YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 123/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/524/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2012 ASIA Pälkäneen kunnan vesihuoltolaitoksen Sappeen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Pälkäne HAKIJA Pälkäneen kunta, Vesihuoltolaitos Keskustie 1 36600 Pälkäne LAITOS JA SEN SIJAINTI Sappeen jätevedenpuhdistamo sijaitsee Pälkäneellä Lemmittylän kylässä noin 2 kilometrin päässä Sappeen taajamasta tilalla Puhdistamo RN:o 1:174. Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkessa Pälkäneveden Jouttesselkään. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätöksessä 15.3.2002, dnro 1901Y1187-121 on määrätty jättämään hakemus voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään vuoden 2010 loppuun mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 13 a) -kohdan perusteella puhdistamon, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, lupaviranomaisena toimii aluehallintovirasto. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 31.12.2010. VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA Pirkanmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa 15.3.2002, dnro 1901Y1187-121. Luvassa on edellytetty, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat vaatimukset: LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
2 Pitoisuus enintään, mg/l Puhdistusteho vähintään, % BOD 7-ATU 15 90 kok. P 0,6 90 Lisäksi kiintoainepitoisuus saa olla enintään 35 mg/l ja sen poistoteho tulee olla vähintään 90 % sekä kemiallinen hapenkulutus COD Cr -arvona enintään 125 mg/l ja sen poistoteho vähintään 75 %. ALUEEN KAAVOITUS JA LAITOKSEN LÄHIYMPÄRISTÖ Puhdistamoalue kuuluu Aitoon kotitalousoppilaitoksen asemakaavaalueeseen. Puhdistamon tontti on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (kaavamerkintä ET). Aitoon koulutuskeskus sijaitsee puhdistamosta noin 200 m kaakkoon. Maantie Sahalahti-Aitoo nro 3233 on 250 metrin päässä koillisessa. Laitokselle kuljetaan Kesäpolku- nimistä yksityistietä. Lähin naapuri on 150 metrin päässä lounaan suunnassa ja Jouttesselän ranta on 190 metrin päässä samassa suunnassa. PURKUVESISTÖ JA SEN TILA Sappeen jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Jouttesselkään, joka on Pälkäneveden itäinen allas. Vesistö kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen (35), Längelmäveden ja Hauhon reittien vesistöalueeseen (35.7) ja edelleen Mallasveden ja Pälkäneen alueeseen (35.71). Alavesistöalue on Jouttesselän alue (35.715). Jouttesselän koko valuma-alue on yhteensä 123 km 2 ja järvisyys 16,6 %. Jouttesselkä, kuten koko Pälkänevesi, kuuluu karuun vesityyppiin. Vesi on väritöntä ja kirkasta ja happamuustaso on normaali. Pohjoisesta Jouttesselkään laskevan Arajärven reitin vaikutus lisää ajoittain pintaveden humusleimaa etenkin talvina, jolloin valumat ovat normaalia suurempia. Yleisluokituksessa Jouttesselän veden laatuluokka on hyvä ja virkistyskäyttöluokituksessa vesistö kuuluu erinomaiseen luokkaan. Lähimpänä Sappeen puhdistamon purkuputkea olevalta näytepisteeltä vuonna 2003 2010 1 metrin syvyydeltä otettujen näytteiden perusteella happitilanne on ollut hyvä, vesi kirkasta, humuksen määrä alhainen ja veden väri luokkaa 10 35 mg/l Pt. Fosforipitoisuus on vaihdellut välillä 9-15 µg/l. Typpeä on ollut talvisin 430 620 µg/l ja kesäisin 280 410 µg/l. Hygieenistä likaantumista ei ole todettu. Hieman kauempana purkuputkesta olevalla syvännenäytepisteellä (29,5 m) on happitilanne ollut toisinaan talvella heikko ja ammoniumtyppipitoisuus selvästi kohonnut. Kesällä vesien sekoituttua on tilanne syvänteessäkin ollut hyvä. Sappeen jätevedenpuhdistamon lisäksi muita pistemäisiä kuormittajia Jouttesselän alueella ovat Pälkäneen kunnan Aitoon taajaman jätevedenpuhdistamo ja Luopioisten Vesi Oy:n puhdistamo. Jouttesselän alueella tavataan ainakin seuraavia kalalajeja: hauki, ahven, kuha, kiiski, made, särki, säyne, sorva, sulkava, lahna, pasuri, salakka, suu-
3 tari, kuore, siika, muikku ja taimen. Satunnaisia saaliskaloja ovat myös kirjolohi ja järvilohi. Siian, taimenen ja järvilohen saaliit perustuvat käytännössä täysin istutuksiin. Myös kuhaa istutetaan vuosittain, mutta oletettavasti kuhakanta lisääntyy myös luontaisesti. Täplärapuja on istutettu 1990-luvulla ja täplärapukanta on kohtalaisen tiheä. Jouttesselällä kalasti vuonna 2009 kaikkiaan noin 190 ruokakuntaa (12 ruokakuntaa/km 2 ). Alueella ei harjoiteta ammatti- tai sivuammattikalastusta. Käytetyimmät kalastusmuodot olivat verkot, onki ja pilkki, sekä katiskat. Myös ravustus oli suosittua, yli puolet vastanneista oli harrastanut sitä. Kalojen kokonaissaalis Jouttesselällä vuonna 2009 oli noin 11 000 kg ja runsaimmat saalislajit olivat hauki, ahven, lahna ja kuha. Rapusaalis oli myös melko hyvä ja rapujen yksikkösaalis (2,3 kpl/mertayö) on pysynyt samalla tasolla jo vuodesta 2003 lähtien. Rapusaalis koostui lähes kokonaan täpläravuista. ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Pälkäneveden ekologinen tila on arvioitu hyväksi. Toimenpideohjelman mukaan Iso-Längelmäveden ja Hauhon reitin, johon Pälkänevesikin kuuluu, suurin kuormittaja on maatalous. Pistekuormituksen osuus vesistön fosforikuormituksesta on noin 1 % ja typpikuormituksesta noin 3 %. Toimenpideohjelman mukaan yhdyskuntien jätevedenkäsittelyn tehostamisella, viemäriverkostojen saneerauksella ja siirtoviemärien rakentamisella voidaan kuormitusta periaatteessa jonkin verran vähentää. Kun näihin toimenpiteisiin vielä yhdistetään perustoimenpiteisiin kuuluva puhdistamojen hyvä hoito ja huolto, niin ekologisen tilan kannalta tarpeellinen fosforin poistotavoite voitaneen saavuttaa jo vuoteen 2015 mennessä. TOIMINNAN KUVAUS Yleiskuvaus toiminnasta sekä puhdistamon prosessit ja mitoitus Puhdistamolla käsitellään Aitoon koulutuskeskuksen, Sappeen hiihtokeskuksen sekä sen lomamökkien ja yksityisten lomamökkien jätevesiä. Viemäröintialue on melko suppea ja se on rakennettu kokonaisuudessaan 2000-luvulla. Puhdistamo on tyypiltään jälkisaostuksella varustettu bioroottori. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Asukasvastineluku 400 Keskivirtaama MQ 80 m 3 /d Mitoitusvirtaama q mit 7 m 3 /h BOD 7-ATU 30 kg/d P 0,6 kg/d Puhdistamon prosessivaiheet ovat esiselkeytys, bioroottori, kemiallinen saostus ja jälkiselkeytys. Saostuskemikaali syötetään prosessiin bioroottorikäsittelyn jälkeen. Virtaamamittaus suoritetaan magneettisella virtaamamittarilla, joka ohjaa myös kemikalointia. Puhdistamolle tuleva jätevesimäärä (Q ka m 3 /d) vuosina 2004 2009:
4 Vuosi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Q ka, m 3 /d 15,7 14,9 22,1 18,6 23,3 24,0 Puhdistamon toiminnan on suunniteltu loppuvan lähivuosina siirtoviemäriyhteyden valmistuessa Pälkäneen keskustaan. Pälkäneen kunnan tavoitteena on, että vuoden 2012 aikana valmistuisivat uusi keskuspuhdistamo sekä Aitoon ja Sappeen alueiden siirtoviemäriyhteys. Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuosina 2007 2009 ja ympäristöluvan myöntämisvuonna 2002: Vuosi Q BOD 7-ATU Fosfori Typpi m 3 /d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d 2002 9,7 480 4,7 23,0 0,22 150 1,50 2007 18,6 330 6,1 12,0 0,22 120 2,30 2008 23,3 820 19,0 73,0 1,70 140 3,30 2009 24,0 320 7,7 20,0 0,47 110 2,70 Puhdistamon keskimääräisen tulokuormituksen (BOD 7-ATU, kg/d) perusteella puhdistamon asukasvastineluku on vuosina 2007 2010 ollut 87 271 avl, kun yhden henkilön vuorokaudessa aiheuttamalle BOD 7-ATU -kuormalle käytetään asukasvastinelukuna 70 g/as. Tulokuormituksessa on esiintynyt voimakkaita vaihteluita toiminnan sesonkiluontoisuudesta johtuen. Talviaikaan tulokuormitusta on enemmän. Loppuvuodesta 2003 lähtien Sappeen hiihtokeskuksen alueen jätevedet on johdettu puhdistamolle ja vuonna 2005 hiihtokeskuksessa otettiin käyttöön uudet ravintolatilat, joiden vaikutus näkyy erityisesti orgaanisen aineen kuormituksessa. Puhdistamon mitoitus ei kuitenkaan tarkkailutulosten perusteella ylity missään vaiheessa. Lietteet Esiselkeytyksen ja jälkisaostuksen liete poistetaan lietevarastoon, josta ylite palautuu tulopumppauksen kautta prosessiin. Ylijäämäliete sakeutetaan ja kuljetetaan jatkokäsiteltäväksi kunnan kuivaamoon Aitooseen ja edelleen kompostoitavaksi Pirkanmaan jätehuollon Nokian Koukkujärven jätteenkäsittelyasemalle. Vuonna 2009 lietettä poistettiin prosessista 112 m 3 /a. Kemikaalit ja energian käyttö Fosforinsaostuskemikaalina käytetään polyalumiinikloridia (PAX-18), jota kului vuonna 2009 noin 4 400 kg. Neutralointikemikaalina käytetään lipeää, jota kului vuonna 2009 noin 1 000 kg. Sähköä kuluu prosessin toimintoihin. Vuonna 2009 sähkönkulutus oli vuodessa yhteensä 36 694 kwh eli 4,18 kwh/m 3 käsiteltyä jätevettä. Liikenne Liikennejärjestelyihin ei ole tullut muutoksia vuoden 2002 jälkeen.
5 PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevesien käsittelytulos ja päästöt vesistöön Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdetun jäteveden laatu, päästöt vesistöön ja puhdistustehot vuosina 2007 2009 ja ympäristöluvan myöntämisvuonna 2002: Vuosi BOD 7-ATU Fosfori Typpi mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % 2002 1,5 0,015 100 0,18 0,002 99 35 0,34 77 2007 3,9 0,073 99 0,33 0,006 97 86 1,6 30 2008 4,1 0,096 99 0,14 0,003 100 82 1,9 42 2009 4,6 0,11 99 0,25 0,006 99 88 2,1 22 Tarkkailukertoja puhdistamolla on kaksi vuodessa ja laskentajaksoja yksi. Kiintoainepitoisuus lähtevässä jätevedessä vuosina 2007 2009 on ollut 8,2 12,0 mg/l, päästö vesistöön 0,16 0,29 kg/d ja kiintoaineen poistuma puhdistusprosessissa on ollut 97 100 %. Puhdistamolla nitrifiointi on ollut tyypillistä syksyisin, mutta kevään tarkkailukerroilla nitrifiointia ei yleensä ole todettu. Puhdistamon toiminnalle on tyypillistä suuret kausivaihtelut. Sappeen hiihtokeskuksen vilkkaimman sesongin aikana talvella orgaanisen aineen kuormitus on suurempaa. Vaihtelusta huolimatta lupaehtojen toteutuminen ei missään vaiheessa ole ollut uhattuna. Päästöt ilmaan, haju ja melu Jätevedenpuhdistamon toiminnan aiheuttama melu on hyvin vähäistä. Toiminnan melu-, haju- tai muista haitoista ei hakemuksen mukaan ole tehty valituksia. Jätteet Porrasvälpällä erotettu karkea kiintoaines johdetaan välpeastiaan ja siitä edelleen kaatopaikalle. Välpettä syntyi noin 1,8 m 3 vuonna 2009. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Jätevesien vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun voidaan arvioida laskennallisesti suhteuttamalla kuormitus virtaamiin. Virtaamat on laskettu valuma-alueen pinta-alan ja valuma-arvojen avulla. Seuraavassa taulukossa on esitetty Sappeen puhdistamolta lähtevän kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuusmuutokset Jouttesselällä eri virtaamatilanteissa: Nykytilanne Ennuste vuosille 2015-2020 virtaama kok. P (µg/l) kok. N (µg/l) kok. P (µg/l) kok. N (µg/l) MHQ (1,97 m 3 /s) 0 12 0,1 51 MQ (0,98 m 3 /s 0,1 25 0,3 103 MNQ (0,55 m 3 /s) 0,1 44 0,5 184
6 Vesistövaikutukset nykytilanteessa eivät ole suuria. Käytännössä jätevesien sekoittuminen veteen ei ole kuitenkaan täydellistä ja jätevesien on todettu kulkeutuvan talvella purkualuetta lähimpänä sijaitsevan syvännealueen alusveteen, jolloin vaikutuksia on voitu todeta. Kesällä jätevesien sekoittuminen on tehokkaampaa eikä selvästi erotettavia jätevesien vaikutuksia ole todettu. Tietyissä virtaus- ja kuormitusoloissa niitä saattaa kuitenkin paikallisesti esiintyä. Koska kyseessä on erittäin pitkäviipymäinen järvi, Jouttesselässä tapahtuva sedimentoituminen on tehokasta. Viipymän noustessa useisiin vuosiin kuten Jouttesselällä sedimentaatioasteen voidaan arvioida olevan jopa 90 %:n luokkaa. Näin ollen nykyisellä kuormituksella ei ole suurempaa merkitystä koko Jouttesselän veden laadun kannalta. Kalastukselle aiheutuneet haitat ovat Jouttesselällä vähäisiä. Kysyttäessä veden laadun muuttumisesta ja levähaitoista huomattavana koettu haitta on hieman lisääntynyt 2000-luvun alusta, mutta pyydysten likaantumisesta koettu haitta on sen sijaan vähentynyt. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Puhdistamolla pidetään säännöllisesti hoitopäiväkirjaa, johon kirjataan päivittäin mm. virtaamatiedot (m 3 /d), mahdolliset ohitukset, käyttöhäiriöt, saostuskemikaalien käyttö, liukoisen fosforin määrä sekä lietetiedot. Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailua suoritetaan kaksi kertaa vuodessa, jolloin kerätään vuorokauden kokoomanäytteet vesimäärämittarin ohjaamana tulevasta ja lähtevästä vedestä. Näytteistä määritetään ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, kiintoaine, BOD 7-ATU, typpi ja fosfori. Poistuvasta vedestä määritetään lisäksi ammoniumtyppi, liukoinen fosfori, liukoinen alumiini ja alkaliniteetti. Tarkkailun tulokset ilmoitetaan välittömästi niiden valmistuttua Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja puhdistamon hoitajalle. Vuosittain tuloksista laaditaan vuosiyhteenveto, joka toimitetaan lisäksi Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailu Vesistötarkkailua suoritetaan Jouttesselän yhteistarkkailuna muiden Jouttesselkään käsiteltyjä jätevesiä johtavien puhdistamoiden kanssa. Tarkkailuohjelma on Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin (nykyinen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) hyväksymä. Sappeen jätevedenpuhdistamo on liitetty tarkkailuun vuonna 2003, jolloin tarkkailuohjelmaan on tehty päivityksiä. Jouttesselällä sijaitsee kuusi näytteenottopistettä, joista kaksi Sappeen jätevedenpuhdistamon läheisyydessä. Näytteet otetaan lopputalvella ja kesällä ja niistä määritetään lämpötila, happi ja hapen kyllästysprosentti, sameus, kiintoaine (kahdesta pisteestä), sähkönjohtavuus, ph, väri, COD Mn, kokonaistyppi, ammoniumtyppi (yhdestä pisteestä), kokonaisfosfori, rauta, kokonais-
7 rikki, fekaaliset kolit ja klorofylli-a. Tuloksista laaditaan vuosittain vuosiyhteenveto tarkkailuvuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenveto lähetetään tiedoksi valvontaviranomaisille. Kalataloustarkkailu Jouttesselän kalastoa ja kalastusta on seurattu 1980-luvulta lähtien. Tarkkailua on toteutettu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatiman ja Hämeen kalastuspiirin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuodesta 2003 alkaen kalataloudellinen tarkkailu on toteutettu uudella yhteistarkkailuohjelmalla, jossa tarkkailumenetelmät ovat samat kuin vanhassa ohjelmassa. Alueella suoritetaan kolmen vuoden välein kalastustiedustelu sekä ylläpidetään jatkuvaa kalastuskirjanpitoa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Puhdistamolla ei ole jouduttu tekemään ohijuoksutuksia. Merkittävin häiriötilanne puhdistamolla voisi olla pidempikestoinen sähkökatko, koska puhdistamolla ei ole varavoimaa. Vesihuoltolaitokselle on tehty vesihuollon valmiussuunnitelma. ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija esittää, että nykyiset lupaehdot säilytetään. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 7.2.2012. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Pälkäneen kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 13.3.2012 12.4.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Pälkäneen kunnanvirastossa. Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä, Pälkäneen kunnalta ja Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat vastuualue Sappeen, Aitoon ja Luopioisten jätevedenpuhdistamoiden siirtoviemäriyhteys Pälkäneen keskuspuhdistamolle valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Jätevesien johtaminen siirtoviemärillä keskuspuhdistamolle edellyttää kuitenkin keskuspuhdistamon saneerauksen valmistumista ja vaadittavan käsittelykapasiteetin saavuttamista. Keskuspuhdistamon viime vuoden marraskuussa
8 myönnetystä rakennusluvasta on valitettu hallinto-oikeuteen, joten tarkkaa saneerausaikataulua ei ole tiedossa. Sappeen puhdistamo on saavuttanut tasaisesti nykyisen ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset. Vuonna 2011 puhdistamo saavutti puhdistusvaatimukset vuosikeskiarvona sekä yksittäisinä tuloksina. Vesienkäsittelyvaatimukset voidaan säilyttää nykyisellään. Sappeen puhdistamon toiminnan loppuessa, tulee puhdistamolla tehtävistä lopettamistoimenpiteistä ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen Pirkanmaan ELY-keskukselle. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä Jouttesselällä esiintyvät hyvää veden laatua vaativat kalalajit kuten muikku, siika, kuha ja järvitaimen ja järveen on kotiutettu myös täplärapu. Vapaaajankalastus on runsasta. Järven hyvä tila sekä pitkästä viipymästä johtuva herkkyys kuormituksen vaikutuksille edellyttävät jätevesien käsittelyltä keskimääräistä parempaa tehoa. Kalataloudellista velvoitetarkkailua on tarpeen jatkaa ja sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa yhdessä Jouttesselän muiden kuormittajien kanssa. Kalakannoissa ei ole toistaiseksi ilmennyt sellaisia muutoksia, jotka edellyttäisivät kalataloudellista hoitovelvoitetta. Lupa voidaan myöntää haetuilla ehdoilla. 3) Pälkäneen kunnan ympäristölautakunta Ympäristölautakunta pitää Sappeen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista tarpeettomana, koska jätevedet on tarkoitus johtaa Pälkäneen keskuspuhdistamolle 2012 tai 2013. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan Sappeen jätevedenpuhdistamo voisi toimia voimassa olevien lupamääräysten mukaisesti, koska laitos on täyttänyt lupaehdot poikkeuksetta tulevan kuormituksen vaihteluista huolimatta. Vesistötarkkailua tulisi jatkaa ainakin vuosi puhdistamon lopettamisen jälkeen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ei ole antanut vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen Sappeen jätevedenpuhdistamon toimintaan 15.3.2002 myöntämän ympäristöluvan Dnro 1901Y1187-121 lupamääräykset. Aluehallintovirasto muuttaa ympäristöluvan määräaikaiseksi jatkumaan 31.12.2015 saakka.
9 Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aiemmat lupamääräykset kokonaan. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesien käsittely ja päästöt vesiin 1. Jätevedet on käsiteltävä siten, että Jouttesselkään johdettavan jäteveden BOD 7-ATU -arvo on enintään 15 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,6 mg/l. Puhdistustehon on sekä BOD 7-ATU -arvon että kokonaisfosforin osalta oltava vähintään 90 %. Lisäksi jäteveden käsittelyn on täytettävä yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Tulokset on laskettava vuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, viemäriverkon ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. 2. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä mainitun asetuksen liitteen 1 B) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut raja-arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. Jos jätevesissä on liitteen 1 A) -kohdan mukaisia aineita, toiminnanharjoittajan on osoitettava, että jätevesi sisältää niin vähäisen määrän vesiympäristölle vaarallista ainetta, ettei sen päästämisestä voi aiheutua pintaveden pilaantumisen vaaraa. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 3. Puhdistamon hoidosta vastaavalla on oltava tehtävään riittävä ammattitaito. Luvan saajan on ilmoitettava puhdistamon hoidosta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Viemäriverkostoon pääsevien sade-, sulamis-, kuivatus- ja kattovesien määrä on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Vuotovesien vähentämiseksi tehdyistä toimista on pyydettäessä annettava selvitys Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet 5. Luvan saajan on huolehdittava, että viemäriverkkoon johdettavat teollisuusjätevedet ja muut talousjätevedestä poikkeavat pilaavia aineita sisältävät jätevedet esikäsitellään asianmukaisella tavalla ja että tällaisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 a :n sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien talousjätevedestä poikkeavien teollisuus- ja muiden jätevesien laadusta, määräs-
10 tä ja esikäsittelystä. Näiden jätevesien johtamisesta viemäriverkkoon on tehtävä sopimus. Kyseisiä jätevesiä koskevat tiedot ja liittymissopimukset on pyydettäessä toimitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja niitä on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Jätteet on toimitettava laitokseen, käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Muodostuvat ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi toimijoille, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Melu 7. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 45 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 40 db (L Aeq ). Varastointi 8. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä niin, että haitallisten aineiden pääsy ympäristöön estyy. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajan on välittömästi tehtävä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ilmoitus, jos vesistöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai ominaisuuksiltaan lupaehtojen mukaisesti puhdistetusta jätevedestä laadultaan, määrältään tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi poikkeavaa vettä tai ainetta, sekä ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. 10. Luvan saajalla on oltava ajantasainen toimintaohje mahdollisten häiriötapausten varalle. Toimintaohje on säilytettävä puhdistamolla. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Käyttö- ja päästötarkkailu 11. Jätevedenpuhdistamon toimintaa ja jätevesien määrää, laatua ja vaikutuksia vesistössä sekä muodostuvan lietteen määrää ja laatua on tarkkailtava hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman lisäksi tämän luvan lupamääräysten edellyttämällä tavalla. 12. Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet on otettava valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla siten ja sellaisesta kohdasta, että ne antavat mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta.
11 Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 13. Jäteveden vaikutuksia vesistöön voidaan tarkkailla hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti osana Jouttesselän yhteistarkkailua. Jäteveden vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen voidaan tarkkailla hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavalla, Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailu voidaan toteuttaa osana Jouttesselän yhteistarkkailua. Tarkkailuohjelmaa on muutettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kalataloustarkkailun osalta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi on tarpeen. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on tehtävä standardimenetelmien mukaisesti. Kirjanpito 14. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Puhdistamon käyttöä, päästöjä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen, - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet,
Raportointi 12 - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien ja apuaineiden määrät ja varastointi, - energiankulutus ja energiatehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot, - puhdistamolle tuotujen jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. 15. Kaikista lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) raja-arvon ylittävistä tarkkailutuloksista on viipymättä ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistöön, kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä selvitys lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) mukaisten raja-arvojen täyttymisestä sekä lupamääräyksen 14 mukaiset asiat. Vuosiyhteenvedosta on käytävä ilmi jäteveden raja-arvojen noudattamisen, käsittelytuloksen, vesistöön johdettujen päästöjen ja niihin vaikuttaneiden tekijöiden lisäksi muun muassa yhteenvedot jätteistä sekä kemikaalien, veden ja energian käytöstä. Toiminnan lopettaminen 16. Jos jätevedenpuhdistamon toiminta päättyy, luvan haltijan on toimitettava viimeistään kolme kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle suunnitelma toiminnan lopettamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä, sekä toiminnan vaikutusten tarkkailun jatkamisesta. Suunnitelman on sisällettävä mm.: - lopettamisaikataulu - selvitys jätevesien johtamisesta jatkossa - kuvaus jätevedenpuhdistamorakennuksen jatkokäytöstä tai purkamisesta - kuvaus laitteiden ja altaiden puhdistuksesta ja jatkokäsittelystä
13 - suunnitelma jätteiden ja ongelmajätteiden sekä kemikaalien toimittamisesta jatkokäsittelyyn - arvio puhdistamon maaperän kunnostustarpeesta - selvitys jätevesien purkuputkelle tehtävistä toimenpiteistä Vesistötarkkailua on tehtävä tarkkailuohjelman mukaisesti vähintään vuoden ajan puhdistamon toiminnan lopettamisen jälkeen. Kemikaalit sekä jätteet on käsiteltävä asianmukaisesti siten, että maaperän ja pinta- sekä pohjavesien pilaantumisvaaraa, epäsiisteyttä, roskaantumista tai muuta haittaa ei aiheudu. Mikäli valvontaviranomainen ei pidä suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä riittävinä, on luvan saajan tehtävä hakemus aluehallintovirastolle toiminnan lopettamista koskevien määräysten antamiseksi. RATKAISUN PERUSTELUT Perustelut lupamääräysten tarkistamiselle Toiminnassa ei ole tapahtunut oleellista muutosta aikaisempaan verrattuna. Tarkistettujen lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset, kun otetaan huomioon luvan voimassaoloaika. Lupa on muutettu määräaikaiseksi, koska Sappeen jätevedenpuhdistamon toiminta päättyy, kun jätevedet johdetaan Pälkäneen keskuspuhdistamolle. Tarkistettujen lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta olisi määrättävä korvausta. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Puhdistamon toiminta päättyy ja tämän luvan mukaisesti toimittaessa lupamääräysten mukainen toiminta on kokonaisuutena arvioituna vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaista. Lupamääräysten perustelut Jätevesien käsittelyä ja päästöjä vesiin koskevat lupamääräykset 1 ja 2 Raja-arvot ja puhdistustehojen luparajat on pidetty ennallaan. Päätöksessä edellytetyt käsitellyn jäteveden puhdistustasovaatimukset ovat riittävät ottaen huomioon puhdistamolle tulevan jäteveden määrä ja laatu, toiminnan määräaikaisuus sekä käsiteltyjen jätevesien vaikutus alapuolisen vesistön veden laadun kannalta. Lupamääräys 2 on annettu asetuksen 1022/2006 vaatimusten noudattamiseksi. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttöä ja hoitoa sekä talousjätevedestä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 3 5 Määräykset ovat tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattamista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi sekä puhdistamon asianmukaisen toiminnan turvaamiseksi.
14 Jätteitä ja niiden käsittelyä ja hyödyntämistä koskeva lupamääräys 6 Jätteen haltijaa koskevat jätelain mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Jätteen luovuttamista koskee jätelain (1072/1993) 15, jonka mukaan jätteen vastaanottajalla tulee olla ympäristölupa tai muutoin riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Melua koskeva lupamääräys 7 Lupamääräys on tarpeen naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Varastointia koskeva lupamääräys 8 Määräys varastoinnista on tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset 9 ja 10 Poikkeuksellisia tilanteita koskeva määräys annetaan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja valvontaa varten. Häiriötilanteisiin varautuminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 11 15 Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen laitoksen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja toiminnan vaikutusten seuraamiseksi. Toiminnan lopettamista koskeva lupamääräys 16 Ympäristönsuojelulain 90 :ään perustuva lupamääräys on tarpeen ympäristön, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ja muiden ympäristöön ja sen käyttöön kohdistuvien haittojen välttämiseksi. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on ottanut lausunnoissa esitetyt vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
15 LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa 31.12.2015 saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Mikäli jätevedenpuhdistamon toiminta jatkuu vuoden 2015 jälkeen, on luvan saajan viimeistään 31.12.2013 haettava toiminnalle uutta ympäristölupaa. Hakemukseen on liitettävä jätevedenpuhdistamon kunnostusta ja tehostamista tai uuden puhdistamon rakentamista koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen. Hakemukseen on lisäksi liitettävä yhteenveto toiminnan tarkkailun tuloksista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 43, 44, 45 47, 50, 55, 56, 62 ja 90 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 30, 36, ja 36a Jätelaki (1072/1993) 6,12, 51 ja 52 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus (888/2006) yhdyskuntajätevesistä Valtioneuvoston asetus (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Lupahakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009). Sen mukaan hakemuksen mukaisen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 480 euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 16 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Pälkäneen kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla. JAKELU Päätös Pälkäneen kunta, Vesihuoltolaitos Tiedoksi Pälkäneen kunnanhallitus Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä.
17 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET Valitusosoitus Ville Salonen Johanna Romu Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Ville Salonen ja esitellyt ympäristötarkastaja Johanna Romu.
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 1.10.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.