Kannustimet ja sanktiot työttömyysturvassa Heikki Ervasti Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos heikki.ervasti@utu.fi
Kannustin- ja sanktiopolitiikan ongelmia Tulkinta työttömyyden syistä on karkea Käsitys työttömyydestä elämäntilanteena ei vastaa tutkimustietoa Näkemys työttömien työllistettävyydestä on yleistävä ja puutteellinen
Työllisyyspolitiikan kehityslinjoja Työllisyyspolitiikan käänne 1990- luvulla Rakenteellisen työttömyyden teoria Painopiste työvoiman tarjonnassa Perusnäkemys työttömien elämäntilanteesta ja käyttäytymisestä muuttui
2000 2007 2013 2017 SUOMI NAIRU 10.3 8.2 8.4 8.1 TYÖTTÖMYYS 9.8 6.8 8.2 8.6 INFLAATIO 3.0 2.5 1.5 0.8 BKT:n kasvu 5.6 5.2-0.8 2.8 EUROALUE NAIRU 8.7 8.4 9.1 8.5 TYÖTTÖMYYS 8.8 7.5 12.0 9.0 INFLAATIO 2.2 2.2 1.3 1.5 BKT:n kasvu 3.8 3.1-0.3 2.4
BKT ja työttömyys 1989-2018 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0 BKT Työttömyys
Rakenteiden merkitystä liioiteltu selvästi Kysynnän merkitys jätetty lähes huomiotta Rakenteiden merkitys voi olla hyvin monimutkainen Sekä työllisyysturvan että työttömyysturvan vaikutuksesta työttömyyteen saatu yllättäviä tuloksia Työvoiman tarjonta luo kysyntää hyvin ongelmallinen väite
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä moninkertaistunut 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2010 2013 2016 Lähde: THL kuntakysely
Palkkatukea käytetään Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa
Työttömien elämäntilanne
Koetun hyvinvoinnin indeksi työttömien ja työllisten keskuudessa 9,5000 Työttömien hyvinvointi on merkittävästi alempi kuin työllisten 9,0000 8,5000 8,0000 7,5000 7,0000 2005 2010 2015 Työttömät Työlliset
Huono terveys Kokee yksinäisyyttä 18 40 16 35 14 30 12 25 10 20 8 6 15 4 10 2 5 0 2005 2010 2015 0 2005 2010 2015 Työttömät Työlliset Työtön Työssä
Taloudellisten ongelmien kokeminen työttömien ja työllisten keskuudessa 70 60 Rahan puute on työttömien keskeisin ongelma 50 40 30 20 10 0 1995 2000 2005 2010 2015 Työttömät Työlliset
Työttömyysturvan reaaliarvo laskenut Vain kolmasosa työttömistä ansiosidonnaisen turvan piirissä 1/18 Työttömyysturvan reaaliarvon muutos, tammikuu 2015- kesäkuu 2018 Peruspäiväraha -3.9 % Peruspäiväraha, aktiivimallin leikkaus -8.4 % Ansiopäivärahat keskimäärin -13.4 %
Hyvinvointierot työttömien ja työllisten välillä häviävät, kun taloudellinen tilanne huomioidaan. (Malli 1: vakioitu sukupuolella, iällä ja koulutuksella, Malli 2: vakioitu taloudellisella tilanteella, sukupuolella, iällä ja koulutuksella) Malli (1) Malli (2) Työtön Työssä, ref. Työtön Työssä, ref. Hyvinvointi-indeksi -.36*** 0 -.01 0 Terveys -.47*** 0 -.14* 0 Yksinäisyys -.34*** 0.00 0
Asennetutkimukset eivät tue väitteitä työmotivaation puutteesta Työ on vain keino ansaita rahaa, ei sen enempää Kävisin töissä, vaikka en tarvitsisikaan siitä saatavaa palkkaa 2005 % 2015 % Työtön Työssä Työtön Työssä 45.7 28.5 35.2 29.2 32.6 34.0 38.4 40.1
Non-financial work motivation in 27 European countries/multilevel logistic regression Model (1): No controls Unemployment history Coeff. Std.err. No unemployment ref. Some unemployment -.018 (.038) A lot unemployment -.193*** (.053) Model (2): Controlled for gender, occupation, health, income, religion, family background, life satisfaction, age, age sqr and education Unemployment history Coeff. Std.err. No unemployment ref. Some unemployment.114** (.040) A lot unemployment.057 (.056)
Macro-level variables Coeff. Std.err. ALM.295 (.258) UB coverage.013** (.004) UB replacement rate.003 (.009) Unemployment rate -.061* (.025)
Johtopäätökset Työllisyyspolitiikan lähtökohdat ovat olleet yksipuoliset Toimeentulo-ongelmien yleisyyden perusteella kannustimien tehokkuus voidaan kyseenalaistaa Toimeentulon merkitys hyvinvoinnin ja työkyvyn kannalta jätetty huomioimatta Työllistymismahdollisuuksia on aliarvioitu Aktivointi ja kuntouttaminen vs. työn tarjoaminen sitä haluaville?