ÄÄNI. Suomalaisen. Kotimarkkinalta tukea komponenttien viennille. tuulivoiman tarina kaipaa päätöksiä jatkuakseen. ja sen mallintaminen

SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY:N SIDOSRYHMÄLEHTI 02. 2015 PUHDASTA. TURVALLISTA. SUOMALAISTA. Kotimarkkinalta tukea komponenttien viennille Suomalaisen tuulivoiman tarina kaipaa päätöksiä jatkuakseen ÄÄNI ja sen mallintaminen PÄÄTTÄJÄ, TUULIVOIMA tulee pöydällesi! Energiaremontilla talouskasvua & työllisyyttä Suomeen tuulivoima 1

ELÄMME KRIITTISIÄ aikoja uuden hallituksen luodessa toimenpiteillään pohjaa ja suuntaa tulevalle vuosikymmenelle. Prosessissa luodaan avaimet pirttiin, joka on joko kehityksen, kasvun ja hyvinvoinnin Suomessa kukoistava kartano tai toisena ääripäänä jatkuvien säästöjen, vyönkiristyksen ja kehityksen kelkasta jäämisen syrjäyttämä impivaaralainen torppa. Kohtalomme on uuden hallituksen varassa, ja siltä odotetaan paljon. NYKYMENOA JATKAMALLA hyväksymme faktan, että Suomi on fossiilisen energian suhteen yksi köyhimmistä maista ja köyhtymisemme vain kiihtyy, kun ostamme fossiilista energiaa muiden asettamilla ehdoilla. Vaihtoehtona on, että otamme itseämme niskasta kiinni ja katsomme millaisen mahdollisuuden uusiutuva energia meille tarjoaa. KYLMÄSSÄ, PIMEÄSSÄ harvaan asutussa Pohjolassa energia on meille tärkeämpi resurssi kuin ehkä millekään muulle kansakunnalle. Tämä oli historiassa kilpailuhaitta, mutta uusiutuvaan energiaan liittyvät täysin erilaiset draiverit. Laajassa ja harvaan asutussa maassamme riittää metsiä, maata, tuulta ja niiden lisäksi vielä vettä ja aurinkoakin hyödynnettäviksi. Kysymyksenä pitäisi yksinkertaisesti olla vain se, miten fiksuiten otamme omat energiavaramme hyötykäyttöön. LUOMME ITSE omilla mielikuvillamme, historiaamme pohjautuen, rajat tulevalle menestyksellemme. Myyttejä, jotka rajoittavat meitä näkemästä omat mahdollisuutemme, on paljon. Suurin osa niistä tulee joko historiasta tai mielikuvista, joita erilaiset tahot ja lobbarit luovat omista tarkoitusperistään objektiivisen tiedon määrä on usein rajallinen, jos sellaista ylipäätään on saatavilla. Tyypillisiä uskomuksia ja myyttejä ovat esimerkiksi: PÄÄKIRJOITUS Kohti uutta vuosikymmentä - leikkauksia vai uuden rakentamista? Jari Suominen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n puheenjohtaja Päästökauppa on markkinaehtoinen, kustannustehokas ja kilpailuneutraali tapa hoitaa siirtyminen päästöttömään energiaan. Todellisuudessa päästökaupassa suurin markkinadraiveri on pitää fossiilista energiaa markkinoilla jatkuvasti nostamassa sähkön markkinahintaa ja maksimoimassa näin sähköntuottajan tuotot. Päästökaupan kustannus ei ole ennakoitavissa, joten sen varaan on vaikea, jos ei mahdotonta, investoida. Lämpö ja sähkö käsitellään useimmiten erillisinä energiamuotoina, joiden rajapintaa ei tunnisteta. Sähköä käytetään kuitenkin enenevässä määrin niin lämmitykseen esimerkiksi lämpöpumpuissa kuin liikenteenkin polttoaineena. Kun muistetaan miten yksinkertaista sähkön muuttaminen lämmöksi on, voidaan keinotekoista jakoa hyvinkin pitää vanhoihin mielikuviin perustuvana. Keskusteluun energiasta pitäisikin sisällyttää koko 300 TWh:n energiakakku, ei 85 TWh:n sähkönkulutus. Yhdistetty- ja keskitetty sähkön- ja lämmöntuotanto oli toimiva ja ylivertainen konsepti fossiilisessa maailmassa, mutta varsinkin hyödynnettäessä päästöttömiä uusiutuvan energian muotoja tuotanto hajautuu pieniin yksiköihin, vaihtoehdot lisääntyvät ja tuotantomuodot eriytyvät vääjäämättä. Vanhoista aikoinaan järkevistä rakenteista tuleekin helposti kehityksen jarruja. Kuka olisi muutama vuosi sitten uskonut, että sähkö on tänään halvempaa kuin lämpö? SUOMEN KANNALTA on järkevintä ottaa energian saatavuus ja hinta omaan hallintaan luomaan hyvinvointia ja työtä. Nyt on aika ryhtyä tosissaan tekemään energiaremonttia. Kun vielä ravistellaan edellä mainitut uskomukset ja myytit harteilta, kannattaa uuden hallituksen luoda mahdollisimman pikaisesti kotimaiselle energialle monimuotoisuuteen, kustannustehokkuuteen, päästöihin ja teknologianeutraaliuteen perustuvat selkeät tavoitteet ja kannusteet. Tuulivoiman lisärakentaminen puhtaana, turvallisena ja suomalaisena energiamuotona täyttää kaikki nuo kilpailun kriteerit ja sille kannattaakin asettaa kovat tulevaisuuden odotukset ja tavoitteet. Hyvä 2030-tavoite ja keskustelun lähtökohta on 10 %:n eli noin 30 TWh:n tuulisähköosuus Suomen energiatarpeesta vuonna 2030. TUULIVOIMA 02-2015 02 04 08 10 12 14 16 21 22 24 26 28 30 34 36 40 43 45 46 48 49» ajankohtaista PÄÄKIRJOITUS: Kohti uutta vuosikymmentä - leikkauksia vai uuden rakentamista? KOULUTUS: Turvallisesti tosi korkealla KOMPONENTIT: Läpivientien tiiviydellä on väliä IHMISET: Henkilökuvassa Riku Huttunen KAMPANJA: Energiaremontilla talouskasvua ja työllisyyttä Suomeen MAAILMA: Wind Expo 2015 TULEVAISUUS: Suomalaisen tuulivoiman tarina kaipaa päätöksiä jatkuakseen SELVITYS: Cleantech PIENTUULIVOIMA: Matkakertomuksia pingviinimantereelta BLOGI: Tuulivoima tuo kasvua ja työtä Lyhyet AJANKOHTAISTA: Tuulivoima kartalla HANKEKEHITYS: Paljon puhetta äänestä ja sen mallintamisesta Tuulen tuomaa työtä MAAILMA: Tuulivoimaa Hampurin jätevedenpuhdistamolla KOTIMAISUUS: Miksi komponenttiteollisuus tarvitsee kattavan kotimarkkinan? Tilastot HANKEKEHITYS: Maisemavaikutusten visualisointi sähköiseen aikaan KOLUMNI: Tuulivoima hallitusohjemassa - selvää säästöäkö? Pikku-uutiset Yritysluettelo Tariffilain muutos valmisteluun HALLITUSOHJELMASSA KIRJATTIIN tuulivoiman syöttötariffikiintiön leikkauksista. Kiintiön 2500 MVA:n raja on määritelty vuonna 2011 voimaan tulleessa laissa, joten lakia on muutettava hallitusohjelman kirjauksen toteuttamiseksi eli kiintiön leikkaamiseksi noin 2000 MVA:iin. HALLITUKSEN ESITYSTÄ on alettu valmistella työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Hallituksen esitysluonnos on tarkoitus saada valmiiksi jo mahdollisesti ennen kesälomakautta. Lausuntoja esityksestä kerätään kesän aikana. Syksyn istuntokauden alettua eduskunta saa ehdotuksen käsiteltäväkseen, minkä jälkeen vuorossa ovat valiokuntakäsittely asiantuntijakuulemisineen ja lausuntoineen. Valiokunnista hallituksen esitys palaa toiseen eduskuntakäsittelyyn, minkä jälkeen jos eduskunta niin päättää laki tulee voimaan. Lopullisen lain vahvistamisen tekee useimmissa tapauksissa tasavallan presidentti. LAKI MUUTETTANEEN tällä kertaa niin, ettei muutos aiheuta tarvetta notifioida sitä EU:ssa. ISSN 2342-2297 (painettu) ISSN 2342-2300 (verkkojulkaisu) 26. VUOSIKERTA JULKAISIJA Suomen Tuulivoimayhdistys ry PÄÄTOIMITTAJA Heidi Paalatie TOIMITUSSIHTEERI Anna Tiihonen ULKOASU & TAITTO Soulcarver Media +358 400 424 186 wille.naukkarinen@gmail.com Syöttötariffilaskurissa 2500 MVA:n raja ylitetty KANNEN KUVA Jari Kurvinen / Vastavalo.fi PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy, Vaasa ILMOITUSMYYNTI Heidi Paalatie +358 40 550 3858 heidi.paalatie@tuulivoimayhdistys.fi POSTIOSOITE Suomen Tuulivoimayhdistys ry Asemakatu 11 A 2, 40100 Jyväskylä SÄHKÖPOSTI / WWW tuuli@tuulivoimayhdistys.fi www.tuulivoimayhdistys.fi PANKKITILI Nordea FI08 1112 3000 3716 89 TILAUSHINTA Lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus: 50 euroa + alv SYÖTTÖTARIFFILASKURISSA YLITETTIIN 2 500 MVA raja vain alle viikko hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen. Aiempien ennusteiden mukaan kiintiön arveltiin olevan täyteenvarattu vuosien 2016-2017 aikana, mutta hallitusohjelman leikkauslinjausten luoma epävarmuus sai hanketoimijat kiirehtimään hakemusten jättämistä Energiavirastolle. Järjestelmään on hyväksytty alle 1000 MVA:n edestä kapasiteettia, loppujen osalta on kyse kiintiöpäätöksistä ja kiintiöpäätöshakemuksista. Kiintiöpäätöksellä voi lainvoimaisen rakennusluvan ja verkkoliityntäsopimuksen saatuaan varata osuuden syöttötariffikiintiöstä. JÄRJESTELMÄÄN VOI yhä jättää hakemuksia, sillä varauksia saattaa raueta eri syistä. Rakennusluvan täytyy olla lainvoimainen hakemuksen jättämishetkellä. Hakemus hylätään aina, mikäli rakennuslupa on saanut lainvoiman vasta hakemuksen jättämisajankohdan jälkeen. Myös verkkoliityntäsopimuksen puuttuminen hakemuksen jättöhetkellä johtaa hakemuksen hylkäämiseen. KIINTIÖLASKURI LÖYTYY Energiaviraston nettisivuilta osoitteesta: tuotantotuki.emvi.fi/quotacounter. tuulivoima 2 tuulivoima 3

Teksti: Anna Tiihonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Kuvat: Matti Möttönen KOULUTUS Tuulivoimaloissa työskentely tapahtuu merkittävissä korkeuksissa, jolloin myös erikoistilanteisiin on välttämätön varautua. Voimaloiden huollosta ja asennuksista huolehtivat huoltoasentajat ovat koulutettuja korkeanpaikan työskentelyyn ja toimivat aina työparina yksin voimalaan ei ole asiaa. Yllättävissä tilanteissa ulkopuolinen apu voi kuitenkin olla kullan arvoinen. Kuinka korkealle pelastusviranomaisten valmiudet riittävät? turvallisesti tosi korkealla lisäoppeja Jokilaaksojen pelastusviranomaisille TUULIVOIMARAKENTAMINEN ON vilkasta Raahen alueella. Voimaloita on noussut paikalliseen maisemaan reilut parikymmentä ja lisää on tulossa. Uusi teollisuudenala tuo tullessaan uuden toimintaympäristön myös pelastusalan ammattilaisille. Raahen alueen tuulivoimatoimijat järjestivät helmikuussa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen työntekijöille koulutuksen, jossa kahdeksan palomiestä perehdytettiin tuulivoimalasta pelastamisen haasteisiin. IDEA KOULUTUKSEN järjestämisestä syntyi kun Puhuri tutustutti paikallisia pelastusviranomaisia tuulipuistoihinsa. Tutustumiskierroksilla nousi esille ajatus viranomaisten tarkemmasta perehdyttämisestä tuulivoimalasta pelastamiseen. Koulutusta Puhurin osalta koordinoiva Timo Annola totesi, että yhteistyö paikallisen pelastuslaitoksen kanssa ei voisi olla muuta kuin hedelmällistä. Koulutus tuntui erinomaiselta keinolta tarjota Raahen alueen pelastusviranomaisille lisää työvälineitä ja varmuutta työskentelyyn vilkkaalla tuulivoima-alueella, ja samalla tuplata voimaloissa työskentelevien huoltoasentajien turvallisuus onnettomuustilanteissa, kertoo Annola. KAKSI PÄIVÄÄ kestävä GWO (Global Wind Organisation) -standardin mukainen koulutus järjestettiin Oulun kiipeilykeskuksessa Wind Controller Oy:n sertifioidussa koulutustilassa, jossa käytännön toimia pääsee harjoittelemaan 12 metristä harjoitustelinettä hyväksikäyttäen. Koulutukseen kuuluu mm. teoriaosuus, erilaisten evakuointitilanteiden simulointeja sekä suojavälineisiin ja tuulivoimaloiden omiin evakuointilaitteisiin tutustumista. Korkeus tuo haasteita KOULUTUKSEEN VALITTIIN kahdeksan palomiestä - kaksi jokaisesta työvuorosta. Jokilaakson pelastuslaitoksella on siis tästä eteenpäin paikalla aina joku tuulivoimalasta pelastamiseen perehtynyt. Vaikka tuulivoimalasta tuulivoima 4 tuulivoima 5

Vaikka tuulivoimalasta pelastamista vaativia tilanteita sattuu äärimmäisen harvoin, on niihin hyvä varautua. pelastamista vaativia tilanteita sattuu äärimmäisen harvoin, on niihin hyvä varautua. Pelastusviranomaisen apua voidaan tarvita, jos esimerkiksi sairaskohtauksen sattuessa huoltoasentaja ei saa tuotua työpariaan omin neuvoin alas. VAIKKA TILANNE ei olekaan todennäköinen, on meillä silti hyvä olla valmius auttaa tuulivoimalaan jumiin jäänyttä. Näissä korkeuksissa työskentely tuo omat haasteensa ja siitä syystä onkin tärkeää tietää mitä on tekemässä, kertoo koulutukseen osallistunut Jokilaaksojen pelastuslaitoksen korkeanpaikan työskentelyn pääkouluttaja Miika Tuomaala. VAIKKA KORKEALTA pelastaminen onkin jo entuudestaan palomiehelle tuttua, koulutus toi Tuomaalan mukaan uutta tietoa tuulivoimaloista, niiden kalustosta ja siitä, miten kalustoa käytetään. Uutta oli myös tikkaiden nousuvaunuihin roikkumaan jääneen henkilön pelastaminen. Tikaspelastamisen lisäksi koulutustilan simulaattori tarjosi mahdollisuuden harjoitella voimalan oman evakuointilaitteen käyttöä sekä voimalan katolta turvavaljaissa pudonneen pelastamista. KOULUTUS OLI hyvin toteutettu ja antoi paljon. Tästä kiitos kuuluu osaaville kouluttajille ja toimiville puitteille, Tuomaala kiittelee. Koulutukseen osallistuneet palomiehet tulevat tarvittaessa siirtämään oppejaan myös Jokilaaksojen pelastuslaitoksen muulle henkilöstölle. Tuomaala arvelee, että tulevaisuudessa myös muiden vilkkaiden tuulivoimaalueiden pelastuslaitosten henkilöstö tulee perehtymään tuulivoimaloissa työskentelemiseen. KOULUTUKSEN JOKILAAKSOJEN pelastuslaitokselle tarjosivat Puhuri Oy, TuuliWatti Oy, wpd Finland Oy, TuuliSaimaa Oy, Raahen Energia Oy, Siemens Wind Power ja Wind Controller Oy. Jokilaaksojen pelastuslaitos on yksi Suomen 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Se toimii 17 kunnan alueella eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla. 75 vuotta suomalaista tuulivoimaosaamista OULULAINEN WIND Controller on kasvanut parissa vuodessa nopeasti ja työllistää nykyään jo 15 tuulivoimaammattilaista. Yhteenlaskettuna henkilöstöllä on 75 vuoden tuulivoimakokemus, mikä näkyy myös monipuolisessa palvelutarjonnassa. Monen yrityksen työntekijän ansiolistalla on kuten kovin monella muullakin suomalaisella tuulivoima-ammattilaisella WinWindiltä saadut opit. WIND CONTROLLER tarjoaa laajasti erilaisia palveluita tuulivoimaprojekteihin. Palveluita on tarjolla aivan projektien alusta operointiin ja kunnossapitoon asti. Alkuvaiheen palveluista esimerkkinä ovat tuulimittausmastoille kehitetyt sähkönsyöttölaitteistot. Teknistä osaamista yritykseltä löytyy muun muassa tehdas-auditeihin ja lapojen ja konehuoneen vastaanottotarkastuksiin. KÄYTÖNAIKAISET PALVELUT, etenkin voimaloiden ja voimayksiköiden ympärivuorokautinen valvonta, on Wind Controllerin toiminnassa keskeistä, sillä yritys pystyy tarjoamaan laite- ja komponenttivalmistajista riippumatonta huippuluokan kunnonvalvontapalvelua. Erityisosaamista yrityksellä löytyy etenkin sähköjärjestelmiin, automaatioon, voimalinjoihin ja lapoihin liittyen. Wind Controllerilla on GWO-sertifiointi ja se järjestää korkeanpaikantyön turvallisuuskursseja Oulun Kiipeilykeskukseen rakennetuissa tiloissa. Koulutustiloissa voi harjoitella voimalasta poistumista niin huoltoluukun kuin nasellin katon reunan ylikin yksin ja autettavan kanssa. WIND CONTROLLERIN asiakaskuntaan kuuluu Suomen ja Baltian suurimpia tuulivoimainvestoreita, kuten TuuliWatti, Puhuri ja Nelja Energia. Vastikään yritys voitti Eesti Energian tarjouskilpailut Aulepan tuulipuiston monivuotisista kunnonvalvonta- ja etäkäyttöpalveluista. Wind Controller toimii pääasiallisesti Suomessa, Ruotsissa ja Virossa, mutta asiakkaita löytyy myös Englannista, Ranskasta ja Tšekistä.» abstract GROUP OF wind power actors around Raahe region jointly provided work-at-height education for local fire brigade. EVEN IF fire brigades are educated to safely operate at heights, they are most probably unfamiliar with wind turbines, especially with current hub heights, and their safety equipment. Better safe than sorry that is why all work shifts at Raahe region fire brigade now have GWO-trained members of staff at work. THE TRAINING of eight firefighters was provided by Puhuri Oy, TuuliWatti Oy, wpd Finland Oy, TuuliSaimaa Oy, Raahen Energia Oy, Siemens Wind Power, and Wind Controller Oy. The training was conducted by Wind Controller Oy at their GWO certified training centre in Oulu. tuulivoima 6 tuulivoima 7

KOMPONENTIT LÄPIVIENTIEN tiiviydellä on väliä Asiantuntijat korostavat, että sähköasemien ja perustusten läpivientien täytyy olla kunnolla tehtyjä ja tiiviitä. Miksi asiaan kannattaa kiinnittää huomiota? Kosteus ja jyrsijät voivat tehdä perustuksille, muuntamoille ja sähköasemille vaivihkaa varsin laajojakin tuhoja. Roxtec Oy:n erityisosaamista ovat vesitiiviiden kaapeli- ja putkiläpivientien maanalaiset sovellukset. MONET TUULIVOIMALAT kärsivät kosteudesta perustuksissa ja sähköasemissa. Kosteus johtuu huonosti tiivistetyistä läpivinneistä, jotka sallivat veden sisääntulon. Energia-alan globaalisti johtava toimija, EA Technology, on julkaissut näkökulmiaan aiheesta saadakseen huomiota tärkeälle asialle. Yksi tärkeimmistä päätelmistä White paper julkaisussa Kosteuden vaikutus sähköasemilla on tulvivien kaapelikaivojen yhteys liialliseen kosteuteen. Kaapelikaivot pitää tiivistää, sillä muuten tärkeät älyverkkolaitteet voivat vioittua. Merkittävät riskit EA TOTEAA White paper julkaisussa, että ilman suhteellinen kosteus lisää eristeen läpilyönnin riskiä. Sähköinen purkaus tapahtuu joko eristeen sisällä tai pinnalla aiheuttaen läpilyönnin laitteen ollessa kuormitettu. Ajan mittaan tämä voi jättää kojeiston alttiiksi oikosuluille ja sähkökatkoille. Tuulivoimalassa laitteen toimintakatkos voi pysäyttää sähkön tuotannon ja viasta voi seurata merkittävät tulojen menetykset ja mahdollisesti laajojakin sähkönjakeluhäiriöitä. Vikojen korjaus ja toiminnan testaus sinänsä ovat myös kalliita toimenpiteitä. ROXTEC-perustusläpiviennit - Estää veden ja jyrsijöiden pääsyn laitetiloihin - Lisää laitoksen toimintavarmuutta - Säästää huoltokustannuksia Teksti & kuvat: Roxtec Finland Oy Estä kosteus SADE, TULVAT, korkea suhteellinen kosteus, pöly ja tuhoeläimet on pidettävä voimalan ja sähköaseman seinien, kaapelikaivojen ja perustusten ulkopuolella. Roxtec on tarttunut haasteeseen kehittämällä UG -ratkaisun. Tuotteet ovat korroosio- ja jyrsijäsuojattuja ja suunniteltu maanalaisiin kohteisiin, joissa on tarve tiivistää kaapeleita ja putkia vedenpainetta vastaan. Tuotteet on suunniteltu antamaan suojaa sekä jatkuvan että katastrofipaineen varalta. TIIVISTEET ON helppo asentaa ja sopivat erinomaisesti kaapeleiden läpivientiin perustuksissa. Kaikki Roxtecin kaapeli- ja putkitiivisteet ovat säädettävissä erikokoisille kaapeleille, putkille ja suojaputkille, myös kolmionmuotoisten kaapeleiden kohdalla. Tiivisteet voidaan asentaa jo olemassa olevien kaapeleiden ympärille ja myös jättää varauksia tulevaisuuden tarpeita varten. LUE EA White paper -julkaisu ja katso Roxtec UG -video kotisivuillamme www.roxtec.fi Roxtec Finland Oy Juhani Lehtilä, Myyntipäällikkö OEM & teollisuus info@fi.roxtec.com. www.roxtec.fi Kaapeleiden tiivistettyjä läpivientejä ABO Windin työmaalla Haapajärvellä. Cable entries at windpower site of ABO Wind in Haapajärvi. New sealing solutions for foundations and substations Experts state that cable entries in substations must be properly sealed. Dry and rodent-protected foundations, transformer kiosks and substations are crucial for keeping wind turbines running and for ensuring stable power supply. Roxtec has developed UG solutions watertight cable and pipe seals for underground use - to solve issues with excess humidity. MANY WIND-POWER-INDUSTRY players suffer from humidity in foundations and substations caused by water ingress from badly sealed cable entries. An industry leader, EA Technology, has written a white paper about the issue. One of the main conclusions in the white paper Humidity effects in substations is that there is a connection between flooded cable trenches and excessive humidity, and that cable trenches need to be sealed. If not, vital smart-grid equipment can be affected. Major risks THE EA white paper states that high relative air humidity increases the risk of partial discharge. This is electrical discharges occurring inside or on the surface of insulation materials caused by high-voltage electrical stressing of the system when equipment is energized. Over time this can leave switchgear vulnerable to circuit failures and power outages. The shutdown of equipment may stop manufacturing processes, and a failure for a large generator corresponds to a huge loss of income, potentially large power outages etc. All failures must also be followed by costly and time-consuming investigations, replacements and functionality tests. Prevent humidity RAIN, FLOOD water, high relative humidity, dust, and pests must be prevented from reaching control equipment via walls, cable trenches or leaking foundation. Roxtec UG solutions are corrosion and rodent-resistant, and designed for underground use where there is a need for sealing against constant as well as catastrophic water pressure. The seals are easy to install, and ideal for power cables entering via foundations. All Roxtec cable and pipe seals are adaptable to fit various cables, muffles, and conduit pipes including cables in trefoil formation. They can be installed around existing cables, and it is also possible to leave built-in spare capacity for future needs. READ THE EA white paper and see the film about Roxtec UG at www.roxtec.fi tuulivoima 8 tuulivoima 9

IHMISET henkilökuvassa RIKU HUTTUNEN Teksti: Anna Tiihonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Kuva: Energiavirasto Valtioneuvosto nimitti viime joulukuussa VTM Riku Huttusen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosaston osastopäälliköksi ja ylijohtajaksi. Huttunen siirtyi TEM:in palvelukseen Energiavirastosta, jossa hän toimi ylijohtajana vuodesta 2011. Vuoden alusta startannut virkakausi kestää vuoden 2019 loppuun. RIKU HUTTUNEN, työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston uusi ylijohtaja, palasi tammikuussa ministeriömaailmaan hyvillä mielin. TEM:iä edeltäneessä kauppa- ja teollisuusministeriössäkin työskennellyt Huttunen ehti ennen TEM:iin paluutaan työskennellä Energiaviraston johdossa neljän vuoden ajan. Vaikka työtehtävät ja rooli ministeriössä ovatkin uuden nimityksen myötä muuttuneet, ei uusi toimi ole tuonut mukanaan suuria yllätyksiä. On antoisaa työskennellä taas lähellä poliittista päätöksentekoa, summaa Huttunen. ENERGIAOSASTON ROOLIA Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa Huttunen kuvaa tärkeäksi. Suuret linjat määritellään huomattavilta osin EU-tasolla ja globaaleissa ilmastosopimuksissa mutta kansallisen toimeenpanon valmistelu jää ministeriöiden tehtäväksi. Tällä hetkellä EU:n vuoden 2030 suunnitelmat näyttävät jättävän jäsenvaltioille melko paljon valtaa ja vapauksia suunnitella toimintaa omista lähtökohdistaan. Kotikentällä siis riittää töitä. Panokset uusiutuvassa HUTTUNEN NÄKEE Suomen energiapolitiikassa paljon positiivista. Yksi iso plussa on, että Suomella on kokonaisuudessaan hyvin laaja energiapaletti, jossa uusiutuvan energian käyttöaste on korkea ja fossiilisia polttoaineita käytetään maltillisesti. Lisäksi moneen muuhun maahan verrattuna Suomessa tehdään energiapolitiikkaa hyvinkin pitkäjänteisesti. TEM:in energiaosaston ylijohtajan Riku Huttusen vapaa-aika kuluu perheen, liikuntaharrastusten ja historiankirjallisuuden parissa. SUOMEN ENERGIASEKTORILLA on myös omat haasteensa. Iso kysymys on, miten uusiutuvaan energiaan tullaan jatkossa panostamaan - nyt puhutaan kuitenkin todella pitkän aikavälin suunnitelmista. Toinen iso asia on oman sähköntuotantokapasiteetin lisääminen riittävän omavaraisuustason säilyttämiseksi. Lisäksi ei-päästökauppasektorilla olevien suurten kokonaisuuksien, kuten liikenteen, maatalouden ja rakentamisen päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen tulee kiinnittää huomiota, Huttunen listaa. HUTTUNEN USKOO, että Suomi tulee jatkamaan uusiutuvaan energiaan panostavaa linjaansa, vaikka pidemmän aikavälin suunnitelmien teko voikin olla paikka paikoin haastavaa. Uusiutuvaan energiaan tullaan varmasti satsaamaan. Tulevan hallituksen poliittiset painopisteet tulevat luonnollisesti sanelemaan suuntaa siinä, missä suhteessa eri energiantuotantomuotoihin panostetaan, hän toteaa. Poliittinen tahto sanelee tuulivoiman tulevaisuuden TUULIVOIMAAN HUTTUNEN suhtautuu positiivisesti ja on tyytyväinen, että tuulivoimarakentamisen suunnittelua jarruttaneita haasteita on jo joltain osin saatu ratkottua. Tuulella on varmasti osansa Suomen energiapaletissa. Se, kuinka mittava rooli tuulivoimalla tulee paletissa olemaan, on poliittisten päätöstentekijöiden käsissä, hän pohtii. TUULIVOIMAN SAAMASTA tuotantotuesta puhuttaessa Huttunen on maltillisella linjalla: nykyistä tukitasoa tulisi kyllä tarkastella, mutta ei jo tukijärjestelmässä olevien hankkeiden osalta. Hän painottaa, että vaikka valtion leikkaustarve onkin suuri, faktaan perustuvia päätöksiä tulee tehdä harkiten. Mitä tahansa päätöksiä tehdäänkin, tulee siirtymiin varata jo investointiympäristön vakauden vuoksi sopivat siirtymäperiodit; järjestelmiä ei voida muuttaa yhdessä yössä. TUULIVOIMAN TULEVAISUUDEN kannalta leikkauksien pohtimista oleellisemmaksi asiaksi Huttunen nimeää tulevaisuudensuunnitelmat 2500 MVA:n tuulivoimatavoitteen tultua täyteen. Kansallisia linjauksia uusiutuvan energian tavoitteista ei ole tehty ja uuden hallituksen poliittinen tahtotila tulee pitkälti sanelemaan suomalaisen tuulivoiman tulevaisuuden. On fakta, että tuulivoimainvestoinnit tulevat vielä tarvitsemaan tukea, etenkin sähkön hinnan ollessa näin alhainen. Aivan näin korkeaa tukea ei ala varmasti kuitenkaan tule tulevaisuudessa tarvitsemaan, Huttunen linjaa. VAIKKA TULEVAISUUS onkin vielä osittain auki, Huttunen näkee, että tuulivoiman tilanne on Suomessa tällä hetkellä hyvä; meillä on vielä hyvin aikaa pohtia ja punnita tulevaisuuden suuntaviivoja. tuulivoima 10 tuulivoima 11

KAMPANJA» kommentti www.energiaremontti2015.fi Energiaremontilla talouskasvua ja työllisyyttä Suomeen Antaa hyvänkin kellon kuulua kauas Teksti: Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys ry SELLAISIAHAN ME ihmiset olemme: aktivoidumme ja avaamme suumme useimmiten silloin, kun jokin muutos huolestuttaa, pelottaa tai ärsyttää meitä. Positiivisista asioista ja muutoksista ei tulla pitäneiksi paljoa meteliä, eikä aina muisteta kiittää ja kehua kanssaihmisiäkään. Media tai me sen kuluttajat olemme hommassa mukana, eivätkä positiiviset uutiset myy. Niin ainakin uskotaan. TÄSSÄ PIILEEKIN Energiaremontin hienous: kampanja on lähtökohdiltaan positiivinen ja herättää ihmisiä avaamaan suunsa jonkin asian puolesta muutoin niin tyypillisen vastustamisen sijaan. Vastaava esimerkki nähtiin aiemmin Tahdon-kampanjan yhteydessä. Kansalaisyhteiskunnassa käytiin aktiivista keskustelua ja mielipiteenvaihtoa ja laajennusta tapahtui kaikilla tasoilla. Dialogiin oli mahdollisuus, koska erilaiset kannat, sekä vastustavat että puolustavat, sanottiin ääneen. Oli upeaa todeta, että me suomalaiset heräsimme ottamaan kantaa ja että kantaa otettiin voimakkaasti myös puolustuvasta näkökulmasta. KANSAKUNTANA MEILLE tekee oikein hyvää keskittyä positiivisiin asioihin, sillä se synnyttää energiaa sen tuhlaamisen sijaan. Mitä jos keskityttäisiin positiivisten kellojen soitteluun? Yksi kanava on Energiaremontti-kampanja. P.S. STY tukee kampanjaa, mikä onkin varsin luonnollista kun kyseessä on uusiutuvan energian edistämiseen keskittyvä kampanja. Yksi suurimmista maailmanlaajuisista tulevaisuuden haasteista ja mielenkiinnon kohteista on energia. Miten sitä tuotetaan kestävästi? Riittääkö sitä kaikille? Kuinka käy ympäristön? Teksti: Sakari Höysniemi, Energiaremontti-kampanjan aktiivi UUSIUTUVASTA ENERGIASTA on monenlaisia näkemyksiä, mutta sen määrän kasvu on kiistatta globaali megatrendi. Markkinapotentiaali on valtava, mutta vain ne maat pystyvät luomaan tälle alalle lisätyöpaikkoja, joilla on toimivat kotimarkkinat. Saksa ja Tanska ovat esimerkkejä siitä, että energiapolitiikka on ennen kaikkea teollisuus ja talouspolitiikkaa. Suomessa on mahdollista tehdä vastaavanlainen muutos, ja se on syy miksi Energiaremontti 2015 -kampanja on syntynyt. KAMPANJA KOOSTUU useammasta tavoitteesta. On nostettava uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteita. Lähienergialta on poistettava esteet. Fossiilisten tukeminen julkisin varoin ja verohelpotuksin on lopetettava. Kivihiilestä voimaloissa on luovuttava 2025 mennessä. Kaikista fossiilisista sähkössä ja lämmössä on luovuttava 2035 mennessä. Uusiutuvaan energiaan on siirryttävä kokonaan 2050 mennessä, poikkeuksena jäljellä oleva ydinvoima, jolle luvat on jo annettu. TAVOITE OHJAA johdonmukaisesti kaikkea päätöksentekoa energiassa, asumisessa ja liikenteessä. Tämän myötä lopetetaan yksittäisistä energiamuodoista ja voimaloista kiisteleminen ja katsotaan kokonaiskuvaa energiapolitiikan tulevaisuuden suunnasta. On pyrittävä myös siihen, että uusiutuvan energian teknologiat eivät kilpaile keskenään, vaan ajetaan eteenpäin kokonaisvaltaisia energiapoliittisia tavoitteita, jotka hyödyttävät kaikkia alan toimijoita. Vain uskottava, sitova päätös uusiutuvasta energiasta ja energiatehokkuuden sekä älykkäiden järjestelmien priorisoimisesta auttaa alaa kasvamaan ja houkuttelemaan investointeja. ENERGIAREMONTTI 2015 pyrkii saamaan mukaan laajan koalition tekemään yhdessä töitä tavoitteiden saavuttami- seksi. Kampanja on kasvanut valtavasti muutaman kuukauden aikana. Se on tavoittanut sosiaalisessa mediassa Facebookin osalta lähes 5000 tykkäystä ja Twitterissä yli 1000 seuraajaa. Eduskuntavaalien aikana yli 300 kansanedustajaehdokasta liittyi kampanjan tukijoiksi muiden muassa Juha Sipilän näyttäessä esimerkkiä. Niin pieniä kuin suuria yrityksiä ja järjestöjä on mukana jo vajaa sata. Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla raportin kymmenen professoria ovat myös mukana, ja ovat haalineet mukaan lisää asiantuntijoita. KAMPANJAN TÄRKEIN resurssi on kuitenkin vapaaehtoiset, joita on lähes 300. Kampanjan sisällä tapahtuu paljon ja se saa jatkuvasti uusia tekijöitä niin vapaaehtoisia kuin yrityksiä. Samalla se viestii uusiutuvan energian positiivisista innovaatioista. Vielä on paljon tehtävää tavoitteiden saavuttamiseksi ja siksi tarvitaan lisää käsipareja. Lähdetkö mukaan? tuulivoima 12 tuulivoima 13

MAAILMA WIND EXPO 2015 keräsi Japanin tuulivoima-alan toimijat yhteen» abstract WIND EXPO is Japan s largest exhibition & conference specialized in wind energy. Wind Expo 2015, which was one of the eight exhibitions of World Smart Energy Week, was held in Tokyo Big Sight Exhibition hall in February and it gathered almost 150 exhibitors. The exhibition was sectioned into three exhibit zones Wind Turbine/Wind Power Generation, Offshore Wind, and Operation and Maintenance zones. Many of the largest wind turbine manufactures were not participating to this year s event, even if Japan s wind power industry is showing positive growth. JAPAN S WIND Power Association is forecasting strong growth for the industry for the coming years. Japan s target is to produce 20 % of its energy by wind power by 2050. In the end of 2014, the cumulative installed capacity was still only 2788 MW, new installations in 2014 summing up to 119 MW. One of the challenges for new investments is strict and long environmental impact assessment procedure, which takes about 4 years to complete. THE NEXT wind energy exhibition Wind Expo 2016 is held on 2-4.3.2016 in Tokyo. Obelux Oy Obelux Oy designs, manufactures and sells ICAO and FAA compliant LED aviation obstruction lights. As one of the oldest companies in the world focusing only on LED technology, Obelux has built a reputation for high quality, reliability, and low life-cycle costs. Teksti & kuvat: Tapio Kallonen, Obelux Oy. TOKIOSSA HELMIKUUSSA 2015 järjestetty tuulivoima-alan messutapahtuma Wind Expo 2015 on alansa suurin tapahtuma Japanissa. Lähes 150 näytteilleasettajaa kerännyt messutapahtuma järjestettiin nyt vasta kolmatta kertaa. Wind Expo 2015 on yksi World Smart Energy Week:n yhdeksästä messutapahtumasta. Kokonaisuudessaan energiaviikkoon osallistui noin 1500 näytteilleasettajaa ja yli 70 000 kävijää. TUULIVOIMA-ALAN MESSUALUE koostui kolmesta osa-alueesta, jotka olivat tuulivoiman tuotanto, merituulivoima sekä huolto- ja ylläpito. Vaikka Japanin tuulivoima-alan odotetaan kasvavan tulevaisuudessa voimakkaasti niin messualueella se ei vielä kuitenkaan näkynyt. Tästä osoituksena oli useiden suurten kansainvälisten tuulivoimalavalmistajien messuständien puuttuminen kokonaan. TUULIVOIMA-ALAN KIINNOSTAVUUS sijoittajien silmissä saattaa kuitenkin muuttua tulevaisuudessa. Yksi syy tähän on Japanin päätös laskea aurinkoenergialle tarjottua syöttötariffia vielä vuoden 2015 aikana. Tuulivoimalle, maalämmölle tai biomassalle suunnattuihin syöttötariffeihin ei kuitenkaan ole laskupaineita luvassa. Tämä tarkoittanee tulevaisuudessa, että osa aurinkoenergian investoinneista jakautuu muille sähköntuotantomuodoille, kuten tuulivoimalle. TUULIVOIMA-ALAN NÄKYMÄT Japanissa ovat kiinnostavat. Vuoden 2014 loppuun mennessä maassa on asennettu vain 2 788 MW tuulivoimaa, joista 119 MW:a asennettiin vuoden 2014 aikana. Japanin tuulivoimayhdistyksen mukaan maan tavoite on kuitenkin tuottaa 20 % sähköstään tuulivoimalla vuoteen 2050 mennessä. Ennusteiden mukaan puolet kapasiteetista tulee olemaan maalla, puolet merellä. HAASTEITA TUULIVOIMAN tavoiteltuun kasvuun pääsemisessä on toki olemassa. Maa-alueiden niukkuus, kantaverkon riittämättömyys ja pitkät lupaprosessit omalta osaltaan vaikeuttavat investointeja tuulivoimaan. Toisaalta näihin ongelmakohtiin on puututtu ja muun muassa lupaprosesseja pyritään suoraviivaistamaan. Japanilaisten varovainen suhtautuminen ydinvoimaan vuoden 2011 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen on myös johtanut hallituksen myötämielisyyteen uusiutuvia energianlähteitä kohtaan. SEURAAVA TUULIVOIMA-ALAN messutapahtuma Wind Expo 2016 järjestetään 2-4.3.2016 Tokiossa. tuulivoima 14 tuulivoima 15

TULEVAISUUS SUOMALAISEN tuulivoiman tarina kaipaa päätöksiä jatkuakseen Suomen vuoden 2020 tuulivoimatavoitetta oltiin saavuttamassa nykyisellä rakentamistahdilla helposti ennen vuotta 2020. Uuteen hallitusohjelmaan kirjatun tuulivoimakiintiön leikkauksen myötä vanha kiintiö täyttyi hyvin nopeasti, pienemmästä kiintiöstä puhumattakaan. Nykyisen tariffin tarkoitus oli saada rakentaminen käyntiin, missä onkin onnistuttu hyvin. Millaisia voivat olla tulevat tavoitteet ja miten niihin pääsemistä voidaan kannustaa? Selviääkö vasta jaloilleen noussut ala lyhytjänteisen ja tempoilevan politiikan tehdessä toimintaympäristöstä ja sijoitusilmapiiristä epävakaita? Teksti: Anni Mikkonen, Heidi Paalatie ja Anna Tiihonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Kuva: Nordex Energy GmbH tuulivoima 16 tuulivoima 17

SUOMI TAVOITTELEE viime vuosikymmenen lopulla tehtyjen päätösten mukaan 6 TWh:n vuotuista tuulivoimatuotantoa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi säädettiin tuulivoiman syöttötariffi, johon oli tarkoitus ottaa mukaan 2 500 megavolttiampeerin (MVA) edestä tuulivoimaa. Määrä vastaa noin 750 tuulivoimalaa ja noin 3 miljoonaa tuulisähköllä sähköistettyä kerrostalokolmiota. Syöttötariffilaki astui voimaan vuonna 2011. JUHA SIPILÄN johtamissa hallitusneuvotteluissa kapasiteetin kokonaismäärää on kuitenkin uhattu pudottaa noin viidenneksellä. Yllättävällä muutoksella uhkailu säikäytti alan toimijat ja sai monet kiirehtimään kiintiöhakemuksen jättämistä. Energiaviraston sivuilla olevan syöttötariffikiintiölaskurin pylväs onkin kivunnut kohti 2500 MVA:n rajaa odottamattoman kovaa vauhtia hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen. Lainvoimaisen rakennusluvan ja verkkoliityntäsopimuksen saamisen jälkeen kiintiöpäätöstä hakeneet ja jo tariffiin hyväksytyt hankkeet ovat nimittäin hallitusohjelman mukaan muutosten ulkopuolella. JO ENNEN mahdollisia leikkauksia pidettiin erittäin tärkeänä sitä, että vanhan tariffin tullessa täyteen uusi markkinaehtoisempi tukimekanismi on valmiina; hankekehitykseen on investoitu kymmeniä ja taas kymmeniä miljoonia euroja. Valmiiksi kehitettyjä hankkeita ei ole järkevää päästää valumaan hukkaan, vaan alan suuri työllisyys- ja investointipotentiaali on turvattava jatkossakin. ÄKKINÄISESTÄ POLIITTISESTA takinkäännöstä ja jo tehtyihin päätöksiin puuttumisesta seuraa voimakkaasti korostunut tarve uuden mekanismin välittömään suunnitteluun. Jos hallitus ei pysty osoittamaan linjaustensa minkäänlaista jatkuvuutta, sijoittavat investorit rahansa vakaampiin maihin. Hallitusohjelman lupaus uudesta järjestelmästä ja kunnianhimoisista tavoitteista luovat alalle jatkuvuutta ja turvaa, kunhan uuden järjestelmän suunnittelu aloitetaan välittömästi. MIKÄLI POLIITTISISTA linjauksista ei pystytä päättämään ja tuulivoimarakentamiseen tulee tästä johtuen tauko, on selvää, että tariffiin jo investoiduista rahoista ei saada irti täyttä hyötyä. Maahamme kertynyt erityisosaaminen häviää nopeasti. Työpaikat häviävät ensimmäisenä hankekehityksestä: 2500 MVA:n tavoitteella noin vuonna 2018, noin 2000 MVA:n tavoitteella kato alkaa välittömästi. Kilpailutus, preemio vai jokin muu järjestelmä? JOKAINEN UUSI energiantuotantomuoto Kiinnostava esimerkki yllättävästä suunnasta: Kiinassa määritellään syöttötariffin kaltaisen tuen taso kilpailutuksella. Kaikki tietyn ajan, esimerkiksi seuraavan kolmen vuoden, sisällä rakennettava kapasiteetti saa kilpailutuksen määräämän tuen, minkä jälkeen järjestetään uusi kilpailutus. tarvitsee aluksi tukea kehittyäkseen - niin myös tuulivoima. Lisäksi tämänhetkinen sähkönhintataso on niin matala, että minkään tuotantomuodon täysin markkinaehtoiset investoinnit eivät ole mahdollisia. Tuulivoiman tuki on suoraa ja läpinäkyvää, mistä syystä sen kustannukset näkyvät selkeästi ja niitä on helppoa kritisoida. VAIKKA TUULIVOIMAN syöttötariffijärjestelmä on tehnyt tehtävänsä ja ala on kasvussa, tulee tuulivoima tarvitsemaan vielä kannustinjärjestelmän nykyisen tariffikiintiön tullessa täyteen. Teknologiakehityksen myötä tuulivoiman uudessa kannustinjärjestelmässä voidaan kuitenkin ottaa askel markkinaehtoisempaan suuntaan ja tukitaso voi olla nykyistä matalampi. NYKYINEN PÄÄSTÖKAUPPAJÄRJES- TELMÄ ei ohjaa investointeja uusiutuvaan energiaan päästöoikeuksien liian suuren määrän ja matalan hinnan takia. EU pyrkii korjaamaan päästökauppaa rajoittamalla päästöoikeuksien määrää, mutta korjausta ei ehditä tehdä niin, että se mahdollistaisi investointien jatkumisen Suomessa katkeamattomina. Lisäksi on erittäin epävarmaa, saadaanko päästökauppajärjestelmää ylipäänsä korjattua niin paljon, että siitä tulee toimiva. Muita keinoja uusiutuvan energian ja tuulivoiman edistämiseksi olisi siis tärkeää pohtia. TULEVAN TUKIJÄRJESTELMÄN lähtökohdat tulevat EU:n energia- ja ympäristötukien suuntaviivoista. Käytännössä vaihtoehdot ovat vihreät sertifikaatit, investointituki, tuen kilpailutus tai tietyin edellytyksin preemiojärjestelmä, joka olisi rakenteeltaan verrattain lähellä nykyistä järjestelmää. Mikäli kilpailutus on teknologianeutraalia, eli eri tuotantomuodot asetetaan samalle viivalle, ei järjestelmää tarvitse notifioida EU:ssa. Avainroolissa investointiturvallisuus EU KANNUSTAA jäsenvaltioitaan avaamaan tukijärjestelmät muille jäsenmaille, joskaan ei siihen pakota. Ruotsin ja Norjan vihreä sertifikaatti on esimerkki tällaisesta avoimesta järjestelmästä. Sen haittapuolena on ollut erittäin matala sertifikaatin hinta yhdistettynä erittäin matalaan sähkönhintaan, mistä syystä investoinnit ovat olleet vaikeuksissa Ruotsissa vaikkakin kapasiteettia on kertynyt vuosittain mukavasti lisää. Järjestelmää tullaan korjaamaan, jotta investoijien suojaa saadaan parannettua. Liittyminen Ruotsin olemassa olevaan järjestelmään tuskin olisi kuitenkaan aikataulusyistä mahdollista Suomelle. MYÖS INVESTOINTITUET ovat EU-sääntelyn mukaan yksi mahdollinen tukimuoto. Edistääkseen hankesuunnittelua investointituki vaatii kuitenkin äärettömän suurta poliittisen päätöksenteon vakautta, pitkäjänteisyyttä ja pysyvyyttä. Hankekehittäjän tulee voida olla varma hanketta aloittaessaan, että valtion budjetissa on riittävästi varoja kyseisellä tukimomentilla siinä vaiheessa, kun hanke olisi tulossa investointivaiheeseen 3-5 vuoden kuluessa. UUDEN HALLITUSOHJELMAN julkistamisen jälkeen voidaan todeta, että tätä vakautta Suomesta ei tällä hetkellä löydy. Investointituen tapauksessa valtion pitää sijoittaa tukirahat kerralla investoinnin alkuvaiheessa, kun taas preemio-tyyppisissä järjestelmissä tuki maksetaan taannehtivasti useiden vuosien kuluessa. Tuen kilpailuttaminen tuo omat haasteensa TARIFFITASON KILPAILUTTAMINEN on yksi houkutteleva vaihtoehto seuraavaksi kannustinjärjestelmäksi (GreenStream 2014). Käytännössä julkisen sektorin jatkossakin hallinnoima järjestelmä vastaisi nykyistä sillä erotuksella, että tuen taso asetettaisiin kilpailutuksen perusteella, jolloin tuen hintatason ainakin teoriassa pitäisi asettua nykyistä matalammalle tasolle mahdollistaen rakentamisen. Tukimuoto olisi siten nykyistä tukea markkinaehtoisempi. AIVAN ONGELMATON kyseinen järjestelmä ei nykyisessä toimintaympäristössä kuitenkaan olisi: Kilpailutukseen osallistuvien hankkeiden tulee olla edistyneessä vaiheessa, ja hankekehittäjiltä vaaditaan siis myös entistä vahvempaa sitoutumista hankkeiden toteutukseen. Kasvavan riskinoton vuoksi mekanismin käyttöönotto vaatisikin kokonaisvaltaista panostusta hankekehittäjien toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kuntien ja valtion tulisi esimerkiksi» abstract pystyä osoittamaan paikkoja, joissa hankkeiden kaava- ja lupakysymykset voidaan suurella todennäköisyydellä varmistaa. Mikäli kaavoitus- ja luvitusriskin merkittävään vähentämiseen ja byrokratian oikomiseen ei löydy riittävää tahtoa tai kykyä, kilpailutusjärjestelmää on haastavaa saada toimivaksi. LISÄKSI HYVIN toimiakseen tarjouskilpailumenettely vaatii riittävän suuren markkinan, jossa on suuri määrä hankkeita ja toimijoita osallistumassa kilpailutukseen. Kilpailutuksen tulee myös tapahtua säännöllisesti. Esimerkiksi Saksaan suunniteltu tuulivoimatuen kilpailutus tarkoittaisi noin 2000 MW kapasiteetin kilpailutusta puolivuosittain. TOIMIESSAAN VASTAAVANLAINEN tarjouskilpailumenettely olisi kuitenkin selkeän ja yksinkertaisen lisäksi markkinaehtoinen, kustannustehokas ja toimijoille tasapuolinen. Se edistäisi myös sähköntuotannon monimuotoisuutta ja tukisi kilpailua. Tuottaja kantaisi nykyistä järjestelmää suuremman riskin mutta saisi kuitenkin varmuuden tuotosta niin, että investointien rahoitus What s Up in Future, Finnish Wind Power? FINNISH WIND power targets for year 2020 were set in the end of previous decade, and the applicable law came in force 2011. Finland would have reached its wind power target of 2500 MVA easily before the year 2020. New Government communicated plans to reduce the target down to approximately 2000 MVA. Project developers hurried to reserve their quota in the feed-in-tariff system, and limit of 2500 MVA was reached much faster than expected. IT HAS been clear that in order to keep Finnish wind power sector growing, a new, more market-based support mechanism needed to be planned to follow right after current FIT quota was to become full. With changed environment after freshly made plans to cut the quota, the need for new mechanism is even more urgent. Finland has enjoyed a reputation of a stable investment ja takaisinmaksu pystyttäisiin varmistamaan. Teknologianeutraalius edellyttää kypsää markkinaa MARKKINAN KOKOA ja toimijoiden määrää voidaan kasvattaa teknologianeutraalilla kilpailutuksella. Sen ehdoton edellytys kuitenkin on, että energiantuotantomuotojen epäsuorat tuet karsitaan ja kilpailutuksesta onnistutaan tekemään todellakin aitoa ja läpinäkyvää. Tuulivoima-alan globaali kehitystrendi huomioiden teknologianeutraali kilpailutus sopii hyvin kustannustehokkaalle tuulivoimalle. Kypsillä markkinoilla, kilpailun ollessa avointa, tasapuolista ja kaikkien tukitapojen osalta läpinäkyvää, maatuulivoima on erittäin kilpailukyistä. ON MAHDOLLISTA, että energiantuotannon sisäistä tai teknologianeutraalia kilpailutusta ei saada rakennettua toimivaksi Suomen kokoisella markkinal- environment but good reputation is jeopardized, if politicians are unable to create a good conditions for investing in Finland. EU ALLOWS a number of different types of mechanisms to be used for supporting energy productions, such as green certificates, financial investment support, tendering, and with some limitations also premium. Technology neutral support mechanism, which is mentioned in the Finnish Government programme, would be fine for wind industry, if all indirect supports of energy production were removed. Premium with market-based elements would take the current system towards technology neutrality and future of competitive tendering. Green certificates, planned in a way that pitfalls in the systems of neighboring countries are avoided, is also an option. tuulivoima 18 tuulivoima 19

» la. Tällöin mahdollinen tukimuoto olisi Preemion etuna olisi tässä vaiheessa se, preemio, jossa sähköntuottajalle maksetaan kiinteää tukihintaa sähkön mark- kohti teknologianuetraalia kilpailutusta; että se tarjoaisi väliaskelman matkalla kinahinnan päälle. Myös preemiossa hyppy yhdellä loikalla nykyjärjestelmästä kilpailutukseen olisi hallinnolli- sähkön tuottaja kantaa hintariskiä nykyistä tariffijärjestelmää enemmän. sesti erittäin suuri kertamuutos. SELVITYS Valtion näkökulmasta tuen budjetointi olisi nykyistä ennustettavampaa, koska valtion kassasta maksettava tuki pysyy samana toisin kuin nykyjärjestelmässä, Teksti: Anna Tiihonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry jossa maksettu tuki muuttuu sähkön MW vai MVA? hintamuutosten vuoksi jatkuvasti. Tuen taso voitaisiin määrittää käyttäen Cleantech apuna Energiaviraston keräämiä tietoja Syöttötariffilaissa puhutaan megavolttiampeereista (MVA), puhekielessä taas nykyisessä tariffissa mukana olevista tuulivoimaloista. tutumpia ovat megawatit (MW). Syöttötariffiin mahtuu lain mukaan 2500 EU-SUUNTAVIIVOJEN mukaisista MVA. MVA on näennäistehon yksikkö: tukijärjestelmistä tuulivoima-ala pitää Se sisältää paitsi työtä tekevän pätötehon, myös loistehon. Tuulivoimaloiden kaikkein parhaana teknologianeutraalia kilpailutusta, mikäli järjestelmä on näennäistehossa huomioidaan siis myös rakennettu todella tasapuoliseksi ja sen kyky tuottaa loistehoa. läpinäkyväksi. Mikäli tämä ei ole mahdollista, pitää tuulivoima-ala sähkön Käytännössä alkuperäinen tuulivoima- -teknologiat lisäävät työllisyyttä hinnan päälle tulevaa tasahintaista tavoitteemme ei siis ole 2500 MW, vaan preemiota parhaana vaihtoehtona. 2500 MVA vastaa arviolta 2000-2200 & parantavat vaihtotasetta Preemio voitaisiin myös asettaa tuotantomuodoittain kilpailutuksen perus- kiintiölaskuri seuraakin järjestelmässä MW. Energiaviraston sivulla oleva teella, mikä lisäisi markkinaehtoisuutta. olevia megavolttiampeereita. Confident with your balance? We can help. SUOMEN ITSENÄISYYDEN juhlarahasto (Sitra) julkaisi toukokuussa Gaia Consulting Oy:n toteuttaman selvityksen eri cleantech-teknologioiden vaikutuksista Suomessa vuonna 2030. Selvityksen tarkoituksena oli koota tietoa, jonka pohjalta on hyvä lähteä muodostamaan kestävää cleantech-politiikkaa Suomelle. Työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuului Sitra, työ-ja elinkeinoministeriö, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Energiateollisuus ry, Suomen Lähienergialiitto ry sekä Uusi Energiapolitiikka -verkosto. RAPORTIN MUKAAN panostamalla cleantech-markkinoihin Suomi hyötyisi parantuvasta vaihtotaseesta, työllisyyden kasvusta ja suuremmista päästövähennyksistä. Kasvavalla kotimaisella tuulivoimakapasiteetilla on oma tärkeä osansa näiden vaikutusten saavuttamisessa; maatuulivoimalla ja suurilla biokaasukattiloilla on energiantuotantoteknologioiden suurin päästövähennyspotentiaali. Tämän lisäksi niillä on myös merkittävä työllisyysvaikutus, sillä eniten työpaikkoja energiantuotannossa tuovat juuri biopolttoaineiden ja bioenergian jalostusketjut sekä tuulivoiman huolto ja kunnossapito. Power balancing services Fixed price PPAs Structured products Environmental values Contact: Aleksi Nordlund, aleksi.nordlund@fortum.com, +358 50 453 6290, www.fortum.com Suomalaisen cleantech-teollisuuden pärjääminen on pitkälle omissa käsissämme. Yhteiskunnan valinnat ohjaavat alan teollisuuden menestystä. LUE KOKO RAPORTTI OSOITTEESSA: www.sitra.fi/julkaisu/2015/energiasektorin-cleantech-teknologioiden-vaikutukset-ja-mahdollisuudet tuulivoima tuulivoima 20 tuulivoima 21 21

Teksti: Leila Joutsiniemi, Windside Production Oy. Kuvat: Risto Joutsiniemi, Windside Production Oy PIENTUULIVOIMA Matkakertomuksia pingviinimantereelta Etelämantereen iltapäivässä lumi kiitää vaakatasossa, näkyvyyttä tuskin metriäkään. Hetken päästä sää selkenee ja työt ulkona jatkuvat. 300 korealaista viimeistelee Etelä-Korean Jang Bogo -tutkimusasemaa kovalla kiireellä, ja viisi mikrotuuliturbiinia asentajineen odottavat kärsivällisesti työmiehiä ja nosturia paikalle. Odotus ei haittaa Windsiden Risto Joutsiniemeä, sillä tutkimusaseman sisä- ja ulkopuolella on paljon nähtävää ja ihmeteltävää. TAMMIKUUSSA 2014 lähti matkaan ryhmä teknisiä asiantuntijoita kohti Etelämannerta,mukana myös Windside Productionin toimitusjohtaja Risto Joutsiniemi. Takana oli puolen vuoden mittainen valmisteluaika ja laitteiden toimitus. Kohteena oli Etelä-Korean Jang Bogo -tutkimusasema, jonka oli määrä valmistua maaliskuussa 2014. Laiteasennuksien joukossa oli suomalaiset Windside mikrotuuliturbiinit. LÄHTÖ TAPAHTUI 25.1.2014 Viitasaarelta. Menomatka sujui 14 päivässä odotusaikoineen neljällä reittilennolla ja jäänmurtajalla nimeltä ARAON. Kyseinen jäänmurtaja on STX:n tekoa, omistajana Korean Polar Research Institute (KOPRI). Jäänmurtajan vaappuva eteneminen, pituuskeinunta ja samalla sivukeinunta, oli sinänsä mielenkiintoinen kokemus maakravulle. Pohjoismaalaiselle monipuolisen ruoan ystävälle myös laivakeittiö oli erikoinen kokemus. VALTAOSA MATKUSTAJISTA oli korealaisia, jotka vetävät hiljaisuuden hallinnassa vertoja vaitonaisille suomalaisillekin. Mukana oli onneksi kaksi amerikkalaista hydrofonien asiantuntijaa juttuseurana, joiden matkakertomukset eri puolilta maailmaa olivat varsin kiinnostavaa kuultavaa. Laiva eteni alkumatkan albatrossien saattamana. Windside-supplied equipment included in the first stage five WS-030A8 (production till 60m/s) turbines, an enclosure with power stabilization, in-built energy storage, and a high-quality inverter to provide 230VAC 60Hz output. Vihdoin, ohitettuaan useamman jäävuoren, jotkut niistä jopa kilometrien mittaisia, jäänmurtaja saapui Jang Bogo asemalle 15.2.2014. ASEMA OLI nostettu nykymuodin mukaisesti ilmaan neljän metrin korkeudelle, ikään kuin laskeutunut avaruusalus. Aseman korkeimmalla kohdalla sijaitseva komentokeskus muistutti sekin avaruusaluksen komentosiltaa, josta oli näkyvyys joka ilmansuuntaan. Komentokeskuksen lukuisilla näyttöruuduilla seurattiin keskuksen eri osia; yhdessä ruudussa näkyi tuuliturbiinien tuottolukemaseuranta. Asema muodostui kolmesta siivestä: omat tilansa oli varattu majoitukselle, laboratorio ja tutkimustarkoituksiin sekä yksi siipi varastoksi. Asennusväki majoittui parakeissa. ASENNUSTÖIDEN AJOITUS oli äärimmäisen tärkeää, koska kyseisessä osassa Etelämannerta voi tehdä töitä vain rajoitetun ajan ennen jäätävien talvimyrskyjen saapumista. Kun sää on pahimmillaan, ihminen ei selviä ulkona montaa hetkeä ilman vaurioita. Olosuhteet olivatkin tällä kertaa erittäin suotuisat: pakkasta vain 5 15 astetta, ja tuulikin pysyi enimmän ajan alle 10m/s. Suomalaiset ovat tottuneet jäätäviin olosuhteisiin, joten oli luonnollista, että tuuliturbiinien toimittajaksi oli valittu suomalainen yhtiö ja suomalaiset laitteet. PAIKALLISVÄKI ELI pingviinit olivat viimeisen asiantuntijaryhmän saapuessa paikalle jo muuttaneet pois talven tieltä, mutta kovaääniset paikalliset linnut skuat eli kihut tulivat liiankin lähelle. KUN SUOMESTA lähdöstä oli kulunut kaksi kuukautta, kaikki viisi Windsiden mikroturbiinia oli asennettuna Jang Bogo -asemalle ja kytketty aseman sähköverkkoon. Paluumatkaa sai vielä odotella muutaman päivän, sillä laivayhteys kulki kahden viikon välein. PALUUMATKA SUJUI kevyemmin, vain päivän matka jäänmurtajalla, helikopterilla sekä armeijan Boeing 747 suihkukoneella, joka starttasi jäälle tehdyltä kiitoradalta kohti Uutta-Seelantia. Tämä lentokenttä tunnetaan yhtenä maailman vaarallisimmista kentistä. Loppumatka sujui jälleen neljällä reittilennolla. Viittä matkustuspäivää seurasi tervetullut kokemus kotimaan kamarasta. VÄLIETAPPINA PALUUMATKALLA oli amerikkalaisten tutkimusasema Mc Murdo, jonne Windside toimitti noin 17 vuotta sitten ensimmäiset Etelämantereen tuuliturbiininsa. Toimituksia Etelämantereelle menee vuosittain, ja nykyisin Windsiden suomalaisia mikroturbiineita on jo lukuisilla Etelämantereen tutkimusasemilla. WIND POWER IN FREEZING ANTARCTIC TERRA NOVA, Antarctica - Feb 2014 - Windside successfully deployed and commissioned a microgrid-connected multiple wind turbine system for the word s newest permanent Antarctic research base, Jang Bogo Station, run by The Korean Polar Research Institute (KOPRI). This is one example of several small-scale projects by Oy Windside Production Ltd proving the viability of Windside s vertical-axis turbine systems to provide reliable power to micro-grids in severe and remote locations. WINDSIDE TURBINES were selected due their ability to operate normally in harsh, freezing weather and severe katabatic winds experienced at this location. Energy from the turbines feeds into the station s main diesel-powered grid. In effect, this reduces diesel consumption, pollution, and CO2 emissions by lowering the electrical load on the diesel generators. Furthermore, diesel generator lifespan and re-supply periods are extended, thus reducing overall operational expenditures. TEMPERATURE AT site when installed in February March, during Antarctic summer, was varying from -5 to -15 degrees Celsius. During winter time temperature goes below -40 degrees Celsius, wind speeds reaching 50m/s. Because of extreme and harsh weather conditions the customer did look for the most reliable, robust and long lasting wind turbines for this purpose. Since Windside turbines are used during 15 years in Antarctic by different states, the decision was not difficult. WINDSIDE HAS experience of over 30 years of design, engineering, manufacturing, and successful deployments of vertical wind turbines to the world s most difficult terrain and most demanding environments. More information from www.windside.com tuulivoima 22 tuulivoima 23

BLOGI Teijo Kärnä on Teknologiateollisuuden tuulivoima-alan toimialaryhmän puheenjohtaja ja ABB:n tuulivoima-liiketoiminnan kehitysjohtaja. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TUULI- VOIMA-ALAN toimialaryhmä julkaisee kolmen neljän vuoden välein tiekartan, joka toimii ohjenuorana ryhmän toiminnalle. Viimeisin tiekartta julkaistiin vuoden 2014 lopussa ja se kattaa vuodet 2014 2017. Uudessa tiekartassa haetaan ratkaisuja siihen, miten suomalainen tuulivoimateollisuus saataisiin uudestaan kasvu-uralle. Demonstraatiohanke vie tulevaan MAAILMANLAAJUISESTI ON vielä ratkaisematta, miten suuri määrä hajautettua ja vaihtelevaa energiantuotantoa voidaan integroida sähkönsiirtojärjestelmään luotettavasti. Suomella on pitkä perinne energiasektorilla ja hyvät jonka tavoitteena on rakentaa Ahvenanmaalle tulevaisuuden energiajärjestelmän mallialue. Hankkeen tavoitteena on luoda sellaiset olosuhteet, jotka energiajärjestelmä ja koko yhteiskunta tulevat tulevaisuudessa kohtaamaan. Uusi kannustemekanismi syöttötariffin jälkeen tuulivoima Teksti: Teijo Kärnä. Kuva: Jarmo Teinilä tuo kasvua & työtä Suomella on pitkä perinne energiasektorilla ja hyvät mahdollisuudet ratkaista tämä haaste yhdistämällä koko energiasektorin osaamisketju. VALTIONEUVOSTON STRATEGISESSA ohjelmassa cleantechille asetetaan kovat tavoitteet. Yritysten yhteenlaskettu cleantech-liikevaihto pitäisi kaksinkertaistaa 50 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä ja samalla synnyttää Suomeen 40 000 uutta työpaikkaa. SUOMALAINEN TUULIVOIMATEOLLISUUS on työllistänyt viime vuosina 2000 3000 henkilöä. Toimialaryhmän tiekartassa esittämin toimenpitein työllisyys voisi nousta 7000 henkilöön vuoteen 2020 mennessä. TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN edellyttää kuitenkin, että suomalaista teknologiaa käytetään nykyistä laajemmin kotimaisten tuulivoimapuistojen rakentamisessa ja näin autetaan uusien kansainvälisten tuulivoimateknologiaan liittyvien vientimahdollisuuksien syntymistä kotimaisin referenssein. mahdollisuudet ratkaista tämä haaste yhdistämällä koko energiasektorin osaamisketju. Meillä on toimiva pohjoismainen sähkömarkkinamalli, monimuotoinen sähkön tuotantopaletti, pitkälle kehittynyt sähkönsiirto- ja jakeluverkosto, reaaliaikainen sähkön tuntitehomittaus lähes kaikissa kulutuspisteissä, ajan tasalla oleva energialainsäädäntö, korkea osaaminen teknillisissä yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja teollisuudessa sekä energia- ja tietoliikennesektoreilla, joiden pohjalta ongelma voidaan ratkaista. TARVITSEMME VAIN demonstraatiohankkeen, jossa kotimainen teollisuus yhdessä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa pääsee testaamaan uusia ratkaisuja tähän maailmanlaajuiseen haasteeseen. TUULIVOIMA-ALAN TOIMIALARYHMÄ on ollut mukana edistämässä hanketta, POHJOISMAISESSA SÄHKÖPÖRSSISSÄ sähkön markkinahinta on ollut ennätyksellisen matala jo pitkään, ja nykyisellä hintatasolla uutta sähköntuotantokapasiteettia ei rakenneta kannattavasti millään teknologialla. Samaan aikaan pohjoismainen sähköntuotantokapasiteetti vanhenee hyvää vauhtia. UUSIUTUVAN ENERGIAN hyvin liikkeelle lähtenyt rakentaminen tulee varmistaa myös vuoden 2020 jälkeen. Tämä edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan uutta kannustemekanismia. Tällä tulee olemaan myönteinen vaikutus Suomen työllisyys-, teollisuus- ja energiapolitiikkaan samalla kun se luo uusiutuvien energialähteiden investoinneille pitkäjänteisen ja vakaan toimintaympäristön. TUTKIMUS JA koulutus ovat tärkeitä Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyttää tänä päivänä korkeata osaamista ja tiivistä yhteistyötä teollisuuden ja tutkimuslaitosten kesken. Myös tuulivoima-alan tulevaisuuden tarpeet on otettava huomioon mm. koulutuksessa ja toimintaympäristön kehittämisessä. SUOMI PYSYY myös tulevaisuudessa tuulivoimateknologian kärjessä, kunhan toimintaympäristö on kunnossa ja antaa siihen mahdollisuuden. tuulivoima 24 tuulivoima 25

LYHYET! twitter.com/styorg + RATED POWER 4,200 kw WIND CLASS IEC/EN IIA @STYorg Millä saadaan kasvua, jos romutetaan investointeja tuova & jatkuvasti lisää väkeä rekrytoiva ala? #tuulivoima #hallitusohjelma #hallitus @STYorg Tuulivoima kolmanneksi suurin uusiutuvan energiasektorin työllistäjä: jo yli miljoona työpaikkaa! @STYorg Pienet näennäiset säästöt tuulivoimatuista, valtava hinta Suomen maineelle vakaana investointiympäristönä. @STYorg Mitähän Suomea pienen poliittisen riskin maana pitäneet sijoittajat ajattelevat 4 v. pitäneestä tariffipäätöksestä? @orastynkkynen Kannattaisiko tukiaisten karsiminen aloittaa kuitenkin ympäristölle haitallisista tuista? @STYorg Tuulivoima-alan työllisyysluvut kasvussa, nyt yli 5000, 2020 jopa 11 000. Kotimaisia osaajia kaivataan lisää! @STYorg Suomesta viedään paljon tuulivoimakomponentteja maailmalle, mutta kotimarkkinan tuki tärkeä. @STYorg Tuulivoimaan investoidaan tänä vuonna Suomessa noin 600 miljoonaa euroa. @PenttiItkonen Muualla tuulivoimarakentaminen todella lähtenyt käyntiin 1 GW:n täytyttyä. Suomessa tämä tapahtuu v. 2015. @yministerio Suomalaiset haluavat tehokkaampia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. The new ENERCON 4 MW platform INTELLIGENT ADVANCEMENT OF PROVEN TECHNOLOGY The new ENERCON 4 MW platform combines innovative technology and intelligent modular design for more efficiency and reliability. Systematic, continued development of tried-and-tested components, increased use of equal parts and standardisation of components are key features of the new platform concept and give birth to a new wind energy converter design that meets the highest quality standards. Result: Maximum quietness, low noise and reduction of project lead times thanks to process optimisations in production, logistics and assembly. @STYorg Tehdään energiaremontti, tehdään hiilikasoista vieraita tuleville sukupolville. SHAPE THE FUTURE, HAVE A FUTURE www.enercon.de tuulivoima 26 tuulivoima 27

AJANKOHTAISTA SUOMI Syöttötariffin 2500 MVA:n raja ylittyi ennätysvauhtia 2.6. (Hakemuksia voi edelleen jättää tästä huolimatta.) Tuulivoima kartalla SALLA Salla hyväksyi kaksi laajaa tuulivoimahanketta: http://yle.fi/uutiset/salla_hyvaksyi_isot_ tuulivoimasuunnitelmat/7964750 Tälle palstalle kerätään satunnaisia tuulivoimakuulumisia Suomesta ja maailmalta. Luvat, kaavat, isot kaupat, sopimukset ja muut mukavat tai merkittävät jutut: jäseniä pyydetään toimittamaan uutiset tietoomme osoitteeseen: tuuli@tuulivoimayhdistys.fi KITKIÄISVAARA, TORNIO TuuliWatti Oy:n tuulivoimapuisto (8 x 4,5 MW) Tornion Kitkiäisvaaralla vihittiin käyttöön Tiistaina 14.4. Tapahtumaa tähditti Jukka Poika. PYHÄJÄRVI & LESTIJÄRVI YIT avasi paikalliset PopUp -toimistot tuulivoima-alueilleen Pyhäjärvelle & Lestijärvelle. JYVÄSKYLÄ Vaihdevalmistaja ja huoltopalveluntarjoaja Moventas on valittu Alstomin pääasialliseksi vaihdekehityskumppaniksi raz Blanchard -vuorovesivoimalan pilottihankkeeseen Pohjois-Ranskaan. Moventas myös sai Suomen Asiakastiedon luottoluokituksen AA; liiketoiminta kasvussa. KUURONKALLIO, KANNUS Kannus hyväksyi Kuuronkallion tuulivoimakaavan. ETELÄ-POHJANMAA Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Pohjanmaan tuulivoimakaavan, joka mahdollistaa lähes kuusisataa tuulivoimalaa. RAAHE Puhuri Oy:n Kopsa II tuulipuisto (10 x 3,3 MW) vihittiin käyttöön Raahessa 29.4. MÄRYNUMMI, SALO TuuliWatti Oy vihki käyttöön kolme 5 MW:n voimalaa Salon Märynummen tuulipuistossa 22.4. Tapahtumassa esiintyi myös Antti Tuisku. KRISTIINANKAUPUNKI Tuulivoimakaavat etenevät Kristiinankaupungissa. tuulivoima 28 tuulivoima 29

Mittaustulos Mallinnus HANKEKEHITYS +5dB Teksti & kuvat: Carlo Di Napoli, Pöyry Finland Oy -5dB Paljon puhetta 25 31.5 40 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 äänestä ja sen Taajuus [Hz] Taustamelukorjatun mittaustuloksen ja ylärajamallinnuksen (Nord2000) eroja eri taajuuksilla, etäisyys 650m. mallintamisesta Viime aikoina mediassa on nostettu useasti esiin tuulivoimamelun mahdolliset haitat ja arviointimenettelyiden puutteet. Artikkelin tarkoituksena on antaa asiantuntijan vastine väitteisiin ja alan toimijoille realistinen käsitys asian eri yhteyksistä. Tuulivoimamelun uusi ohjeistus sisältää rakenteellisia virheitä? TUULIVOIMAMELU VOIDAAN luokitella eräänlaiseksi teollisuusmelun erikoistapaukseksi, josta on annettu erillisohjeita muun muassa Euroopassa jo noin 20 vuoden ajan. Suomessa ympäristöministeriö kokosi vuonna 2012 asiantuntijaryhmän, jonka tavoitteena oli laatia yhdenmukaiset mittaus- ja mallinnusohje-ehdotuket. MINISTERIÖ VALMISTELI ryhmän dokumenttien pohjalta oman versionsa ohjeistuksista, jotka julkaistiin alkuvuodesta 2014. Ne sisältävät kolme erillisohjetta: tuulivoimamelun mallintamiseen, emissiomittauksiin ja mittauksiin altistuvissa kohteissa. ASIANTUNTIJARYHMÄ KÄSITTELI kaiken saatavilla olevan kansainvälisen aineiston näistä kolmesta erillissubstanssista ja perehtyi etenkin tuulivoimamelun mallinnuslogiikan parametrien valintaan ja mittauslogiikan eri vaiheisiin. Käyttöön saatiin mm. varsin tuoreita kansainvälisiä tuloksia laajoista tuulivoimamelun validoinneista, joissa mittaustuloksia oli vertailtu eri mallinnusalgoritmien (ISO 9613-2 ja Nord2000) laskennallisiin tuloksiin. Ohjeen mallinnusparametrisoinnit kuvaavat keskiäänitason leviämistä mallissa, jossa muodostetaan ylärajatilannetta (= voimalan suurimmalla äänipäästöllä) kuvaava alue ja jossa vältetään merkittäviä melun leviämisen yli- tai aliarviointeja. ENSIMMÄISTEN UUSIEN ohjeiden mukaan suoritettujen melumittausten ja mallinnusten tulokset olivat erinomaisesti linjassa ohjeen tavoitteiden kanssa. Tarkkuus ylärajatilanteessa oli yllättävän suurta, josta esimerkkinä kuva 1 erään kohteen mittaus- ja mallinnustuloksen eroista. Suosittelemme vertailuja tehtäväksi jokaisen verifiointimittauksen yhteydessä, jolloin saadaan lisää varmuutta uusien ohjeiden toimivuudesta. Indikaatiota siitä, että ohjeistus sisältäisi merkittäviä rakenteellisia virheitä, ei ole. MITTAUS- JA MALLINNUSTULOKSIA vertailtaessa on tärkeää erottaa hetkelliset mittaustulokset mallin- nuksen tuloksista, sillä nopeat sää- ja äänipäästövaihtelut voivat aiheuttaa vaihtelua kauempana mitattavaan äänitasoon sekä kokonaistasolla että taajuuksissa. Vertailutuloksia laskettaessa olisikin syytä käyttää suurempaa näytemäärää kuin mittausohjeen minivaatimus eli vähintään kymmenen yhden minuutin keskiäänitason x-y (tuulennopeus x, äänitaso y) pistettä yhdellä tuulisuusluokalla. Säänvaihteluiden huomioiminen mallinnuksissa virheellistä? SÄÄVAIHTELUT EIVÄT aiheuta niin merkittävää keskiäänitason poikkeamaa kuin mitä usein annetaan ymmärtää (Wind Turbine Noise, 2011), jos vertailuaikana käytetään esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön sisämelulle asettamaa tunnin ekvivalenttitasoa. Lisäksi viimeaikaiset ohjeiden mukaiset mittaukset tukevat tätä käsitystä. SÄÄN VAIKUTUKSESTA melun leviämiseen on esimerkiksi Suomessa laajoja tutkimuksia (Maijala, 2014), joissa on havaittu muun muassa diurnaalisia (päivä/yö) melun leviämisen vaihteluita ilmakehän stabiilisuuden johdosta. Tämän vuoksi on tärkeää suorittaa mittaus-analysointi nimenomaan ilta-/yöajan tuloksista, ellei päiväajan tulosten tarkastelulle ole erityistä syytä. VAIN NORD2000-MALLINNUKSESSA voidaan sääparametreja huomioida ISO 9613-2-mallia tarkemmin. Tämä tiedostettiin jo ohjeiden teon yhteydessä ja tästä syytä Nord2000-laskennan eri parametrit käytiin läpi erillisenä herkkyystarkasteluna muun muassa hankkeen aikana tehdyssä diplomityössä (Yli-Kätkä, 2013). Ohjeessa onkin valittu mallinnusparametrien jossain määrin konservatiivinen lähestyminen, joka olettaa aina myötätuuliolosuhteen sekä stabiilin tai minimissään neutraalin ilmakehän. Jaksollinen sykintä ja sen keskinäisvaikutus (interferenssi)? JAKSOLLISEN SYKINNÄN katsotaan ohjeistuksessa sisältyvän valmistajan äänitakuisiin. Mittausstandardi IEC 61400-11 ei sisällä erillisohjeita sykinnän määrittelyyn. Uusimman tiedon mukaan (Wind Turbine Noise Conference, 2015) sitä ei tulla sisällyttämään standardiin, sillä sen katsotaan olevan altistuvissa kohteissa ilmenevä melun luonne. ESIMERKIKSI DTU Tanskassa on tutkinut asiaa voimalan lapoihin asennettujen antureiden avulla jo vuodesta 2009 ja todennut merkityksellisen sykinnän ( thumping ) aiheutuvan usein lokaalista lapasakkauksesta. Asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen johtuen sykinnän syntymekanismien hetkellisluonteesta. Sykinnän eri syntytekijöistä kiistellään edelleen, mutta kansainvälisesti sen mitattavuutta etenkin altistuvissa kohteissa tutkitaan parhaillaan (esimerkiksi Institute of Acoustics, UK). Mittaustapaa sekä metriikkaa ollaan kehittämässä nykyistä yhtenäisemmäksi. PROFESSORI CONNY Larssonin (meteorologia, Uppsala) tutkimuksessa havaittiin, että sykintä väheni etäisyyden kasvaessa. Englannissa on toteutettu jo kaksi hanketta (Cand, 2015), joissa toisessa asennettiin lapoihin sakkauksen estoon liittyviä virtauskomponentteja ja samalla parannettiin lavan hyötysuhdetta sekä vähennettiin olennaisesti sykintää (40 % ajasta > 3 db modulaatiosyvyys ennen toimenpiteitä ja asennusten jälkeen > 3 db modulaatiota oli enää < 4 % ajasta). Toisessa hankkeessa muokattiin voimalan tehokäyrää siten, että se soveltuisi aiempaa paremmin paikallisiin olosuhteisiin. INTERFERENSSI-ILMIÖTÄ EI voida luotettavasti ennustaa. Nykyiset voimalat ovat vaihtuvanopeuksisia laitoksia, jolloin kullakin voimalalla on oma pyörimisnopeus paikallisen voimalan kohtaaman tuulisuuden mukaan. Vain ylärajatilanteissa/ täydellisessä nimellistehossa kaikilla on sama pyörimisnopeus. Interferenssi-ilmiössä melutason vahvistuminen tarvitsee ensin sykinnän muodostumisen yhtäaikaisesti vastaanottopisteessä. Lisäksi sykinnän leviämisen olisi oltava yhdenmukaista arvioinnin onnistumiseksi. Kansainvälisesti (etenkin UK:ssa) ollaan kuitenkin sitä mieltä, ettei interferenssi ole merkittävä sykintää lisäävä ongelma nykyvoimaloissa, vaan sykintää tarkastellaan aina voimalakohtaisesti paikallisena ilmiönä. Vanhemmissa sakkaus-säätöisissä voi- tuulivoima 30 tuulivoima 31

» maloissa, joissa oli vakioitu roottorin pyörimisnopeus, interferenssi-ilmiöllä oli nykyistä merkittävämpi osuus etenkin sykinnän tiheydessä. Mallinnuksessa käytettävän voimalavalmistajan takuuarvo pätee vain standardiolosuhteissa? TAKUUARVON TODENMUKAISUUS eri säätiloissa kuuluu voimalavalmistajan ja hankekehittäjän tai -omistajan välisiin sopimusasioihin. Yleisesti takuuarvo on sidottu IEC:n mukaisiin sääolosuhteisiin, mutta esimerkiksi takuumarginaalilla voidaan hallita takuiden epävarmuuksia, joissa marginaalin käyttöä suositellaan huomioitavaksi esimerkiksi mallinnuksissa. varsin paljon ja sen arviointi onkin tehtävä uusien ohjeiden mukaan mallinnusten yhteydessä. Jo ohjeiden teon aikana Ii:n Olhavan tuulipuiston vertailumittauksissa havaittiin, että pyöröhirsinen mökki vaimensi pieniä taajuuksia niin merkittävästi, että Asumisterveysohjeen (STM, ohje 2003/ asetus 2015) ohjearvot alitettiin varsin selkeästi. VIIMEAIKAISET MITTAUKSET Porin Peittoossa asuinrakennuksen sisällä vain vahvistivat tätä. Tuulivoimamelun äänenpainetasot eivät kuitenkaan ole kovinkaan korkeita esimerkiksi tieliikennemelun huippuihin verrattuna huolimatta pientaajuisten komponenttien suhteellisen suuresta osuudesta. Tuulivoimalan koko saattaa kasvaa hankkeen aikana Asianajotoimistollamme on pitkä ja laaja-alainen kokemus tuulivoima- ja energiahankkeista. Monipuolisen energiayhtiöiden toimintaympäristön tuntemisen ansiosta voimme tarjota palveluita, jotka kattavat kokonaisvaltaisesti projektien oikeudelliset osa-alueet. Suhtaudumme toimeksiantoihimme intohimolla auttaaksemme päämiehiämme pääsemään kulloinkin parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olemme päämiestemme tukena aina hankkeiden suunnittelusta niiden toteuttamisen jälkeisten toimenpiteiden hoitamiseen asti. Palvelumme perustana on henkilökohtainen, tehokas ja välitön vuorovaikutus päämiestemme kanssa. VASTAAVASTI VALMISTAJA voi vaatia mittausepävarmuuden huomioimista äänitehotason tarkistusmittauksissa valmistajan hyväksi. Suomessa tarkistusmittauksia on suoritettu niin lumikeleillä kuin kosteilla ja viileillä syyskeleillä. Mittausten mukaan saman voimalan takuuarvo ei ole poikennut merkittävästi eri sääolosuhteissa. Takuuarvon ylittymisen syynä onkin usein muu tekninen seikka, mikä on syytä tutkia erikseen esimerkiksi hankkeen luovutuksen yhteydessä. Pientaajuisen melun vaikutukset PIENTAAJUISEN MELUN haittavaikutuksista puhutaan VIITTEET: HANKKEEN KOKO saattaa muuttua vaikutusarvioinnin aikana ja suunnittelun eri vaiheissa, mikä on luonnollinen osa projektin kehittymistä. Rakennusluvassa määritellään hankkeen todellinen koko sekä toteutukseen valitut voimalatyypit. Melumallinnus tulee päivittää todelliseen rakennettavaan tilanteeseen. Ohjeistuksissa onkin viitattu tähän hyvin selkeästi: Rakennuslupaharkinnassa (myös suunnittelutarveratkaisun yhteydessä) melumallinnuksessa tarkastellaan vain toteutukseen valittua vaihtoehtoa. Uutta melumallinnusta ei tarvita, mikäli valittu ratkaisu on joku jo edellisessä vaiheessa tarkastelluista suunnitteluvaihtoehdoista ja valitun vaihtoehdon on todettu alittavan suunnittelu- tai tunnusarvon. (YM OH 2/2014) Aimo Halonen osakas, toimitusjohtaja, asianajaja puh. 040 591 2470 aimo.halonen@makitalo.fi Ieva Kovarskyte lakimies, OTM puh. 040 726 5399 ieva.kovarskyte@makitalo.fi FROM PLAIN PAPER TO WORKING SOLUTIONS Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co Oy Eteläesplanadi 18, 00130 Helsinki www.makitalo.fi THE wind power seminar of the year Bowdler, D.,Leventhall, G. Wind Turbine Noise book. Multi Science publishing, UK, 2011. Cand. M, Bullmore, A., Hoare Lea Acoustics. Measurements demonstrating mitigation of far-field AM from wind turbines. 6th International Conference on Wind Turbine Noise, Glasgow, Scotland, 2015. Conference proceedings. Maijala, P. Noise propagation in the atmosphere from wind power plants. VTT Research Report, VTT-R-00030-11. Tampere, 2011. Yli-Kätkä, V-M. Tuulivoimamelun mittaus ja mallinnus. Diplomityö, Aalto Yliopisto, Espoo, 2013. YM OH 2/2014, Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, Ympäristöhallinnon ohjeita, Ympäristöministeriö, Helsinki 2014.» abstract WIND TURBINE noise continues to be a major issue in Finland. Based on expert committee work, Ministry of Environment published guidelines for measuring and modelling wind turbine noise in 2014. The guideline consist of three detailed pieces: wind turbine noise modelling, emission measurements, and measurements at the dwellings. THE EXPERIENCES so far prove, that the guideline is of excellent quality: The modellings made prior to construction of turbines are very similar to actual measurements of operating turbines. - and meet the top experts of Finnish wind power industry Come, learn, ConneCt 29.10.2015 Technopolis Ruoholahti, Helsinki Register now on early bird price at www.windfinland.fi /registration Follow updates at www.windfinland.fi tuulivoima 32 tuulivoima 33

Kuva: Tuukka Pahtamaa Tuulen tuomaa työtä Palstalla esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään. Nimi: Tuukka Pahtamaa Työpaikka: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Koulutus: FM Miten tuulivoima työllistää sinua? - Toimin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa mm. YVA-yhteysviranomaistehtävissä. Johdan ja koordinoin tehtävien hoitamista ja tuulivoimahankkeissa ratkaisen YVAohjelmista annettavat lausunnot. Tuulivoimahankkeiden YVA-menettelyt alkoivat vuonna 2007, mutta tahti on sittemmin kiihtynyt ja viime vuodet ovat olleet varsin työntäyteisiä. Viranomaistoiminta (mm. lausunnonantoaika) on YVA-säännöksissä aikataulutettua. Yhteysviranomainen on pysynyt hyvin aikatauluissa, kiitos budjettiin saadun tuulivoimarahan, jolla on voitu palkata tarvittava lisähenkilöstö. ELY:n YVAihmiset osallistuvat myös yhdessä alueidenkäyttöhenkilöiden kanssa tuulivoimakaavoituksen ohjaustehtäviin. Mikä on parasta työssäsi? - YVA-hankkeet ovat monipuolisia ja niihin liittyy yhteistyö monien tahojen kanssa. Osallistava ja vuorovaikutteinen prosessi tarjoaa näköalan yhteiskunnan eri sektoreille. Vaikka monissa YVA-hankkeissa ympäristö muuttuu, pyritään YVA-menettelyn avulla sijoittamaan hankkeet haitattomasti ja lieventämään kielteisiä ympäristövaikutuksia. Aina se ei ole helppoa, mikä lisää tehtävän haasteellisuutta. Innostuneet ja tekevät ihmiset omassa työyhteisössä helpottavat tiivistä työtahtia. Miksi tuulivoimaa? - Suomen tavoite on nostaa tuulivoiman osuutta sähkön kokonaistuotannosta. Ympäristön kannalta oikein sijoitettu tuulivoima on hyvä tapa tuottaa energiaa. Näyttää siltä, että Suomen linjaamat tavoitteet ollaan saavuttamassa. Ympäristöviranomaisen tehtävänä on eri toimintojen yhteensovittamisella ja vaikutusten arvioinnilla ohjata tuulivoima luonnon ja ihmisten elinympäristöjen kannalta mahdollisimman haitattomasti. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavaan sisältyy lukuisia tuulivoima-alueita ja maakuntakaavalla on osaltaan ohjaava vaikutus meneillään olevien tuulivoimahankkeiden sijoittumiseen. yit.fi/tuulivoima tuulivoima 34 tuulivoima 35

MAAILMA Tuulivoimaa Hampurin jätevedenpuhdistamolla Vuodesta 2011 lähtien Hampurin jätevedenpuhdistamo on tuottanut kulutustaan vastaavan määrän sähköä ja lämpöä. Heinäkuussa 2014 keskelle puhdistamoa pystytetty ja omaan sähköverkkoon liitetty 200 metriä korkea tuulivoimala auttaa vähentämään vaihteluista johtuvaa sähkön ostoa merkittävästi, sillä käsiteltävän jäteveden määrä vaihtelee sääolosuhteista riippuen 3 ja 19 m³/s välillä. Teksti & kuvat: Verlag Natürliche Energien, WIND-KRAFT Journal. Suomennos: Kimmo Palmu, Hamburg Wasser UUDEN TUULIVOIMALAN (Nordex N117/3.0) laskennallinen tuotto on 10 miljoonaa kwh, mikä tulee lisäämään jätevesilaitoksen sähkön tuotantoa kahdeksasosalla. Muita energiantuotantoyksiköitä ovat kaksi vanhempaa tuulivoimalaitosta (N100/2.5), kaasu- ja höyryturbiinivoimala, kaasumoottori ja aurinkovoimala. LISÄKSI OSA lietteenkäsittelyprosessissa syntyvästä kaasusta puhdistetaan ja syötetään kaupungin maakaasuverkkoon, jota tytäryhtiö Hamburg Energie myy kotitalouksille. Myös osa lietteenpolttolaitoksen ylijäämälämmöstä syötetään alueella olevaan kaukolämpöverkkoon. JOS TÄNNE voi rakentaa täysimittaisen tuulivoimalan, niin silloin on melkein missä vain tilaa yhdelle tuulivoimalalle. 22 metriä leveä perustus saatiin sovitettua saostusaltaiden ja putkien väliin. Tontin rajalle on matkaa 25 metriä ja logistiikkayritys CTT (Container Terminal Tollerort) on 100 metrin etäisyydellä. Landungsbrücken yksi Hampurin tärkeimmistä turistikohteista on reilun kilometrin etäisyydellä. Tuulivoimaa haasteista huolimatta LOGISTISET HAASTEET olivat sijainti huomioiden varsin suuret: kaikki suuret osat tuotiin laivoilla lähellä oleviin satamiin, ja viimeisille metreille kurveihin sijoitetut nosturit nostivat lapakuljetukset kurvien ympäri. Osien varastointia ja nosturia varten vuokrattiin naapuriyritykseltä maata, joka täytyi ensin vahvistaa ja päällystää betonimurskeella. Tilaa löytyi lopulta niin paljon, että roottori pystyttiin kokoamaan maan tasolla. KAIKKEIN SUURIN haaste oli kuitenkin saada rakennuslupa lähelle satamaa, jossa varastoidaan vaarallisia aineita; tuulivoimala ei luonnollisestikaan saa lisätä vaarallisten aineiden huolintaan ja varastoimiseen liittyviä riskejä. Vaikka Hamburg Wasserilla oli jo kokemusta haastavista paikoista, niin tämä projekti näytti, kuinka paljon opittavaa olikaan. Pitkään prosessiin osallistuneet yritykset eivät antaneet periksi, ja lopulta tekniset ratkaisut saatiin vastaamaan paikan vaatimuksia. VOIMALAN SIJAINNIN vuoksi onnettomuusriskitaso todettiin tavanomaista huomattavasti suuremmaksi. Hampurin ympäristökeskus vaatikin lupavaiheessa tiukimmat selvitykset, mitkä ympäristölain mukaan oli mahdollista vaatia. Riskien kartoittaminen keskittyi lapojen mahdollisiin vioittumisiin, tulipalon vaaraan, sekä jään putoamiseen. Olemassa olevat tyyppihyväksynnät eivät riittäneet, ja tärkeimmiltä järjestelmiltä vaadittiin 4s-tason toiminnallinen turvallisuus (SIL) sekä varajärjestelmät. VOIMALAAN ESIMERKIKSI asennettiin alkuperäiseen varustukseen kuuluvan sähkökaappien sammutusjärjestelmän lisäksi erillinen palontunnistus- ja sammutusjärjestelmä konehuoneeseen ja tornin alaosaan. Lisäksi nämä järjestelmät liitetään puhdistamon palontorjuntajärjestelmään. MYÖS JÄÄNTUNNISTUS vaati erityistoimia, sillä voimalan läheisyydessä työskentelee jatkuvasti ihmisiä: Hampurissa lavat jäätyvät noin neljä kertaa vuodessa ja muutaman vuoden välein sataa niin paljon jäätävää tihkua, että lavoista irtoavat jääpalaset pystyisivät tuulivoima 36 tuulivoima 37

vahingoittamaan noin 300 metrin etäisyydellä olevia henkilöitä. TÄLLAISET MAHDOLLISET vaaratilanteet estetään jääntunnistimien avulla, jotka pysäyttävät tuulivoimalan olosuhteiden muuttuessa jäätäviksi. Pysäytyksen jälkeen mahdolliset jääpalaset lentävät tuulen mukana enää muutamia kymmeniä metrejä. Tämä alue merkittiin varoitusvaloilla, jotta kukaan ei kulkisi lapojen alla jäätymisen aikana. Tähän tuulivoimalaan asennettiin lapojen jääntunnistusjärjestelmän lisäksi suomalaisen Labkotecin jääntunnistusteknologiaa. E R G M A N N A t t o r n e y s a t L a w VOIMALAN RAKENNUS- ja käyttöönottovaiheita seurattiin erityisen tarkasti. Myös voimalan käyttöä ja osien kulumista seurataan erityisen tarkasti asiaan erikoistuneiden palveluntarjoajien toimesta. Condition Monitoring on tärkein tekijä voimalaitoksen kunnonvalvonnassa, ja mahdollistaa koko voimalaitoksen elinkaaren dokumentoinnin sekä kohdistetun huollon. TUULIVOIMALAN TUOTTAMA sähkö auttaa alentamaan vedenpuhdistamon kustannuksia, vaikkakin projektin kokonaiskulut nousivat melkein 6,5 miljoonaan euroon. Itsetuotetusta sähköstä ei Saksassa tarvitse maksaa veroja eikä siirtomaksuja, ja tälläkin tuulivoimalalla tuotettu sähkö on pysynyt hyvin kilpailukykyisenä. Voimalan kaikki pääkomponentit ovat Condition Monitoring System -valvonnassa, joten kulumiin ja häiriöihin voidaan reagoida ennaltaehkäisevästi, mikä lisää voimalan käyttötunteja ja lähtökohtaisesti myös pidentää sen käyttöikää. HAMBURG WASSERILLA on tuulivoima- ja muita poikkeusoloihin tehtäviä energiahankkeita myös esimerkiksi kaatopaikalla, ja lisää voimaloita suunnitteilla satamaan. Vaikka erityisoloihin rakentaminen lisää kustannuksia ja työtunteja, kertoo se samalla siitä, kuinka sitoutuneita Saksassa ollaan uusiutuvan energian tuottamiseen. Renewables in Finland Legal Solutions www.bergmann.fi tuulivoima 38 tuulivoima 39