Yritykset sopeutukoot kuluttaja ei muutu! Mika Pantzar, Lindorff ProfitTable 2010-seminaari, 22.4.2010
Mihin tutkimusta tarvitaan? kertomaan, että yrityksen tuote ei ehkä olekaan asiakkaan elämän keskipisteessä? (Kopernikus) huomauttamaan, että kuluttajahaastatteluissa paljastuu vain arjen pintataso? (Freud) kertomaan, että muissakin yrityksissä on ajattelua ja että ihminenkin on vain eläin (Darwin)
Muuttuvat kuluttajamyytit: Tuottajakeskeisyys/ kuluttaja on vastaanottaja Diffusionism (1800-) Pro-innovation bias (1900-) Kuluttajaeliittikeskeisyys / kuluttaja on innovaattori Prosumerism (1970-) Lead-Users (1980-) Massauskonto Wisdom of the crowd (2000-) Participatory web 2.0
a) Diffusionism : belief - that changes are produced by diffusion rather than(ordinarily) by independent inven;on and that certain places are permanent centers of innova;ons (Blaut, J. (1987) Diffusionism: A Uniformitarian cri;que. Annals of the Associa;on of American Geographers 77(1), 30-47 b) Pro- innova2on bias : the assump;on that innova;ons should, or ought to diffuse. When innova;on fails to occur, there is a propensity to blame individuals rather than innova;ons itself Portraying non- diffusion as resistance creates an ideological bias that narrows the focus of enquiry To dissent is to be against progress (McMaster, T., Wastell, D. (2005) Diffusion or delusion? Challenging an IS research tradi;on. Informa;on Technology & People, 18: 4, 383-404.)
Ihmiset piti opettaa tekniikan tavoille opi odottamaan, ole kohtelias, ole saatavilla, artikuloi selvästi, puhu ruotsiksi syö lautanen tyhjäksi
Sähköpostietiketti: - Ei haistatella tai tehdä hävyttömiä ehdotuksia (1985) -Vastataan aina kun kysytään (1986) -Ei liian pitkiä viestejä koska tukkivat linjan (1986) -Vältetään ääkkösiä (1986)
KULUTTAJAN AKTIVOITUMINEN Yksilöllinen tuotos 1.) järjestyksen ylläpitäminen käskyttäminen hälyttäminen (1880-) 2.) sosiaalinen kanssakäyminen juoruilu (1920-) Instrumentaalinen käyttö tilaaminen ajan säästö ajan siirto (1930-) esittäminen/näyttäminen (1890,1990) tekstaaminen (1990-) Ekspresiivinen käyttö 3.) ajassa kiinni pysyminen (vastaanottajan rooli) radion kuuntelu (1930, 2000) ajan tarkistus (1930-) sään ennustaminen (1959) 4.) äänen antaminen ja äänestäminen (myös lähettäjän rooli) viihtyminen ajan tappaminen yhdessä kokeminen surffaaminen (1995) guuglaaminen (2004) Kollektiivinen tuotos äänestäminen (1960-) chattaaminen (2000-) irkkaaminen (2000-)
Markkinoiden vapaudaminen ja Interne2n hallitsemadomuus muuivat telealaa siten, edä tekniikkaa pi2 alkaa opedaa ihmisten tavoille eikä päinvastoin. Myös muut alat, joissa asiantun;jaosaaminen on ollut keskeistä, ovat saanet asiakasherätyksen. Esimerkiksi energiasektorilla, julkisella sektorilla (opetussektori, terveydenhoito), vakuutus- ja pankkitoimialalla, metsäsektorilla, lääketeollisuudessa ja kirkossa on ale`u soveltaa (kri2ikidömäs2) markkinoin;aja`elua, muun muassa asiakassegmentoinnin, tuotedifferen;oinnin ja käy`äjäinnovoinnin nimissä. Usko kulu`ajien ;etopohjaiseen ra;onaalisuuteen ja haluun kehi`ää toimialaa on (liian) vahva.
Rationaalin kuluttajan myytti elää 1) Kuluttaja ajattelee (aivoillansa). 2) Kuluttajan toimintaa ohjaa tavoitteellinen ajattelu (johdonmukaisuus). 3) Kuluttaja on muutettavissa tieto- ja arvovaikuttamisella (mainonta). 4) Kuluttaja haluaa vallankumouksellisia muutoksia ja on valmis ja kykenevä antamaan panoksensa tuotekehitykseen.
HERÄTYSLIIKE! Empowerment, self- actualiza2on, democracy Open innovations, Coolhunting, Weak signals, Mass creativity, Mass intellectuality, User innovations, Microcontributions, Web 2.0, Value co-creation, Innovation Democracy, Service-dominant logic of marketing
Kuinka antidemokraattinen väline muuttui demokratian osaksi?
Mobiili tietoyhteiskunta: Fast moving Information-rich Kinetic organization Filled with transient cells And mobile individuals (Toffler, 1970): adhocrazy Vapaaksi luotu ihminen kahlittiin aluksi maatalousyhteiskunnan ja sittemmin teollisuusyhteiskunnan pakkoihin. Nykyihminen vapautuu näistä kahleista! (Maryanski, Turner, 1992)
c) Prosumerism: Putting consumer to work: sustained competitiveness requires autonomous, unpaid and creative consumer workforce (e.g. creative class) The discourse of value co-creation stands for a notion of modern corporate power that is no more aimed at discipling consumers and at giving orders or shaping actions according to given norm Rather we witness the emergence of customer management as a form of governmentality, where corporations work with and through the freedom of consumer subject all the while HOPING TO ENSURE THAT THE SUBJECT S EXPERIENCE OF FREEDOM FOLLOWS A PRESCRIBED PROGRAM In short, administering consumption in ways that allow for creative new forms of life to continuously emerge is the true meaning of the concept of co-creation (Zwick et al 2008, 182)
Nykykuluttaja pelastaa maapallon ja itsensä ja oppii vapaasti haluamaan yhteistä hyvää (Maailman Tila 2010)
Myös ahkeran ja kuuliaisen Uuden Neuvostoihmisen ajateltiin toimivan omasta vapaasta tahdostaan yhteisen hyvän eteen
Vastuullinen kuluttaja/kansalainen vastaa: Liikenneturvasta Omasta terveydestään Energiankäytöstään Rahoitusriskeistään Velkaantumisestaan Rahapelaamisestaan Ruokavaliostaan (menestystarina)
Wisdom of the crowd? Consumer 2.0
a) ;edon summautumisen tekniikat johtavat transparenssiiin: preferenssikartat, hintavertailut, tuotearviot, myyn;lastot, rankingit, reaaliaikaiset markkinakatsaukset b) tosiharrastajat (pro am) ja tavalliset ihmiset ak;voituvat ;edon tuo`ajina c) asiantun;ja;edon ;edon rinnalla aletaan käy`ää vertais;etoa ja suurten joukkojen viisau`a
Onko eettinen koodisto muuttunut edes tuhansien vuosien aikana? 598:2 Millainen on aikamme? Riidan raastama on se. Itsekkäästi ihminen toimii toista syrjien. 598:3. Mitä raha, tavara muuta on kuin tomua? Kaikki, minkä vaivoin saa, kohta arvon kadottaa 441:5. Omin luvin ottamani, tuhlaamani köyhän veljen osuus on. Ahnehtien ylen määrin toimin väärin. Siitä kannan tuomion.
Jospa kulu`aja onkin eläin? Aivokapasitee2n rajallisuus, kasvukäyrät, biologiset ja sosiaaliset rytmit