Karelia CBC 2014-2020 tilannekatsaus Aluekehitysasiantuntija Tiina Moisala
Ohjelman käynnistyminen viivästyi Ohjelmaa koskeva rahoitussopimus astui voimaan 1.10.2018 Ensimmäiset hankkeet käynnistyivät lokakuussa 2018 Hankkeet toteutettava vuoden 2022 loppuun mennessä
Hakukierrokset 2017 5 hakukierrosta, yhteensä 115 hankehakemusta 94 kehittämishankehakemusta 21 mikrohakemusta Rahoitettavaksi valitut hankkeet, yhteensä 40 hanketta Kehittämishankkeet 28, ohjelmarahoitus yht. n. 14,4 MEUR Mikrohankkeet 12, ohjelmarahoitus yht. n. 500 000 EUR Pohjoiskarjalaisia toimijoita mukana 29 hankkeessa
Rahoitettavaksi valitut hankkeet TL1 Yritysyhteistyö (18) kehittämishankkeita 9, joista 7 P-K mukana mikrohankkeita 9, joista 5 P-K mukana TL 2 Kulttuuri (8) kehittämishankkeita 8, joista 6 PK mukana TL3 Ympäristö (14) kehittämishankkeita 11, joista 8 P-K mukana mikrohankkeita 3, joista kaikissa P-K mukana
Kumppaneiden sijoittuminen rahoitetuissa hankkeissa Pääpartnerit Karjalan tasavalta 22 Pohjois-Karjala 12 Kainuu 4 Pohjois-Pohjanmaa 4 Partnerit Karjalan tasavalta 82 Pohjois-Karjala 45 Kainuu 6 Pohjois-Pohjanmaa 9 Helsinki, Pohjois-Savo, Pietari 2 Lappi, Etelä-Karjala 1
Hakukierrokset 2018 Haussa jäljellä oleva kehittämishankkeille varattu rahoitus 6,8 M Yritysyhteistyö 2,67 M Kulttuuri 2,01 M Ympäristö 2,03 M Ensimmäinen vaihe oli avoinna syksyllä 2018 61 hakemusta, joista 33 valittiin toiseen vaiheeseen Toinen vaihe sulkeutui12.3.2019. Hankevalinnat vahvistetaan touko- tai kesäkuussa 2019 ja hankkeet käynnistyvät kuluvan vuoden aikana
Laajat investointihankkeet (LIPS) Rahoitettavaksi valittu 3 hanketta, ohjelmarahoitus yht. n. 15 MEUR Sortavalan vesihuollon kehittäminen, 36kk, alkanut 1.12.18 Vartiuksen rajanylityspaikan kehittäminen, 36 kk, alkanut 1.1.2019 Värtsilän rajanylityspaikan kehittäminen, 36 kk, sopimus viimeistelyvaiheessa, alkaa kesään 2019 mennessä.
Värtsilän rajanylityspaikan kehittäminen rahti- ja henkilöliikenteen tarkastusrakennusten korjaus uusi rekkojen tarkastusrakennus passi- ja tullitarkastusmodulien korjaus (tarkastuspisteiden lisääminen 10:een) kaistojen asfaltoinnin uusiminen ja leventäminen uudet painonmittauslaitteet terveys- ja karanteenitarkastustoimintojen toimistojen ja eristystilojen rakentaminen keskeytymättömän sähköjärjestelmän rakentaminen
EU:n ulkorajaohjelmien valmistelutilanne Aluekehitysasiantuntija Tiina Moisala
CBC post 2020 CBC siirtyy EU:n ulkosuhdepääosaston (DG Relex) alaisuudesta aluepolitiikan pääosaston alle (DG Regio) Unionin jäsenmaiden aluekehitysnäkökulma korostuu Sisä- ja ulkorajaohjelmille pääasiassa samat säännöt Tukiprosentti edelleen 90 Muutos voimaan jo tänä vuonna
Keskeiset asetukset Yleisasetus (Common Provisional Regulation, CPR ) Yhteiset säännöt kaikille rahastoille ja ehdotus rahoituskehyksestä ja varojenjakomekanismeista Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja koheesiorahasto Toimintapoliittiset tavoitteet (prioriteetit), jotka määrittelevät myös sisä- ja ulkorajaohjelmien sisältöä Interreg-asetus Sisä- ja ulkorajaohjelmien erityissäännökset. Interreg- ja ulkorajaohjelmat sisältyvät ensimmäistä kertaa samaan asetukseen, joten niitä koskevat pääasiassa samat säännöt NDICI-asetus (Neighbourhood, Development and International Cooperation Instrument) Uusi laaja EU:n ulkosuhdeinstrumentti, johon sisältyy myös rajat ylittävä yhteistyö (CBC)
Ulkorajaohjelmien määrärahat? Interreg rahoitus Suomen Interreg ohjelmien määrärahat laskevat 28 prosenttia, laskennallinen saanto 115,1 M (nykykaudella 161,3M ) Suomen laskennallisessa saannossa korostuvat valtioiden väliset ohjelmat, jolloin rahoitus laskisi erityisesti CBC ohjelmille Interreg rahoituksen jakokriteerinä ohjelma-alueiden väestömäärä eri painotuksin Suomen kokonaissaannon näkökulmasta haasteellista maarajojen merirajoja korkeammat painotusprosentit Painotus 25 km rajalta Jäsenvaltio voi siirtää enintään 15 % eri Interreg osa-alueiden välillä (%-osuus tulisi olla suurempi, monissa ohjelmissa PK ei mukana) NDICI Rajat ylittävälle yhteistyölle osoitetaan 4% Naapuruudelle varatusta rahoituksesta eli noin 880 miljoonaa (nykykaudella vastaava summa noin 543M ). Rahoitus jakautuu kaikkien Euroopan CBC-ohjelmien kesken. Interreg-asetusehdotuksessa edellytetään rahoituksen tasapainoa: Interreg (50%) ja NDICI (50%). Koska Interreg-määrärahat laskevat, tämä tarkoittaisi myös ulkorajaohjelmien (nykyiset ENI CBC -ohjelmat) rahoituksen laskua. Rahoituskehysneuvottelut ovat kesken, laskennalliset saannot perustuvat alkuperäisiin esityksiin, jotka voivat muuttua.
Ulkorajaohjelmien teemat 60% enintään kolmeen toimintapoliittiseen tavoitteeseen Älykkäämpi Eurooppa mm. tutkimus-ja innovointi Vihreämpi Eurooppa mm. uusiutuva energia Yhteen liitetympi Eurooppa mm. digitaaliset yhteydet Sosiaalisempi Eurooppa mm. työmarkkinat, osallisuus, terveydenhuolto Kansalaisten Eurooppa mm. paikallinen kehittäminen, kulttuuriperintö 15% Interreg- erityistavoitteeseen Turvallisempi ja suojatumpi Eurooppa mm. rajanylitykset, liikkuvuus Lisäksi monivuotinen strategia-asiakirja ohjaa teemoja
Muita huomioita Hankekumppanuuksia voi rakentaa aiempaa joustavammin Uusissa säädöksissä ei liitännäisalueita eli ohjelma-alue käytännössä nykyinen ydinalue. Ei rajoitusta rahoituksen käyttämisestä ohjelma-alueen ulkopuolella. Mahdollisuus käyttää yksinkertaistettuja kustannusmalleja mahdollisesti helpompaa tuensaajille, raportointivaateet näiltä osin pienenevät Ennakkomaksut ohjelmille pienenevät, mahdolliset likviditeettihaasteet?
1-3 ohjelmaa Yksi ohjelma voi lisätä yhteistyötä eri alueiden välillä Oma ohjelma takaa tietyn rahoituksen. Karelia alueen kilpailukyky vs. muut ohjelma-alueet? Eri alueilla erilaiset yhteistyön painopisteet?
Uhkia Jos ohjelma ei käynnisty, rahoitus suunnataan Suomen sisärajaohjelmille, joissa P-K ei mukana Rahoitus vähenee, jos sopimusta ei saada allekirjoitettua määräaikaan mennessä Ohjelmien käyttö osana pakotteita? Interreg asetus 12 artikla Interreg-ohjelmaa ei voida toteuttaa suunnitellulla tavalla osallistujamaiden välisissä suhteissa ilmenneiden ongelmien vuoksi.
Kiitos!