolenpidon tilan. Se on aina vain merkityksellisempi elämänkaaren edetessä. Kiitollisena muistelen aikaa, jona perheemme tärkeimmät ja unohtumattomimmat vaiheet liittyivät tähän ihastuttavan moni-ilmeiseen elämänmenoon. 12 05-06 2014 Jari Suvila toimi vuosina 1989-1993 Etelä-Saksan suomalaispappina sekä vuosina 1993-2000 läntisen Saksan pappina ja SKTK:n pääsihteerinä. Nykyään hän on yhteisen seurakuntatyön päällikkö Porin ev.lut. seurakuntayhtymässä. Monet ehkä muistavat Jarin vanhan Mersun, joka kuljetti usein perille ja usein myös hajosi matkoilla. Kuten kuvasta näkyy, on Jari vuosien saatossa vaihtanut autoa. Kuvassa Jari entisöimänsä Opel Admiralin (vm 1973) kanssa. kuva/foto: privat
kuva/foto: Saksan vaihe jatkui perheen juurtumisvaiheena synnyinmaan maaperään. Olisimme halunneet jatkaa Saksassa, mutta määräajat täyttyivät. Voisi sanoa, että veimme lapsemme tutustumaan kotimaan elämään. Muutimme Poriin, joka on osoittautunut mielenkiintoiseksi ja hyväksi kotipaikaksi. Tärkeintä meille on ollut saada perheenä kasvaa aikuiseksi ja saada lapset elämän syrjään kiinni. Näin on myös tapahtunut. Nyt lapset ovat omillaan. Vaimoni Taina toimii puheterapeuttina. Minä huolehdin Porin ev.lut. seurakuntayhtymän asioista. papit / pfarrerinnen und pfarrer: Länsi / West Hannu Honkkila (1971-1975) Risto Marttunen (1975-1990) Markku Kotila (1990-1993) Jari Suvila (1993-2000) Helena Eckhoff (2000-2013) Anna-Maari Ruotanen (2013-) Pohjoinen / Nord Reijo Virolainen (1980-1983) Sakari Enrold (1983-1987) Markku Kotila (1987-1990) Kaarina Viljanen (1990-1996) Maija Jalass (sijainen/stellv. 1996) Aulikki Mäkinen (1997-2004) Markku Simula (2005-2007) Päivi Lukkari (sijainen/stellv. 2007-2008) Sanna Kiviluoto (2008-2011) Reettakaisa Sofia Salo (sijainen/stellv. 2011) Päivi Vähäkangas (2012-) Helena Eckhoff (sijainen/stellv. 2013-2014) Saksan vuosien vahva tunnemuisto on ihmisten voimakas liittyminen toistensa elämänvaiheisiin ja kohtaloihin. Yhdessä on iloittu ja surtu elämän asiat. Suomalaiset ovat aina upeita, mutta saksalaiset Suomen ystävät ovat tehneet minuun innossaan lähtemättömän vaikutuksen. Ihailen ihmisten intohimoista omistautumista itselleen tärkeille ihmisille ja asioille. Nykyään Suomessa sanotaan, että jotain tapahtuu suurella sydämellä. Siitä on kysymys. Toivon syvällistä hyväksyvää läsnäoloa Saksan suomalaisten ja Suomen ystävien yhteisöllisyyteen. On vaativaa rakentaa monikulttuurisen yhteiselämän muodot aina uudelleen, kun aina uudet ihmiset uusine tarpeineen ja odotuksineen hakeutuvat yhteiseloon. Samalla on tärkeää vaalia ensimmäisten elämyssukupolvien arvoja ja kunnioittaa heidän tekemäänsä työtä. Toivon siis samaa intohimoista heittäytymistä mukaan kirkolliseen työhön kuin alusta pitäen. Seurakuntaelämä antaa elämälle turvaa, mieltä ja merkitystä sen kaikenlaisissa vaiheissa. Voimia, siunausta ja työn iloa tähän luovuttamattoman tärkeään työhön. Lämpimin terveisin koko Suvilan perhekunnan puolesta jari Suvila Etelä / Süd Jussi Brummer (1973-1978) Esa Eerola (1979-1982) Elias Muilu (1982-1985) Pertti Mäki (1985-1989) Jari Suvila (1989-1993) Heikki Palmu (1993-2000) Kimmo Reinikainen (2001-2005) Miika Rosendahl (2005-2012) Helena Eckhoff (sijainen/stellv. 2013) Matti Nikkanen (2013-) Lounas / Süd-West Kai Henttonen (1982-1984) Pentti Miettinen (1984-1988) Kalle Elonheimo (1988-1992) Juha Eklund (1992-1998) Aarne Kiviniemi (1998-2003) Anssi Elenius (2003-) Itä (ja keski) / Ost (und Mitte) Maija Jalass (1998-2006) Kai Henttonen (2006-2010) Päivi Lukkari (2010-) 05-06 2014 13
Suomalaisen kirkollisen työn keskus 40 vuotta Suurlähettiläs Päivi Luostarisen tervehdys Suomalaisilla on ollut vahvat yhteydet saksankieliseen Eurooppaan jo keskiajalta lähtien. Uskonpuhdistuksesta alkaen Saksasta tuli tärkein kohde suomalaisen sivistyneistön hakeutuessa ulkomaille hakemaan oman alansa lisäoppia. Tämä päti niin lääkäreihin, juristeihin kuin teologeihinkin. Kun tämän vuoden lokakuussa juhlimme suomalaista kirjallisuutta Frankfurtissa maailman suurimpien kirjamessujen teemamaana, voimme kiittää kirjoitetun suomen kielen synnystä suomalaista teologia. Mikael Agricolan opinnoilla Wittenbergissä oli jälkikäteen katsottuna käänteentekevä merkitys suomalaisen kirjakielen ja kulttuurin synnylle. Kun 1960- ja 70- luvuilla Saksaan muutti suuri määrä suomalaisia, tuli tarve organisoida suomalainen kirkollinen työ entistä järjestelmällisemmin. Toukokuussa 1974 perustettiin suomalaisen kirkollisen työn keskus, jonka 40-vuotista taivalta meillä on tänä keväänä ilo juhlia. Saksaan muuttaneet suomalaiset ovat lähes poikkeuksetta korkeasti koulutettua ja kielitaitoista väkeä ja suomalaiset ovat tyypillisesti kotoutuneet nopeasti osaksi saksalaista yhteiskuntaa. Silti suomen kielellä tarjotuilla palveluilla on ollut suuri tarve. Elämä uudessa maassa on aina inspiroivaa mutta myös haastavaa ja joskus raskastakin. Omalla äidinkielellä saatu apu ja tuki eri elämäntilanteissa on tärkeää. Tämä pätee niin sieluhoidollisiin kysymyksiin kuin käytännön asioihinkin. Elämme yhä kansainvälisemmässä maailmassa. Myös suomalaiset matkustelevat ja asuvat ulkomailla yhä useammin. Vaikka suomalaiset ovat 14 05-06 2014 kielitaitoisempia ja kansainvälisempiä kuin koskaan, ei kirkon tarjoaman tuen tarve ole vähentynyt lainkaan, vaan pikemminkin päinvastoin. Kirkon ulkosuomalaisten hyväksi tekemälle arvokkaalle työlle on jatkossakin suuri tarve. Haluan kiittää sekä Suomen että Saksan evankelisluterilaisia kirkkoja kaikesta toiminnan mahdollistaneesta tuesta 40 vuoden aikana. Suomen ja Saksan kirkkojen välinen yhteistyö on erinomainen esimerkki käytännön tasolla toimivista maiden välisistä suhteista. Erityisesti haluan kiittää kaikkia niitä kirkollisessa työssä mukana olleita, jotka joko työnsä tai vapaaehtoistoiminnan kautta ovat mahdollistaneet suomenkielisen kirkollisen työn aktiivisen toiminnan Saksassa. Toivon suomalaisen kirkollisen keskuksen työlle menestystä myös tulevina vuosikymmeninä ja toivotan kaikille Rengas-lehden lukijoille ihanaa pian alkavaa kesää. päivi luostarinen suurlähettiläs kuva/foto: Suurlähetystö
Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit 40 Jahre Grußwort von OKR Thorsten Leißer 40 Jahre Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit in Deutschland - das sind 40 Jahre guter Zusammenarbeit und hervorragender Selbstorganisation von Gemeinden finnischer Sprache und Herkunft. Wer hätte das gedacht, als vor vier Jahrzehnten vor allem finnische Frauen diesen Verband gründeten, die zu ihren deutschen Männern nach Deutschland gezogen waren? Heute findet unter dem Dach des ZfkA/SKTK ein reger Austausch von Christinnen und Christen finnischer Muttersprache statt. Das bundesweite Netzwerk der Gemeinden ist so lebendig wie die ökumenische Zusammenarbeit mit anderen Spielarten der Christenheit jeweils vor Ort. Schon 1974 bot das so genannte Ökumenegesetz der Evangelischen Kirche in Deutschland (EKD) den rechtlichen Rahmen für die Anfänge und ebnete den Weg zu bilateralen Beziehungen zwischen der EKD und der Evangelisch-lutherischen Kirche in Finnland. Mittlerweile sind diese Beziehungen mit dem Vertrag von 2002 und den dazugehörigen Vereinbarungen auf eine solide Grundlage gestellt worden, die ihrerseits als Vorbild für die ökumenischen Beziehungen zwischen der EKD und anderen Gemeinden anderer Sprache und Herkunft dient. Das ZfkA ist fester Bestandteil dieser Konstruktion und dient beiden Vertragspartnerinnen als wichtiges Scharnier. Nicht zuletzt die räumliche Nähe der Geschäftsstelle zum Kirchenamt der EKD steht für die enge Anbindung an die verfasste Kirche hierzulande. Und so gratuliere ich dem ZfkA und seinen Mitgliedsgemeinden herzlich. Möge auch in den kommenden Jahren das gegenseitige Verständnis und das gemeinsame christliche Zeugnis in der Gesellschaft wachsen und sich weiterentwickeln. Gottes Segen und paljon onnea! okr THorSTEn leisser Kirchenamt der EKD kuva/foto: EKD pääsihteerit ja toiminnanjohtajat / geschäftsführerinnen und geschäftsführer: Hannu Honkkila (1971-1975) Aulikki Mäkinen (2001) Risto Marttunen (1975-1990) Ritva Bargsten (2001-2003) Markku Kotila (1990-1993) Aulikki Mäkinen (2003-2004) Jari Suvila (1993-2000) Reya Hildebrand (2004-2006) Maija Jalass (2000-2001) Mauri Lunnamo (sij./stellv. 2005-2006; 2006-) 05-06 2014 15
HAASTE Haastamme teidät, Saksan suomalaiset seurakunnat ja kaikki Saksassa asuvat suomalaiset, mukaan lähetyksen ja kansainvälisen diakonian uuteen rahankeräysprojektiin! IDEA Seurakuntalaiset kaikkialla Saksassa askartelevat huovutettuja maapalloavaimenperiä, joita myydään seurakuntien myyjäisissä ja muiden tapahtumien, kirkkokahvien yms. yhteydessä. Huovutetun maapallon materiaalikulut ovat noin 80 ct ja niitä ei korvata. Seurakuntalaiset lahjoittavat siis sekä työpanoksensa että materiaalit projektin hyväksi. Avaimenperän myyntihinta on 7,50 ja tuotto menee lyhentämättömänä Nkurenkurun sisäoppilaitokselle tai Naisten Pankille. NÄIN VOIT OSALLISTUA Askartelemalla: Askartele joko yksin tai yhdessä muiden seurakuntalaisten kanssa maapalloavaimenperiä haluamasi määrä. Askarteluohje löytyy tämän haasteen alta sekä renkaan nettisivulta www.rengas.de > kirkollinen toiminta > lähetystyö. Avaimenperät voit toimittaa myytäväksi seurakuntasi kirkkoraadin puheenjohtajalle tai lähetyksestä vastaavalle kirkkoraadin jäsenelle. Jos seurakunnassasi ei järjestetä sellaisia tapahtumia, joiden yhteydessä avaimenperiä voitaisiin myydä, ota yhteys Päivi Lukkariin, joka koordinoi pallojen lähettämisen myytäväksi niihin seurakuntiin, joissa myynti pystytään järjestämään. 16 05-06 2014 Myymällä: Järjestä seurakuntasi myyjäisissä myyntipiste, jossa myydään avaimenperiä ja josta löytyy myös tukikohteistamme kertovaa materiaalia. Myyntipiste kannattaa järjestää myös muiden isompien tapahtumien ja jumalanpalvelusten yhteydessä. Jos seurakuntasi alueella kukaan ei innostu askartelemaan palloja, ota yhteys Päiviin, joka koordinoi valmiiden avaimenperien lähettämisen tekijöiltä myyntipaikoille. ASKARTELUOHJE Tarvikkeet: sinistä, vihreää ja valkoista huovutusvillaa nylonsukkahousut värillistä ohutta huopakangasta ohutta silkkinauhaa, villalankaa tai narua avaimenperä UHU Alleskleber tai Eri Keeper liimaa Ohje: Venytä sinistä huovutusvillaa nauhaksi ja pyörittele siitä pallo, jonka halkaisija on noin 7-8 cm. Taputtele pallon päälle vihreitä juovia ja valkoisia hahtuvia ja pyörittele palloa hetki käsissäsi. Työnnä pallo sukkahousun lahkeeseen aivan sen päähän ja tee sukkahousuun pallon yläpuolelle solmu. Tee lisää palloja samalla tavalla ja työnnä ne sukkahousun lahkeeseen yksi kerrallaan siten, että jokaisen pallon väliin tulee solmu. Pese sukkahousut palloineen muun kirjopyykin joukossa 40 :ssa. Leikkaa sukkahousut pesun jälkeen auki ja irrota pallot. Kuivata ne esim. patterin päällä tai ikkunalaudalla. kuvat/fotos: Outi Tuulari
Vinkki: Seuraavalla tavalla saat hiukan alennettua pallojen materiaalikustannuksia. Tee ensin alkupallo venyttämällä ja pyörittämällä jostakin epämääräisen värisestä halvasta huovutusvillasta. Pyöritä pallon ympärille lopuksi sinistä ja vihreää huovutusvillaa huovutusneulaa tai tylppää parsinneulaa apuna käyttäen kunnes alkupallo on kokonaan peittynyt. Lopuksi voit pistellä huovutusneulan avulla maapallon päälle valkoisia pilvihahtuvia. Huovuta sukkahousun sisällä, ks. yllä. Jos et ole aiemmin huovuttanut ja alkupallo sekä lopullinen maapallon väritys tuntuvat leviävän käsiin, tai pallot jäävät epämääräisen muotoisiksi, voit kokeilla seuraavaa: Tee alkupallo venyttämällä ja pyörittämällä halvasta huovutusvillasta. Huovuta alkupallo sukkahousun sisällä ja pistele huovutusneulan avulla sen jälkeen sinisen ja vihreän maapallon väritys kiinni alkupalloon. Lopuksi huovuta valmis maapallo pesukoneessa sukkahousun sisällä ja kuivata ikkunalaudalla. Viimeistely: Työnnä pitkää parsinneulaa apuna käyttäen noin 25 cm pitkä silkkinauha tai muu naru pallon läpi edestakaisin siten, että toiselle puolelle jää lenkki ja toiselle puolelle kaksi hapsua. Tee nauhaan solmu kummallekin puolelle palloa, ettei nauha karkaa. Halutessasi voit käyttää myös helmiä. Pujota avaimenperä nauhan lenkkiin. Leikkaa ihmisketjun malli paperista ja jäljennä se ohuelle värilliselle huovalle. Leikkaa ihmisketju huovasta ja liimaa kulkemaan pallon ympäri. Ihmisketjun malli: päivi lukkari pappi.lukkari@gmx.de Wie laden Sie ein, Schlüsselanhänger in der Form einer Weltkugel für unsere Missionsprojete zu basteln! Eine Bastelanleitung auf Deutsch finden Sie unter www.rengas.de > kirkollinen toiminta > lähetystyö. 05-06 2014 17
toripaikka / Marktplatz Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä. H. Laurila Lempäälä p. +358-3-3750147, fax +358-3-3753147, www.saunalahti.fi/hein Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24 a, 10961 Berlin, alk. 30 /yö, www.suomikeskus.de, booking@finnlandzentrum.de PEPESOUND Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik Digitalisoin levyt, kasetit sekä nauhat. 07626-971545 / www.pepesound.org Sommerhaus am Keitele-See in Viitasaari / Mittelfinnland von privat zu verkaufen. Ca. 60 qm Wfl, direkt am See mit 240 m Ufer, 1,6 ha gepflegten Wald und eigener Straße. Tel. 05731-259146 Ferienwohnung Kassel-Innenstadt - 1 Süd-Zimmer (24 m²) mit kleiner Küche und Wannenbad. Gute Verkehrsanbindung, Restaurants, Waschsalon und Supermärkte in der Nähe. Preise bitte erfragen 01577-7755075 oder katjaspree@web.de Schreibwettbewerb unter Freunden Kirjoituskilpailu ystävien kesken Einsendeschluss verlängert Einige am Schreibwettbewerb Interessierte haben bedauert, dass sie erst im Dezember 2013 vom Wettbewerb erfahren hatten. Daher verlängern wir den Einsendeschluss auf den 31.08.2014. Das finnische Buch e. V. lädt ein: Unter dem Motto Finnische Jugendliche schreiben über Deutschland und deutsche über Finnland ruft der Verein Schülerinnen und Schüler auf, Erfahrungen und Erlebnisse mit dem anderen Land, seinen 18 05-06 2014 Finnisch-Schwedisch-Englisch Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/ valantehnyt kielenkääntäjä Spittweg 3, 26160 Bad Zwischenahn Tel. 04486 12 95 Fax 04486 506 Mobiltel. 0172 421 09 54 Email: service@wm-uebersetzungsbuero.de www.wm-uebersetzungsbuero.de GOOD NIGHT, BETTER DAY. Runkosängyt Jenkkisängyt Petauspatjat Sängynpäädyt Helmalakanat Pussilakanat Hanauer Landstrasse 161-173 60314 Frankfurt Puh. 069-904 398 510 Fax 069-904 398 529 info@fennobed.de www.fennobed.de Frankfurt München Düsseldorf Berlin Stuttgart Hamburg Wien Zürich Suomalainen kosmetologi & maskeeraaja: HETA S TILA Sugaring & Make-Up Studio Sokerointi: Ihoystävällinen ja tehokas karvanpoistomenetelmä naisille ja miehille. Sokerimassa on 100% luonnontuote. Hoidot Frantsilan luonnonkosmetiikkatuotteilla. Upeat meikit arkeen ja juhlaan. Tervetuloa! Vondelstr. 9, 50677 Köln, Neustadt-Süd www.hetastila.com +49 176 58102152 Menschen und seiner Kultur aufzuschreiben. Jeder soll in seiner eigenen Sprache schreiben. Weitere Informationen: www.das-finnische-buch.de > Neues oder in Rengas 10/2013 kuvat/fotos: Mike Frajese / pixelio.de
Palveluhakemisto / Dienstleistungen Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti Finnische Hebamme und Systemische Therapeutin Taina Palokangas-Büsing Steinbruchstr. 15, 30629 Hannover, 0511-55 97 54 Hebamme.Taina@web.de, www.hebamme-therapie.de Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa Zahnarztpraxis Marianne Lienard Hauptstr. 42, Ortsteil Wettbergen, 30457 Hannover www.praxislienard.com, Telefon: 0511-92070650 Suomalainen toimintaterapeutti / Ergotherapeutin Sari Heipp München, puh./tel. 0177-2837038, sari@heipp.de Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki) ELINA OLDENBOURG Tel. 069-671109 Fax 069-6708690 Güntherstr. 4, 60528 Frankfurt a.m. elinao@aol.com Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin RITVA JAKOILA Treisberger Str. 8, 60439 Frankfurt a.m. Tel. 069-53086975 Fax 069-53087061 jakoila@t-online.de Valant. kielenkääntäjä beeidigte Dolmetscherin Ritva Kaarina Schröder FINNISCH-SCHWEDISCH-DEUTSCH Ebelingstr. 4, 30659 Hannover Tel. 0511-6476292, Fax 0511-6405555 E-Mail: ritvaschroeder@gmx.de Rechtsanwalt, Fachanwalt für Steuerrecht Kai Schröder Beeidigter Dolmetscher, Englisch-Deutsch Tel. 0511-8387731, Fax 0511-8387733 Katso myös Schauen Sie auch auf www.rengas.de Psychologische Einzel- & Paarberatung auf Deutsch, Finnisch und Englisch Satu Marjatta Massaly HP Psychotherapie 50935 Köln Guldenbachstraße 1 Mobil 01522 9267514 satumassaly@online.de suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri Sanna Rauhala-Parrey Bahrenfelder Steindamm 37 / Ecke Thomasstraße, 22761 Hamburg Puh. 040-85371188, Fax 040-85371312 avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12, to 9-12 ja 15-18 sekä pe 9-14 Suomalainen psykoterapeutti Dr.med. Carita Schneider Friedensallee 62a, 22765 Hamburg Puh./Tel.: 040-89018823 Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch Lento-ja laivaliput, seuramatkat Eija Kassner, TravelNet Tel. 09131-994350, 0172-9472801, eija.kassner@t-online.de www.travelnet-online.de/reisen/eija.kassner Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin! www.verotus.de Veroja suomeksi ja saksaksi Deutsch - Finnisches Steuerrecht Steuerberatung Trosien Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien Tel. 06081-576 99 50, Fax: -51, Email: info@tifcon.de Saunaöfen Saunen Infrarotkabinen Gesamtkatalog anfordern: Tel. 06174-963671 www.harviasauna.com 05-06 2014 19
50+: Männerporträts Meine Fotoreihe könnte auch Glück heißen Kinder. Eine Familie. Ein Haus. Ein Auto. Oder zwei. Ein Wohnwagen. Ein Sommerhaus. Freunde. Ein Urlaub pro Jahr. Das ist alles, was sich Männer um die 50 wünschen! Oder etwa nicht? Eine finnische Fotografin wollte in die Gedankenwelt der Männer dieser Altersklasse eintauchen und öffentliche Aufmerksamkeit auf diese oft vergessene Gruppe lenken. Pekka 57, Kotka Sie wollte dabei gerade nicht die in den Medien überrepräsentierten Politiker und Unternehmer dieses Alters vorstellen, sondern Durchschnittsmänner, die ansonsten höchstens dazu dienen, an Umfragen teilzunehmen. Risto 59, Kuopio Oder wann haben Sie zuletzt in den Zeitungen einen Artikel über Pekka, 56, gelesen? Die Fotografin heißt Riitta Supperi und sie hat die Reihe angefangen, indem sie ihren eigenen Vater fotografierte. Wie ist mein Vater so geworden, wie er ist? Ha- Jukka 52, Kotka ben sich seine Träume verwirklicht? Wird er in Zukunft auch die typischen Probleme vieler finnischer Männer haben, wie soziale Ausgrenzung oder Alkoholismus? Solche Fragen erfüllten die Fotografin während des Fotoshootings. 20 05-06 2014 Nachdem sie ihren Vater fotografiert hatte, machte sie einfach weiter. Sie besuchte Finnen im Alter von 50 59 Jahren in den unterschiedlichsten Ecken Finnlands und fotografierte sie. Als Endprodukt ist eine Porträtreihe von 95 Milieubildern entstanden. In den Fotos sind das Leben der Männer und seine Wendepunkte dargestellt. Obwohl die Herren sehr unterschiedlich wirken, haben sie doch etwas gemeinsam: sie vermitteln den Eindruck von Glück. Und dafür haben alle Lebensentscheidungen eine zentrale Rolle gespielt. Ein Teil dieser Porträts kommt jetzt auch nach Berlin und wird im Finnland-Institut präsentiert. Bei der Ausstellungseröffnung ist die Künstlerin selber dabei. In Finnland hat die Ausstellung anlässlich ihrer Präsentation im Finnischen Museum für Fotografie in Helsinki großes Interesse hervorgerufen, und das Buch zur Ausstellung ist zurzeit ausverkauft. All dieses spricht dafür, dass das Publikum sich doch für diese vergessene Gruppe interessiert. Kinder. Eine Familie. Erfolg. Freunde. Gute Erinnerungen. Gesundheit. Glück. Ist es das, was sich Männer um die 50 wünschen? janette SalMinEn Finnland-Institut in Deutschland ausstellung 50+: Männerporträts fotografien von riitta Supperi 7.5. 27.6.2014, Eröffnung: 6.5., 19 21 Uhr finnland-institut, georgenstr. 24, 10117 berlin Tel. 030-520026010, info@finstitut.de www.finnland-institut.de geöffnet Mo 10 17 Uhr, Di Do 11 19 Uhr, Fr 9 15 Uhr (Fr 30.5. geschlossen) Rahmenprogramm zur Ausstellung: s. www.finnland-institut.de Die Veranstaltungen sind Teil des Satellitenprogramms COOL2014 anlässlich des Ehrengastes Finnland bei der Frankfurter Buchmesse 2014. Weitere Informationen: www.cool2014.de kuvat/fotos: Riitta Supperi